RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

Transkriptio

1

2 /97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden runkoina korj uun varastotöistä Tutkimuksessa keskityttiin erilaisten varastokäsi ttelyketj ujen toimintakelpoisuuden ja 'edullisuuden selvittelyyn Tutkitut varastokäsittelymenetelmät esitetään taulukossa Menetelmien väliset erot perustuivat lähinnä siihen, miten ja millä välineellä sahatukki ja kuitupuuosa lajiteltiin erilleen ja millä välineellä kuormaus suoritettiin Lajittelussa ja kuormauksessa käytetyt laitteet olivat EMVolvo IM 64 etukuormaaja, kuormaauton alustalle asennettu erillinen kourakuormaaja ja autokohtainen kuormain Kuormaus tapahtui joko kuormaautoon tai vaihtoperävaunuun Tutkimusaineisto käsitti yhteensä 2 69 km3 Aineisoa kerättiin kahdelta y ö maalta, joista toisella runkojen keskikoko oli 94 krty> ja toisella o 6 k rrr" Kaikki valmistettu puutavara, joka oli tynkäkarsittua mäntyä, katkotti in moot torisahalla ilman pituuden mittausta sahatukeiks i j a va paanpituiseksi 3 6 m tai likipi tuiseksi noin 3 m latvakuitupuuksi TULOKSET Katkonnan j a miesvoimin tapahtuvan kuitupuun erottelun ajankäyttö Pitkän, 3 6 m vapaanpituisen latvakuitupuun erottelu miesvoimin sahatukin seasta aiheutti 6 %:n lisäyksen siihen aik?an, joka käytetään pelkkään katkontaan sahatukeiksi ja 3 6 m l atvakuitupuuks i, kun mi t ään l a j ittelua ei suoriteta Sahatukin mini mi l atval äpi mi tta oli 6 t uumaa Mikäl i mi ni mi l äpimitta t äst ä suur enee, ei pi tkän latvakui tupuun erottelu sahatukist a miesvoi mi n enää t äydellisesti onnistu Katkonta sahatukeiksi ja noi n 3 m liki pi t uiseksi lat vakui tupuuksi ol i 22 % hitaampaa kuin sahatukiksi ja 3 6 m latvakui tupuuksi

3 Taulukko TUtkitut varastokäsittelymenetelmät V a r a s t o k Kait t e ym en e t e l E r i t t e y KatkontavKllne Latvakuitupuun pituua, m Sahatukin Ja kuitupuun lajittelun Ja kasaukaen) suorittaja Autoonkuormauksen suorittaja Aineiston mlillrli, k_,; I II n 3 l a: IV V IVI VII k Ei lajittelua kuorma Ei lajittelua kuorma uasekais 58" Autokuorman koko keskimå'lirin,!ii k_,; {3aks auto ilman perlivaunua) uaaekais aka auto 3aks auto 3aks auto akspuo +2ak&nibd ilman t>8rå'vaunu 'nuolit>8rliv l lnerlivaunua) Tässä yhteydessä ei ole katsottu aiheelliseksi esittää kont?ellisen lajittelun Ja autoonkuormauksen ajankäyttöä eri tapauksissa, koska konetyössä ajankäyttöluvut eivät koneiden erilaisten tuntikustannusten vuoksi anna oikeaa kuvaa menetelmien keskinäisestä edullisuudesta AJankäyttöluvut esitetään tutkimusta käsittelevässä Metsätehon tiedotuksessa 32 Varastolle tulevan puumäärän vaikutus ajankäyttöön Runkojuontovarastojen puunkäsi ttelyssä käsiteltävissä olevalla puumäärällä on ratkaiseva vaikutus eri käsi ttelyvaiheiden "työllisyysasteeseen" Kuvissa 4 esitetään tutkimukseen sisältyneiden varastokäsittelyvaiheiden kokonaisajan Jakautuminen tuottavaan työhön Ja pakolliseen odotusaikaan varastolle tulevan puumäärän ollessa 3 km3/tunti Tuottavaan työhön kuluvaan aikaan on katkonnassa katsottu kuuluvan 25 % Ja muissa käsittelyvaiheissa 5 %tarpeellista keskeytysaikaa, esimerkiksi lepoon Ja koneen huoltoon käytettyä aikaa Tutkituissa varastokäsittelymenetelmissä oli katkonnan, mahdollisen lajittelun Ja autoonkuormauksen kannalta sopiva varastolle tuleva puumäärä yleensä 25 km3/tunti Nykyisillä suurilla runkojuontotraktoreilla on tällaisiin keskimääräistuotoksiin hyvissä olosuhteissa kuljetusmatkan ollessa lyhyt Ja runkojen suuria mahdollista päästä Sen sijaan pienehköllä R:f,7 hv:n) runkojuontotraktorilla ei tällaista tuotosta kyetä saavuttamaan, vaan tarvitaan niitä hyvissäkin olosuhteissa kaksi Ihmistön tarve Menetelmä Varastokäsittely Kaato ja karsinta Runkojuonto Yhteensä mänty kuusi miestyöpäivää/km3 I II III IV V VI VII mä} ku) oo )54 o49 oo62 ocrro oo65 Oo63 58 Oo62 57 I hmistyön tarvetta laskettaessa on varastokäsittelyssä otettu huomioon moottorisahalla tapahtuvan varastokatkonnan, miesvoimin tai koneellisesti tapahtuvan lajittelun Ja autoonkuormauksen sekä niissä tapauksissa, Joissa kuormaus on tapahtunut erillisellä kuormauslaitteella, myös kuormaautonkuljettajan työpanos Runkojuon 2

4 SilallvaraiMeti katkottu Nhatukki + ' 6 latvakuitupuu, lajittelu Varaatoll tujeva puollllirk, kftunti 5 x TUottava tj'lj { Pakoll { odotus Salivarai t katkottu tukki + n J m latvakuitupuu, ei lajittelua E Silallvaraiauti katkottu Nhatukld +, 6 latvakuitupuu, ei lajittelua :J!??!! ' 6 JIZl:l4+ l "' ' 6 Kuva Varastokatkonnan ja mahdollisen lajittelun työajan jakautuminen tuottavaan tyonön ja pakolliseen odotukseen Saha tukki + ' 6 m miesvo!min Varastolle teva pullllilirä, k,;>/tunti 5 25 TUottava työ ""'" Sahatukki + n ' m kourakuormaajalla 5 25 }O Sahatukki + ' 6 m l<oural<uormaajalla 5 25 }O Sahatukki + ;! 6 m latvakui tupuu, ei lajittelua 5 25 }O ' = ' " ) c "! Pakoll odotus _I 6o ao Kuva 2 Erillisen kourakuormaajan suorittaman kuormauksen ja mahdollisen lajittelun työajan jakautuminen tuottavaan tybnön ja pakolliseen odotukseen 6o ao l Sahatul<ki + ' 6 Varastolle latvalcui tupuu, la tulev Ii Ji ttelu unh 5 25 JO, '"' t' ) e c,, o'l! 2 ' Sahatul<ki + ' 6 latvaku tupuu, lajittelu Ja ll:uonmua 5 25 ',, Sahatul<ki + ' 6 m latvakultul)nl, lajitte lu etukuonnaajalla 5 25 ' Saha tukki + } 6 latvaku tupuu, lajittelu Ja ll:uonnaua 5 25 ' 6 6 Kuva 3 EtukuonmaJan suorittaman lajittehm Ja kuonnauksen työajan Jakautuminen tuottavaan työhön Ja pakolliseen odotukseen Li Kuva 4 Autokohtaisen kuonmimen suorittaman kuonnauksen työajan Jakautuminen tuottavaan työhön Ja pakolliseen odotukseen 3

5 non osalta on ihmistyön tarve laskettu kuljettajan ja apumiehen ajankäyttäön perustuvana Kaadon ja karsinnan ihmistyön tarve on laskettu aikaisempiin tutkimuksiin perustuen Työnjohdon ja varsinaisen autokuljetuksen vaikutusta ihmistyön tarpeeseen ei laskelmassa ole otettu huomioon 4, ' 'I " 4 =ti,;;, ;,,: tup 3akselinen auto ', Varastokäsitteykustannukset Kuvassa 5 esitetään varastokäsi ttely kustannusten riippuvuus käsiteltävänä olevasta puumäärästä ja käsittelymenetelmästä Kustannukset on laskettu vuoden 97 palkka ja hintatason ja tutkimuksen mukaisten ajankäyttölukujen perusteella Kustannuksiin sisältyvät katkonta, mahdollinen lajittelu ja autoonkuormaus Saha tukki+ 3, 6 m latvalruitup, erillinen ko urakuormaaja, 3akselinen auto Sahatukld +n 3 m latvakuitupuu 2 erillinen kouralr:uormaaja, 3akselinen auto 3 Saha tukki+ 3 6 m latval<uitup, etulruormaaja, 3aksellnen auto, ", ' ' ' ' 2, ' c " l,6o Kustannuksiltaan halvin varastokäsitte'[,, lymenetelmä oli se, jossa lajittelema 5 25 tonta sahatukkia ja pitkää, 3 6 m Varastolle tuleva puu:näärä, k/ tunti latvakui tupuuta kuormattiin autokohtai sella kuormaimella samaan kuormaan VarastQlle tulevan puumäärän ollessa Kuva 5 Varastokäsittelykustannukset, mk/k m3 km//tunti sen kustannukset ovat 26 % pienemmät kuin miesvoimin lajitellun ja erillisellä kourakuormaajalla kuorma autoon kuormatun sahatukin ja 3 6 m latvakuitupuun käsittelykustannukset Sahatukin ja likipituisen noin 3 m latvakuitupuun lajittelu ja kuormaus erillisellä kourakuormaajalla on ollut kallista Tutkitun etukuormaajan käyttö on ollut verraten kallista Sen taloudelliseo käytön edellytyksenä on, että käsiteltävänä oleva puumäärä on vähintään 25 k rnj/ tunti ja että etukuormaajalla suoritetaan sekä lajittelu että kuormaus Etu kuormaaja soveltuu kuitenkin teknisessä mielessä erittäin hyvin runkojuontova rastojen puunkäsittelyyn Kuorma autotyyppinä on kustannuksia laskettaessa käytetty kolmiakselista kuorma autoe Kustannukset eivät olisi sanottavasti muuttuneet, jos auto olisi ollut varustettu joko puoli tai täysperävaunulla Jos auto sen sijaan varustetaan vaihtoperävaunuilla, jolloin ainoastaan perävaunu seisoo varastolla, voidaan va rastokäsi ttelykustannuksia alentaa Sen varastokäsittelykustannuksia alentava vaikutus tutkituissa menetelmissä on, 6o, mk/k m3 Vaihtoperävaunujen käyttö edellyttää erillistä kuormauslaitetta, keskitetty jä varastoja ja hyvää töiden suunnittelua Varastolle tulevan puumäärän, k m3/tunti, vaikutus käsi ttelykustannuksiin on eri t täin merkittävä Sen laskiessa alle k nv:n/tunti käsittelykustannukset alka vat menetelmästä riippumatta jyrkästi kohota Mikko Kahala Metsäteho Review / 97 HANDLING OF TIMBER AT THE TREEIENGTH SKIDDING LANDINGS Brief account of a study the detailed results of which are published in teho Report 32 Metsä M E T S Ä T E H Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 5, Helsinki 7 t!elsl 9TI Pt OVAUllSTf