HARJUN MAISEMASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Ideakuvia puistokalusteiden sekä opasteviittojen ja -taulujen tyylistä. Opastekaavio, 1:

2 Ideakuvia Harjun leikkivälineiden tyylistä R a k e n t e e t, k a l u s t e e t, varusteet ja opastus Harjun alueelle on tavoitteena saada yhtenäinen kaluste- ja opastetyyli. Maisemasuunnitelmassa on esitetty likimääräiset penkkien, pääopasteiden, kunto- ja leikkivälineiden paikat ja koottu suuntaa antavia ideakuvia kalusteiden ja varusteiden tyylistä, materiaaleista, malleista ja värimaailmasta. Harjukadun varressa on 1950-luvulla rakennettu komea kivimuuri, joka muodostaa osan Harjun julkisivusta ja on tärkeä rajaava elementti. Suunnitelmassa kivimuuria on ehdotettu jatkettavaksi pysäköintialueen sisäänajoon asti. Uusi muuri rakennetaan myös pysäköintialueen ylärinteen puoleiseen reunaan. Muurien avulla loivennetaan jyrkkiä luiskia ja vähennetään oikopolkujen muodostumista. Lisäksi Cygnaeuksenkadun kohdalta Harjun laelle nousevan reitin alkuun rakennetaan muuriaihe, joka toimii porttimaisena elementtinä ja merkitsee sisääntulon arvokkaalla tavalla. Rakennettavien muurien korkeus on noin 50 cm, pysäköintialueen ylärinteen puoleisessa reunassa muurin korkeus on noin 1 m. Nykyiset puuportaat Yliopistonkadun pysäköintipaikan yhteydessä, kesäteatterin vieressä sekä Stadionin lähettyvillä korvataan uusilla luonnonkiviportailla. Myös Mäki-Matin suunnasta rakennetaan uudet kiviportaat. Loivemmissa paikoissa käytetään maastoaskelmia, jotka nekin toteutetaan luonnonkivestä. Vesilinnalle johtavat maastoportaat kunnostetaan ja niiden reunaan lisätään käsijohde. Kesäteatterin ja kuntoilupaikkojen alueelta Harjun laelle johtavien uusien portaiden yhteyteen rakennetaan myös ns. kuntoiluporras. Siinä on erikorkuisia ja -levyisiä askelmia kuntoharjoittelua varten. Harjun opasteet uusitaan. Paremman opastuksen tavoitteena on tuoda Harjun aluetta tutuksi useammille kaupunkilaisille ja matkailijoille, parantaa eri osa-alueiden saavutettavuutta ja vähentää oikopolkujen muodostumista. Pääsisääntulojen yhteyteen on esitetty opastaulut, joissa esitetään alueen sisäiset reitit (mm. kuntopolku ja tunnelmapolku), toimintopisteet ja tärkeimmät nähtävyydet sekä yhteydet Harjulta Kehä Vihreän muille osa-alueille. Pääreittien risteyskohdat varustetaan lisäksi opasviitoilla, joissa erityyppiset reitit voidaan näyttää esim. opastaulujen mukaisilla värisymboleilla. Kuntoreitin varrelle voidaan sijoittaa kilometripylväitä, joihin on merkitty kuntoreitin kokonaispituus ja etäisyys aloituspisteeseen, joka voi sijaita esim. Harjun stadionin yhteydessä. Kehä Vihreälle on tarkoitus kehittää oma opastuksensa, mikä tulee jatkossa huomioida myös Harjun opasteissa. Kalusteiden materiaalit ja värit ovat Harjun metsäiseen luonteeseen ja historiaan sopivia, alueella käytetään luonnonkiveä ja puuta, opasteissa metallia. Harjun kuntoreitin varrelle sijoittuvat kuntoilupisteet muodostavat suuren ketjumaisen kuntopiirin. Kuntoiluvälineiden yhteyteen on mahdollista asentaa interaktiivisia opastauluja, jotka ohjaavat välineiden käyttöön. Jos välineisiin ja tauluihin integroidaan digitaalisia toimintoja, voi kuntoilija seurata suorituksiaan ja kehittymistään esimerkiksi matkapuhelimellaan. Ideakuvia kiviportaista. 29

3 Puistokäytävien reunojen kivikourut, 1:

4 3.6 Pintavesien ohjaus Harjulla ei ole sadevesiviemäröintiä, lukuun ottamatta muutaman pääkäytävän alapäähän sijoitettuja yksittäisiä sadevesikaivoja. Maaperä on pääosin hyvin vettä läpäisevää ja ns. normaalitilanteessa sadevedet imeytyvät harjun rinteisiin. Jyrkistä maastonmuodoista johtuen sorakäytävien pinta kuitenkin syöpyy kovien sateiden jälkeen. Osaan käytävien reunoista on rakennettu nupukivikourut, mutta ne eivät kykene vastaanottamaan kaikkia pintavesiä rankkasateiden aikana. Paikoin kasvillisuus on päässyt tukkimaan kouruja riittämättömän kunnossapidon takia ja osa kouruista on hajonnut. Lähtökohtana suunnitelmassa on, että pintavedet pyritään jatkossakin valtaosin imeyttämään paikan päällä. Uusille reiteille (kuten myös linjauksen muuttuessa) rakennetaan uudet, olemassa olevien tyyliset kivikourut. Säilyvät kourut kunnostetaan. Jyrkimmillä reiteillä kourut rakennetaan reitin molempiin reunoihin ja käytävien profiili muotoillaan keskeltä kuperaksi. Kouruihin asennetaan noin metrin välein pohjasta avoimet imeytyskaivot, jotka varastoivat sadevettä ja vähentävät virtaamaa kovimpien sateiden aikaan. Kaivosta sadevedet imeytyvät maaperään. Nykyiset huonokuntoiset kivikourut uusitaan tai kunnostetaan. Periaateleikkaukset puistokäytävien reunojen kivikouruista sekä imeytyskaivoista. Jyrkille käytäväjaksoille voidaan lisäksi rakentaa poikkisuuntaisia kivikouruja, joilla pyritään katkaisemaan rinteen suuntainen virtaus ja ohjaamaan vedet reunakouruihin sekä imeytyskaivoihin. Rinteen suuntaisilla reiteillä riittää yksi kouru ylärinteen puolella. Käytävien sivuttaiskaltevuus muotoillaan siten, että käytävän pinta viettää sadevesikouruun päin. Kourut ja kaivot vaativat säännöllistä kunnossapitoa sekä puhdistusta pysyäkseen toimintakunnossa. 31

5 Suunnitelmatarkennus: Stadionin ympäristö, 1:

6 3.7 Osa-aluetarkennukset Stadionin ympäristö Harjun stadionin kunnostus- ja laajennussuunnittelu on alkuvaiheessa. Katsomolaajennukset edellyttävät mm. kaavamuutoksia, eikä kaavaprosessia ole vielä aloitettu. Tässä työssä on hahmoteltu mahdollista tilannetta laajennuksesta saatavilla olleiden luonnosten perusteella. Stadionin laajennushankkeiden toteutuessa Harjun pohjoispäässä tapahtuu suuria muutoksia. Uudella katsomorakennuksella kentän koillisreunalla on maisemavaikutusten lisäksi vaikutusta myös puiston toimintoihin. Katsomon kulmaukseen muodostuu sisääntuloaukio ja Stadionin pääsisäänkäynti siirtyy Ihantolantieltä toiselle puolelle kenttää ja lähemmäksi keskustaa. Stadionin laajentuminen rinnemaastossa aiheuttaa haasteita korkeusasemien suhteen. Maisemasuunnitelmassa on esitetty periaatteellisia ratkaisuja tasoerojen ratkaisemiseksi muureilla ja luiskilla. Ihantolantien puolella tasoerot tulee ratkaista stadionin alueen sisällä, eikä Ihantolantien varteen voida rakentaa massiivista muuria tai luiskaa. Myös pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa vain aidatun alueen sisäpuolelle. Tulevaisuuden tavoitteena on, että massatapahtumien aikana katsojat saapuvat paikalle jalan ja autot pysäköidään esimerkiksi keskustan pysäköintilaitoksiin. Ihantolantien linjausta muutetaan Stadionin laajentumisen vuoksi. Myös ammattiopiston pihasuunnitelmat muuttavat puiston reitistölinjauksia. Nykyinen sisääntulo Sepänkadun suunnasta on ammattiopiston tontilla ja tulee jäämään ammattiopiston aidatun pysäköintialueen alle. Sen vuoksi Sepänkadulta Stadionille rakennetaan uusi pääreitti, joka sijoittuu asemakaavan mukaisesti viheralueelle, ammattiopiston tontin viereen. Reitin ja ammattiopiston pysäköintialueen väliin voidaan istuttaa suojakasvillisuutta ja myös lehtikuusirivi voidaan uusia nykyisen puurivin jäädessä oppilaitoksen pysäköintipaikkojen alle. Stadionia palvelevaa huoltoajoa varten on linjattu uusi reitti, mutta sen korkeusasema ja tarkempi mitoitus ratkeavat stadionin laajennuksen suunnitelmien tarkentuessa. Puistotoimintoja tulee kehittää yhdessä Stadionin toimijoiden kanssa. Uuden katsomon kahvila ja wc-tilat voisivat olla myös puiston käyttäjien saavutettavissa. Rakennukseen voisi järjestää myös välinevuokrausta frisbee, frisbee-golf, pallopelit, kroketti, jopa piknik-korit. Periaateleikkaus tasoerojen ratkaisemisesta stadionin ja puiston välillä. 33

7 Suunnitelmatarkennus: Kesäteatterin ympäristö. 34

8 Kesäteatterin ympäristö Kesäteatteritoiminta säilynee alueella, mutta katsomo, lava ja huoltorakennus ovat kunnostuksen tai uusimisen tarpeessa. Tulevaisuudessa uuteen huoltorakennukseen on mahdollista sijoittaa yleisön ja henkilökunnan käymälätilat sekä pienikokoinen varasto. Rakennus rajaa esiintymislavaa ja voi näytösaikana muodostaa osan kulisseista. Avoin toiminta-alue rajataan nykyistä paremmin ja sinne sijoitetaan uusia kuntoilupaikkoja. Myös uusi, houkutteleva leikkiväline löytää paikkansa teatterin ja kuntoilualueen kupeesta. Kaupunki vuokraa tulevaisuudessa katsomoa ja lavaa kesäteatterin lisäksi myös muihin esityksiin ja muille toimijoille. Ennen varsinaista uusimista epäsiistiä aluetta kunnostetaan pienimuotoisesti; ränsistyneet rakenteet korjataan, kulkua ohjataan ja rajauksia parannetaan, jotta maaston kuluminen vähenee. Kesäteatterin ja Pitkäkadun välistä puustoa harvennetaan, jolloin saadaan paremmin aurinkoa toiminta-alueelle. Alueella voidaan myös kokeilla pienialaista kuntan ennallistamista, esimerkiksi rajaamaan kuntoreittiä toiminta-alueista. Kovan kulutuksen vuoksi uudistettava varvikko suojataan istutusten suoja-aidoin. Havainnekuva uudesta kesäteatterista. Periaateleikkaus kuntoreitin kunnostamisesta sekä mahdollisesta kuntan ennallistamisesta. Kunttaa siirretään parin neliön kokoisina paloina. Kastelun avulla se saadaan juurtumaan hyvin, minkä jälkeen hoitotarve on vähäinen. 35

9 Suunnitelmatarkennus: Harjun eteläpää 36

10 Harjun eteläpää Harjun eteläpäässä suurimmat muutokset kohdistuvat istutuksiin ja oleskelupaikkoihin. Nykyinen Harjun laella sijaitseva oleskelupaikka siirretään lähemmäs Harjun päätyä, aurinkoiseen ja näkymiltään suotuisaan paikkaa. Uusi oleskelutasanne rakennetaan reittien risteyskohtaan Mäki- Matin puoleiseen rinteeseen. Rinteeseen rakennetaan myös uudet luonnonkiviportaat. Jyrkän luiskan korkeat ja näkymät sulkevat istutukset uusitaan suosien kerroksellista, monipuolista ja kohtuullisen matalaa kasvillisuutta. Oikokadulta johtavan jyrkähkön reitin varteen asennetaan käsijohde. Havainnekuva pääsisääntulosta Yliopistonkadulla. Uusi muuri ja opastetaulu luovat sisääntuloon porttimaisen aiheen. Torin suunnittelu liittyy Oikokadun suunnitteluun. Puisto ja aukio on maisemasuunnitelmassa rajattu selkeästi. Jotta mm. rinteessä suosittu mäenlasku voi jatkua pienimuotoisena, on aukiolle kaivatut autopaikat sijoitettu mahdollisimman reunaan. Lisää pysäköintipaikkoja on mahdollista järjestää Oikokadun, Pitkäkadun ja Nousukadun kulmaukseen. Nykyinen oleskelupaikka Harjun eteläpäässä on vaatimaton. Vuorimäntyistutuksia Harjun etelärinteessä. 37

11 Suunnitelmatarkennus: Pysäköintialueen ympäristö. 38

12 Sisääntulo Yliopistonkadun suunnasta Yliopistonkadun varressa sijaitseva pysäköintialue rikkoo muuten melko yhtenäisen Harjun kaupungin puoleisen julkisivun. Kadunvarren ilmettä kohennetaan rakentamalla kevyen liikenteen väylän varteen uutta kivimuuria. Huonokuntoiset puuportaat poistetaan ja korvataan kiviportailla, joiden yhteyteen sijoitetaan myös yksi puiston pääopasteista. Pysäköintialueen pohjoispäästä rakennetaan uusi kävelyyhteys Harjua kiertävälle pää- ja kuntoreitille. Uusi reitti sovitetaan rinteeseen siten, että sen kaltevuus on Harjun oloissa kohtuullinen, n. 10 %. Pysäköintialueen vanha kiveys säilytetään ja täydennykset tehdään alkuperäiseen tyyliin. Jyrkät luiskat istutetaan monilajisella pensas- ja maanpeittokasvillisuudella. Pysäköintialueen luiskat rajataan matalin tukimuurein ja alue valaistaan käyttäen pääreittien valaisinmallia. Periaatedetalji uusista kiviportaista, opastetaulusta sekä käsijohdevalosta. Periaateleikkaus pysäköintialueen muutoksista. 39

13 Toteutuksen hankekokonaisuudet ja vaiheistus, 1:

14 4 YHTEENVETO, JATKOTOI- MENPITEET JA VAIHEISTUS Harjun maisemasuunnitelma on tulevaa maankäyttöä ja yksityiskohtaisempaa ympäristösuunnittelua ohjaava yleissuunnitelma. Suunnitelman mittakaavasta johtuen toimenpiteet on esitetty yleispiirteisesti ja edellyttävät tarkempaa jatkosuunnittelua ennen toteuttamista. Merkittävin lisäsuunnittelun tarve kohdistuu Harjun Stadionin ja kesäteatterin ympäristöön, mutta myös Yliopistonkadun pysäköintialue, portaiden uusiminen ja Harjukadun varren istutusvyöhyke vaativat yksityiskohteisempaa jatkosuunnittelua. Harjun opastemaailma tulisi miettiä laajemmin osana keskustan ja Kehä Vihreän opastusjärjestelyitä. Neron portaiden alaosan kunnostus sekä Harjun kuntoreitin pintakunnostus on tehty kesän ja syksyn 2011 aikana. Kuntoreitin kunnostuksen yhteydessä ei kuitenkaan ole vielä uusittu valaistusta. Myös kuntopisteet siirtyvät mahdollisesti myöhempään toteutusvaiheeseen. Stadionin alueen kehittäminen maisemasuunnitelmassa esitetyn mukaisesti (joka perustuu liikuntapalveluilta saatuihin tietoihin) vaatii alueen kaavan muuttamisen. Kaavaprosessi ei ole vielä vireillä. Stadionin alueen kehittämistä tulee muutoinkin tarkentaa vielä mm. maaston korkeuserojen tutkimisen kautta. Harjun puuston uudistamisen suunnittelu jatkuu omana projektinaan. Nyt esitettyjä uudistusperiaatteita tarkennetaan kaupungin metsäsuunnitelmassa, jota päivitetään Harjun osalta. LIITTEET Suunnitelmakuvat arkistossa: Maisemasuunnitelma, 1:1500, Valaistuksen yleissuunnitelma, 1:1000 Valaistuksen tyyppipoikkileikkaukset, 1:100 Suunnitelmakuvat pdf-muodossa: Osa-aluetarkennukset: Stadionin ympäristö, 1:1000 Kesäteatterin ympäristö, 1:500 Harjun eteläpää, 1:500 Pysäköintialueen ympäristö, 1:500 Raportti: Harjun puuston uudistamisen linjaukset v saakka 41

15 LÄHTÖTIEDOT Painetut lähteet ja kirjallisuus Jäppinen, Jussi (toim.). Pikkukaupungin pihoja ja puistoja. Kaupunkivihreän kehitysvaiheita Jyväskylässä. Jyväskylän puutarhaseura. Jyväskylä Seura Merivirta, Kim Antero. Jyväskylän Harju Syrjänharjusta kaupungin komistukseksi. Harjun historia luvulta nykypäivään Veisterä, Virve. Jyväskylän viheraluepuutarha. Teknillisen korkeakoulun maisemalaboratorio. Jyväskylän yliopiston rakentamisen neuvottelukunta. Jyväskylän kaupunki Harju-foorum Mielipiteet ja kehittämisehdotukset. Vääriskoski, Sanna. Ympäristötieteiden pro gradu -tutkielma: Taajamametsien käyttäjien mai-sema-arvostukset asennoituminen taajamametsiin, luontoharrastus ja -tietämys käyttäjä-ryhmissä. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Sähköiset lähteet Arkkitehtuuritoimisto Koponen & Ollikainen Oy. JAO Harju. Ammattiopiston piha-alueen muutossuunnittelu Harjun lähtötietoselvitys Kypärä, Timo. Harjun luontoselvitys. Jyväskylän kaupunki, Kaavoitus Ramboll Finland Oy. Harjun porras, alaosan korjaus Kartat, ilmakuvat, suunnitelmat Harjun stadionin perusparannus. Yleissuunnitelma. FCG Planeko Oy. Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelukeskus Harjun stadionin muutokset. Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Jyväskylän pyöräily- ja puistokartta Kantakartta, johtokartta, dwg-muoto. Jyväskylän kaupunki Ortoilmakuva, tiff-muoto. Jyväskylän kaupunki Vanhat valokuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto (KSM). Nykytilanteen valokuvat: Yrjö Ala-Heikkilä ja Reeta Pellinen ellei toisin mainittu. 43