3.2 Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen

Transkriptio

1 3.2 Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen Vaihtoehdoissa tutkittu kiskohissin sijaintipaikka. Harjun ja Vesilinnan saavutettavuutta parannetaan kunnostamalla nykyisiä reittejä ja portaita. Osalle pääreiteistä asennetaan käsijohteet helpottamaan kulkua jyrkimmissä paikoissa. Myös penkit reittien varressa nostavat esteettömyyden tasoa. Yliopistonkadun varrella sijaitsevan pysäköintialueen päädystä rakennetaan uusi loivahko reitti (kaltevuus n. 10 %), joka yhdistyy Harjua kiertäviin reitteihin. Loivin reitti Harjulle johtaa Sepänkadulta ammattiopiston vieritse. Aika ajoin on noussut esiin ajatus kiskohissiyhteydestä Harjun laelle. Hurjimpia visioita on ollut köysirata Harjulle Kuokkalasta ja Laajavuoresta. Tämän työn yhteydessä on periaatteellisella tasolla tutkittu mahdollisuutta rakentaa kiskohissi Vesilinnalle keskustan suunnasta. Hissin alaaseman sijoituspaikaksi on valittu Yliopistonkadun puoleinen pysäköintialue ja yläasemaksi Vesilinnan edustalla sijaitseva aukio. Toteuttamisvaihtoehtoina on tutkittu maanpinnan yläpuolella, tunnelissa maanpinnan alla sekä maanpinnan myötäisesti maan alla kulkevia ratkaisuja. Maanpinnalla kulkeva vaihtoehto hylättiin, koska se katkaisisi kaikki rinteensuuntaiset reitti- ja polkuyhteydet. Periaateleikkaus maanalaisesta yhteydestä Harjun laelle. Alustavien tutkielmien pohjalta todetaan, että kiskohissi on huomattavan kallis ja järeä investointi suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Mahdollisimman kevytrakenteisenakin toteutettuna hissi tärvelee Harjua sekä lähi- että kaukomaisemassa. Jotta kiskohissille saataisiin kannattava käyttäjäpohja, vaatisi se Harjun laella olevien toimintojen laajamittaista kehittämistä. Työssä on myös tutkittu mahdollisuutta rakentaa loiva kevyen liikenteen silta Harjun rinteelle Seminaarinmäen suunnasta. Silta sijoittuisi Voionmaankadun ylittävän kevyen liikenteen sillan jatkeeksi, ylittäisi Oikokadun ja päättyisi Harjun etelärinteelle. Suurten korkeuserojen vuoksi sillasta tulisi esteettömyysvaatimusten määrittelemällä 8 %:n enimmäiskaltevuudella noin 150 metriä pitkä. Tuolloinkin silta ulottuisi vasta Harjun rinteen puoliväliin eikä se sanottavasti parantaisi lakialueen saavutettavuutta Mäki-Matin suunnasta. Periaateleikkaus kiskohissiyhteydestä Harjun laelle. 20 HARJUN MAISEMASUUNNITELMA

2 Kolin kiskohissi. Jyrkimpien reittien esteettömyystasoa parannetaan mm. käsijohteiden avulla. Sijaintikartta kävelysillasta Harjun rinteelle Voionmaankadun suunnasta. Periaateleikkaus kävelysillasta. 21

3 Valaistuksen yleissuunnitelma, 1:

4 Sisäänkäynnit Harjun reiteille ovat kaupunkirakenteessa tärkeitä kohtia, joissa harkitusti voidaan valaista puita, istutuksia, muureja ja opasteita. Uusissa portaissa valaistus integroidaan käsijohteen rakenteen alapintaan, jolloin kulkupinta valottuu tasaisesti ja miellyttävästi. Kuvat SAAS Instruments. Tunnelmareitille sopii sekä taide että valaisevat kalusteet. Valaisevia penkkejä ehdotetaan tunnelmapolun pikkuaukiolle, jolta näkymä avautuu kohti etelää. 3.3 Valaistusperiaatteet Valaistusperiaatteet pohjautuvat syksyllä 2010 järjestetyn Harjun valaistuksen ideakilpailun voittajatyöhön Varjoteatteri. Valaistuksen tavoitteena on tukea kunnostettavan Harjun alueen vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Harju ja kulkureitit sille ovat tärkeä osa keskustan kaupunkirakennetta. Harjulla polveilee kaksi sisäkkäistä reittiä: kuntoreitti ja tunnelmareitti. Reitit ovat erilaisia luonteeltaan, käytöltään ja toiminnan painopisteiden osalta. Ulommassa kuntoreitissä korostuu toiminnallisuus ja turvallisuus ja sisemmässä, ylempänä kulkevassa tunnelmapolussa puolestaan näkymät Harjulta, tunnelma ja elämyksellisyys. Sisäänkäynnit Harjulle muodostavat aiheen valaistukselle. Neron portaiden akseli on nykyisellään riittävästi näkyvissä Gummeruksenkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä. Muualla sisäänkäyntikohdissa valaistaan harkitusti puita, istutuksia, opasteita, reunamuureja tai portaita. Kuntopolun ja tunnelmareitin risteyskohdat ja portaiden päät ovat taiteen sijoittamiselle otollisia paikkoja. Taideteokset valaistaan tehostaen päivä- ja yönäkymän eroja. Tunnelmapolulle, etelään avautuvan puoliympyrän muotoisen oleskelupaikan laidalle voidaan sijoittaa esimerkiksi valaisevia penkkejä. Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu häikäisyä reiteille tai Harjun ympäristöön. Harjun kevyen liikenteen reittien valaistuksessa käytetään kahta erilaista valaisin- ja pylvästyyppiä. Pääreittien ja kuntoreitin sekä Yliopistonkadun puoleisen pysäköintialueen valaistus toteutetaan Elektroskandian Kyro 1 -valaisimilla. Asennuskorkeus on 6 m, varreton, valonlähteenä 70W monimetallilamput. Pylväs ja valaisin maalataan harmaaksi RAL Pääreittien ja kuntoreitin valaistusluokka on K4. Pysäköintialueen valaistus ja valaistusluokka tarkistetaan kun Yliopistonkadun valaistus uusitaan. Tunnelmapolun valaistus toteutetaan valaisinmallilla Kirkkopuisto. Asennuskorkeus on 5 m, valaisintyyppinä BEGA 8355, valonlähteenä 70W monimetallilamput. Pylväs ja valaisin maalataan harmaaksi RAL Tunnelmapolulle voidaan sijoittaa esimerkiksi maata valaisevia penkkejä erillisen suunnitelman mukaan. Valaistuksen havainnekuva Yliopistonkadun puoleisesta sisääntulosta. 23

5 Valon värilämpötilojen erolla korostetaan reittien tunnistettavuutta ja erilaista luonnetta. Kuntoreitti ja muut pääreitit valaistaan monimetallilampuilla, joiden värilämpötila on 4200K. Tunnelmapolun valo on sävyltään lämmin, noin 3000K. KYRO Elektroskandian Kyro 1 -valaisin, jota käytetään Harjun pää- ja kuntoreitillä. Began Kirkkopuisto-valaisin, jota käytetään Harjun tunnelmapolulla. Havainnekuva tunnelmapolun valaistuksesta Harjun laella. Sisääntulokohdissa ja risteyksissä valaistaan harkitusti puita, istutuksia, kivimuuria tai taidekohteita. Erityiskohteiden valonheittimet asennetaan valaisinpylväisiin yhdistäen ne pääreitin tai uusittavien portaiden valaistukseen. Sisääntuloa ei valaista kun sisääntulo kuuluu muutoin valaisemattomalle reitille. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupungista päin näkyviin Kilpisenkadun ja Cygnaeuksenkadun näkymäpäätteisiin. Maastoportaissa käytetään matalia valaisinpollareita. Uusittavissa ja kunnostettavissa portaissa käsijohteiden alapintaan integroidaan LED-valaisinkisko, jonka avulla kulkupinnat valottuvat. Vesilinnalle pohjoisesta johtavat maastoportaat ovat osa tunnelmapolkua, ne valaistaan matalin pollarivalaisimin, jotka valaisevat askelmat. Stadionin uuden katsomon takaseinää voidaan käyttää projisointipintana, jolle voidaan heijastaa varjokuvioita joko valaisinpylväisiin tai erillispylväisiin asennettujen gobo-heittimien avulla. Varjokuvat voivat esittää suurpiirteistä metsämäistä lehvästöä ja kasviaiheita ja ne voivat olla hitaasti liikkuvia tai staattisia. Gobo-kuvioita voidaan käyttää myös eteläreunassa, jossa tunnelma- ja kuntoreitti ovat päällekkäin (kuntoreittiä ohjaa valon värilämpötila) ja itäreunassa pysäköintipaikalta nousevassa sisääntulossa. Vesilinnan julkisivuvalaistusta tarkistetaan siten, että Harjun alueen valaistuksen kokonaisuudessa tornin merkitys pysyy korostuneena. Julkisivuvalaistusta voidaan täydentää gobo-heittimin, joilla tehdään varjokuviot erityisesti pohjoisjulkisivulle. Esitetyt valaisintyypit ja esimerkiksi käsijohteisiin integroitavat valaisimet suuntaavat valon alaspäin, jolloin mm. lepakoita häiritsevää hajavaloa ei pääse syntymään. Erityiskohteiden valaisemisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei valaistus muodosta pitkää, yhtenäistä lentoestettä. 24