METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA. Risto Lilleberg
|
|
- Niilo Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHO 3/1995 HARVENNUSTAPA MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA Risto Lilleberg Tässä tutkimuksessa selvitettiin alaharvennuksen ja laatuharvennuksen eroja puuntuotannon, puunkorjuun ja puun j alostusarvon kannalta. Vertailussa harvennustavat poikkesivat toisistaan vain ensiharvennuksessa. Toisessa harvennuksessa käytettiin vain alaharvennusta. Sekä alaharvennuksessa että laatuharvennuksessa keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 5. 7 m 3 1 ha. huitenkin pidensi hiukan kiertoaikaa. Merkittävin ero harvennustapojen välillä oli ensiharvennuskertymässä. Laatuharvennuksessa ensiharvennuskertymä oli noin 35 % suurempi kuin alaharvennuksessa. Laatuharvennuksessa ensiharvennuskertymän järeys kasvoi myös merkittävästi. Leimattujen puiden keskiläpimitta rinnankorkeudelta oli alaharvennuksessa 12 cm ja laatuharvennuksessa 14 cm. Hahlwun tuotos laatuharvennuksessa oli 36 % suurempi kuin alaharvennuksessa. Metsäkuljetuksen tuotos oli 6 % suurempi laatuharvennusvaihtoehdossa. Korjuuvaiheen kolwnaiskustannukset olivat laatuharvennusvaihtoehdossa 17 % pienemmät kuin alaharvennuksessa. Ensiharvennuskertymän jalostusarvo oli laatuharvennuksessa 2 % suurempi kuin alaharvennuksessa. Kaiken kaikkiaan laatuharvennusta käyttämällä puunostajan puustamaksukyky paranee noin 19 % verrattuna alaharvennukseen. Puuntuottajan ensiharvennuksesta saarnat nettotulot ovat laatuharvennusta käytettäessä 88 % suuremmat kuin alaharvennusvaihtoehdossa. Jos laatuharvennuksella pystytään lisäämään USlaatuisen tukin määrää päätehakkuussa 50 %, niin koko kiertoaikaisen hakkuukertymän keskimääräinen puustamaksukyky tehtaalla kasvaa tällöin noin 10 mk 1m 3. Kiertoaikaisena tulon lisänä se merkitsee noin mk 1 ha. Harvennustavalla voidaan vaikuttaa ensiharvennuksen korjuukustannuksiin ja saatavan puun j alostusarvoon massan valmistuksessa. Muutos j ohtuu hakkuukertymän järeyden lisäyksestä. ~ METSÄTEOLLISUUS
2 JOHDANTO Puunhankinta ensiharvennusmetsistä kannattaa huonosti, koska puunkorjuu on kallista ja pienikokoisen puun jalostusarvo on alhainen. Ensiharvennusmetsiä jää tästä syystä hakkuiden ulkopuolelle. Ensiharvennusten tekemättä jättäminen merkitsee puidenjäreytymiskehityksen hidastumista, luonnontuhojen riskien kasvua ja puiden kuolemista kasvutilan puutteessa. Metsänomistajalle, puunkorjaajalle ja puunjalostajalle tärkeät metsikön puustotunnukset kehittyvät harventamattomassa metsässä hitaasti. Keskimäär äiset korjuukustannukset kasvavat ja puuston jalostusarvo laskee. Tämän kehityskulun välttämiseksi on harvennusmetsien käsittelytapoja kehitettävä niin, että harvennuspuun korjuu on kannattavaa teollisuuden raaka-ainehuollossa. METSÄNKASVATUKSEN TAVOITTEET Tässä tutkimuksessa tarkastellaan harvennusmetsien käsittelyä lähtien siitä, että metsä nomistajan keskeisenä tavoitteena on tuottaa taloudellisesti ka nnattavalla tavalla puuta teollisuuden tarpeisiin. Metsänkasvatuksen taloudellisten tavoitteiden toteutta misessa ensiharvennushakkuut ovat tarpeellisia. Jos ensiharvennukset olisivat vain metsänhoidollinen toimenpide eikä niiden tarvitsisi olla taloudellisia on todennäköistä, että huomattava osa niistä jäisi 'toteuttamatta. Ensiharvennus oikein toteutettuna on kuitenkin tulolähde metsänomistajalle. vaihtoehtoja t arkasteltaessa otetaan puuntuotannon rinnalla huomioon teknologian kehitys j a taloudelliset edellytykset. Metsiä käsitellään siten, ett ä kannattava puuntuotanto on mahdollista sekä lyhyellä että myös pitkällä aikavälillä. Metsäntutkimuslaitoksen, Metsätehon ja Jaakko Pöyry Oy:n toteuttamassa yhteistutkimushankkeessa (Harvennushakkuiden taloudellinen ) pyrittiin irtautumaan metsänkäsittelyn puuntuotantopainotteisesta ajattelusta. Siinä tuotiin esiin puunhankinta ja -jalostus rinnakkaisina tekijöinä metsänkasvatuksen vaihtoehtoja punnittaessa. HARVENNUSTENTOTEUTUKSEN TEHOSTAMINEN Korjuutekniikan kehitys ja vaatimukset puuntuotannon, -korjuun ja -hankinnan talouden parantamisesta ovat muuttaneet voimakkaasti harvennusten toteutuksen toimintaympäristqä. Koneelliset korjuumenetelmät ovat pääomavaltaisia ja niiden tuottovaatimukset ovat suuremmat kuin manuaalisissa menetelmissä. Jotta koneellinen korjuu olisi kannattavaa, täytyy ketjun tuottavuuden olla suuri. Harvennusmetsien koneellisessa korjuussa on viime vuosina panostettu pienpuun valmistamisen tehostamiseen. Joukkokäsittelytekniikan käyttöönotto ja soveltaminen ovat nykyisin lupaavin keino päästä eteeupäin eikä se vaadi suuria pääoma panoksia. Joukkokäsittely parantaa merkittävästi yksioteharvesterien tuotosta ja koneellisten korjuumenetelmien taloudellisuutta ensiharvennuksissa. H arvennuksilla on pyritty en sisijaisesti nopeuttamaan ja lisäämään tukkipuun tuotantoa. Ongelmana järeyden tavoittelussa on laadun toteuttaminen saman aikaisesti. Metsänkasvatuksen päätavoitteen, parhaan saavutettavissa olevan kannattavuuden toteuttaminen, edellyttää näiden tavoitteiden sama naikaista toteutumista. Puun jalostusprosessien tarpeiden huomioon ottaminen h arvennusmetsien käsittelyssä on ollut vaikeaa monesta syystä. Eräs ongelma on tarkastelujaksojen erilaisuus. Puunjalostuksessa saattaa muutoksia prosesseissa tapahtua suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Puuntuotannon ratkaisujen vaikutukset ulottuvat useiden vuosikymmenien ajalle. Vaikutusjakson pituuden vuoksi tulevan kehityksen ennustaminen on vaikeaa. Metsänkasvatuksen tavoitteena voi olla puuntuot tokyvyn täysimäär äinen h yödyntäminen. Harvennushakkuissa tavoitteeseen pyritään hakkaamalla vain se osa puustosta, joka muuten j äisi metsään luonnonpoistumana sek ä puusto, joka on jäänyt kasvussaan j älkeen valtapuustosta. Korkean k asvun saavutta misek si puustopääoma pidetään suurena erityisesti metsikön kehityksen alkuvaiheessa. Harvennukset ovat usein toistuvia lieviä alah arvennuksia, joissa hakkuukertym ä harvennuskertaa kohdenj ää pienek si. Kiertoaikainen puuntuotto on näin menetellen suuri. Ongelmana ovat suuret korjuukustannukset j a pienen puun runsas osuus. On syytä välttää puuntuotantomalleja, jotka sulkevat pois suuren joukon vaihtoehtoja. E simerkiksi kasvatettavan puuston runkoluvun voimakas alentaminen taimikonhoidossa tai ensiharvennuksessa on äärevä ratkaisu, joka sulkee pois suur en kasvun tavoitteen j a toisaalta edellyttää pystykarsintaa laatutavoitteen toteuttamiseksi. Monipuolisen puusadon antava sekametsä on paremmin suojattu puunkäytössä tapahtuvilta muutoksilta k uin yhden puulajin metsä. Vaihtoehtona on toimintaympäristöön sopeutettu puuntuotantomalli, jossa metsänkasvatuksen 2 J är eyden vaikutus jalostuspr osessien talouteen t unnetaan huonosti. Runkojen suuri koko h eikentää puustonjalostuskelpoisuutta käytössä olevilla mene- e e
3 telmillä. Pääosa laitoksista on mitoitettu käsittelemään keskimääräisen kokoista puuta. Kokonsa puolesta voimakkaasti poikkeavat puutavarakappaleet eivät ole joko teknisesti käyttökelpoista raaka-ainetta tai niiden jalostusarvo on huonontunut. Metsien ylijäreytyminen on myös metsänkäsittelyn ongelma. Vanhojen metsien harventaminen on osaltaan aikaansaanut puuston ylijäreytymisen. VAIHTOEHTOISET HARVENNUSTAVAT Harvennustavat voidaanjakaa kolmeen pääryhmään (Vuokila 1980); valikoivat harvennukset, systemaattiset harvennukset sekä valikoivien ja systemaattisten harvennusten yhdistelmät. Yleisimmin käytetty harvennustapa on valikoiva harvennus, jossa paistettavien puiden valinta tehdään puiden laadunjakoon perusteella. Valikoivien harvennusten kriteerit ovat yleensä perustuneet biologis-metsänhoidollisiin ja puuntuotannollisiin perusteisiin. Toisaalta on myös valikoivia harvennusmuotoja, joissa tavoitteena on ollut taloudellisen tuloksen parantaminen biologis-metsänhoidollisista tavoitteista suuremmin välittämättä (Vuokila 1980). Systemaattisten harvennusten perusteina ovat yleensä korjuutekniset näkökohdat. Ne ovatkin syntyneet pääosin puunkorjuun koneellistamisen myötä. Puut poistetaan kaavamaisesti, tietyn systeemin mukaan. Puun ominaisuuksilla ei ole merkitystä, vaan puun sijainti koneen työskentelyn kannalta ratkaisee. Kolmannen ryhmän muodostavat systemaattisten ja biologis-metsänhoidollisten harvennustapojen yhdistelmät, jotka sisältävät molempien piirteitä. Esimerkiksi harvennusmenetelmät, jotka edellyttävät ajouran avaamista puustoon korjuun yhteydessä ovat systemaattisten ja valikoivien harvennusten yhdistelmiä. Harsintaharvennus on harvennustapa, jossa valinta kohdistuu metsikön kookkaimpiin puihin. Se on voimakkaasti taloudellisiin hyötynäkökohtiin perustuva harvennustapa, jossa välittömät kantorahatulot ovat tärkeitä. Harsintaharvennuksessa on tavoitteena kuitenkin myös pitemmän aikavälin puuntuotannolliset tarpeet. Tässä mielessä harsintaharvennus poikkeaa määrämittaharsinnasta, jossa tähdätään yksinomaan välittömien kantorahatulojen maksimointiin (Vuokila 1980). Harsintaharvennuksessa on biologinen näkökohta mukana mm. siten, että valinta tehdään käytännössä yläalaharvennusmenettelynä. Valikoivia harvennustapaja on muitakin mutta niiden soveltamismahdollisuudet Suomen oloissa ovat vähäiset. Esimerkkinä vapaa harvennustapa, jossa suositaan arvokkaita, korkealaatuisia puita kaavamaisen valinnan sijasta. Laatuharvennuksessa voidaan leimata kaiken kokoisia puita. Leimaus kohdistuu metsikön pienimpiin puihin, mutta myös suurimpiin heikkolaatuisiin puihin. Kasvatettaviksi valitaan laadultaan parhaat puut. Keskeisiä laatutunnuksia ovat oksien paksuus ja määrä sekä rungon suoruus. periaate on otettu käyttöön ensiharvennusmänniköissä uusien harvennusmallien käyttöönoton yhteydessä. HARVENNUSTAVAN VAIKUTUS MÄNNIKÖN KASVUUN Harvennustavan puuntuotannollista merkitystä on tarkasteltu lukuisissa tutkimuksissa kuten esimerkiksi Vuokila (1977), Hynynen ja Kukkola (1989), Mielikäinen ja Valkonen (1991) ja viimeksi Niemistö (1994). Muun muassa Hämäläinen (1978) on tehnyt selvityksen harvennustavan vaikutuksesta hakkuutuloihin, puuston arvoon ja kasvatuksen edullisuuteen. Valikoivista harvennuksista osa on hyvin voimakkaasti biologis-metsänhoidollisia, kuten alaharvennus. Alaharvennuksen toteuttamisen tukena on biologinen jako vallitsevaan ja vallittuun latvuskerrokseen. Paistettavien puiden valinta kohdistuu yleensä vallitun latvuskerroksen puustoon. Aiemmin maassamme käytettiin lähes yksinomaan alaharvennusta, ja mm. yksityismetsälain valvonnassa lähdettiin siitä, että se on ainoa kysymykseen tuleva harvennustapa. Vuokila on tutkinut erityisesti harsintaharvennuksen vaikutusta puuntuotantoon ja verrannut harsintaharvennusta alaharvennukseen. Hänen tutkimuksensa osoitti, että harsintaperiaate soveltuu havumetsiköiden kasvattamiseen, mutta ei koivun kasvattamiseen. Männyn kuutiokasvu ja käyttöpuun tuotos olivat käsittelytavasta lähes riippumattomia. Männiköissä harsintaharvennus osoittautui jopa parhaaksi puuntuotannon vaihtoehdoksi. Yläharvennus perustuu myös biologiseen puunluokitukseen. Yläharvennuksessa valinta kohdistuu vallitsevan latvuskerroksen huonolaatuisiin ja sairaisiin puihin. Tavoitteena on parhaiden ja elinvoimaisimpien päävaltapuiden suosiminen (Vuokila 1980). Yläharvennukselle ei ole vierasta laatuajattelukaan, kuten sen yleisohjeesta käy ilmi: "Latvukselle valoa, rungolle varjoa, juurille tuoreutta." Hynynen ja Kukkola tarkastelivat puuston kehitystä varttuneissa, lannoitetuissa ja lannoittamattomissa männiköissä ja kuusikoissa alaharvennuksen, yläharvennuksen ja rajoitetun määrämittaharsinnan jälkeen. He totesivat pohjapinta-alan ja tilavuuden kasvun sekä käyttöpuun tuotoksen olevan lähes riippumattomia harvennustavasta, kun kasvatettavan puuston pohjapinta-ala oli yhtä suuri eri käsittelyissä. 3
4 Mielikäinen ja Valkonen selvittivät harvennustavan vaikutusta varttuneen, tasaikäisen metsikön tuotokseen ja kantorahatuloihin. Tutkimuksen mukaan yläharvennettujen männiköiden tilavuuskasvu oli keskimäärin suurempi kuin alaharvennettujen. Männiköiden harvennustavan ei kuitenkaan voitu todeta vaikuttaneen tukkipuun kokonaistuotokseen tai kantorahatuloihin. Kuusikoissa ja koivikoissa yläharvennus alensi kasvua, tukkipuun tuotosta ja kantoraha tuloja. Uusimman tutkimuksen on tehnyt Niemistö, joka selvitti a laharvennuksen, laatuharvennuksen ja yläharvennuksen vaikutusta puiden kokojakaumaan, kasvuun ja ulkoiseen laatuun. Lisäksi Niemistö selvitti harvennustapojen vaikutusta hakkuukertymään ja arvioi korjuukustannuksia. Puustot poikkesivat toisistaan vain hiukan yläharvennus- ja laatuharvennusleimauksen jälkeen. Puuston hehtaarikohtainen kasvu ei ollut riippuvainen harvennustavasta. Puunkorjuukustannusten Niemistö arvioi olevan noin 20 mk/m 3 pienemmät laatuja yläharvennuksessa kuin alaharvennuksessa. Niemistön päätelmä oli, että laatuharvennus oli suo-siteltava tapa viljelymänniköissä, joissa puiden väliset laatuerot ovat huomattavat. Harvennustavan vaikutusta selvittäneissä tutkimuksissa pääpaino on ollut kasvu- ja tuotosvaikutusten selvittämisessä. Taloudellinen tulos ja sen tarkastelu on jäänyt vähemmälle. Metsätehossa on tehty ala harvennuksen ja laatuharvennuksen vertailu, jossa myös taloudelliset vaikutukset ovat mukan. Runkoa/ha 250, , Rinnankorkeusläpimitta, cm DKasvatettavat Hakatut Kuva 1. Leimauksen kohdistuminen puustoon alaharvennuksessa Laatuharvennuksessa jäi jonkin verran enemmän vallitun latvuskerroksen puita kuin laharvennuksessa (kuva 2). Laatuharvennuksessa metsikön suurimmista puista leimattiin runsaat runkoa hehtaarilta. Runkoa/ha 250, , Aineistona vertailussa on Metsähallituksen harvennusmallien uusinnan yhteydessä kerätty aineisto. Ensiharvennusvaiheessa olevaan männikköön tehtiin koeala, jolta mitattiin kaikki puut. Koealalle tehtiin kaksi vaihtoehtoista leimausta, perinteinen käytössä ollut alaharvennus ja laatuharvennusperiaatteen mukainen leimaus. Laatuharvennuksessa leimattavan puun koon lisäksi otettiin huomioon puun laatu tekijät, rungon suoruus ja virheettömyys sekä oksaisuus. Leimauksen teki paikallinen metsäammattimies. Jäävän puuston rukolukutavoitteena kummassakin harvennustavassa oli runkoa/ ha. Kohde oli tavanomainen hoidettu VT-metsätyypin männikkö Etelä-Suomessa. Männikön perustamistapa oli ollut kylvö ja maanmuokkausmenetelmänä laikutus. Taimikonhoito oli tehty 14-vuotiaaseen männikköön. Leimaushetkellä männikön ikä oli 35 vuotta. Kohteen puusto oli laadultaan tavanomainen. Puuston runkoluku ennen harvennusta oli hiukan yli runkoa/ha. Alaharvennuksessa leimaus painottui selvästi pienimpiin runkoihin (kuva 1). Suurimmista rungoista lei mattiin vain harvoja yksilöitä ja niistäkin osa ajo urilta. Yleensä alaharvennuksessa jätetään kookkaimmat puuyksilöt kasvamaan Rinnankorkeusläpimitta, cm DKasvatettavat Hakatut Kuva 2. Leimauksen kohdistuminen puustoon laatuh~rvennuksessa Harvennustapaa voidaan kuvata numeerisesti vertaamalla poistettujen puiden keskiläpimittaa vastaavaan tunnukseen ennen harvennusta. Vuokilan harsintaharvennuskokeissa tämä suhde oli männyllä alaharvennuksessa 0.75 ja harsintaharvennuksessa Tässä kokeilussa alaharvennusvaihtoehdossa suhde oli 0.85 ja laatuharvennuksessa Suhdelukua 1.00 pidetään alaharvennuksen ja harsinnan raja-arvona (Eriksson 1976), joten nyt toteutetussa kokeilussa oltiin tällä rajalla. Alaharvennuksessa suhdeluku oli suurempi kuin Vuokilan harsintaharvennuskokeissa. Tämäjohtuu siitä, että koealalle aukaistiin ajoura, jolla leimaus oli systemaattista. e
5 Leimauksen jälkeinen runkoluku oli harvennustavasta riippumatta samaa tasoa, koska se oli annettu ennalta työohjeeksi (taulukko 1). Jäävän puuston pohjapinta-ala oli suuri, koska puustoa oli kasvatettu verraten harvanaja toisaalta puusto oli tyvekästä. Harvennustapojen kesken oli selvä, runsaan kahden n eliömetrin ero h ehtaarilla pohjapintaalassa. Pohjapinta-alan puolesta ensiharvennus olisi voitu t ehdä selvästi voimakkaampanakin, mutta leimaaja noudatti annettua runkolukuohjetta. Alaharvennuksen jälkeen j äävän puuston määrä oli yli 16 m 3/ha suurempi kuin laatuharvennuksen j älkeisen puuston. Kasvatettavan puuston keskilä pimitassa oli myös selkeä ero samoin kuin puuston keskipituudessa. Jos metsää voitaisiin harventaa ilman ajourien aukaisua, erot puustotunnuksissa olisivat todennäköisesti vielä suuremmat. Ensiharvennuksen jälkeinen puuston jatkokehitys simuloitiin metsänlaskentasysteemin (MELA) kasvufunktioilla toisen harvennuksen vaiheeseen, joka toteutettiin noin 17 metrin valtapituudessa. Toinen harvennus tehtiin molemmissa vaihtoehdoissa alaharvennuksena. Harvennustavan vaikutus puuston tilaan toisessa harvennuksessa käy ilmi taulukosta 2. Toinen harvennus alaharvennusvaihtoehdossa tehtiin 48 vuoden iässä ja laatuharvennusvaihtoehdossa 51 vu.oden iässä. Ensiharvennuksen ja toisen harvennuksen väli alah arvennusvaihtoehdossa oli 13 vuotta ja laatuharvennusvaihtoehdossa 16 vuotta. Tänä aikana luonnonpoistuma oli vaikuttanut molemmissa tapauksissa vain lievästi. Toisessa harvennuksessa puuston tilavuus ennen h arvennusta oli molemmissa vaihtoehdoissa lähes 250 m 3/ha ja pohjapinta-alat olivat selvästi harvennusmallien harvennusrajojen ylä puolella. Puustotunnuksia tarkasteltaessa on muistettava, että toisen harvennuksen ajankohdassa oli kolmen vuoden ero. Toisen harvennuksen toteutuksessa jäävän puuston runkolukutavoitteena oli 500 runkoa/ha. Toinen harvenn u s kohdistui runkolukusarj aan molemmissa vaihtoehdoissa samalla tavalla. Puustotunnukset toisen harvennuksen jälkeen käyvät ilmi taulukosta 3. Lopuksi puuston kehitys simuloitiin päätehakkuuvaiheeseen. P ääteh akkuu toteutettiin ajankohtana, jolloin pohjapinta-alalla painotettu puuston keskilä pimitta saavutti 28 cm:n tason. vaihtoehto saavutti sen kolme vuotta aiemmin kuin laatuharvennusvaihtoehto. Kiertoajaksi alaharvennusvaihtoehdossa tuli 75 vuotta j a laatuharvennusvaihtoehdossa 78 vuotta. Päätehakkuuvaiheessa runkolukusarja oli suppeampi vaihtoehdossa, joka oli käsitelty laatuharven- TAULUKKO 1 Koealan puustotiedot ennen ensiharvennusta sekä alaharvennuksen ja laatuharvennuksen jälkeen Run- Puusto, koa/ha m3/ha Pohjapintaala, m2/ha Keskiläpimitta, cm Keskipituus, m Ennen harvennusta Alaharvennuksen jälkeen Laatuharvennuksen jälkeen TAULUKKO 2 Puustotunnukset toisen harvennuksen ajankohtana Harvennus- Run- Puusto, koa/ha m3/ha tapa Pohjapintaala, m2/ha Keskiläpimitta, cm Keskipituus, m TAULUKKO 3 Puustotiedot toisen harvennuksen jälkeen Harvennus- Run- Puusto, tapa koa/ha m3/ha Pohjapintaala, m2/ha Keskiläpimitta, cm Keskipituus, m vaihtoehto Laatuharvennuksen jälkeen nuksella ensiharvennusvaiheessa. Muutoin puustotunnuksissa oli vain vähäisiä eroja (t a ulukko 4). 5
6 Molemmissa käsittelyvaihtoehdoissa keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 5. 7 m 3/ha, joka on varsin suuri. Kahden harvennuksen mallissa puu stopääoma on koko kiertoajan keskimäärin s uhteellisen suuri, mikä parantaa kasvua. Lisäksi toisen harvennuksen ja päätehakkuun välinen aika on suhteellisen pitkä, jolloin puuston paras osa saa riittävästi tehokasta kasvuaikaa. Molemmissa vaihtoehdoissa toisen harvennuksenja päätehakkuun välin en ajanjakso oli saman pitu inen eli 27 vuotta. Kun tarkastellaan puuston järeytymisen kannalta keskeisen tunnuksen eli keskiläpimitan kasvua ensiharvennuksen jälkeisenä kautena, niin havaitaan, että alaharvennusvaihtoehdossa se oli noin 2 % suurempi kuin laatuharvennusvaihtoehdossa. TAULUKKO 4 Puustotunnukset päätehakkuuvaiheessa Harvennustapa Runkoa/ha Alaharvennuksessa ensiharvennuksen hakkuukertymä jäi selvästi pienemmäksi kuin laatuharvennuksessa (taulukko 5). Laatuharvennuksessa ensiharvennuskertymän järeys kasvaa merkittävästi. Leimattujen puiden keskiläpimitta rinnankorkeudelta oli alaharvennuksessa 12 cm ja laatuharvennuksessa 14 cm. Alaharvennuksessa hakkuukertymä oli alle 20 % puuston tilavuudesta j a laatuharvennuksessa vajaat 30 %. Harvennukset olivat siten lieviä molemmissa vaihtoehdoissa. Koealoille simuloitiin hakkuu, jossa käytettiin koneellista korjuumenetelmää. Kertymän rungon koolla on merkittävä vaikutus korjuutyön tuottavuuteen ja kustannuksiin (taulukko 6). Hakkuun tuotos laatuharvennuksessa on 36 % suur empi kuin alaharvennuksessa. Metsäkuljetuksessa ero ei ole yhtä selvä, mutta kuitenkin merkittävä. Koko korjuuvaiheessa laatuharvennuksen kustannukset ovat 17 % alaharvennuksen kustannuksia pienemmät. ta käyttämällä ensiharvennuksen hakkuukertymän tukkiosuus kaksinkertaistuu ja kuitupuuosuus hieman laskee. Hehtaarikohtaiset tukkimäärät ovat kuitenkin pieniä. Metsänomistajan kantorahatulojen kannalta muutos ei ole merkittävä. Hakkuukertymän jalostusarvoissa ero harvennustapojen välillä oli pieni, koska puiden keskikoko mole mmilla harvennustavoilla oli suuri. Alaharvennuksessa keskimääräinen rungon koko oli m3 ja laatuharvennuksessa m 3 eli lähes 35 % s uurempi. Ensiharvennuksilta saatava tukkipuu on pientä, sen laatu e i ole kovin hyvä ja jalostusarvo sahauksessa jää vähäiseksi. Tukin valmistus edellyttää lisäksi 6 Pohjapintaala, m~/ha Keskiläpimitta, cm Keskipituus, m TAULUKKO 5 HARVENNUSTAVAN VAIKUTUS PUUN HANKINTAKUSTANNUKSIIN JA JALOSTUSARVOON Puusto, m3/ha Harvennustapa Ensiharvennuksen hakkuukertymä harvennustavoittain KertyRunmän koa/ha tilavuus, m3/ha Kuitupuuta, m3/ha Tukkia, m3/ha Keskirunko, m TAULUKKO 6 Harvennustavan vaikutukset korjuuseen ensi harvennuksessa. Alaharvennuksen kustannukset ja tuotos Harvennustapa Hakkuukustannukset Hakkuun tuotos Metsäkuljetuskustannukset Metsäkuljetuksen tuotos Korjuukustannukset lajittelua hakkuuvaiheessa ja metsäkuljetuksessa, mikä laskee korjuun tuotosta ja lisää kustannuksia. Tehty tarkastelu osoitti, että tukin hankinta ensiharvennuksilta ei ainakaan tässä tapauksessa ollut kannattavaa. Ensiharvennuksen taloudellisuus paranee merkittävästi siirryttäessä laatuharvennukseen (taulukko 7). Puustamaksukyky tehtaalla on myös selvästi parempi. Suurin ero syntyy ensiharvennuksen nettotuloissa. Puuntuottajalle harvennustapojen välinen ero onkin erittäin merkittävä.
7 TAULUKKO 7 Harvennustapa Ensiharvennuksen harvennustapavaihtoehtojen vaikutukset toimin nan taloudellisuuteen ensiharvennuksessa. on suhdelukuna Puustamaksu- Ensiharvennuk- Puunhankinnan kyky metsässä sen nettotulot tehokkuus Laatuharvennuksella voidaan myös lisätä toiminnan tehokkuutta puunhankinnassa merkittävästi. Puunhankinnan tehokkuuden lisäyksellä tarkoitetaan tässä yhteisvaikutusta, joka syntyy puunkorjuun tuotoksen ja puun jalostusarvon muutoksesta. Tarkastelun perusteella niin puunjalostajan, puuntuottajan kuin puunhankkijankin kannalta on järkevää toteuttaa ensiharvennus laatuharvennuksena. Ensiharvennuksen ja sen toteuttamistavan lisäksi on syytä tarkastella metsänkasvatusvaihtoehtojen vaikutuksia koko kiertoajalle. Koska tarkastelujakso on pitkä, siihen liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, jotka on tiedostettava ja otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Jotta eriaikaiset tapahtumat saadaan vertailukelpoisiksi, on koron vaikutus e;iaikaisia tuloja ja menoja verrattaessa otettava huomioon. Tässä esitettävissä laskelmissa on nykyarvojen määrittämisessä käytetty kolmen prosentin korkoa. Laatuharvennuksen taloustulosta kuvaavan muutoksen selvittämiseksi oletetaan, että laatuharvennus parantaa päätehakkuusta saatavan tukin laatua niin, että US-laatuisen tukin määrä kasvaa 50 %. Käytännössä laadukkainta tukkia saataisiin tällöin noin 25 m 3/ha enemmän laatuharvennuksessa. Koko kiertoaikaisen hakkuukertymän keskimääräinen puustamaksukyky tehtaalla kasvaa tällöin noin 10 mkfm3. Kiertoaikaisena tulon lisänä se merkitsisi noin mk/ha. Kun metsää käsitellään ensiharvennusvaiheessa laatuharvennuksella alaharvennuksen asemasta, ovat puuntuotannon nettotulot silloin noin 4 % suuremmat. PÄÄTELMIÄ Tarkasteltaessa puuntuotannon näkökulmasta männikön ensiharvennuksen vaihtoehtoisia harvennustapoja, alaharvennusta ja laatuharvennusta, havaitaan että erot ovat vähäisiä. Laatuharvennuksen käyttö lisää hiukan kiertoaikaa, mutta keskimääräinen kasvu on samaa tasoa kuin alaharvennuksessa. Laatuharvennuksen toteuttaminen edellyttää hyvää ammattitaitoa ja selkeää näkemystä männyn laadusta ja sen kehittymisestä. Se on selvästi vaativampi harvennustapa kuin alaharvennus, jossa rungon koko määrää paistettavien puiden valinnan. Jos laatuharvennuksessa ei onnistuta selkeästi parantamaan jäävän puuston edellytyksiä tuottaa korkealuokkaista sahapuuta, muuttuu se helposti ala-yläharvenn ukseksi. Ensiharvennuksen toteutustavalla on erityisen suuri merkitys ensiharvennuksen talou teen. Perinteinen alaharvennus on korjuun talouden kannalta selvästi huonompi vaihtoehto kuin laatuharvennus. Myös jalostusarvossa ja puustamaksukyvyssä tehtaalla on selvä ero laatuharvennuksen hyväksi. Kaiken kaikkiaan siirtyminen alaharvennuksesta laatuharvennukseen tehostaa merkittävästi puunhankintaa männiköistä ja tekee ensiharvennukset kannattaviksi. LÄHTEET Harvennushakkuiden taloudellinen merkitys ja toteuttamisvaihtoehdot. Metsäntutkimuslaitos, Metsäteho, Jaakko Pöyry Oy Maa- j a metsätalousministeriö. Helsinki ERIKSSON, H Granens produktion i Sverige. Skogshögskolan, Institutionen för skogsproduktion. Rapporter och uppsatser 41. HYNYNEN, J. & KUKKOLA, M Harvennustavan ja lannoituksen vaikutus männikön ja kuusikon kasvuun. Folia Forestalia 731. Metsäntutkimuslaitos. Helsinki HÄMÄLÄINEN, J Harvennustavan vaikutus metsikön hakkuutuloihin, puuston arvoon ja kasvatuksen edullisuustunnuksiin. Metsäntutkimuslaitoksen 60-vuotisjuhlaretkeilyn opas. Ss MIELIKÄINEN, K. & VALKONEN, S H arvennustavan vaikutus varttuneen metsikön tuotokseen ja tuottoihin. Folia Forestalia 776. Metsäntutkimuslaitos. Helsinki NIEMISTÖ, P Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharvennusta käyttäen. Folia Forestalia - Metsätieteen aikakauskirja 1994 (1). Metsäntutkimuslaitos. Helsinki VUOKILA, Y Metsänkasvatuksen perusteet j a menetelmät. Helsinki VUOKILA, Y Harsintaharvennus puuntuotantoon vaikuttavana tekijänä. Folia Forestalia 298. Metsä ntutkimu slaitos. Helsinki Asiasanat: h arvennus, puunkorjuu, puun laatu 7
8 Metsäteho Review 3/1995 THINNING ALTERNATIVES IN FIRST THINNING OF PINE The study looked into the differences between low thinning and quality thinning in terms of wood production, harvesting and the processing value of the wood harvested. In the comparison, the thinning alternatives differed from one another only in first thinning. Second thinning was executed solely as low thinning. The overall costs of the harvesting stage in the quality thinning alternative were 17 % lower than ei in low thinning. All in all the timber purchaser's ability to pay for timber improves by ca. 19 % when compared to low thinning. The forest owner 's net income from first thinning are 88 % greater in quality thinning than in low thinning. The average annual growth in both low thinning and quality thinning was 5.7 m 3 /ha. Quality thinning did, however, slightly extend the rotation. The most significant difference between the two thinning alternatives was in the first thinning removal. In the case of quality thinning, first thinning's removal was ca. 35 % greater than in low thinning. Quality thinning also had the effect of significantly promoting the average diameter (dbh) of the trees forming the first thinning removal. The average dbh of the felled trees in low thinning was 12 cm while that of the felled trees in quality thinning was 14 cm. The cutting output in quality thinning was 36 % gr eater than in low thinning. Similarly, forest h aulage output in quality thinning was 6 % greater. If quality thinning can be applied to increase the yield of U/S quality logs in final felling by 50 %, then the average ability-to-pay-for-timber at the mill is improved by FIM 10 per m 3. Over the rotation, this additional sum amounts to ca. FIM FIM per hectare. The kind of thinning applied can influence the costs of first thinning and the processing value in pulp production of the harvested wood. The difference is due to the additional diameter increment of the trees forming the outturn. Key words: thinning, timber harvesting, wood quality.. METSATEHO ~ Postios: PL 194, HELSINKI Kotuos: Unioninkatu 17, HELSINKI Foksi: (90) Puhelin: (90) ISSN X - Helsinki 1995 Poinovolmiste
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMännikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotÄlä sorru alaharvennukseen
Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotMetsänkasvatuksen kannattavuus
Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
LisätiedotHarventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta
Lisätiedote ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA
,. ~ ~ ETS..TEHO e ENERGIAPUUN KORJUU TAIMIKOSTA NAARVA-KOURALLA Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa kokeiltiin Naarva-kaatolaitteella varustettua kuormatraktoria varttuneen taimikon harvennuksessa
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotSystemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotSuometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotKoneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen
Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotHarvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotAjatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?
Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?
Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,
LisätiedotMyytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotEnergiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotEnnakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotLuontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotPuuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa
Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta
LisätiedotPuuntuotos ja kannattavuus
Puuntuotos ja kannattavuus Jari Hynynen 1), Anssi Ahtikoski 1), Kalle Eerikäinen 1), Eljas Heikkinen 2), Saija Huuskonen 1), Pentti Niemistö 1), Hannu Salminen 1) & Kristian Karlsson 1) 1) Metla 2) Suomen
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/ 1995 TAIMIKON MYÖHÄISEN HARVENNUKSEN OLOSUHTEET JA KUSTANNUKSET. Jarmo Hämäläinen. Risto Lilleberg
METSÄTEHO / 99 TAIMIKON MYÖHÄISEN HARVENNUKSEN OLOSUHTEET JA KUSTANNUKSET Jarmo Hämäläinen Risto Lilleberg Tutkimuksessa selvitettiin esitutkimusluonteisesti varttuneiden taimikonhoitokohteiden puustotunnuksia,
LisätiedotHakkuumahdollisuusarviot
Hakkuumahdollisuusarviot 25 234 Tietolähde: Nuutinen, T. & Hirvelä, H. 26. Hakkuumahdollisuudet Suomessa valtakunnan metsien 1. inventoinnin perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 1B/26: 223 237. VM1
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotMETSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotMetsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA
Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA SIMO-seminaari 2.11.2007 Lauri Valsta Metsäekonomian laitos Sisältö Metsikkötason suunnittelun käyttökohteet Katsaus menetelmiin SMA:n rakenne
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotJoukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen
Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus
LisätiedotKANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1
1 Puuntuotannon laskuoppi Kertolasku: määrä x hinta (laatu) = myyntitulo Lisää määrää, panosta tukkipuuhun. Korkolasku: arvokasvu-% = puustoon sidotun rahan tuotto Vertaa arvokasvua vaihtoehtoisiin sijoituksiin
LisätiedotPuunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.
Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotEnsiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männikön kehitykseen ja harvennuksen kannattavuuteen
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jari Hynynen Jari Hynynen ja Merja Arola Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männikön kehitykseen ja harvennuksen kannattavuuteen Hynynen,
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotKannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?
Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon? Soili Kojola ja Timo Penttilä Uutta tietoa suometsätalouteen seminaari, Vantaa 12.4.211 Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?
LisätiedotHARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN
HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN Laura Rantanen Opinnäytetyö Joulukuu 2015 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalous Puunhankinnan erityiskysymykset
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotSuometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,
Timo Penttilä, Soili Kojola ja Raija Laiho Suomänniköiden ensiharvennukset e e m t a Tausta Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden, kuten ensiharvennusten ja kunnostusojitusten, pinta-alojen odotetaan
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
Lisätiedot