Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen"

Transkriptio

1

2 Mervi Taskinen, Samppa Ryhänen ja Kim Vettenranta Käänteishyljintä kantasolusiirroissa K nteishyljint muodostaa edelleen keskeisen hoitoon liittyv n riskin potilaalle allogeenisten kantasolusiirtojen yhteydess. Kehitys HLA-tyypityksess sek uudet siirremuodot ovat jossakin m rin v hent neet t t riski. Merkitt vi uusia vaihtoehtoja voimakasoireisen k nteishyljinn n hoitoon ei sit vastoin viime vuosina ole saatu. Uusia hoitovaihtoehtoja suunniteltaessa on syyt muistaa, ett allogeeninen kantasolusiirre vaikuttaa potilaan perussairauteen immunologisesti. Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen siirrot ovat viimeksi kuluneiden runsaan nelj n vuosikymmenen aikana vakiinnuaneet asemansa osana monien sy - pien sek muiden vaikeiden sairauksien hoitoa. Saavutetut tulokset ovat t n aikana kohentuneet merki v sti niin, e toimenpiteen k y aluea on laajenneu niin aikuis- kuin lapsipotilaillakin, ja aikuisi n siirroissa siirteen saajien yl ik rajaa on ollut mahdollista nostaa ja aiempaa sairaampia potilaita saaaa hoidon piiriin. Nopeasti laajentunut vapaaehtoisluovuttajien joukko on mahdollistanut maailmanlaajuisesti toimenpiteiden m r n nopean kasvun. Huolimaa merki v st kehityksest HLAtyypitysteknologiassa siirtojen lis ntyess ei allogeenisen kantasolusiirron keskeinen komplikaatio, k nteishyljint (GVHD), ole menett nyt merkityst n sairastavuuden ja kuolleisuudenkin aiheuajana. K nteishyljinn n kehiymisen edellytyksen on, e siirre sis lt immunokompeteneja soluja, siirteen saaja ilment kudoksissaan luovuajalle vieraita antigeeneja ja saaja on kykenem t n siirreyjen solujen tuhoamiseen (1). Harvinaisissa tapauk sissa k nteishyljint voi k ynnisty my s muissa tilanteissa kuin hematopoieeisen kantasolusiirron yhteydess. N i- t ovat verensiirto ja kiinteiden elinten siirrot. Erot luokkien I ja II HLA-antigeeneissa saajan ja luovuajan v lill muodostavat keskeisen perustan k nteishyljinn n esiintymiselle, mua eroilla varsinaisen HLA-alueen ulkopuolella (minor histocompatibility antigens, esimerkiksi HY ja HA-3) on my s merkityst. Akuutti käänteishyljintä K nteishyljint on m ritelty akuutiksi, kun se alkaa sadan p iv n kuluessa allogeenisesta kantasolujen siirrosta (2). Akuui k nteishyljint k ynnistyy kantasolusiirron esihoidon toksisten vaikutusten ja perustaudin aiheuaman kudostuhon aktivoidessa potilaan antigeenia esielev t solut eri m n sytokiineja. N m puolestaan saavat siirteen mukana potilaalle annetut alloreaktiiviset T-solut aktivoitumaan (KUVA). Seurauksena on T-solujen ekspansio potilaassa ja soluv lieinen alloimmuunireaktio. T-solujen aiheuama kudostuho lis edelleen sytokiininerityst, ja lopulta syntyy itse n kiihdy v immunologinen kiertoaktivaatio (3,4). T-soluv lieinen alloimmuniteei ei rajoitu ensimm iseen sataan p iv n kantasolujen siirrosta, joten syntymekanismiltaan akuutin k nteishyljinn n kaltaista sairaua esiintyy my hemminkin, erityisesti kevennettyjen esihoitojen j lkeen (niin sanou limiymisoireyhtym sek my h inen akuui k n- teishyljint ) (2). Akuui k nteishyljint on t rkein kantasolusiirron k y rajoiava komplikaatio, jonka vaikeimpiin muotoihin liiyy suuri kuolleisuus. Kliinisesti merki v akuui k nteishyljint kehiyy noin 40 %:lle aikuispotilaista, jotka saavat siirteen HLA-ideniselt sisaruk- 251 Duodecim ;:

3 Antigeenia esittelevien solujen aktivoituminen AB Siirteen allogeeniset T-solut Esihoito Sytokiinivaste - TNF- - IL-1b - IL-6 Antigeenin esittely allogeenisille T-soluille APC Kudostuho kohde-elimissä T-solu KUVA. Akuutin k nteishyljinn n k ynnistyminen ja syntyv immunologinen kiertoaktivaatio. APC = antigeenia esittelev solu. Muokattu viitteist 2,3. selta, ja noin 60 %:lle niist, jotka saavat siirteen HLA-sopivalta rekisteriluovuajalta (5). Alloimmuunireaktion kohteina akuutissa k n- teishyljinn ss ovat iho, suolisto ja maksa. Oireet ja löydökset. Tyypillinen makulopapulaarinen ihouma kehiyy noin 80 %:lle k nteishyljint sairastavista. Ihon akuutin k nteishyljinn n vaikeusaste vaihtelee suuresti liev st paikallisesta ihoumasta koko vartalon pei v n erytrodermiaan ja nekrooiseen dermolyysiin. Suoliston ja maksan oireilu on suunnilleen yht yleist ja kehiyy joka toiselle akuuia k nteishyljint sairastavalle (2). Maksassa k nteishyljint kohdistuu pieniin sappiteihin aiheuaen kolestaaisen maksavaurion. Suolistossa tyypillinen oire on runsas vetinen ripuli, mua hankalimmissa muodoissaan suoliston k nteishyljint aiheuaa voimakkaita kramppimaisia vatsakipuja, veriripulin ja suolitukoksen. Ruokatorven ja mahalaukun k nteishyljint oireilee pahoinvointina, ruokahaluomuutena ja oksenteluna. Akuutin k nteishyljinn n diagnoosi on kliininen ja perustuu edelleen tyypillisten oireiden havainnointiin ja muiden syiden poissulkuun. Potilaan perustauti, esihoidon toksiset vaikutukset ja infektiot aiheuavat usein oireita, jotka muistuavat k nteishyljint ja muodostavat merki v n diagnostisen haasteen. Erityisesti maksan ja suolen k nteishyljinn n diagnosointi iho-oireiden puuuessa voi olla vaikeaa ja vaatii seurantaa, oireiden toistuvaa uudelleenarviointia, mikrobiologisia tutkimuksia sek tarviaessa histologisia n yeit (6). Toimivia laboratorioarvoja k nteishyljinn n diagnostiikan tarkentamiseksi ja ennusteen m rielemiseksi ei ole toistaiseksi l ytynyt (7). Samoin akuutin k nteishyljinn n vaikeusasteen m riely perustuu edelleen p osin kliinisesti arvioitaviin oireisiin, kuten ripulin m r n ja ihouman laajuuteen (TAULUKKO 1) (8). Hoito. K ynnistyneen k nteishyljinn n hoitaminen on vaikeaa, joten ehk isy on ratkaisevan t rke kantasolusiirron onnistumisen kannalta. K nteishyljinn n kehiyminen pyrit n est m n huolellisella luovuajavalinnalla ja k y m ll esihoidossa ja siirron j lkeen M. Taskinen ym. 252

4 TAULUKKO 1. K nteishyljinn n kliininen luokitus (8). Gradus on k nteishyljinn n vaikeusaste, stage tarkoittaa elinkohtaista vaikeusastetta. Stage Iho Maksa (bilirubiini) Ylämahasuolikanava Alamaha-suolikanava (ripulin määrä) 0 Ei ihottumaa < 35 mol/l Ei pahoinvointia, oksentelua tai sy m tt myytt Aikuiset: < 500 ml/vrk tai < 3 ulostuskertaa/vrk Lapset: < 10 ml/kg/vrk tai < 4 ulostuskertaa/vrk 1 Makulopapulaarinen ihottuma < 25 % ihon pinta-alasta 3550 mol/l Pahoinvointia, oksentelua, sy - m tt myytt Aikuiset: ml/vrk tai 34 ulostuskertaa/vrk Lapset: 1019,9 ml/kg/vrk tai 46 ulostuskertaa/vrk 2 Makulopapulaarinen ihottuma 2550 % ihon pinta-alasta mol/l Aikuiset: ml/vrk tai 57 ulostuskertaa/vrk Lapset: 2030 ml/kg/vrk tai 710 ulostuskertaa/vrk 3 Makulopapulaarinen ihottuma > 50 % ihon pinta-alasta mol/l Aikuiset: > ml/vrk tai > 7 ulostuskertaa/vrk Lapset: > 30 ml/kg/vrk tai > 10 ulostuskertaa/vrk 4 Yleistynyt erytrodermia > 50 % ihon pinta-alasta sek ihon deskvamaatio > 5 % pinta-alasta > 250 mol/l Voimakas vatsakipu tai suolitukos tai makroskooppinen veriulosteisuus (riippumatta ulosteen m r st ) Kokonaisvaikeusaste: Gradus 0: Stage 0 kaikissa elinryhmiss Gradus I: Stage 12 iho-oireet ilman maha-suolikanavan tai maksan oireita Gradus II: Stage 3 iho-oire tai stage 1 maksaoire tai stage 1 ylemm n maha-suolikanavan oire tai stage 1 alemman mahasuolikanavan oire Gradus III: Stage 23 maksaoire tai stage 23 alemman maha-suolikanavan oire ja stage 03 iho-oire tai stage 01 ylemm n maha-suolikanavan oire Gradus IV: Stage 4 iho-oire, maksaoire tai alemman maha-suolikanavan oire ja stage 01 ylemm n maha-suolikanavan oire immunosuppressiivisia l kkeit. Luovuajan valinnassa HLA-geenilokusten sopivuus luovuajan ja vastaanoajan v lill ratkaisee pitk lti k nteishyljinn n kehiymisen riskin. HLA-ideninen sisarus on periaaeessa paras luovuaja k nteishyljinn n riskin kannalta. Rekisteriluovuajilta tehdyiss siirroissa k n- teishyljinn n kehiymisen riski on suoraan verrannollinen eroihin potilaan ja luovuajan HLA-geenilokuksissa. HLA-geenien tarkentunut analytiikka on pienent nyt k nteishyljinn n kehiymisen riskin rekisteriluovuajilta tehdyiss siirroissa l helle sisarussiirtojen tasoa (5). Napaveren kantasoluilla tehdyiss siirroissa k nteishyljinn n kehiyminen on harvinaisempaa, ja siksi niiss sallitaan enemm n eroavuuksia luovuajan ja potilaan HLAgeenilokuksissa (2). Esihoidossa k nteishyljinn n riski huomioidaan k y m ll vasta-aineita, kuten antitymosyyiglobuliinia tai CD52-spesist alemtutsumabia, jotka poistavat siirteest T-soluja in vivo. Kantasolujen siirron j lkeen k nteishyljinn n riski pienennet n antamalla immunosuppressiivisia l kkeit, tavallisimmin metotreksaaia ja kalsineuriinin est ji, siklosporiinia tai takrolimuusia (3). Kantasolusiirteen k siely poistamalla k nteishyljinn n kehittymisen kannalta oleellinen T-solujen osajoukko ex vivo on lupauksia her v keino hallita k nteishyljint (9). Esimerkiksi alfabeetapositiivisten T-solujen poisto siirteest mahdollistaa kantasolusiirteen antamisen potilaalle HLA-geenilokusten suhteen haploideniselt luovuajalta k yt nn ss ilman riski merki - v n k nteishyljinn n kehiymiseen (10). Ihon liev n k nteishyljinn n hoidoksi riitt yleens paikallinen glukokortikoidivoide, mua ihon hankalamman k nteishyljinn n ja maksan tai suolen k nteishyljinn n hoidoksi 253 K nteishyljint kantasolusiirroissa

5 tarvitaan systeeminen glukokortikoidihoito (3,6). Noin puolet potilaista vastaa prednisolonille, mua glukokortikoidille resistenteiksi tai riippuvaisiksi j vien potilaiden ennuste on edelleen eri in huono. Heill on paitsi suuri riski menehty akuutin k nteishyljinn n oireisiin, my s kehi hengenvaarallinen infektio pitkiyv n immunosuppressiivisen hoidon aikana. Uudet kokeelliset keinot n iden potilasryhmien hoitamiseksi, kuten kehonulkoinen fotofereesi, mesenkymaaliset kantasolut ja lukuisat t sm l kkeet, ovat her t- t neet perustellusti lupauksia, mua lopullinen n y niiden tehosta puuuu edelleen (3,11). Krooninen käänteishyljintä Kroonista k nteishyljint esiintyy noin 3070 %:lla allogeenisen kantasolusiirron saaneista. Kliininen taudinkuva on hyvin vaihteleva: oireita voi olla yhden tai useamman elinj rjestelm n alueelta, ja ne voivat vaikuaa el m nlaatuun merki v sti tai olla hyvin lievi, tuskin havaiavia muutoksia. Kroonisen k nteishyljinn n kliiniset oireet ilmaantuvat suurimmalla osalla potilaista jo ensimm isen kantasolujen siirron j lkeisen vuoden aikana, mua joillakin vasta vuosien j lkeen. T ll in mukana on yleens my t vaikuavia seikkoja, kuten infektio tai immunosuppressiivisen l kityksen lopeaminen. Kroonisen k nteishyljinn n synnyss keskeisi vaikuajia ovat tulehdus, luontaisen ja adaptiivisen soluv lieisen ja vasta-ainev litteisen immuunivasteen muutokset ja immuunivasteen normaalin s telyn ep tasapaino sek broosi. N m osatekij t ovat l sn eri elinmanifestaatioissa, mua niiden keskin inen merkitys elinvaurion synnyss vaihtelee kohdeelimen mukaan. Kroonisen k nteishyljinn n kliininen kuva muistuaa usein autoimmuunisairauksia, kuten sklerodermaa tai Sj grenin oireyhtym. Riskitekijät. Krooniselle k nteishyljinn l le altistavia tekij it on hiljaain arvioitu laajassa, liki potilasta k si v ss analyysissa Vaikean k hyljinn n hoitoon systeeminen glukokortikoidi puutteellisesti hoitoon vastaavien ennuste huono. (12). Monet riskitekij t olivat samoja akuutille ja krooniselle k nteishyljinn lle. HLAkudostyypin ero ja koko kehon s dehoito esihoidossa vaikuivat voimakkaammin akuutin kuin kroonisen k nteishyljinn n syntyyn. Sen sijaan kasvutekij ll nteis- mobilisoidun veren kantasolusiirteen, i kk n luovuajan tai naispuolisen luovuajan k y miespuoliselle vastaanoajalle lis siv t nimenomaan kroonisen k nteishyljinn n riski. Kun tutkijat vakioivat kroonisen k nteishyljinn n riskitekij iden analyysissa akuutin k nteishyljinn n esiintymisen, s ilyiv t mainitut seikat edelleen merki vin, mik viiaa siihen, e krooninen k nteishyljint ei ole pelk st n akuutin k nteishyljinn n jatke tai loppuvaihe, vaan sen patogeneesiin vaikuavat my s itsen iset, osin viel tuntemaomat mekanismit. Kliininen taudinkuva eroaa klassisen kroonisen k nteishyljinn n akuutista. Joskus potilaalla on yht aikaa sek akuuiin e krooniseen k nteishyljint n sopivia oireita tai l yd ksi, jolloin kyse on limi isoireisesta, kroonisesta k nteishyljinn st. Oireet ja löydökset. Kroonisen k nteishyljinn n diagnoosi on pitk lti kliininen, eik toistaiseksi ole k yte viss luoteavia biomarkkereita diagnostiikan kulmakiviksi. T m n vuoksi potilaan oirekuvauksen tulee olla systemaainen, kaikkien kohde-elinten arvioon perustuva. Kroonisen k nteishyljinn n vaikeusasteen arviointiin on hiljaain oteu k y n kansainv linen luokitus, joka kaaa kaikki kohdeelimet ja lis ksi m rielee, mitk oireista ja l yd ksist rii v t yksin n k nteishyljinn n diagnoosiin (diagnostiset muutokset) ja mitk vaativat vahvistukseksi diagnoosia tukevan biopsial yd ksen, toiminnan testauksen, radiologisen l yd ksen tai muun tyypillisen poikkeavuuden (esimerkiksi poikkeava keuhkojen toiminta tai Schirmerin imupaperikoe) (13). Kroonisen k nteishyljinn n oireet ja l yd k- set on esitey TAULUKOSSA 2. T m n lis ksi k nteishyljinn n vaikeus arvioi daan elinj r- jestelmi in asteikolla 03, jossa nolla osoiaa oireeomuua ja kolmonen eri in invalidi- M. Taskinen ym. 254

6 TAULUKKO 2. Kroonisen k nteishyljinn n oireet ja l yd kset. Diagnostiset oireet ja löydökset Iho, limakalvot, silmät Poikiloderma Puna- tai valkoj k l -tyyppiset iho- ja limakalvomuutokset Skeleroderma Naiset: em ttimen arpeumat, kiinnikkeet Miehet: moosi, virtsaputken ahtaumat Maha-suolikanava Yl ruokatorven ahtaumat ja kuroumat Tyypilliset oireet ja löydökset Pigmenttipuutokset Kynsien pitkitt inen uurteisuus, halkeilu ja irtoaminen Genitaalien pinnalliset ja syv t haavaumat Silmien kuivuminen Sarveis- ja sidekalvon tulehdus Sarveiskalvon arpeumat Muut oireet ja löydökset Hikoilun v heneminen Ihon kuivuminen Ihon hypo- tai hyperpigmentaatio Silmien valonarkuus Luomireunan tulehdus Haiman eksokriininen vajaatoiminta Keuhkot Ahtauttava bronkioliitti Ilmasalpaus, bronkiektasiat Restriktiivinen keuhkosairaus Kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume Lihakset ja nivelet J nnekalvotulehdus Nivelj ykkyys Kontraktuurat Myosiitti Turvotus Lihaskrampit Niveltulehdus ja kipu Hematopoieesi ja immuunijärjestelmä Trombosytopenia Eosinolia Lymfopenia Hypo- tai hypergammaglobulinemia Autovasta-aineet (AIHA, ITP) Muut Askites Perifeerinen neuropatia Myastenia gravis Sekä akuutissa että kroonisessa käänteishyljinnässä Eryteema Kutina Makulopapulaarinen ihottuma Ientulehdus Suukipu Ruokahaluttomuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli Laihtuminen Maksa-arvojen suureneminen soivaa ja intensiivist systeemist l kityst ja muita tukitoimia vaativaa oireilua. Ihon, limakalvojen ja silmien alueen muutokset ovat yleisimpi kroonisen k nteishyljinn n ilmenemismuotoja. Iholla diagnostisia muutoksia ovat muun muassa punaj k l - tyyppinen ihomuutos, syv t tai pinnalliset (morphea) sklerooiset ihomuutokset tai valkoj k l. Haavan paraneminen on hidastunut, ja my s lymfakierto voi olla heikentynyt, mik aiheuaa turvotuksia raajojen reisosissa. Heikentynyt l mp vaihteluiden sieto ja hikoilun v hentyminen liiyv t hikirauhasten tuhoutumiseen. Kynsien pitki inen uurteisuus ja hauraus sek hiusten hauraus, ennenaikainen harmaantuminen ja p lvikaljuus ovat tyypillisi 255 K nteishyljint kantasolusiirroissa

7 Ydinasiat 8 K nteishyljint on allogeenisen kantasolusiirron keskeinen komplikaatio. 8 Sen vaikutus toimenpiteeseen liittyv n sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on merkitt v. 8 Siirre kohdistaa immunologisen vaikutuksensa my s potilaan perussy p sairauteen. 8 Tarkentunut HLA-tyypitys on v hent nyt k nteishyljinn n riski. 8 Uudet siirremuodot (haploidenttiset) tulevat v hent m n oireisen k nteishyljinn n riski merkitt v sti. k nteishyljinn n l yd ksi. Ihon sklerosoiviin muutoksiin saaaa liiy my s nivelten liikerajoituksia sek nivel- ja j nnekalvojen tulehdusta. Limakalvojen kroonisen k nteishyljinn n oireita esiintyy usein samanaikaisesti sek suun, maha-suolikanavan e genitaalialueen limakalvoilla. Yleinen oire on limakalvon kuivuminen ja atroa. Diagnostisia muutoksia suussa ovat punaj k l muutokset, jolle on tyypillist punoiavalla limakalvolla n ht v vaalea pitsim i- nen verkkokuvioitus. Verkkomainen pintarakenne voi olla n ht viss ruokatorven alueella, jossa vaikea, krooninen k nteishyljint johtaa kuroumiin ja ahtaumiin. Maha-suolikanavan k nteishyljint n liiyv laihtuminen ja aliravitsemus voivat johtua suoliston limakalvojen muutoksista tai haiman eksokriinisen toiminnan vajauksesta. Genitaalialueen limakalvoilla diagnostisina pidet n puna- tai valkoj k l - tyyppisi muutoksia, ja naisilla lis ksi em imen arpeumia sek h pyhuulten kiinnikkeit ja miehill esinahan ahtaua sek virtsaputken ahtaumaa. Silmien sidekalvojen kivulias kuivuminen ja jopa arpeuavat muutokset ovat krooniselle k nteishyljinn lle diagnostisia muutoksia. Muita tyypillisi muutoksia ovat silmien valonarkuus, periorbitaalinen hyperpigmentaatio ja silm luomen reunan tulehdus. Silm oireiden diagnostiikka ja hoito vaativat aina silm l k - rin panosta. Keuhkojen oireet ovat kroonisen k nteishyljinn n vakavimpia ilmenemismuotoja. Diagnostisena muutoksena on kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume (entinen obliteroiva bronkioliii). Ysk ja rasituksessa ilmaantuva hengitysvaikeus ovat tavallisia, mua monet potilaat ovat my s pitk n suhteellisen v h - oireisia. Keuhkojen toimintaa onkin seuraava s nn llisesti kahden vuoden ajan kantasolujen siirrosta. Keuhkojen k nteishyljint n viiaa sekuntikapasiteetin pieneneminen osuuteen alle 75 % viitearvosta tai v hint n 10 %:n heikkeneminen kantasolusiirtoa edelt viin tasoi hin n hden. Keuhkojen tieto kone tomo gra- as sa uloshengityksen aikana selvimmin n kyv t ilmasalpaus, pienten ilmateiden paksuuntuminen tai keuhkoputkien laajentumat ovat tyypillisi krooniselle k nteishyljinn lle. Hoito. K nteishyljinn n l kityksell pyrit n antamaan aikaa immunologisen toleranssin synnylle pyrkimyksen ehk ist pysyvien elinvaurioiden synty (14,15). Liev n kroonisen k nteishyljinn n hoidoksi rii paikallishoito, kuten esimerkiksi ihon perus- tai glukokortikoidivoiteet tai kosteuavat silm tipat. Jos potilaalla esiintyy kolmen tai useamman elimen oireita, yhdenkin elimen oire on v hint n toista vaikeusastea, keuhkoissa on k nteishyljint tai mukana on trombosytopenia tai hyperbilirubinemia, tulee systeemist immunosuppressiota syvent. Kohtalaisessa tai sit vaikeammassa k nteishyljint oireilussa systeemisen hoidon pituuden tulee olla v hint n vuosi. Ensisijainen immunosuppressiivinen l kitys on systeeminen glukokortikoidihoito joko yksin n tai yhdisteyn siklosporiiniin tai takrolimuusiin. Noin 5060 % kroonista k nteishyljint sairastavista potilaista tarvitsee glukokortikoidin rinnalle muuta l kityst kahden vuoden kuluessa systeemisen l kityksen aloiamisesta (14). Syyn lis l kityksen tarpeeseen on k nteishyljint oireilun eteneminen, uusien elin manifestaatioiden ilmaantuminen tai kykenem myys purkaa glukokortikoidil ki- M. Taskinen ym. 256

8 tyst ilman oireiden aktivaatiota. Toistaiseksi k yt nt ei ole t ysin vakiintunut toisen linjan hoidon suhteen. Lupaavimpana uutena hoitomuotona on kehonulkoinen fotofereesi, jolla on saatu vaste jopa 6070 %:lle potilaista. Erityisesti k nteishyljinn n autoimmuunityyppisiss muodoissa, kuten sytopenioissa, saadaan hoitovaste noin 6686 %:lle potilaista CD20- vasta-aineella eli rituksimabilla. Mesenkymaalisten kantasolujen annolla on saatu vaste noin puolelle hoidetuista. Systeemisen immunosuppression rinnalla on t rke huolehtia aliravitsemuksen ehk isyst sek infektioprofylaksista Pneumocystis jirovecii-, sieni- ja ajoiain my s virusinfektioita vastaan. Krooniseen k nteishyljint n ja sen hoitoon liiyy komplikaatioiden sek kuoleman riski. Noin puolet aikuispotilaista p see irroautumaan immunosuppressiivisesta l kityksest seitsem n vuoden sis ll systeemisen l kityksen aloiamisesta. Lapsilla ennuste t ss suhteessa on jonkin verran parempi. Tulevaisuudessa B-solujen v hent minen tai immunomodulaatio, regulatoristen T-solujen lis minen tai broosin syntyyn vaikuavat hoidot voivat merki v sti helpoaa kroonisen k nteishyljinn n aiheuamaa tautikuormaa. Lopuksi K nteishyljint, eli siirteen sen saajaan kohdistama immuunivaikutus, on kuin tuli vanhassa sanonnassa hyv renki mua huono is nt. Viel l hivuosina tasapainoilu kliinisen k nteishyljinn n ja hy dyllisten siirteen tarttumista parantavien sek antileukeemisen vaikutusten v lill tulee jatkumaan. Hy dylliset vaikutukset perustuvat selekoimaoman, hematopoieeisen kantasolusiirteen sis lt mien, immunologisesti aktiivisten solujen toimintaan. Kehitys kuitenkin k y ensi vaiheessa kohti k siteltyj siirteit, joissa ennen muuta -Tsolujen sek B-solujen m r on voimakkaasti v henney. T ll in siirteeseen kuitenkin j v t muun muassa -T-solut sek NK-solut siirteen tarumisen varmistamiseksi sek nopean immunorekonstituution takaamiseksi ilman kliinist k nteishyljint (9). On ennakoitavissa, e tulevaisuudessa kykymme saavuaa hematopoieesin rekonstituutio terveill soluilla ilman kliinisesti merki v k nteishyljint paranee merki v sti. Hoidossa voitaneen hy - dynt eri T-solualaryhmi kuten regulatorisia T-soluja, mua silti s ily siirteen antileukeeminen teho. MERVI TASKINEN, dosentti, erikoislääkäri SAMPPA RYHÄNEN, LT, erikoislääkäri KIM VETTENRANTA, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala Veri- ja sy p tautien sek kantasolusiirtoyksikk Helsingin yliopisto SIDONNAISUUDET Mervi Taskinen: Ei sidonnaisuuksia Samppa Ryhänen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Pzer) Kim Vettenranta: Ei sidonnaisuuksia SUMMARY Graft-versus-host disease in stem cell transplantation Graft-versus-host disease (GvHD) remains a major treatment-related risk in patients undergoing stem cell transplantation. Although advances in HLA-typing and graft types have reduced the risk of GvHD, a breakthrough in the treatment of severe GvHD is still lacking. Allogenic stem cell transplant has potentially benecial immunological eects on the malignant disease necessitating transplantation, and the importance of these eects must be considered when treating GvHD. 257 K nteishyljint kantasolusiirroissa

9 KIRJALLISUUTTA 1. Billingham RE. The biology of graftversus-host reactions. Harvey Lect ;62: Ferrara JLM, Levine JE, Reddy P, Holler E. Graft-versus-host disease. Lancet 2009;373: Holtan SG, Pasquini M, Weisdorf DJ. Acute graft-versus-host disease: a bench-tobedside update. Blood 2014;124: Magenau J, Runaas L, Reddy P. Advances in understanding the pathogenesis of graft-versus-host disease. Br J Haematol 2016;173: Jagasia M, Arora M, Flowers MED, ym. Risk factors for acute GVHD and survival after hematopoietic cell transplantation. Blood 2012;119: McDonald GB. How I treat acute graftversus-host disease of the gastrointestinal tract and the liver. Blood 2016;127: Ali AM, DiPersio JF, Schroeder MA. The role of biomarkers in the diagnosis and risk stratication of acute graft-versushost disease: a systematic review. Biol Blood Marrow Transplant 2016;22: Harris AC, Young R, Devine S, ym. International, multicenter standardization of acute graft-versus-host disease clinical data collection: a report from the Mount Sinai acute GVHD international consortium. Biol Blood Marrow Transplant 2016;22: Li Pira G, Di Cecca S, Montanari M, ym. Specic removal of alloreactive T-cells to prevent GvHD in hemopoietic stem cell transplantation: rationale, strategies and perspectives. Blood Rev 2016;30: Bertaina A, Merli P, Rutella S, ym. HLAhaploidentical stem cell transplantation after removal of + T and B cells in children with nonmalignant disorders. Blood 2014;124: Holtan SG, MacMillan ML. A risk-adapted approach to acute GVHD treatment: are we there yet? Bone Marrow Transplant 2016;51: Flowers MED, Inamoto Y, Carpenter PA, ym. Comparative analysis of risk factors for acute graft-versus-host disease and for chronic graft-versus-host disease according to National Institutes of Health consensus criteria. Blood 2011;117: Jagasia MH, Greinix HT, Arora M, ym. National Institutes of Health consensus development project on criteria for clinical trials in chronic graft-versus-host disease: I. The 2014 diagnosis and staging working group report. Biol Blood Marrow Transplant 2015;21: Flowers MED, Martin PJ. How we treat chronic graft-versus-host disease. Blood 2015;125: Lee SJ, Flowers MED. Recognizing and managing chronic graft-versus-host disease. Hematology Am Soc Hematol Educ Program 2008: DOI / asheducation M. Taskinen ym. 258

Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen

Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen Mervi Taskinen, Samppa Ryhänen ja Kim Vettenranta Käänteishyljintä kantasolusiirroissa Käänteishyljintä muodostaa edelleen keskeisen hoitoon liittyvän riskin potilaalle allogeenisten kantasolusiirtojen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Neotigason ja psoriaasin hoito

Neotigason ja psoriaasin hoito Neotigason ja psoriaasin hoito Tärkeää! Naiset: Neotigason on teratogeeninen eli sikiövaurioita aiheuttava eikä sitä saa missään» tapauksessa käyttää jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta. Raskauden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Suolistosairauksien laaja kirjo

Suolistosairauksien laaja kirjo Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

HANKINNAISEN VAIKEAN APLASTISEN ANEMIAN HOITO MIKKO KERÄNEN MEILAHTI HEMATOLOGY DAY

HANKINNAISEN VAIKEAN APLASTISEN ANEMIAN HOITO MIKKO KERÄNEN MEILAHTI HEMATOLOGY DAY HANKINNAISEN VAIKEAN APLASTISEN ANEMIAN HOITO MIKKO KERÄNEN MEILAHTI HEMATOLOGY DAY 15.2.2018 POTILASTAPAUS 35-vuotias nainen Ei sisaruksia Perusterve, ei lääkitystä Väsymys ja mustelmia 2 vko ajan Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Allogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin

Allogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Opas Tietoja potilaille

Opas Tietoja potilaille Opas Tietoja potilaille Tärkeää turvallisuutta koskevaa tietoa immuunivälitteisten haittavaikutusten riskin minimoimiseksi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi

PAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi PAKKAUSSELOSTE Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot