Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen
|
|
- Niilo Toivonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Mervi Taskinen, Samppa Ryhänen ja Kim Vettenranta Käänteishyljintä kantasolusiirroissa K nteishyljint muodostaa edelleen keskeisen hoitoon liittyv n riskin potilaalle allogeenisten kantasolusiirtojen yhteydess. Kehitys HLA-tyypityksess sek uudet siirremuodot ovat jossakin m rin v hent neet t t riski. Merkitt vi uusia vaihtoehtoja voimakasoireisen k nteishyljinn n hoitoon ei sit vastoin viime vuosina ole saatu. Uusia hoitovaihtoehtoja suunniteltaessa on syyt muistaa, ett allogeeninen kantasolusiirre vaikuttaa potilaan perussairauteen immunologisesti. Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen siirrot ovat viimeksi kuluneiden runsaan nelj n vuosikymmenen aikana vakiinnuaneet asemansa osana monien sy - pien sek muiden vaikeiden sairauksien hoitoa. Saavutetut tulokset ovat t n aikana kohentuneet merki v sti niin, e toimenpiteen k y aluea on laajenneu niin aikuis- kuin lapsipotilaillakin, ja aikuisi n siirroissa siirteen saajien yl ik rajaa on ollut mahdollista nostaa ja aiempaa sairaampia potilaita saaaa hoidon piiriin. Nopeasti laajentunut vapaaehtoisluovuttajien joukko on mahdollistanut maailmanlaajuisesti toimenpiteiden m r n nopean kasvun. Huolimaa merki v st kehityksest HLAtyypitysteknologiassa siirtojen lis ntyess ei allogeenisen kantasolusiirron keskeinen komplikaatio, k nteishyljint (GVHD), ole menett nyt merkityst n sairastavuuden ja kuolleisuudenkin aiheuajana. K nteishyljinn n kehiymisen edellytyksen on, e siirre sis lt immunokompeteneja soluja, siirteen saaja ilment kudoksissaan luovuajalle vieraita antigeeneja ja saaja on kykenem t n siirreyjen solujen tuhoamiseen (1). Harvinaisissa tapauk sissa k nteishyljint voi k ynnisty my s muissa tilanteissa kuin hematopoieeisen kantasolusiirron yhteydess. N i- t ovat verensiirto ja kiinteiden elinten siirrot. Erot luokkien I ja II HLA-antigeeneissa saajan ja luovuajan v lill muodostavat keskeisen perustan k nteishyljinn n esiintymiselle, mua eroilla varsinaisen HLA-alueen ulkopuolella (minor histocompatibility antigens, esimerkiksi HY ja HA-3) on my s merkityst. Akuutti käänteishyljintä K nteishyljint on m ritelty akuutiksi, kun se alkaa sadan p iv n kuluessa allogeenisesta kantasolujen siirrosta (2). Akuui k nteishyljint k ynnistyy kantasolusiirron esihoidon toksisten vaikutusten ja perustaudin aiheuaman kudostuhon aktivoidessa potilaan antigeenia esielev t solut eri m n sytokiineja. N m puolestaan saavat siirteen mukana potilaalle annetut alloreaktiiviset T-solut aktivoitumaan (KUVA). Seurauksena on T-solujen ekspansio potilaassa ja soluv lieinen alloimmuunireaktio. T-solujen aiheuama kudostuho lis edelleen sytokiininerityst, ja lopulta syntyy itse n kiihdy v immunologinen kiertoaktivaatio (3,4). T-soluv lieinen alloimmuniteei ei rajoitu ensimm iseen sataan p iv n kantasolujen siirrosta, joten syntymekanismiltaan akuutin k nteishyljinn n kaltaista sairaua esiintyy my hemminkin, erityisesti kevennettyjen esihoitojen j lkeen (niin sanou limiymisoireyhtym sek my h inen akuui k n- teishyljint ) (2). Akuui k nteishyljint on t rkein kantasolusiirron k y rajoiava komplikaatio, jonka vaikeimpiin muotoihin liiyy suuri kuolleisuus. Kliinisesti merki v akuui k nteishyljint kehiyy noin 40 %:lle aikuispotilaista, jotka saavat siirteen HLA-ideniselt sisaruk- 251 Duodecim ;:
3 Antigeenia esittelevien solujen aktivoituminen AB Siirteen allogeeniset T-solut Esihoito Sytokiinivaste - TNF- - IL-1b - IL-6 Antigeenin esittely allogeenisille T-soluille APC Kudostuho kohde-elimissä T-solu KUVA. Akuutin k nteishyljinn n k ynnistyminen ja syntyv immunologinen kiertoaktivaatio. APC = antigeenia esittelev solu. Muokattu viitteist 2,3. selta, ja noin 60 %:lle niist, jotka saavat siirteen HLA-sopivalta rekisteriluovuajalta (5). Alloimmuunireaktion kohteina akuutissa k n- teishyljinn ss ovat iho, suolisto ja maksa. Oireet ja löydökset. Tyypillinen makulopapulaarinen ihouma kehiyy noin 80 %:lle k nteishyljint sairastavista. Ihon akuutin k nteishyljinn n vaikeusaste vaihtelee suuresti liev st paikallisesta ihoumasta koko vartalon pei v n erytrodermiaan ja nekrooiseen dermolyysiin. Suoliston ja maksan oireilu on suunnilleen yht yleist ja kehiyy joka toiselle akuuia k nteishyljint sairastavalle (2). Maksassa k nteishyljint kohdistuu pieniin sappiteihin aiheuaen kolestaaisen maksavaurion. Suolistossa tyypillinen oire on runsas vetinen ripuli, mua hankalimmissa muodoissaan suoliston k nteishyljint aiheuaa voimakkaita kramppimaisia vatsakipuja, veriripulin ja suolitukoksen. Ruokatorven ja mahalaukun k nteishyljint oireilee pahoinvointina, ruokahaluomuutena ja oksenteluna. Akuutin k nteishyljinn n diagnoosi on kliininen ja perustuu edelleen tyypillisten oireiden havainnointiin ja muiden syiden poissulkuun. Potilaan perustauti, esihoidon toksiset vaikutukset ja infektiot aiheuavat usein oireita, jotka muistuavat k nteishyljint ja muodostavat merki v n diagnostisen haasteen. Erityisesti maksan ja suolen k nteishyljinn n diagnosointi iho-oireiden puuuessa voi olla vaikeaa ja vaatii seurantaa, oireiden toistuvaa uudelleenarviointia, mikrobiologisia tutkimuksia sek tarviaessa histologisia n yeit (6). Toimivia laboratorioarvoja k nteishyljinn n diagnostiikan tarkentamiseksi ja ennusteen m rielemiseksi ei ole toistaiseksi l ytynyt (7). Samoin akuutin k nteishyljinn n vaikeusasteen m riely perustuu edelleen p osin kliinisesti arvioitaviin oireisiin, kuten ripulin m r n ja ihouman laajuuteen (TAULUKKO 1) (8). Hoito. K ynnistyneen k nteishyljinn n hoitaminen on vaikeaa, joten ehk isy on ratkaisevan t rke kantasolusiirron onnistumisen kannalta. K nteishyljinn n kehiyminen pyrit n est m n huolellisella luovuajavalinnalla ja k y m ll esihoidossa ja siirron j lkeen M. Taskinen ym. 252
4 TAULUKKO 1. K nteishyljinn n kliininen luokitus (8). Gradus on k nteishyljinn n vaikeusaste, stage tarkoittaa elinkohtaista vaikeusastetta. Stage Iho Maksa (bilirubiini) Ylämahasuolikanava Alamaha-suolikanava (ripulin määrä) 0 Ei ihottumaa < 35 mol/l Ei pahoinvointia, oksentelua tai sy m tt myytt Aikuiset: < 500 ml/vrk tai < 3 ulostuskertaa/vrk Lapset: < 10 ml/kg/vrk tai < 4 ulostuskertaa/vrk 1 Makulopapulaarinen ihottuma < 25 % ihon pinta-alasta 3550 mol/l Pahoinvointia, oksentelua, sy - m tt myytt Aikuiset: ml/vrk tai 34 ulostuskertaa/vrk Lapset: 1019,9 ml/kg/vrk tai 46 ulostuskertaa/vrk 2 Makulopapulaarinen ihottuma 2550 % ihon pinta-alasta mol/l Aikuiset: ml/vrk tai 57 ulostuskertaa/vrk Lapset: 2030 ml/kg/vrk tai 710 ulostuskertaa/vrk 3 Makulopapulaarinen ihottuma > 50 % ihon pinta-alasta mol/l Aikuiset: > ml/vrk tai > 7 ulostuskertaa/vrk Lapset: > 30 ml/kg/vrk tai > 10 ulostuskertaa/vrk 4 Yleistynyt erytrodermia > 50 % ihon pinta-alasta sek ihon deskvamaatio > 5 % pinta-alasta > 250 mol/l Voimakas vatsakipu tai suolitukos tai makroskooppinen veriulosteisuus (riippumatta ulosteen m r st ) Kokonaisvaikeusaste: Gradus 0: Stage 0 kaikissa elinryhmiss Gradus I: Stage 12 iho-oireet ilman maha-suolikanavan tai maksan oireita Gradus II: Stage 3 iho-oire tai stage 1 maksaoire tai stage 1 ylemm n maha-suolikanavan oire tai stage 1 alemman mahasuolikanavan oire Gradus III: Stage 23 maksaoire tai stage 23 alemman maha-suolikanavan oire ja stage 03 iho-oire tai stage 01 ylemm n maha-suolikanavan oire Gradus IV: Stage 4 iho-oire, maksaoire tai alemman maha-suolikanavan oire ja stage 01 ylemm n maha-suolikanavan oire immunosuppressiivisia l kkeit. Luovuajan valinnassa HLA-geenilokusten sopivuus luovuajan ja vastaanoajan v lill ratkaisee pitk lti k nteishyljinn n kehiymisen riskin. HLA-ideninen sisarus on periaaeessa paras luovuaja k nteishyljinn n riskin kannalta. Rekisteriluovuajilta tehdyiss siirroissa k n- teishyljinn n kehiymisen riski on suoraan verrannollinen eroihin potilaan ja luovuajan HLA-geenilokuksissa. HLA-geenien tarkentunut analytiikka on pienent nyt k nteishyljinn n kehiymisen riskin rekisteriluovuajilta tehdyiss siirroissa l helle sisarussiirtojen tasoa (5). Napaveren kantasoluilla tehdyiss siirroissa k nteishyljinn n kehiyminen on harvinaisempaa, ja siksi niiss sallitaan enemm n eroavuuksia luovuajan ja potilaan HLAgeenilokuksissa (2). Esihoidossa k nteishyljinn n riski huomioidaan k y m ll vasta-aineita, kuten antitymosyyiglobuliinia tai CD52-spesist alemtutsumabia, jotka poistavat siirteest T-soluja in vivo. Kantasolujen siirron j lkeen k nteishyljinn n riski pienennet n antamalla immunosuppressiivisia l kkeit, tavallisimmin metotreksaaia ja kalsineuriinin est ji, siklosporiinia tai takrolimuusia (3). Kantasolusiirteen k siely poistamalla k nteishyljinn n kehittymisen kannalta oleellinen T-solujen osajoukko ex vivo on lupauksia her v keino hallita k nteishyljint (9). Esimerkiksi alfabeetapositiivisten T-solujen poisto siirteest mahdollistaa kantasolusiirteen antamisen potilaalle HLA-geenilokusten suhteen haploideniselt luovuajalta k yt nn ss ilman riski merki - v n k nteishyljinn n kehiymiseen (10). Ihon liev n k nteishyljinn n hoidoksi riitt yleens paikallinen glukokortikoidivoide, mua ihon hankalamman k nteishyljinn n ja maksan tai suolen k nteishyljinn n hoidoksi 253 K nteishyljint kantasolusiirroissa
5 tarvitaan systeeminen glukokortikoidihoito (3,6). Noin puolet potilaista vastaa prednisolonille, mua glukokortikoidille resistenteiksi tai riippuvaisiksi j vien potilaiden ennuste on edelleen eri in huono. Heill on paitsi suuri riski menehty akuutin k nteishyljinn n oireisiin, my s kehi hengenvaarallinen infektio pitkiyv n immunosuppressiivisen hoidon aikana. Uudet kokeelliset keinot n iden potilasryhmien hoitamiseksi, kuten kehonulkoinen fotofereesi, mesenkymaaliset kantasolut ja lukuisat t sm l kkeet, ovat her t- t neet perustellusti lupauksia, mua lopullinen n y niiden tehosta puuuu edelleen (3,11). Krooninen käänteishyljintä Kroonista k nteishyljint esiintyy noin 3070 %:lla allogeenisen kantasolusiirron saaneista. Kliininen taudinkuva on hyvin vaihteleva: oireita voi olla yhden tai useamman elinj rjestelm n alueelta, ja ne voivat vaikuaa el m nlaatuun merki v sti tai olla hyvin lievi, tuskin havaiavia muutoksia. Kroonisen k nteishyljinn n kliiniset oireet ilmaantuvat suurimmalla osalla potilaista jo ensimm isen kantasolujen siirron j lkeisen vuoden aikana, mua joillakin vasta vuosien j lkeen. T ll in mukana on yleens my t vaikuavia seikkoja, kuten infektio tai immunosuppressiivisen l kityksen lopeaminen. Kroonisen k nteishyljinn n synnyss keskeisi vaikuajia ovat tulehdus, luontaisen ja adaptiivisen soluv lieisen ja vasta-ainev litteisen immuunivasteen muutokset ja immuunivasteen normaalin s telyn ep tasapaino sek broosi. N m osatekij t ovat l sn eri elinmanifestaatioissa, mua niiden keskin inen merkitys elinvaurion synnyss vaihtelee kohdeelimen mukaan. Kroonisen k nteishyljinn n kliininen kuva muistuaa usein autoimmuunisairauksia, kuten sklerodermaa tai Sj grenin oireyhtym. Riskitekijät. Krooniselle k nteishyljinn l le altistavia tekij it on hiljaain arvioitu laajassa, liki potilasta k si v ss analyysissa Vaikean k hyljinn n hoitoon systeeminen glukokortikoidi puutteellisesti hoitoon vastaavien ennuste huono. (12). Monet riskitekij t olivat samoja akuutille ja krooniselle k nteishyljinn lle. HLAkudostyypin ero ja koko kehon s dehoito esihoidossa vaikuivat voimakkaammin akuutin kuin kroonisen k nteishyljinn n syntyyn. Sen sijaan kasvutekij ll nteis- mobilisoidun veren kantasolusiirteen, i kk n luovuajan tai naispuolisen luovuajan k y miespuoliselle vastaanoajalle lis siv t nimenomaan kroonisen k nteishyljinn n riski. Kun tutkijat vakioivat kroonisen k nteishyljinn n riskitekij iden analyysissa akuutin k nteishyljinn n esiintymisen, s ilyiv t mainitut seikat edelleen merki vin, mik viiaa siihen, e krooninen k nteishyljint ei ole pelk st n akuutin k nteishyljinn n jatke tai loppuvaihe, vaan sen patogeneesiin vaikuavat my s itsen iset, osin viel tuntemaomat mekanismit. Kliininen taudinkuva eroaa klassisen kroonisen k nteishyljinn n akuutista. Joskus potilaalla on yht aikaa sek akuuiin e krooniseen k nteishyljint n sopivia oireita tai l yd ksi, jolloin kyse on limi isoireisesta, kroonisesta k nteishyljinn st. Oireet ja löydökset. Kroonisen k nteishyljinn n diagnoosi on pitk lti kliininen, eik toistaiseksi ole k yte viss luoteavia biomarkkereita diagnostiikan kulmakiviksi. T m n vuoksi potilaan oirekuvauksen tulee olla systemaainen, kaikkien kohde-elinten arvioon perustuva. Kroonisen k nteishyljinn n vaikeusasteen arviointiin on hiljaain oteu k y n kansainv linen luokitus, joka kaaa kaikki kohdeelimet ja lis ksi m rielee, mitk oireista ja l yd ksist rii v t yksin n k nteishyljinn n diagnoosiin (diagnostiset muutokset) ja mitk vaativat vahvistukseksi diagnoosia tukevan biopsial yd ksen, toiminnan testauksen, radiologisen l yd ksen tai muun tyypillisen poikkeavuuden (esimerkiksi poikkeava keuhkojen toiminta tai Schirmerin imupaperikoe) (13). Kroonisen k nteishyljinn n oireet ja l yd k- set on esitey TAULUKOSSA 2. T m n lis ksi k nteishyljinn n vaikeus arvioi daan elinj r- jestelmi in asteikolla 03, jossa nolla osoiaa oireeomuua ja kolmonen eri in invalidi- M. Taskinen ym. 254
6 TAULUKKO 2. Kroonisen k nteishyljinn n oireet ja l yd kset. Diagnostiset oireet ja löydökset Iho, limakalvot, silmät Poikiloderma Puna- tai valkoj k l -tyyppiset iho- ja limakalvomuutokset Skeleroderma Naiset: em ttimen arpeumat, kiinnikkeet Miehet: moosi, virtsaputken ahtaumat Maha-suolikanava Yl ruokatorven ahtaumat ja kuroumat Tyypilliset oireet ja löydökset Pigmenttipuutokset Kynsien pitkitt inen uurteisuus, halkeilu ja irtoaminen Genitaalien pinnalliset ja syv t haavaumat Silmien kuivuminen Sarveis- ja sidekalvon tulehdus Sarveiskalvon arpeumat Muut oireet ja löydökset Hikoilun v heneminen Ihon kuivuminen Ihon hypo- tai hyperpigmentaatio Silmien valonarkuus Luomireunan tulehdus Haiman eksokriininen vajaatoiminta Keuhkot Ahtauttava bronkioliitti Ilmasalpaus, bronkiektasiat Restriktiivinen keuhkosairaus Kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume Lihakset ja nivelet J nnekalvotulehdus Nivelj ykkyys Kontraktuurat Myosiitti Turvotus Lihaskrampit Niveltulehdus ja kipu Hematopoieesi ja immuunijärjestelmä Trombosytopenia Eosinolia Lymfopenia Hypo- tai hypergammaglobulinemia Autovasta-aineet (AIHA, ITP) Muut Askites Perifeerinen neuropatia Myastenia gravis Sekä akuutissa että kroonisessa käänteishyljinnässä Eryteema Kutina Makulopapulaarinen ihottuma Ientulehdus Suukipu Ruokahaluttomuus Pahoinvointi, oksentelu, ripuli Laihtuminen Maksa-arvojen suureneminen soivaa ja intensiivist systeemist l kityst ja muita tukitoimia vaativaa oireilua. Ihon, limakalvojen ja silmien alueen muutokset ovat yleisimpi kroonisen k nteishyljinn n ilmenemismuotoja. Iholla diagnostisia muutoksia ovat muun muassa punaj k l - tyyppinen ihomuutos, syv t tai pinnalliset (morphea) sklerooiset ihomuutokset tai valkoj k l. Haavan paraneminen on hidastunut, ja my s lymfakierto voi olla heikentynyt, mik aiheuaa turvotuksia raajojen reisosissa. Heikentynyt l mp vaihteluiden sieto ja hikoilun v hentyminen liiyv t hikirauhasten tuhoutumiseen. Kynsien pitki inen uurteisuus ja hauraus sek hiusten hauraus, ennenaikainen harmaantuminen ja p lvikaljuus ovat tyypillisi 255 K nteishyljint kantasolusiirroissa
7 Ydinasiat 8 K nteishyljint on allogeenisen kantasolusiirron keskeinen komplikaatio. 8 Sen vaikutus toimenpiteeseen liittyv n sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on merkitt v. 8 Siirre kohdistaa immunologisen vaikutuksensa my s potilaan perussy p sairauteen. 8 Tarkentunut HLA-tyypitys on v hent nyt k nteishyljinn n riski. 8 Uudet siirremuodot (haploidenttiset) tulevat v hent m n oireisen k nteishyljinn n riski merkitt v sti. k nteishyljinn n l yd ksi. Ihon sklerosoiviin muutoksiin saaaa liiy my s nivelten liikerajoituksia sek nivel- ja j nnekalvojen tulehdusta. Limakalvojen kroonisen k nteishyljinn n oireita esiintyy usein samanaikaisesti sek suun, maha-suolikanavan e genitaalialueen limakalvoilla. Yleinen oire on limakalvon kuivuminen ja atroa. Diagnostisia muutoksia suussa ovat punaj k l muutokset, jolle on tyypillist punoiavalla limakalvolla n ht v vaalea pitsim i- nen verkkokuvioitus. Verkkomainen pintarakenne voi olla n ht viss ruokatorven alueella, jossa vaikea, krooninen k nteishyljint johtaa kuroumiin ja ahtaumiin. Maha-suolikanavan k nteishyljint n liiyv laihtuminen ja aliravitsemus voivat johtua suoliston limakalvojen muutoksista tai haiman eksokriinisen toiminnan vajauksesta. Genitaalialueen limakalvoilla diagnostisina pidet n puna- tai valkoj k l - tyyppisi muutoksia, ja naisilla lis ksi em imen arpeumia sek h pyhuulten kiinnikkeit ja miehill esinahan ahtaua sek virtsaputken ahtaumaa. Silmien sidekalvojen kivulias kuivuminen ja jopa arpeuavat muutokset ovat krooniselle k nteishyljinn lle diagnostisia muutoksia. Muita tyypillisi muutoksia ovat silmien valonarkuus, periorbitaalinen hyperpigmentaatio ja silm luomen reunan tulehdus. Silm oireiden diagnostiikka ja hoito vaativat aina silm l k - rin panosta. Keuhkojen oireet ovat kroonisen k nteishyljinn n vakavimpia ilmenemismuotoja. Diagnostisena muutoksena on kryptogeeninen organisoituva keuhkokuume (entinen obliteroiva bronkioliii). Ysk ja rasituksessa ilmaantuva hengitysvaikeus ovat tavallisia, mua monet potilaat ovat my s pitk n suhteellisen v h - oireisia. Keuhkojen toimintaa onkin seuraava s nn llisesti kahden vuoden ajan kantasolujen siirrosta. Keuhkojen k nteishyljint n viiaa sekuntikapasiteetin pieneneminen osuuteen alle 75 % viitearvosta tai v hint n 10 %:n heikkeneminen kantasolusiirtoa edelt viin tasoi hin n hden. Keuhkojen tieto kone tomo gra- as sa uloshengityksen aikana selvimmin n kyv t ilmasalpaus, pienten ilmateiden paksuuntuminen tai keuhkoputkien laajentumat ovat tyypillisi krooniselle k nteishyljinn lle. Hoito. K nteishyljinn n l kityksell pyrit n antamaan aikaa immunologisen toleranssin synnylle pyrkimyksen ehk ist pysyvien elinvaurioiden synty (14,15). Liev n kroonisen k nteishyljinn n hoidoksi rii paikallishoito, kuten esimerkiksi ihon perus- tai glukokortikoidivoiteet tai kosteuavat silm tipat. Jos potilaalla esiintyy kolmen tai useamman elimen oireita, yhdenkin elimen oire on v hint n toista vaikeusastea, keuhkoissa on k nteishyljint tai mukana on trombosytopenia tai hyperbilirubinemia, tulee systeemist immunosuppressiota syvent. Kohtalaisessa tai sit vaikeammassa k nteishyljint oireilussa systeemisen hoidon pituuden tulee olla v hint n vuosi. Ensisijainen immunosuppressiivinen l kitys on systeeminen glukokortikoidihoito joko yksin n tai yhdisteyn siklosporiiniin tai takrolimuusiin. Noin 5060 % kroonista k nteishyljint sairastavista potilaista tarvitsee glukokortikoidin rinnalle muuta l kityst kahden vuoden kuluessa systeemisen l kityksen aloiamisesta (14). Syyn lis l kityksen tarpeeseen on k nteishyljint oireilun eteneminen, uusien elin manifestaatioiden ilmaantuminen tai kykenem myys purkaa glukokortikoidil ki- M. Taskinen ym. 256
8 tyst ilman oireiden aktivaatiota. Toistaiseksi k yt nt ei ole t ysin vakiintunut toisen linjan hoidon suhteen. Lupaavimpana uutena hoitomuotona on kehonulkoinen fotofereesi, jolla on saatu vaste jopa 6070 %:lle potilaista. Erityisesti k nteishyljinn n autoimmuunityyppisiss muodoissa, kuten sytopenioissa, saadaan hoitovaste noin 6686 %:lle potilaista CD20- vasta-aineella eli rituksimabilla. Mesenkymaalisten kantasolujen annolla on saatu vaste noin puolelle hoidetuista. Systeemisen immunosuppression rinnalla on t rke huolehtia aliravitsemuksen ehk isyst sek infektioprofylaksista Pneumocystis jirovecii-, sieni- ja ajoiain my s virusinfektioita vastaan. Krooniseen k nteishyljint n ja sen hoitoon liiyy komplikaatioiden sek kuoleman riski. Noin puolet aikuispotilaista p see irroautumaan immunosuppressiivisesta l kityksest seitsem n vuoden sis ll systeemisen l kityksen aloiamisesta. Lapsilla ennuste t ss suhteessa on jonkin verran parempi. Tulevaisuudessa B-solujen v hent minen tai immunomodulaatio, regulatoristen T-solujen lis minen tai broosin syntyyn vaikuavat hoidot voivat merki v sti helpoaa kroonisen k nteishyljinn n aiheuamaa tautikuormaa. Lopuksi K nteishyljint, eli siirteen sen saajaan kohdistama immuunivaikutus, on kuin tuli vanhassa sanonnassa hyv renki mua huono is nt. Viel l hivuosina tasapainoilu kliinisen k nteishyljinn n ja hy dyllisten siirteen tarttumista parantavien sek antileukeemisen vaikutusten v lill tulee jatkumaan. Hy dylliset vaikutukset perustuvat selekoimaoman, hematopoieeisen kantasolusiirteen sis lt mien, immunologisesti aktiivisten solujen toimintaan. Kehitys kuitenkin k y ensi vaiheessa kohti k siteltyj siirteit, joissa ennen muuta -Tsolujen sek B-solujen m r on voimakkaasti v henney. T ll in siirteeseen kuitenkin j v t muun muassa -T-solut sek NK-solut siirteen tarumisen varmistamiseksi sek nopean immunorekonstituution takaamiseksi ilman kliinist k nteishyljint (9). On ennakoitavissa, e tulevaisuudessa kykymme saavuaa hematopoieesin rekonstituutio terveill soluilla ilman kliinisesti merki v k nteishyljint paranee merki v sti. Hoidossa voitaneen hy - dynt eri T-solualaryhmi kuten regulatorisia T-soluja, mua silti s ily siirteen antileukeeminen teho. MERVI TASKINEN, dosentti, erikoislääkäri SAMPPA RYHÄNEN, LT, erikoislääkäri KIM VETTENRANTA, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala Veri- ja sy p tautien sek kantasolusiirtoyksikk Helsingin yliopisto SIDONNAISUUDET Mervi Taskinen: Ei sidonnaisuuksia Samppa Ryhänen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Pzer) Kim Vettenranta: Ei sidonnaisuuksia SUMMARY Graft-versus-host disease in stem cell transplantation Graft-versus-host disease (GvHD) remains a major treatment-related risk in patients undergoing stem cell transplantation. Although advances in HLA-typing and graft types have reduced the risk of GvHD, a breakthrough in the treatment of severe GvHD is still lacking. Allogenic stem cell transplant has potentially benecial immunological eects on the malignant disease necessitating transplantation, and the importance of these eects must be considered when treating GvHD. 257 K nteishyljint kantasolusiirroissa
9 KIRJALLISUUTTA 1. Billingham RE. The biology of graftversus-host reactions. Harvey Lect ;62: Ferrara JLM, Levine JE, Reddy P, Holler E. Graft-versus-host disease. Lancet 2009;373: Holtan SG, Pasquini M, Weisdorf DJ. Acute graft-versus-host disease: a bench-tobedside update. Blood 2014;124: Magenau J, Runaas L, Reddy P. Advances in understanding the pathogenesis of graft-versus-host disease. Br J Haematol 2016;173: Jagasia M, Arora M, Flowers MED, ym. Risk factors for acute GVHD and survival after hematopoietic cell transplantation. Blood 2012;119: McDonald GB. How I treat acute graftversus-host disease of the gastrointestinal tract and the liver. Blood 2016;127: Ali AM, DiPersio JF, Schroeder MA. The role of biomarkers in the diagnosis and risk stratication of acute graft-versushost disease: a systematic review. Biol Blood Marrow Transplant 2016;22: Harris AC, Young R, Devine S, ym. International, multicenter standardization of acute graft-versus-host disease clinical data collection: a report from the Mount Sinai acute GVHD international consortium. Biol Blood Marrow Transplant 2016;22: Li Pira G, Di Cecca S, Montanari M, ym. Specic removal of alloreactive T-cells to prevent GvHD in hemopoietic stem cell transplantation: rationale, strategies and perspectives. Blood Rev 2016;30: Bertaina A, Merli P, Rutella S, ym. HLAhaploidentical stem cell transplantation after removal of + T and B cells in children with nonmalignant disorders. Blood 2014;124: Holtan SG, MacMillan ML. A risk-adapted approach to acute GVHD treatment: are we there yet? Bone Marrow Transplant 2016;51: Flowers MED, Inamoto Y, Carpenter PA, ym. Comparative analysis of risk factors for acute graft-versus-host disease and for chronic graft-versus-host disease according to National Institutes of Health consensus criteria. Blood 2011;117: Jagasia MH, Greinix HT, Arora M, ym. National Institutes of Health consensus development project on criteria for clinical trials in chronic graft-versus-host disease: I. The 2014 diagnosis and staging working group report. Biol Blood Marrow Transplant 2015;21: Flowers MED, Martin PJ. How we treat chronic graft-versus-host disease. Blood 2015;125: Lee SJ, Flowers MED. Recognizing and managing chronic graft-versus-host disease. Hematology Am Soc Hematol Educ Program 2008: DOI / asheducation M. Taskinen ym. 258
Allogeeniset, vertamuodostavien kantasolujen
Mervi Taskinen, Samppa Ryhänen ja Kim Vettenranta Käänteishyljintä kantasolusiirroissa Käänteishyljintä muodostaa edelleen keskeisen hoitoon liittyvän riskin potilaalle allogeenisten kantasolusiirtojen
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotVeren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat
VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotVaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotKLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen
KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotNeotigason ja psoriaasin hoito
Neotigason ja psoriaasin hoito Tärkeää! Naiset: Neotigason on teratogeeninen eli sikiövaurioita aiheuttava eikä sitä saa missään» tapauksessa käyttää jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta. Raskauden
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotSuolistosairauksien laaja kirjo
Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.
LisätiedotIMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)
1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotHANKINNAISEN VAIKEAN APLASTISEN ANEMIAN HOITO MIKKO KERÄNEN MEILAHTI HEMATOLOGY DAY
HANKINNAISEN VAIKEAN APLASTISEN ANEMIAN HOITO MIKKO KERÄNEN MEILAHTI HEMATOLOGY DAY 15.2.2018 POTILASTAPAUS 35-vuotias nainen Ei sisaruksia Perusterve, ei lääkitystä Väsymys ja mustelmia 2 vko ajan Laboratoriotutkimukset
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotAllogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin
Katsaus KARI REMES, SINI LUOMA, TOIVO T. SALMI, TARJA-TERTTU PELLINIEMI, MAIJA ITÄLÄ, MARJUT KAUPPILA, JUKKA NIKOSKELAINEN, MERVI PUTKONEN, VELI KAIRISTO, ALLAN RAJAMÄKI, ANRI TIENHAARA, SEPPO PYRHÖNEN
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMenjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
Lisätiedot(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille
Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotSisäpiirintiedon syntyminen
Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotOpas Tietoja potilaille
Opas Tietoja potilaille Tärkeää turvallisuutta koskevaa tietoa immuunivälitteisten haittavaikutusten riskin minimoimiseksi Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotKANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN
KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotIhopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka
Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotValtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki
LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotEläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen
LisätiedotReumapotilaan hematologiaa
Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotTrulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotVERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten
VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi
PAKKAUSSELOSTE Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Lisätiedot