ORIMATTILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI VARHAISKASVATUS

2 SISÄLLYSLUETTELO ORIMATTILAN KAUPUNKI 3 ORIMATTILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4 MITÄ ON VARHAISKASVATUS 5 Kasvatuskumppanuus 7 Moniammatillinen yhteistyö 8 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 9 Lapselle ominainen tapa toimia 10 Varhaiskasvatuksen sisällöt 11 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 13 2

3 ORIMATTILAN KAUPUNKI Orimattila on viihtyisä ja turvallinen maaseutukaupunki Etelä-Suomen maantieteellisessä keskipisteessä. Orimattilasta on hyvät kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle ja Lahden talousalueelle. Kestävän kehityksen periaattein elävässä kaupungissa yhdistyvät väljä, luonnonläheinen asuminen ja monipuoliset palvelut. Viihtyvyyttä lisäävät runsaat harrastusmahdollisuudet, erilaiset tapahtumat sekä vireät kylät. katso myös: 3

4 ORIMATTILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa ja moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet muodostavat valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Orimattilan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden (Stakes ) pohjalta. Varhaiskasvatussuunnitelmatyöstä on vastannut sivistystoimi. Suunnitelman on laatinut työryhmä, johon on kuulunut eri yksiköiden varhaiskasvatushenkilöstöä. Orimattilan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on pohjana varhaiskasvatusyksiköiden omien toimintasuunnitelmien laadinnassa. Kaikki pääoksansa, jotka puulla on, se versoo heti ensimmäisinä vuosina rungostaan niin, että niiden myöhemmin tarvitsee vain kasvaa. Samoin on ihmiseen ja varhaislapsuudessa istutettava kaikki se, millä hänet halutaan varustaa elämää varten. ( Comenius) 4

5 MITÄ VARHAISKASVATUS ON Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Siihen tarvitaan ammttikasvattajien ja vanhempien kiinteää yhteistyötä, joka parhaimmillaan muodostaa lapsen kannalta hyvän kokonaisuuden. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Orimattilan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut: - päivähoito perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa - vuorohoito - esiopetus - Avoin päiväkoti Kimppa Kasvata, älä etsien puutteita ja virheitä, joita pitäisi korjata, vaan löytäen perushyvä ihmisestä, lapsesta ja aikuisesta. Löydä itse kunkin kyvyt, tiedot ja taidot, tue ja kasvata niitä rakkaudella ja ymmärryksellä, mutta päättäväisesti. Anna riittävästi aikaa, anna lupa itse kokeilla, kokea ja löytää, anna lupa omien oivallusten kautta löytää tie kiireettömään keskittymiseen. Anna elämyksiä, anna tunnelmia. Anna vastuuta ja vapauksia, velvollisuuksia ja oikeuksia. Anna arvo lapselle ja aikuiselle ainutkertaisena yksilönä, kunnioita ja opeta kunnioittamaan jokaisen työtä. Aina kun voit, palkitse kiitoksella ja kannustuksella. 5

6 Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen tavoitteita lapsen silmin. Minua kuunnellaan HYVINVOIVA LAPSI Minut huomataan Minusta huolehditaan Saan olla oma itseni Minut nähdään Saan leikkiä, oppia, iloita ja toimia kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa 6

7 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemiseen. Kumppanuus on vanhempien ja työntekijöiden yhteistä tasavertaista vuoropuhelua. Koti /Perhe Kotikasvatus VANHEMMUUS Varhaiskasvatus AMMATTILAISET Harrastus- ja muut vaikuttajat KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja oman lapsensa tuntemus. henkilöstöllä on koulutuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisessa. Tavoitteena on tunnistaa herkästi ja mahdollisimman varhain lapsen erityispiirteet, lahjakkuudet, vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Yhteistyössä vanhempien kanssa laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen VASU) lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä. (Maria Jotuni) 7

8 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Varhaiskasvatuksessa lasten kasvatukseen osallistuu ensisijaisesti kasvattajaryhmä, joka koostuu erilaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavista henkilöistä. Varhaiskasvatuksessa on oleellista eri koulutus- ja kokemustaustan omaavien henkilöiden tieto-taidon hyödyntäminen yksiköiden sisällä ja eri yksiköiden välillä. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT LIIKUNTA- JA KULTTUURIPALVELUT KUNTOUTUSTYÖRYHMÄ ALKUOPETUS JA OPPILASHUOLTO- TYÖRYHMÄ ORIMATTILAN VARHAISKASVATUS ERITYISOPETUS PERHEET TILA JA RUOKAPALVELUT TULKKIPALVELUT PELASTUSTOIMI SEURAKUNNAT YRITYKSET JÄRJESTÖ OPPILAITOKSET Yhteistyötahot painottuvat eri tavalla eri varhaiskasvatusyksiköiden tarpeiden, sijainnin ja tilanteiden mukaan. 8

9 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapsuus on korvaamattoman arvokas elämän vaihe, ei vain välivaihe valmistautumisessa tulevaan. Jokaisen lapsen tulee olla tasavertainen taustasta riippumatta. Lapsi on arvokas omana itsenään. Varhaiskasvatusta toteutetaan tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Monipuolinen toiminta huomioi jokaisen lapsen erilaiset tarpeet ja antaa eväitä erilaisille oppimistavoille. Tavoitteena on ottaa huomioon asiat, joilla jokaisen lapsen tasavertainen osallistuminen sekä lasten keskinäinen leikki ja vuorovaikutus taataan. Varhaiskasvatuksen arjessa on kuntouttavia elementtejä, joita tulee hyödyntää. Näitä ovat struktuuri, hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta. Lapsi tarvitsee myönteisiä kokemuksia vertaisryhmässään. Itsetunto ja taidot kehittyvät ympäristössä, jossa lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsen kokonaiskehitystä arvioitaessa lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Suunnittelun pohjaksi luodaan kokonaiskuva lapsesta: mitkä ovat hänen vahvuuksiaan, mistä hän on kiinnostunut ja mikä innostaa lasta. Tarvittaessa arvioinnin avuksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijalausunto ja laaditaan kuntoutussuunnitelma. Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta kasvaa suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi sekä oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja/tai kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on perheellä. 9

10 Jos tässä paikassa ei ymmärretä kyyneliä, mihin menen itkemään? Jos tässä paikassa ei sieluni pääse lentoon, mihin menen lentämään? Jos tässä paikassa en voi esittää kysymyksiäni, mihin menen etsimään? Jos tässä paikassa ei kuulla tunteitani, mihin menen kertomaan? Jos tässä paikassa ei minua ymmärretä sellaisena kuin olen, mihin voin mennä olemaan? Jos tässä paikassa en voi yrittää oppia ja kasvaa, missä voin olla oma itseni? LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikki Leikki on lapselle luontainen tapa toimia. Leikeissä lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan sekä uutta tietoa yksin ja yhdessä toisten kanssa. Vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Sosiaaliset taidot kehittyvät ja turvallisessa ilmapiirissä lapsen luovuus saa siivet. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Leikissä kehittyy lapsen motoriikka, kielelliset ja matemaattiset valmiudet ja taidot sekä luonnontieteiden ymmärrys. Kasvattajan tulee antaa lasten leikille aikaa, tilaa, erilaisia materiaaleja, leikkirauhaa, mahdollisuuden leikin jatkumiselle ja kehittymiselle. Leikkiä havainnoimalla kasvattaja tutustuu lapsen sisäiseen maailmaan, mikä luo perustaa lapsilähtöiselle toiminnalle. Tutkiminen Lapsi on luontaisesti utelias ja kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Lapsi tutkii ja havainnoi kaikilla aisteillaan. Aikuinen tukee lapsen luontaista uteliaisuutta rikastuttamalla oppimisympäristöä, niin että lapsi saa tilaisuuksia ja aikaa tutkimiseen yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 10

11 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Mahdollisuudet taiteellisiin elämyksiin ja kokemuksiin rohkaisevat lasta hänelle ominaiseen luovaan ilmaisuun ja mielikuvituksen käyttöön. Lapsen omaa ilmaisua tuodaan esille ja se näkyy ympäristössä. Taiteellinen kokeminen kehittää lapsen tunneilmaisua ja omien mahdollisuuksien löytämistä. Taiteellisessa kokemisessa tekeminen itsessään, yllätyksellisyys ja ilo ovat tärkeitä, ei niinkään tuotos. Liikkuminen Liikkuminen on lapsen perustarve. Lapsi nauttii ja iloitsee oman kehon mahdollisuuksista liikkua ja hakee uusia kokemuksia. Liikkumalla lapsi oppii ja tutkii ympäristöään. Aikuisten tehtävänä on innostaa ja kannustaa lasta turvalliseen liikkumiseen. Liikunnassa on vauhtia, elämyksiä ja tunteiden ilmaisemista. Lapsella tulee olla mahdollisuus omaehtoiseen ja ohjattuun liikuntaan. Monipuoliset ja vaihtelevat liikuntamahdollisuudet vahvistavat ja tukevat lapsen kehittymistä ja oppimista laaja-alaisesti. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT Kieli ja kommunikaatio Lapsi rakentaa kuvaa itsestään ja ympäröivästä maailmasta kielen ja vuorovaikutuksen avulla. Lapsen kasvaessa kielen tehtävä ajattelutoimintojentukena ja välineenä korostuu, jolloin se liittyy ongelmaratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Sadut, kirjallisuus, lorut, leikit, pelit ja draama ovat tärkeitä lapsen kielellisen kehityksen tukemiseksi. Oppimisympäristössä esillä olevat sanat ja tarinat innostavat lasta tutkimaan kielen kirjoitettua muotoa. Vuorovaikutus on merkityksellistä kielen ja kommunikaation kehittymiselle. Turvallinen, kiireetön ja kannustava ilmapiiri edistää lapsen itseilmaisua sekä lastenvälistä vuorovaikutusta. 11

12 Matemaattinen Matematiikassa hahmotetaan ja jäsennetään ympäröivää maailmaa. Lapselle järjestetään ympäristö ja ilmapiiri, joka rohkaisee ja innostaa matemaattiseen ajatteluun, tekemään havaintoja, pohtimaan ja päättelemään, ratkaisemaan ongelmia ja muodostamaan käsitteitä. Aikuisen tehtävä on herättää lapsen kiinnostus vertailemaan ja luokittelemaan asioita, esineitä ja ilmiöitä, tunnistamaan ja hahmottamaan muotoja ja avaruudellisuutta sekä aikaa. Luonnontieteellinen Lapsen maailmankuva jäsentyy kokemuksien, elämyksien ja toiminnan kautta. Lasta tulee ohjata tekemään havaintoja ympäristöstään. On tärkeää, että on aikaa nauttia ja iloita luonnon moninaisuudesta: tuoksuista, väreistä, äänistä, mauista, tuntoaistimuksista ja liikunnallisista haasteista. Ympäristökasvatukselle syntyy hyvä lähtökohta, kun luonto tulee lapselle tutuksi. Historiallis-yhteiskunnallinen Vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa autetaan lasta rakentamaan kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä. Suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin välittäminen lapselle on muuttuvassa maailmassa tärkeää. Esteettinen Esteettinen kokeminen on yksilöllistä. Meidän tulee arvostaa toinen toistemme esteettistä näkemystä ja luovuutta. Aikuisen tehtävä on rikastuttaa lapsen ympäristöä ja pysähtyä yhdessä lapsen kanssa aistimaan ja kokemaan sitä. Eettinen Eettinen kasvatus ohjaa lasta erottamaan mikä on oikein ja mikä väärin. Oikeudenmukaisuus, rehellisyys, erilaisuuden hyväksyminen, toisen huomioonottaminen ja kunnioittaminen ovat arvoja, joita lapsi harjoittelee päivittäisessä vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Aikuinen keskustelee lapsia askarruttavista kysymyksistä sekä pohtii niihin vastauksia yhdessä lasten kanssa. Uskonnollis-katsomuksellinen Lapsen omaan uskontoon tai katsomukseen pyritään tutustumaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan 12

13 Mitä minä sinulle toivon: Joonatan Leijonanmielen rohkeutta. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa. Peukalo- Liisan ja Ihmemaan Liisan kykyä elää läpi ihmeitä ja yllätyksiä. Muumimamman tyyntä luotettavuutta sekä terveen järjen hallintaa. Tom Sawyrin rehellisyyttä ja suoruutta. Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä, kiitokset ja onnistumisen elämykset. Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun. Nuuskamuikkusen luonnetta. Pikku Myyn voimaa olla omaa mieltä. Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta. Toivon, että uskaltaisit ajatella ja tehdä joskus työsi myös nurinkurisesti kuin Peppi Pitkätossu toivon ahkeruuden ja tunnollisuuden oheen hulluttelevaa huolettomuutta! VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatuksessa arvioidaan kaupungin ja yksikön vasujen sekä jokaisen lapsen oman vasun toteutumista. Varhaiskasvatuksen arviointi, kehittäminen ja seuranta ovat jatkuvia prosesseja. Arviointi on varhaiskasvatuksen kehittämisen edellytys. Arvioinnin kautta seurataan tavoitteiden toteutumista, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita. Päävastuu koko kunnan tasolla arvioinnista, kehittämisestä ja seurannasta kuuluu varhaiskasvatusjohtajalle ja varhaiskasvatushenkilöstölle. Orimattilan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ottaen huomioon säädösmuutokset sekä uudet ohjeet valtakunnan, kaupungin, sivistystoimen ja lasten varhaiskasvatuspalveluiden vastuualueella. Palvelujen ja toiminnan arvioinnin kautta saatava tieto hyödynnetään vasun päivityksessä. 13