SAK:n luottamusmieskysely 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n luottamusmieskysely 2008"

Transkriptio

1 SAK:n luottamusmieskysely 2008

2 Joulukuu 2008 Lisätiedot: Erkki Laukkanen puhelin SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puh

3 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2008 SISÄLLYS Tiivistelmä 3 Arvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 5 Pätkätyöt 6 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä 7 Paikallisen sopimisen kattavuus 8 Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat 9 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan 11 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt 12 Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana 13 Työvoimatarpeen kehitys 14 Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat 15 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 16 Luottamusmiesten havaitsema syrjintä 17 Liite: Kyselylomake

4 2 SAK Luottamusmieskysely 2008

5 SAK Luottamusmieskysely Tiivistelmä SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yhteistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, lokakuussa 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi 415 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan noin palkansaajaa. 1 Viimeisen vuoden aikana ei työpaikkatason edunvalvonnallinen tila ole olennaisesti muuttunut. Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luottamusmiehet antavat tyydyttävän 7,4. Kouluarvosana on kuitenkin varsin herkkä sopimisen tuottamille soveltamisongelmille erityisesti palkoista paikallisesti sovittaessa. Jos paikallinen palkkasopiminen on tuottanut soveltamisongelmia, kouluarvosanaksi tulee 6,6. Jos tämän lisäksi soveltamisongelmia on seurannut myös työaikasopimuksista, kouluarvosanaksi tulee 5,3. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentissa sopimuksia tehneistä työpaikoista. Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat viimeisen vuoden aikana olleet varsin mittavia: 80 prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoimaa ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin. Mutta samanaikaisesti myös lomautuksia tai irtisanomisia on tehty lähes joka kolmannella työpaikalla. Laman merkit ovatkin jo varsin selvästi nähtävissä mm. Rakennusliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton työpaikoilla, joilla irtisanomisia tai lomautuksia on ollut selvästi muita enemmän. Myös työvoiman kierrätys on säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista on viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa. Lakisääteiset työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys ovat jo varsin yleisesti käytössä, mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Yhteistoimintalain edellyttämä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kahdella kolmasosalla työpaikoista ja tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma joka toisella laissa edellytetyllä, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvolain edellyttämä palkkakartoitus on tehty ainakin joka kolmannella työpaikalla. Aivan selvää tämä ei kuitenkaan ole, sillä suuri osa luottamusmiehistä ei aivan varma suunnitelmien ja kartoitusten olemassaolosta. Hy- 1 Kun todellinen otosjoukko oli noin 860 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 48.

6 4 SAK Luottamusmieskysely 2008 vää tietoa palkkatasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 18 prosentissa palkkakartoituksista, eniten julkisella sektorilla ja tyypillisesti peruspalkkaan liittyen. Palkkasyrjintää korjaaviin toimiin oli kuitenkin ryhdytty vain joka seitsemännellä työpaikalla, jolla luottamusmies oli syrjintää havainnut. Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkielloista ja tasapuolisen kohtelun periaatteesta. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan vuoksi, toiseksi eniten ikään liittyen ja kolmanneksi eniten työn osa- tai määräaikaisuuteen liittyen. Yksityisillä palvelualoilla yhdeksällä kymmenestä työpaikasta oli havaittu ainakin yksi kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen osuus teollisuuteen verrattuna. Korjaaviin toimiin syrjinnän vähentämiseksi oli kuitenkin ryhdytty vain joka kolmannella syrjintää kokeneella työpaikalla. Lisätoimia yhdenvertaisuuden eteen siis selvästikin tarvitaan.

7 SAK Luottamusmieskysely Arvosana liitolle työaika- ja palkkaasioiden hoidosta Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,3 palkkaasioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi kuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin. Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja: 14 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 21 prosenttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi siis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito. Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta % luottamusmiehistä % työaika-arvosanoista ja 21 % palkka-arvosanoista korkeintaan välttävä Työaika-asiat Palkka-asiat Arvosana

8 6 SAK Luottamusmieskysely 2008 Pätkätyöt Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on pätkätöiden 2 osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaan olettaa, että jos lähes koko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilöstöstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, määräaikaista osa-aikatyötä. Pätkätyösuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi vakaantuneen. Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on laskenut palvelualoilla ja vieläpä selvästi Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä Yksityiset palvelut KAIKKI Julkinen 5 0 Teollisuus Pätkätöillä tarkoitetaan tässä määräaikaisia tai osa-aikatyötä tekeviä muttei vuokratyöntekijöitä so. kokoaikainen ja vakituinen työsuhde.

9 SAK Luottamusmieskysely Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa kävi syvässä lamassa. Vuosina yhteistyö kuitenkin elpyi, heikentyäkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin. Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatkuvat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan. Viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet. Viimeisen vuoden aikana työpaikkoja, joilla yhteistyö henkilöstön ja johdon välillä on huonontunut, on ollut hieman vähemmän (17 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(19 %). Henkilöstöryhmien välillä yhteistyö on parantunut 14 prosentilla ja heikentynyt 9 prosentilla työpaikoista, joilla on ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpaikoista on tällaisia työpaikkoja. 40 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä % työpaikoista viimeisen vuoden aikana Yhteistyö parantunut 15 Yhteistyö huonontunut

10 8 SAK Luottamusmieskysely 2008 Paikallisen sopimisen kattavuus Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa. Jaksolla painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen. 3 Lisäksi laajaalainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallinen sopiminen tuottaa edelleen varsin runsaasti soveltamisongelmia. Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on lisääntynyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi pysyneen edellisen vuoden tasolla. Toisaalta sopimistoiminnan ongelmallisuutta kuvaava luku, soveltamisongelmien osuus on hieman laskenut edellisestä mittauksesta. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentilla sopimuksia tehneistä työpaikoista, so.16 prosentilla kaikista työpaikoista laskettuna. Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset 40 % työpaikoista sovittu palkoista sovittu työajoista syntynyt soveltamisongelmia Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantaminen tai toisin sopiminen.

11 SAK Luottamusmieskysely Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamisongelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamusmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista. Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin. Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta. Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltamisesta eli suositaan yhtä ryhmää muiden kustannuksella. Varsin usein tämä saa avovastauksissa muodon, että isokenkäiset tai isopalkkaiset hyötyvät pienikenkäisten tai pienituloisten kustannuksella. Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttäviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimuksista koski se sitten työaikaa tai palkkaa seuraa töiden uudelleenorganisointia, josta työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuuttaen. Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista Työaikasopimukset Epäselvyyttä sopimuksen tulkinnoista. Henkilöstöä viilattu linssiin. Liukumat olivat ongelmallisia järjestää. Myyjiä liian vähän, jotta työvuorot toimisivat. Työaikaa lisätty, palkka samana. Vuorojen päättymisajat. Kokonaistyöaika. Palkkasopimukset Ei aina kohdenneta oikein (oikeudenmukaisesti). Jakovaraa ei ole pystytty jakamaan kokonaisuudessaan. Järjestelyerien jako mennyt isopalkkalaisille. Maksuun laitto hidasta, liikaa portaita joiden kautta mentävä. Takautuvat palkan osat saamatta. Tuntityö laskenut ulosmaksuja.

12 SAK Luottamusmieskysely 2008 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamusmiehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmat eivät välttämättä ole huono asia, vaan se voi olla myös seuraus hyvästä yrityksestä. Tämän mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin myös kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työpaikalla. Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,4. Korkeintaan välttävän kuutosen antoi 27 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yhdeksikön antoi 16 prosenttia luottamusmiehistä. Jos soveltamisongelmia oli olut työaikasopimuksissa, arvosanaksi tuli 7,1. Jos taas soveltamisongelmia oli ollut palkkasopimuksissa, arvosanaksi tuli 6,6. Ja jos soveltamisongelmia oli tullut sekä työaika- että palkkasopimuksista, arvosanaksi tuli 5,3. Soveltamisongelmilla näyttäisi siten olevan paikalliselle sopimukselle annettua arvosanaa laskeva vaikutus. Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten erityisesti palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Kouluarvosana vaihtelee myös sektoreittain sen mukaan, onko soveltamisongelmia ollut. Jos ei ole ollut arvosana teollisuudessa on 1,1 numeroa korkeampi, yksityisillä palvelualoilla 1,4 numeroa korkeampi ja julkisella sektorilla 0,3 numeroa korkeampi. Siten yksityisellä sektorilla näyttäisi olevan erityistä aihetta pohtia soveltamisongelmien vähentämistä. Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja lähteen mukaan 7,9 7,1 6,6 5, Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja sektorin mukaan 7,4 7,6 6,3 6,2 7 7, Ei soveltamisongelmia Soveltamisongelmia työaikasopimuksissa Soveltamisongelmia palkkasopimuksissa Soveltamisongelmia molemmissa 0 Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Jos sopimiseen on liittynyt soveltamisongelmia Jos sopimiseen ei ole liittynyt soveltamisongelmia

13 SAK Luottamusmieskysely Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan Tupo-sopimuksessa vuosille (kohta 6.3) sovittiin, että pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettaan oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä siten, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Nyt, noin kuusi vuotta kyseisen kirjauksen jälkeen, luottamusmiehen oikeus tavanomaisiin toimistovälineisiin toteutuu noin prosenttisesti, parhaiten julkisella sektorilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpostia. Sähköposti on luottamusmiesten käytössä prosenttisesti. Lisäksi matkapuhelin on prosentilla vastaajista. Luvut ovat likimain samat kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Käytettävissä oleva aineisto ei kerro, miksi prosentit eivät ole enää kasvaneet. Yksi mahdollinen syy tähän voi olla se, että käytännön järjestelyistä ei ole pystytty paikallisesti sopimaan siinä laajuudessa kuin sopimusta syksyllä 2002 tehtäessä toivottiin. Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Atk-laitteet ja ohjelmat Internet-yhteys Sähköposti Matkapuhelin

14 12 SAK Luottamusmieskysely 2008 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypillistä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyypillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös koulutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt. Jaksolla vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomiset, jossa mukana ovat myös henkilökohtaisista syistä tapahtuneet irtisanomiset, koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäisesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongelma korostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas työpaikka on irtisanonut tai lomauttanut. Vuosituhannen alussa varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on jatkunut. Viimeisen vuoden 20 prosenttia työpaikoista on sekä ottanut uutta työvoimaa että lomauttanut tai irtisanonut vanhaa työvoimaa. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sektorilla ( %). Myönteistä on, että koulutusta on annettu yhä useammalla työpaikalla. Viimeisen vuoden aikana koulutusta on annettu lähes seitsemällä työpaikalla kymmenestä. Painopiste on ollut hienokseltaan koulutuksessa uusiin tehtäviin Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista (Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu) Otettu uusia Koulutettu Lomautettu tai irtisanottu Kierrätetty

15 SAK Luottamusmieskysely Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana Kulunut vuosi on ollut hyvin kaksijakoinen. Syksyyn saakka työllisyystilanne parani, mutta sitten suunta kansainvälisen finanssikriisin myötä muuttui. Lokakuussa lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät selvästi, ja marraskuussa tämä huono kehityssuunta on edelleen voimistunut. Osittain tämä muutos on ollut vastaajien tiedossa, kun he ovat esittäneet arvionsa lomautuksista ja irtisanomisista viimeisen vuoden aikana. Luonnollisesti myös alakohtaisia eroja on ollut, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Kuvioon on koottu tiedot niistä liitoista, joissa tietoja saatiin yli 20 työpaikalta. Siten tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, ja ne sisältävät myös irtisanomiset muista kuin tuotannollisista syistä. Irtisanomiset henkilökohtaisista syistä on kuitenkin perinteisesti muodostanut vain noin neljäsosan kaikista irtisanomisista. 4 Keskimäärin irtisanomisia tai lomautuksia oli ollut joka neljännellä SAK:laisella työpaikalla. Siihen verrattuna lomauttaneiden tai irtisanoneiden työpaikkojen osuus on Rakennusliitossa kaksinkertainen (52 %). Puu- ja erityisalojen liitossa osuus on 41 prosenttia sekä Auto- ja kuljetustyöväen liitossa 38 prosenttia. Nämä kolme liittoa näyttäisivät siten kärsineen selvästi muita enemmän taloustilanteen huonontumisesta. Mutta julkisuudessa olleiden marraskuun tietojen perusteella tämä tilanne saattaa loppusyksyn aikana vielä olennaisesti muuttua. Irtisanomisia tai lomautuksia viimeisen vuoden aikana % liiton työpaikoista Kemianliitto Palvelualojen ammattiliitto Metallityöväen Liitto 27 Paperiliitto 31 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Keskimäärin 26 % Lähde: SAK:n luottamusmiestiedustelu 2008, ennakkotieto 4 Tämä osuus on SAK:ssa muutosturvalain valmistelun yhteydessä laskettu arvio, joka perustuu useampaan lähteeseen. Yhdestä lähteestä ja kohtuullisen tarkasta tätä osuutta ei toistaiseksi voi määritellä.

16 14 SAK Luottamusmieskysely 2008 Työvoimatarpeen kehitys Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuodesta Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilastokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta. Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje. Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyttäneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei palkata, ellei ole aivan pakko. Luottamusmiesten mielestä lisätyövoiman tarve on yleinen ja suurelta osin ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimeisen vuoden aikana esiintynyt vajausta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä. Viimeisen vuoden aikana työvoimavajaus suppean alan erityisasiantuntijoista on lisääntynyt, mutta kaikkea muuta osaamista koskeva vajaus on supistunut Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista Suppean alan erityisasiantuntijoista Laaja-alaisista yleisosaajista Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) Kausi- ja sijaistyön tekijöistä

17 SAK Luottamusmieskysely Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet 5, tasa-arvo-suunnitelma 6, työsuojelun toimintaohjelma 7, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys 8. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 20 ja tasa-arvosuunnitelmaa yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun suunnitelmissa tällaista rajoitetta ei ole. Syksyllä 2008 työterveyshuollon ja työsuojelun suunnitelmat ovat useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suunnitelmista ovat vähäisemmät. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma ja sen mukainen palkkakartoitus puuttuvat vielä varsin usein. Tasa-arvosuunnitelmien määrä lisääntyi vuonna 2005, kun suunnitelman velvoittavuutta täsmennettiin, mutta ei enää sen jälkeen. Työpaikkatason suunnitelmat Työpaikkatason suunnitelmat % työpaikoista Työsuojelun toim intaohjelm a Työterveyshuollon toimintasuunntelma Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Tulospalkkiojärjestelmä Voittopalkkiojärjestelmä Eräät suunnitelmat suuremmilla työpaikoilla % yli 29 hengen työpaikoista Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 5 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, ns. yhteistoimintalaki). Lain 16 :n mukaan yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoivat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityispiirteisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. 6 Tasa-arvolain (609/1986) 6a :n (2005/232) mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. 7 Työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toimintaohjelma. 8 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 11 :n (760/2004) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.

18 16 SAK Luottamusmieskysely 2008 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasaarvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää? Tulosten mukaan 33 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Tyydyttävää tietoa sai 45 prosenttia luottamusmiehistä ja huonoa tietoa 21 prosenttia luottamusmiehistä. Kaikki palkanosat kartoitettiin 40 prosentilla työpakoista, julkisella sektorilla hieman muita useammin. Palkkasyrjintää nousi esiin 18 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työpaikoista. Silmiinpistävän usein (26 %) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sanoa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se herättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Luottamusmiesten mukaan palkkasyrjintä perustui tyypillisesti peruspalkkaan, mutta toki muitakin palkanosia syrjinnän lähteiksi nimettiin. Vastausten vähäisen määrän vuoksi tarkemmat luonnehdinnat eivät ikävä kyllä ole mahdollisia. Korjaaviin toimiin oli ryhdytty 14 prosentilla palkkasyrjintää havainneella työpaikalla. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin Millaista tietoa palkkatasoista sait? Kartoitettiinko eri palkanosat? Nousiko esiin palkkasyrjintää? KAIKKI KAIKKI KAIKKI Julkinen Julkinen Julkinen Yks. palvelut Yks. palvelut Yks. palvelut Teollisuus Teollisuus Teollisuus Hyvää Tyydyttävää Huonoa Kyllä Ei En osaa sanoa Kyllä Ei En osaa sanoa

19 SAK Luottamusmieskysely Luottamusmiesten havaitsema syrjintä Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia kaikkiin yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltoihin sekä tasapuolisen kohtelun periaatteeseen. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan (ml. vammaisuus) vuoksi. Sitä oli 13 prosentilla työpaikoista. Toiseksi eniten (11 % työpaikoista) oli syrjintää iän vuoksi, kolmanneksi eniten ( % työpaikoista) työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi ja neljänneksi eniten aytoiminnan vuoksi. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi oli havaittu vain muutamalla yksityisten palvelualojen työpaikalla. Kun kaiken havaitun syrjinnän laskee yhteen, noin 40 prosentilla yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikoista oli esiintynyt ainakin yhtä kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen määrä teollisuudessa havaittuun syrjintää verrattuna, ja noin 30 prosenttia enemmän kuin julkisella sektorilla. Yksityisten palvelualojen syrjinnässä korostuvat terveydentilaan, ikään sekä työn osa- tai määräaikaisuuteen perustuva syrjintä. Korjaaviin toimiin oli vastaajien mielestä ryhdytty joka kolmannessa tapauksessa. Jos työntekijää syrjittiin terveydentilan tai iän vuoksi, joka toisessa tapauksessa oli ryhdytty korjaaviin toimiin. Jos syrjintä perustui vakaumukseen, toimiin ryhdyttiin joka kymmenennessä tapauksessa. Muissa syrjintämuodoissa toimiin oli ryhdytty prosentissa tapauksista Havaittu syrjintä syrjintämuodon ja sektorin mukaan %:lla sektorin työpaikoista Teollisuus Yks.palvelut Julkinen KAIKKI Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi Vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi Etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi Sukupuolen (mies, nainen) vuoksi Lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi Ay-toiminnan vuoksi Työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi Iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi Terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi

20

21 LIITE: KYSELYLOMAKE 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on: b sähköpostiosoitteesi on: (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on vuotta d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä). a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia: 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia: 7. Kouluarvosanasi (4-) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on 8. Minkä kouluarvosanan (4-) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta: b palkka-asioiden hoidosta: 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole

22 11. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin järjestelmiin työpaikallasi? a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä d matkapuhelin 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä 12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma b tasa-arvosuunnitelma c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus d työsuojelun toimintaohjelma e työterveyshuollon toimintasuunnitelma f työterveyshuollon työpaikkaselvitys g tulospalkkiojärjestelmä h voittopalkkiojärjestelmä SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ JA MUU SYRJINTÄ 13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa b kartoitettiinko eri palkanosat 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa c nousiko esiin palkkasyrjintää 1 nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa 14. Jos esiin nousi palkkasyrjintää, mihin tekijöihin syrjintä perustui? a peruspalkkaan 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa b tulospalkkaukseen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa c muihin palkanosiin 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa d määräaikaisuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa e koulutuksen vastaavuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa f muuhun, mihin 15. Onko toimenpiteistä palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätetty? 1 on päätetty 2 ei ole päätetty 3 en osaa sanoa 16. Onko työpaikallasi asetettu työntekijöitä ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan a iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä b terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä c etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä d seksuaalisen suuntautumisen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä e sukupuolen (mies, nainen) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä f lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä g vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä h ay-toiminnan vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä i työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä 17. Jos eriarvoisuutta on ilmennyt, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty 1 on ryhdytty 2 ei ole ryhdytty 3 en osaa sanoa Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!

SAK:n luottamusmieskysely 2006

SAK:n luottamusmieskysely 2006 1 2006 Toukokuu 2006 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. +358 20 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. +358 20 774 000 SAK Tutkimustieto 1/2006 1 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY

Lisätiedot

4/2004. SAK:n luottamusmieskysely. Syksy Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

4/2004. SAK:n luottamusmieskysely. Syksy Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 4/2004 SAK:n luottamusmieskysely Syksy 2004 Tutkimus SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Erkki Laukkanen puh. (0) 7721 403 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki erkki.laukkanen@sak.fi Tilaukset:

Lisätiedot

1/2003. SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

1/2003. SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 1/2003 SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tammikuu 2003 Lisätietoja: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. (09) 7721 403 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki Tilaukset: SAK/postitus

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

6/2001. SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

6/2001. SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 6/2001 SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 20.12.2001 Lisätietoja: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. (09) 7721 40 SAK, PL 157 FIN-0051 Helsinki Tilaukset: SAK/postitus

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960 NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 01 N=960 YHTEENVETOA Lähes neljännes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että neuvottelutoiminta työpaikalla

Lisätiedot

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2015 Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen KONSERNIOHJAUS VAIKEUTTAA TYÖPAIKKAKOHTAISTA SOPIMISTA Työpaikoista 86 prosenttia toteutti palkankorotukset perälaudan mukaisesti.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07 PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Yhteistyötoimikunta 18.03.2013 AIKA 18.03.2013 Klo 09:00-11:07 PAIKKA Kauppakatu 1, 2 krs kokoushuone Kanerva KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma LUONNOS 2.6.2016 Pohjois-Pohjanmaan liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016 2018 Yhteistyötoimikunta 18.4.2016 Maakuntahallitus xx.x.2016 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan liitto on työyhteisö,

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN 14.11.2016 liite nro 5 HEINÄVEDEN KUNTA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta / 2016 Kunnanhallitus / 2016 Valtuusto / 2016 1. JOHDANTO 1.1.

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT

VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa. Teknologian tutkimuskeskus VTT VTT:n malli määräaikaistarkasteluissa Teknologian tutkimuskeskus VTT 12.12.2011 2 Työryhmän toiminta Määräaikaisia työsuhteita tarkasteleva työryhmä on ollut toiminnassa jo pitkään ja toiminta on vakiintunutta

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä

taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Valmiina jäsenten puolesta

Valmiina jäsenten puolesta Valmiina jäsenten puolesta Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilöselvitys 2006 Antti Veirto Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ISBN 951-9409-77-7 Taitto ja ulkoasu Tiina Åsenbrygg Kirjapaino Keili,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ metalliliiton Tavoiteohjelma KOULUTUSAINEISTO SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Metalliliiton tavoiteohjelma Syrjimätön toimintaympäristö Tavoiteohjelma määrittää Metallityöväen Liiton tasa-arvo- ja yhden vertaisuustyön

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yritystoiminnan muutokset Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt (32 ) Yt-neuvottelut,

Lisätiedot