SAK:n luottamusmieskysely 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n luottamusmieskysely 2008"

Transkriptio

1 SAK:n luottamusmieskysely 2008

2 Joulukuu 2008 Lisätiedot: Erkki Laukkanen puhelin SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puh

3 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2008 SISÄLLYS Tiivistelmä 3 Arvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 5 Pätkätyöt 6 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä 7 Paikallisen sopimisen kattavuus 8 Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat 9 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan 11 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt 12 Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana 13 Työvoimatarpeen kehitys 14 Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat 15 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 16 Luottamusmiesten havaitsema syrjintä 17 Liite: Kyselylomake

4 2 SAK Luottamusmieskysely 2008

5 SAK Luottamusmieskysely Tiivistelmä SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yhteistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, lokakuussa 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi 415 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan noin palkansaajaa. 1 Viimeisen vuoden aikana ei työpaikkatason edunvalvonnallinen tila ole olennaisesti muuttunut. Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luottamusmiehet antavat tyydyttävän 7,4. Kouluarvosana on kuitenkin varsin herkkä sopimisen tuottamille soveltamisongelmille erityisesti palkoista paikallisesti sovittaessa. Jos paikallinen palkkasopiminen on tuottanut soveltamisongelmia, kouluarvosanaksi tulee 6,6. Jos tämän lisäksi soveltamisongelmia on seurannut myös työaikasopimuksista, kouluarvosanaksi tulee 5,3. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentissa sopimuksia tehneistä työpaikoista. Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat viimeisen vuoden aikana olleet varsin mittavia: 80 prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoimaa ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin. Mutta samanaikaisesti myös lomautuksia tai irtisanomisia on tehty lähes joka kolmannella työpaikalla. Laman merkit ovatkin jo varsin selvästi nähtävissä mm. Rakennusliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton työpaikoilla, joilla irtisanomisia tai lomautuksia on ollut selvästi muita enemmän. Myös työvoiman kierrätys on säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista on viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa. Lakisääteiset työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys ovat jo varsin yleisesti käytössä, mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Yhteistoimintalain edellyttämä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kahdella kolmasosalla työpaikoista ja tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma joka toisella laissa edellytetyllä, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvolain edellyttämä palkkakartoitus on tehty ainakin joka kolmannella työpaikalla. Aivan selvää tämä ei kuitenkaan ole, sillä suuri osa luottamusmiehistä ei aivan varma suunnitelmien ja kartoitusten olemassaolosta. Hy- 1 Kun todellinen otosjoukko oli noin 860 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 48.

6 4 SAK Luottamusmieskysely 2008 vää tietoa palkkatasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 18 prosentissa palkkakartoituksista, eniten julkisella sektorilla ja tyypillisesti peruspalkkaan liittyen. Palkkasyrjintää korjaaviin toimiin oli kuitenkin ryhdytty vain joka seitsemännellä työpaikalla, jolla luottamusmies oli syrjintää havainnut. Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkielloista ja tasapuolisen kohtelun periaatteesta. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan vuoksi, toiseksi eniten ikään liittyen ja kolmanneksi eniten työn osa- tai määräaikaisuuteen liittyen. Yksityisillä palvelualoilla yhdeksällä kymmenestä työpaikasta oli havaittu ainakin yksi kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen osuus teollisuuteen verrattuna. Korjaaviin toimiin syrjinnän vähentämiseksi oli kuitenkin ryhdytty vain joka kolmannella syrjintää kokeneella työpaikalla. Lisätoimia yhdenvertaisuuden eteen siis selvästikin tarvitaan.

7 SAK Luottamusmieskysely Arvosana liitolle työaika- ja palkkaasioiden hoidosta Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,3 palkkaasioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi kuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin. Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja: 14 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 21 prosenttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi siis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito. Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta % luottamusmiehistä % työaika-arvosanoista ja 21 % palkka-arvosanoista korkeintaan välttävä Työaika-asiat Palkka-asiat Arvosana

8 6 SAK Luottamusmieskysely 2008 Pätkätyöt Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on pätkätöiden 2 osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaan olettaa, että jos lähes koko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilöstöstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, määräaikaista osa-aikatyötä. Pätkätyösuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi vakaantuneen. Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on laskenut palvelualoilla ja vieläpä selvästi Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä Yksityiset palvelut KAIKKI Julkinen 5 0 Teollisuus Pätkätöillä tarkoitetaan tässä määräaikaisia tai osa-aikatyötä tekeviä muttei vuokratyöntekijöitä so. kokoaikainen ja vakituinen työsuhde.

9 SAK Luottamusmieskysely Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa kävi syvässä lamassa. Vuosina yhteistyö kuitenkin elpyi, heikentyäkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin. Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatkuvat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan. Viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet. Viimeisen vuoden aikana työpaikkoja, joilla yhteistyö henkilöstön ja johdon välillä on huonontunut, on ollut hieman vähemmän (17 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(19 %). Henkilöstöryhmien välillä yhteistyö on parantunut 14 prosentilla ja heikentynyt 9 prosentilla työpaikoista, joilla on ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpaikoista on tällaisia työpaikkoja. 40 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä % työpaikoista viimeisen vuoden aikana Yhteistyö parantunut 15 Yhteistyö huonontunut

10 8 SAK Luottamusmieskysely 2008 Paikallisen sopimisen kattavuus Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa. Jaksolla painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen. 3 Lisäksi laajaalainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallinen sopiminen tuottaa edelleen varsin runsaasti soveltamisongelmia. Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on lisääntynyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi pysyneen edellisen vuoden tasolla. Toisaalta sopimistoiminnan ongelmallisuutta kuvaava luku, soveltamisongelmien osuus on hieman laskenut edellisestä mittauksesta. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentilla sopimuksia tehneistä työpaikoista, so.16 prosentilla kaikista työpaikoista laskettuna. Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset 40 % työpaikoista sovittu palkoista sovittu työajoista syntynyt soveltamisongelmia Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantaminen tai toisin sopiminen.

11 SAK Luottamusmieskysely Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamisongelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamusmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista. Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin. Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta. Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltamisesta eli suositaan yhtä ryhmää muiden kustannuksella. Varsin usein tämä saa avovastauksissa muodon, että isokenkäiset tai isopalkkaiset hyötyvät pienikenkäisten tai pienituloisten kustannuksella. Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttäviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimuksista koski se sitten työaikaa tai palkkaa seuraa töiden uudelleenorganisointia, josta työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuuttaen. Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista Työaikasopimukset Epäselvyyttä sopimuksen tulkinnoista. Henkilöstöä viilattu linssiin. Liukumat olivat ongelmallisia järjestää. Myyjiä liian vähän, jotta työvuorot toimisivat. Työaikaa lisätty, palkka samana. Vuorojen päättymisajat. Kokonaistyöaika. Palkkasopimukset Ei aina kohdenneta oikein (oikeudenmukaisesti). Jakovaraa ei ole pystytty jakamaan kokonaisuudessaan. Järjestelyerien jako mennyt isopalkkalaisille. Maksuun laitto hidasta, liikaa portaita joiden kautta mentävä. Takautuvat palkan osat saamatta. Tuntityö laskenut ulosmaksuja.

12 SAK Luottamusmieskysely 2008 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamusmiehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmat eivät välttämättä ole huono asia, vaan se voi olla myös seuraus hyvästä yrityksestä. Tämän mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin myös kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työpaikalla. Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,4. Korkeintaan välttävän kuutosen antoi 27 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yhdeksikön antoi 16 prosenttia luottamusmiehistä. Jos soveltamisongelmia oli olut työaikasopimuksissa, arvosanaksi tuli 7,1. Jos taas soveltamisongelmia oli ollut palkkasopimuksissa, arvosanaksi tuli 6,6. Ja jos soveltamisongelmia oli tullut sekä työaika- että palkkasopimuksista, arvosanaksi tuli 5,3. Soveltamisongelmilla näyttäisi siten olevan paikalliselle sopimukselle annettua arvosanaa laskeva vaikutus. Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten erityisesti palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Kouluarvosana vaihtelee myös sektoreittain sen mukaan, onko soveltamisongelmia ollut. Jos ei ole ollut arvosana teollisuudessa on 1,1 numeroa korkeampi, yksityisillä palvelualoilla 1,4 numeroa korkeampi ja julkisella sektorilla 0,3 numeroa korkeampi. Siten yksityisellä sektorilla näyttäisi olevan erityistä aihetta pohtia soveltamisongelmien vähentämistä. Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja lähteen mukaan 7,9 7,1 6,6 5, Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja sektorin mukaan 7,4 7,6 6,3 6,2 7 7, Ei soveltamisongelmia Soveltamisongelmia työaikasopimuksissa Soveltamisongelmia palkkasopimuksissa Soveltamisongelmia molemmissa 0 Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Jos sopimiseen on liittynyt soveltamisongelmia Jos sopimiseen ei ole liittynyt soveltamisongelmia

13 SAK Luottamusmieskysely Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan Tupo-sopimuksessa vuosille (kohta 6.3) sovittiin, että pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettaan oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä siten, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Nyt, noin kuusi vuotta kyseisen kirjauksen jälkeen, luottamusmiehen oikeus tavanomaisiin toimistovälineisiin toteutuu noin prosenttisesti, parhaiten julkisella sektorilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpostia. Sähköposti on luottamusmiesten käytössä prosenttisesti. Lisäksi matkapuhelin on prosentilla vastaajista. Luvut ovat likimain samat kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Käytettävissä oleva aineisto ei kerro, miksi prosentit eivät ole enää kasvaneet. Yksi mahdollinen syy tähän voi olla se, että käytännön järjestelyistä ei ole pystytty paikallisesti sopimaan siinä laajuudessa kuin sopimusta syksyllä 2002 tehtäessä toivottiin. Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin Teollisuus Yks.palvelut Julkinen Atk-laitteet ja ohjelmat Internet-yhteys Sähköposti Matkapuhelin

14 12 SAK Luottamusmieskysely 2008 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypillistä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyypillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös koulutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt. Jaksolla vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomiset, jossa mukana ovat myös henkilökohtaisista syistä tapahtuneet irtisanomiset, koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäisesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongelma korostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas työpaikka on irtisanonut tai lomauttanut. Vuosituhannen alussa varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on jatkunut. Viimeisen vuoden 20 prosenttia työpaikoista on sekä ottanut uutta työvoimaa että lomauttanut tai irtisanonut vanhaa työvoimaa. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sektorilla ( %). Myönteistä on, että koulutusta on annettu yhä useammalla työpaikalla. Viimeisen vuoden aikana koulutusta on annettu lähes seitsemällä työpaikalla kymmenestä. Painopiste on ollut hienokseltaan koulutuksessa uusiin tehtäviin Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista (Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu) Otettu uusia Koulutettu Lomautettu tai irtisanottu Kierrätetty

15 SAK Luottamusmieskysely Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana Kulunut vuosi on ollut hyvin kaksijakoinen. Syksyyn saakka työllisyystilanne parani, mutta sitten suunta kansainvälisen finanssikriisin myötä muuttui. Lokakuussa lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät selvästi, ja marraskuussa tämä huono kehityssuunta on edelleen voimistunut. Osittain tämä muutos on ollut vastaajien tiedossa, kun he ovat esittäneet arvionsa lomautuksista ja irtisanomisista viimeisen vuoden aikana. Luonnollisesti myös alakohtaisia eroja on ollut, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Kuvioon on koottu tiedot niistä liitoista, joissa tietoja saatiin yli 20 työpaikalta. Siten tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, ja ne sisältävät myös irtisanomiset muista kuin tuotannollisista syistä. Irtisanomiset henkilökohtaisista syistä on kuitenkin perinteisesti muodostanut vain noin neljäsosan kaikista irtisanomisista. 4 Keskimäärin irtisanomisia tai lomautuksia oli ollut joka neljännellä SAK:laisella työpaikalla. Siihen verrattuna lomauttaneiden tai irtisanoneiden työpaikkojen osuus on Rakennusliitossa kaksinkertainen (52 %). Puu- ja erityisalojen liitossa osuus on 41 prosenttia sekä Auto- ja kuljetustyöväen liitossa 38 prosenttia. Nämä kolme liittoa näyttäisivät siten kärsineen selvästi muita enemmän taloustilanteen huonontumisesta. Mutta julkisuudessa olleiden marraskuun tietojen perusteella tämä tilanne saattaa loppusyksyn aikana vielä olennaisesti muuttua. Irtisanomisia tai lomautuksia viimeisen vuoden aikana % liiton työpaikoista Kemianliitto Palvelualojen ammattiliitto Metallityöväen Liitto 27 Paperiliitto 31 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Puu- ja erityisalojen liitto Rakennusliitto Keskimäärin 26 % Lähde: SAK:n luottamusmiestiedustelu 2008, ennakkotieto 4 Tämä osuus on SAK:ssa muutosturvalain valmistelun yhteydessä laskettu arvio, joka perustuu useampaan lähteeseen. Yhdestä lähteestä ja kohtuullisen tarkasta tätä osuutta ei toistaiseksi voi määritellä.

16 14 SAK Luottamusmieskysely 2008 Työvoimatarpeen kehitys Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuodesta Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilastokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta. Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje. Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyttäneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei palkata, ellei ole aivan pakko. Luottamusmiesten mielestä lisätyövoiman tarve on yleinen ja suurelta osin ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimeisen vuoden aikana esiintynyt vajausta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä. Viimeisen vuoden aikana työvoimavajaus suppean alan erityisasiantuntijoista on lisääntynyt, mutta kaikkea muuta osaamista koskeva vajaus on supistunut Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista Suppean alan erityisasiantuntijoista Laaja-alaisista yleisosaajista Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) Kausi- ja sijaistyön tekijöistä

17 SAK Luottamusmieskysely Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet 5, tasa-arvo-suunnitelma 6, työsuojelun toimintaohjelma 7, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys 8. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 20 ja tasa-arvosuunnitelmaa yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun suunnitelmissa tällaista rajoitetta ei ole. Syksyllä 2008 työterveyshuollon ja työsuojelun suunnitelmat ovat useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suunnitelmista ovat vähäisemmät. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma ja sen mukainen palkkakartoitus puuttuvat vielä varsin usein. Tasa-arvosuunnitelmien määrä lisääntyi vuonna 2005, kun suunnitelman velvoittavuutta täsmennettiin, mutta ei enää sen jälkeen. Työpaikkatason suunnitelmat Työpaikkatason suunnitelmat % työpaikoista Työsuojelun toim intaohjelm a Työterveyshuollon toimintasuunntelma Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Tulospalkkiojärjestelmä Voittopalkkiojärjestelmä Eräät suunnitelmat suuremmilla työpaikoilla % yli 29 hengen työpaikoista Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 5 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, ns. yhteistoimintalaki). Lain 16 :n mukaan yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoivat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityispiirteisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää. 6 Tasa-arvolain (609/1986) 6a :n (2005/232) mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. 7 Työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toimintaohjelma. 8 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 11 :n (760/2004) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet.

18 16 SAK Luottamusmieskysely 2008 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasaarvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää? Tulosten mukaan 33 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Tyydyttävää tietoa sai 45 prosenttia luottamusmiehistä ja huonoa tietoa 21 prosenttia luottamusmiehistä. Kaikki palkanosat kartoitettiin 40 prosentilla työpakoista, julkisella sektorilla hieman muita useammin. Palkkasyrjintää nousi esiin 18 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työpaikoista. Silmiinpistävän usein (26 %) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sanoa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se herättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Luottamusmiesten mukaan palkkasyrjintä perustui tyypillisesti peruspalkkaan, mutta toki muitakin palkanosia syrjinnän lähteiksi nimettiin. Vastausten vähäisen määrän vuoksi tarkemmat luonnehdinnat eivät ikävä kyllä ole mahdollisia. Korjaaviin toimiin oli ryhdytty 14 prosentilla palkkasyrjintää havainneella työpaikalla. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin Millaista tietoa palkkatasoista sait? Kartoitettiinko eri palkanosat? Nousiko esiin palkkasyrjintää? KAIKKI KAIKKI KAIKKI Julkinen Julkinen Julkinen Yks. palvelut Yks. palvelut Yks. palvelut Teollisuus Teollisuus Teollisuus Hyvää Tyydyttävää Huonoa Kyllä Ei En osaa sanoa Kyllä Ei En osaa sanoa

19 SAK Luottamusmieskysely Luottamusmiesten havaitsema syrjintä Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia kaikkiin yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltoihin sekä tasapuolisen kohtelun periaatteeseen. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan (ml. vammaisuus) vuoksi. Sitä oli 13 prosentilla työpaikoista. Toiseksi eniten (11 % työpaikoista) oli syrjintää iän vuoksi, kolmanneksi eniten ( % työpaikoista) työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi ja neljänneksi eniten aytoiminnan vuoksi. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi oli havaittu vain muutamalla yksityisten palvelualojen työpaikalla. Kun kaiken havaitun syrjinnän laskee yhteen, noin 40 prosentilla yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikoista oli esiintynyt ainakin yhtä kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen määrä teollisuudessa havaittuun syrjintää verrattuna, ja noin 30 prosenttia enemmän kuin julkisella sektorilla. Yksityisten palvelualojen syrjinnässä korostuvat terveydentilaan, ikään sekä työn osa- tai määräaikaisuuteen perustuva syrjintä. Korjaaviin toimiin oli vastaajien mielestä ryhdytty joka kolmannessa tapauksessa. Jos työntekijää syrjittiin terveydentilan tai iän vuoksi, joka toisessa tapauksessa oli ryhdytty korjaaviin toimiin. Jos syrjintä perustui vakaumukseen, toimiin ryhdyttiin joka kymmenennessä tapauksessa. Muissa syrjintämuodoissa toimiin oli ryhdytty prosentissa tapauksista Havaittu syrjintä syrjintämuodon ja sektorin mukaan %:lla sektorin työpaikoista Teollisuus Yks.palvelut Julkinen KAIKKI Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi Vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi Etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi Sukupuolen (mies, nainen) vuoksi Lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi Ay-toiminnan vuoksi Työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi Iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi Terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi

20

21 LIITE: KYSELYLOMAKE 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on: b sähköpostiosoitteesi on: (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on vuotta d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä). a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia: 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia: 7. Kouluarvosanasi (4-) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on 8. Minkä kouluarvosanan (4-) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta: b palkka-asioiden hoidosta: 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole

22 11. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin järjestelmiin työpaikallasi? a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä d matkapuhelin 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä 12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma b tasa-arvosuunnitelma c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus d työsuojelun toimintaohjelma e työterveyshuollon toimintasuunnitelma f työterveyshuollon työpaikkaselvitys g tulospalkkiojärjestelmä h voittopalkkiojärjestelmä SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ JA MUU SYRJINTÄ 13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa b kartoitettiinko eri palkanosat 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa c nousiko esiin palkkasyrjintää 1 nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa 14. Jos esiin nousi palkkasyrjintää, mihin tekijöihin syrjintä perustui? a peruspalkkaan 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa b tulospalkkaukseen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa c muihin palkanosiin 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa d määräaikaisuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa e koulutuksen vastaavuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa f muuhun, mihin 15. Onko toimenpiteistä palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätetty? 1 on päätetty 2 ei ole päätetty 3 en osaa sanoa 16. Onko työpaikallasi asetettu työntekijöitä ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan a iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä b terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä c etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä d seksuaalisen suuntautumisen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä e sukupuolen (mies, nainen) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä f lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä g vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä h ay-toiminnan vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä i työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä 17. Jos eriarvoisuutta on ilmennyt, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty 1 on ryhdytty 2 ei ole ryhdytty 3 en osaa sanoa Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!

SAK:n luottamusmieskysely 2006

SAK:n luottamusmieskysely 2006 1 2006 Toukokuu 2006 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. +358 20 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. +358 20 774 000 SAK Tutkimustieto 1/2006 1 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY

Lisätiedot

SAK:n luottamusmieskysely 2009

SAK:n luottamusmieskysely 2009 1 2010 SAK:n luottamusmieskysely 2009 Heinäkuu 2010 Lisätiedot: Tytti Jäppinen tytti.jappinen@sak.fi Puh. 020 774 0156 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK Puh. 020 774 000 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY

Lisätiedot

SAK:n työsuojelukysely 2008

SAK:n työsuojelukysely 2008 1 09 SAK:n työsuojelukysely 08 Tammikuu 09 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puhelin 0 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puhelin 0 774 000 SAK Työsuojelukysely 08 1 SAK:N

Lisätiedot

4/2003. SAK:n luottamusmieskysely Syksy 2003 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

4/2003. SAK:n luottamusmieskysely Syksy 2003 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 4/2003 SAK:n luottamusmieskysely Syksy 2003 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Sisällys: SAK:n luottamusmieskysely 2003 Keskeiset tulokset 3 Kehitys työpaikoilla viimeisen vuoden aikana Arvosana liitoille

Lisätiedot

1/2003. SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

1/2003. SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 1/2003 SAK:n luottamusmieskysely SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tammikuu 2003 Lisätietoja: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. (09) 7721 403 SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki Tilaukset: SAK/postitus

Lisätiedot

Haasteena työelämän muutos. SAK:n luottamusmieskysely

Haasteena työelämän muutos. SAK:n luottamusmieskysely Haasteena työelämän muutos SAK:n luottamusmieskysely Tutkimustieto 6/00 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 0 TIEDUSTELUT KEVÄÄLLÄ JA SYKSYLLÄ A. VIIMEAIKAINEN KEHITYS JA TILANNE VASTAUSHETKELLÄ 3 Epätyypilliset työsuhteet

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015. Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) Kiljavan opisto

EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015. Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) Kiljavan opisto EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01.-30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 2. 02.02.-06.02. Suomen

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle Tasa-arvosuunnittelu Jokaisella vähintään 30-työntekijää säännöllisesti työllistävällä työnantajalla tulee olla tasaarvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään vuosittain Suunnitelman voi sisällyttää

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Kvalt. 8.12.2014 x SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 1.2 Lainsäädännön edellytykset...

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

KURSSILUETTELO 1 21.10.2015 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016

KURSSILUETTELO 1 21.10.2015 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016 KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02.-05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 2. 01.02.-05.02.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Valmiina jäsenten puolesta

Valmiina jäsenten puolesta Valmiina jäsenten puolesta Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilöselvitys 2006 Antti Veirto Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ISBN 951-9409-77-7 Taitto ja ulkoasu Tiina Åsenbrygg Kirjapaino Keili,

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MARKKU LILJESTRÖM 5.11.2013 Oma valinta tähän 1 KOULUTUS KASAANTUU JA ERIYTYY Koulutuspolkua ennustaa sukupuoli, vanhempien koulutustausta,

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Yt-lakikysely YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Yt-lakikysely YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yt-lakikysely YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA 1 ESIPUHE Yhteistoimintalain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.7.2007. Yt-lain soveltamisala laajeni vuoden 2008 alusta lähtien koskemaan myös 20 29 henkilöä työllistäviä

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960 NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 01 N=960 YHTEENVETOA Lähes neljännes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että neuvottelutoiminta työpaikalla

Lisätiedot

Talousarvioseminaari 27.10.2014

Talousarvioseminaari 27.10.2014 Talousarvioseminaari 27.10.2014 Henkilöstölomautus ja sen vaikutukset 27.10.2014 Henkilöstöpäällikkö Juhani Kerman 1 Lomauttaminen Lomautusperusteet ja lomautusmenettely on määritelty työsopimuslain (55/2001)

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 25.3.2015 Hallitussihteeri Terhi Tulkki Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE

YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE 1 (3) YHTEISTOIMINTA-ASIAMIEHEN OHJE OSA-AIKAISTETUN TYÖNTEKIJÄN OI- KEUDESTA YHTEISTOIMINTALAIN MUKAISEEN HYVITYKSEEN NEUVOTTELU- MENETTELYN LAIMINLYÖNTITILANTEESSA XXXXXX on pyytänyt 6.6.2011 yhteistoiminta-asiamieheltä

Lisätiedot