Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Transkriptio

1 Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto

2 Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä 1992, 1998, 2002 ja 2006 Nyt laaja selvitys, joka perustuu TUPO-sopimukseen. Rahoitus TSR, TM, VM ja keskusjärjestöt. Tehty myös työoikeudellista tutkimustoimintaa, ns. laborologinen metodi =oikeudellisesti säänneltyjä asioita tutkitaan sekä juridisesti että sosiologisesti Laaja aineisto: Liittoasiantuntijakysely, Yksityisen sektorin kysely (laaja otanta,1221 vastausta, yleistettävyystavoite), edustava tulos, paitsi pienet toimipaikat 9 työpaikan edustajien haastatteluja, 6:ssa rivityöntekijäkyselyt, Kuntasektorin kysely (297 vastausta) sekä Valtiosektorin kysely (192 vastausta). Useita graduja ym. tehty

3 Paikallinen sopiminen On tärkeä työelämän kehityssuunta, koska samankin TES-alan yritysten välinen kilpailu kiristyy ja markkinavoimat kohdistavat vaikutuksensa ensisijaisesti yrityksiin ja niiden henkilöstöön, ei liittoihin. Kysymys on osapuolten tarpeisiin, luottamukseen ja hyötyyn perustuvasta toiminnasta, turvatusta joustosta (flexicurity). Työoikeus on eri maissa sisällöltään sopimusoikeudellistunut ja individuaalistunut. Perinteinen keskitetty sääntelymalli on osin joustavoitumassa ja tilannekohtaistumassa. Sopimiskompetenssi perustuu lain säännöksiin, valtakunnallisten työehtosopimusten määräyksiin tai yleiseen sopimusvapauteen. Tutkimuksessa laaja paikallisen sopimisen käsite

4 Kokemuksia paikallisesta sopimisesta asiaryhmittäin Nykyiset paikallisen sopimisen menettelyt ja järjestelmät näyttävät tuottavan kohtuullisen hyviä tuloksia etenkin palkka- ja työaikaasioissa, työaika-asioissa parhaimpia Pulmallisimpia ovat henkilöstön asemaa (vähentämiset) ja niiden muuttamista koskeva asiat Eri alojen ja sektorien kokemukset vaihtelevat Monia menettelytapoja käytössä ja tulkintakysymyksiäkin esiintyy

5 Palkka-asiat Palkka-asioita paikallisen sopimisen kohteina runsaasti. Yli puolessa yksityisen sektorin toimipaikoista on sovittu palkkaperusteista, palkkioista mm. tulospalkkioista (mittarit, käyttöönotto), korvauksista, lisistä, työn vaativuusarvioinnista, palkan maksamisesta, TES:n paikallisen erän jaosta yms. Palkoista sopimisen suunta: joko neutraali tai etuja parantava, hyvin harvoin heikentävä Palkka-asioiden paikallisesta sopimisesta yleensä myönteisiä kokemuksia Työnantajien kokemukset positiivisempia kuin henkilöstön

6 Palkka-asioista sopiminen kasvanut Tavallisimmat paikallisen sopimisen kohdeasiat palkka asioissa vuosina 1998 ja 2006 Toimipaikkojen osuus, joissa sopimuksia on tehty (%) Palkkaperusteet Palkkiot Korvaukset Henkilökohtaiset palkan lisät tai osat Töiden tai toimien vaativuuden arviointi Olosuhteisiin perustuvat lisät Palkanmaksun toteutus 43 Tes:n työpaikkakohtaisen palkanerän jakaminen Tulospalkkiot Lomarahojen maksatusaika tai vaihto vapaaseen Paremmat palkkaedut Palkkausjärjestelmät Palkan lisät Matkakorvaukset 31 Työn vaativuuden arviointijärjestelmät 30 Lomapalkan maksuaika 30

7 Palkkaetuja paikallisesti sopimalla parantaneiden toimipaikkojen osuus kasvanut

8 Palkka-asioiden paikallisesta sopimisesta yleensä myönteisiä kokemuksia Palkka-asioiden paikallisesta sopimisesta saadut kokemukset (%) Työnantajan edustajat Henkilöstön edustajat Lähes pelkästään myönteisiä Enemmän myönteisiä kuin kielteisiä Yhtä paljon myönteisiä kuin kielteisiä Enemmän kielteisiä kuin myönteisiä Lähes pelkästään kielteisiä

9 Työaika-asioiden sopiminen Työ-, tauko-, loma- ja vapaa-aikoja sovitaan toimipaikoissa runsaasti, kuten aiemminkin Kyse usein työaikajoustoista, kuten liukuvasta työajasta, työajan alkamisesta, vapaista, lomapalkoista, vuoro- ja jaksotöistä, säännöllisen työajan pituudesta, lepoajoista jne. Työaikapankeista on sovittu n. 20 % toimipaikoista Työajoista sopiminen helpompaa kuin palkoista Työaika-asioiden sopimisista kaikkein myönteisimpiä kokemuksia, henkilöstöpuolella n. 70 % myönteisiä, etenkin toimihenkilöillä sekä yksityisellä ja valtiosektoreilla. Työnantajilla vielä parempia.

10 Työaika-asiaryhmässä sopimisista kaikkein myönteisimpiä kokemuksia, yksit. sektori

11 Henkilöstön asema ja muutokset Henkilöstön asemaa ja muutoksia koskevasta asiaryhmästä sovitaan harvemmin kuin palkoista ja työajoista Työsopimusten ja toimenkuvien olennaisia muuttamisia sovittu vajaassa puolessa toimipaikoista Vain osasta irtisanomisten, lomauttamisten ja osaaikaistamisten asioista sovitaan Vaikeuksia sopia etenkin henkilöstön vähentämisasioita Sopimisista työantajapuolella voittopuolisesti hyviä mutta henkilöstöpuolella sekä hyviä että huonoja kokemuksia

12 Sopimisen asetelmasta, yksit. sektori Luottamusmiehet (vast.) yleensä sopijoina ja myös sopimusten valmisteluissa mukana. Esiintyy myös yksilötasoista sopimista, ryhmäsopimista ja tiimikohtaista sopimista. Työnantajien edustajat arvioivat valmiutensa paremmiksi kuin henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajien arviot sopimisvalmiuksista valtiolla ja kunnissa huonommat kuin yksityisellä sektorilla Työnantajien edustajat kokevat vaikuttavansa sopimusten sisältöihin selvästi enemmän kuin henkilöstön edustajat. Työaika-asioissa henkilöstön edustajilla parhaimmat vaikutusmahdollisuudet. Jos vaikuttamismahdollisuuksia on, myös kokemukset sopimisista myönteisimpiä. Henkilöstön asemaa ja toimenkuvia koskevissa asioissa henkilöstön edustajien vaikutusmahdollisuudet huonoimpia etenkin yksityisellä sektorilla

13 Työnantajapuolen vaikuttaminen sopimusten sisältöön, yksit. sektori (%)

14 Henkilöstön edustajien vaikuttaminen paikallisten sopimusten sisältöön, (%)

15 Paikallisen sopimisen yleisluonne (%), yksit. sektori 2006

16 Tasavertaisuuskokemus paikallisessa sopimisessa v 1999 ja 2006, yksit. sektori Onko sopijaosapuolten asema ollut sopimuksia tehtäessä riittävän tasavertainen? (%) Kyllä En osaa sano Ei 0 Työnantajan edustajat 1999 Työnantajan edustajat 2006 Henkilöstön edustajat 1999 Henkilöstön edustajat 2006

17 POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA 1999 ja 2006 / työnantajat, yksit sektori Paikallisen sopimisen vaikutukset Vastaajien osuus, jotka arviovat paikallisen sopimisen parantaneen asiain tilaa Työnantajan edustajat vuosina 1999 ja 2006 (%) Tuottavuus Henkilöstön työehdot Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön sitoutuminen työhön Luottamus henkilöstön ja työnantajan välillä Neuvotteluilmapiiri työnantajan ja henkilöstön välillä Suhteet henkilöstöryhmien välillä Vastausvaihtoehdot: parantanut merkittävästi ja parantanut hieman

18 POSITIIVISIA VAIKUTUKSIA 1999 ja 2006 / henkilöstön edustajat,yksit. sektori Paikallisen sopimisen vaikutukset Vastaajien osuus, jotka arviovat paikallisen sopimisen parantaneen asiain tilaa Henkilöstön edustajat vuosina 1999 ja 2006 (%) Tuottavuus Henkilöstön työehdot Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön sitoutuminen työhön Luottamus henkilöstön ja työnantajan välillä Neuvotteluilmapiiri työnantajan ja henkilöstön välillä Suhteet henkilöstöryhmien välillä 37 40

19 Kolmiomittausarvio paikallisen sopimisen vaikutuksista yksityisen sektorin työnantajille, henkilöstölle ja yleiselle edulle (win- win- win ihanne) TULOS: Työnantaja: ++++ Henkilöstö: +++ Yleinen etu: ++ Työnantajan etu -joustavuus, tuottavuus, työsitoutuneisuus, työrauha, henkilöstösuhteet Yleinen etu Paikalliset sopimukset Vastuu suhteessa kolmansiin: (asiakkaisiin, toisiin yrityksiin, velkojiin ja julkiseen valtaan), työrauha, ympäristö, työllisyys, työkyvyn ja osaamisen kehittyminen Henkilöstön etu - hyvinvointi, työehdot, henkilöstösuhteet, työn ja vapaiden yhteensovitus, työllisyys yms..

20 Suhtautuminen paikallisen sopimisen kehittämiseen 1992, 1999 ja 2006, yksit. sektori Mitä mieltä olette paikallisesta sopimisesta työsuhteen ehtojen sopimistapana? (%) Työnantajan edustajat Henkilöstön edustajat Mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä erittäin paljon Mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi lisätä jonkin verran Nykytilanne on sopiva Mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen tulisi vähentää

21 Paikallisen sopimistoiminnan kehittämisajatuksia Asiaa ei vielä kehitetty loppuun asti Koska kokemukset voittopuolisesti myönteisiä, ei aihetta radikaalisti muuttaa nykysysteemiä. Sääntelytavoissa voidaan edetä refleksiivisen oikeuden ideaa noudattaen TES-alakohtaisesti. Jokainen ala nähtäisiin yhteiskunnan osajärjestelmänä, jonka paikallisen sopimisen puitteita, menettelytapoja ja kompetensseja säädeltäisiin alakohtaisten tarpeiden mukaan Liitot voisivat tuottaa toimivaksi havaittuja sopimusmalleja ja kehittää määräyksiään paikallisen sopimisen menettelyistä ja oikeusvaikutuksista (vrt. metallin TES 30 ) Lakisääntelyä voisi kehittää erilaisten paikallisten sopimusten oikeusvaikutusten ja oikeusturvan selkeyttämiseksi. Nyt epätietoisuutta ja eri aloilla erilaisia teknisiä sopimismalleja. Myös luottamusmiesten edustusvaltaa voisi selkeyttää. Tarvitaan myös työlainopillista tutkimusta erilaisten sopimusten oikeusvaikutuksista ja asian seurantaa edelleen