Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2008

Transkriptio

1 Raportti 1 (7) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2008 Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina turvallisuuskilpailu. Tavoitteena oli nopeuttaa alan työympäristöjen kehitystä yritysten välisen kilpailun avulla. Kilpailun organisoi Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealojen työalatoimikunta, jossa ovat edustettuina alan työmarkkinajärjestöt Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Lisäksi johtoryhmässä oli Työsuojeluhallinnon ja 3T Ratkaisut Oy:n edustus. Hanketta rahoittivat myös Työsuojelurahasto, Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Syksyllä 2008 organisoitiin seurantakierros. Siihen oli mahdollista osallistua myös sellaisten elintarviketeollisuuden työpaikkojen, jotka eivät olleet mukana vuosien kilpailussa. Myös seurantakierroksen työpaikkakäynnit toteutti työsuojeluhallinto alan tarkastajien voimin. Kalibrointikoulutuksen saaneet tarkastajat havainnoivat kunkin työpaikan työympäristön laadun vakioitua Elmeri + -havaintomenetelmää käyttäen. Tässä raportissa esitetään seurantakierroksen yleiset tulokset ja verrataan niitä aiempiin kilpailun aikaisiin tuloksiin. Hyvään tulokseen yltäneet, eli kunkin sarjan kolme parasta sekä %:n indeksitason saavuttaneet työpaikat mainitaan raportissa nimeltä, muiden indeksitaso ilmaistaan nimettömänä. Työpaikkakohtaiset tulokset on raportoitu tarkemmin erikseen kullekin osallistuneelle työpaikalle. Menetelmät ja osanottajat Kilpailu ja seurantakierros etenivät taulukon 1 mukaisesti. Itse kilpailun mittaristoon kuului työympäristön havainnoinnin lisäksi tapaturma- ja sairaspoissaolot sekä henkilöstön työsuojelutietämystä mittaava kysely. Lisäksi kilpailuun kuului myös osanottajien kouluttaminen Elmeri + -menetelmän käyttöön ja siihen perustuvat itsearvioinnit. Seurantakierrokseen kuului ainoastaan työsuojelutarkastajien tekemä työympäristön havainnointi Elmeri + -menetelmällä. Taulukko 1. Kilpailun ja seurantakierroksen vaiheet ja aikataulu Vaihe Ajankohta Elintarviketeollisuuden kilpailun kutsu ja markkinointi Mittariston ja ohjemateriaalin laatiminen Verkkopalvelun laatiminen Työpaikkojen edustajien koulutus (5x1pv) ja itsearvioinnit Arvioijien koulutus Ensimmäinen ulkopuolinen arviointi Ensimmäinen palkintojenjakoseminaari Toinen ulkopuolinen arviointi Toinen itsearviointi Kolmas ulkopuolinen arviointi

2 Raportti 2 (7) Toinen palkintojenjakoseminaari Kutsu osallistumaan seurantakierrokseen kevät 2008 Arvioijien kalibrointikoulutus Seurantakierroksen työpaikkakäynnit Tulosten koodaus, analyysi ja raportti Kilpailun arvioijina toimineet työsuojelutarkastajat saivat alussa kahden päivän mittaisen Elmeri + -koulutuksen. Sen yhteydessä laadittiin myös menetelmän soveltamisohjeet elintarviketeollisuutta varten. Havainnoitavia asioita ovat Työskentely; suojainten käyttö ja riskinotto Järjestys; lattiat, pöydät ja jäteastiat Liikkumisturvallisuus; kulkutiet, putoamisvaarat, poistumistiet Ergonomia; työasennot, toistorasitus, käsinnostot Työhygienia; ääniympäristö, valaistus, lämpöolot, kemialliset aineet ja ilman laatu. Tarkastajille järjestettiin päivän mittainen kalibrointikoulutus ennen kilpailukierroksia. Samanlainen päivän kalibrointikoulutus järjestettiin myös välittömästi ennen seurantakierrosta. Kalibroinnissa tarkastajille näytettiin arvioitavaa työpistettä koskeva lyhyt video ja valokuvia 2 3 kertaa peräkkäin. Tänä aikana he joutuivat itsenäisesti täyttämään arviointilomakkeen. Näin esitettiin 3 5 työpistettä peräkkäin, yhteensä noin tunnin aikana. Arviointilomakkeet kerättiin pois tarkastajilta. Sen jälkeen aloitettiin työpisteiden tarkastelu alusta niin, että työpiste kerrallaan tarkastajat arvioivat niitä ensin 2 3 hengen pienryhmissä ja ryhmien tuloksia verrattiin keskustellen. Erimielisyyksien osalta tarkennettiin tarvittaessa arviointiohjeita. Arviointien yhtenevyyttä tarkastajien välillä arvioitiin laskemalla tarkastajien saamien indeksien keskiarvo ja keskihajonta. Keskihajonta ei saisi olla enempää kuin 10 % keskiarvosta. Ensimmäisen kalibrointikerran keskihajonta täytti tämän tavoitteen, mutta toisella kerralla hajonta oli hieman suurempi. Kolmas kilpailun aikainen sekä seurantakierroksen kalibrointi osoittivat yhtenevyyden hyväksi (taulukko 2). Taulukko 2. Elmeri + -menetelmän kalibrointitulokset Kalibrointikerta Tarkastajien lukumäärä, kpl Työpisteiden lukumäärä, kpl Elmeri + -indeksin keskiarvo Elmeri + -indeksin keskihajonta Kevät ,04 Syksy ,29 Kevät ,30 Syksy ,64 Kilpailu oli avoin kaikille elintarviketeollisuuden yrityksille, työpaikoille ja alan oppilaitoksille. Yrityksiä ilmoittautui alussa 25 kappaletta. Syksyn 2006 kierrokselta niistä jäi pois 3 ja uusia ilmoittautui 1. Viimeiselle, kevään 2007 kierrokselle, ilmoittautui vielä 4 uutta työpaikkaa, jolloin osanottajien määrä oli 27. Seurantakierrokseen osallistui 22 kilpailun osanottajaa ja 9 uutta työpaikkaa, eli yhteensä 31 työpaikkaa. Tässä raportissa tarkastellaan vain seurantakierrokseen osallistuneiden työpaikkojen tuloksia. Niiden osalta analysoidaan kuitenkin myös aiempia kilpailun aikaisia tuloksia. Työpaikat jaettiin neljään sarjaan: lihateollisuus, juoma- ja meijeriteollisuus, leipomot sekä muut (Taulukko 3).

3 Raportti 3 (7) Taulukko 3. Seurantakierrokseen ilmoittautuneet työpaikat sarjoittain ja niiden mukana olo aiemmilla havaintokierroksilla Sarja Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Seuranta 2008 Lihateollisuus Juomateollisuus Leipomoteollisuus Muu Yhteensä Tulokset Tarkastajien havainnoima työympäristön taso oli kilpailun ensimmäisellä arviointikierroksella keskimäärin 73 prosenttia, toisella kierroksella 81 prosenttia ja kolmannella 83 prosenttia. Seurantakierroksella tulos oli myös keskimäärin 83 prosenttia. Päälle prosentin työpaikkoja oli kaksi ja alle prosentin paikkoja kolme (kuva 1). Elintarviketeollisuuden seurantakierros 2008 Elmeri + indeksit työpaikoittain muu 12 u leipom o 6 leipom o 7 liha 5 liha 4 u muu 11 u liha 3 muu 10 u liha 2 leipomo 5 u juoma 7 juoma 6 muu 9 juoma 5 juoma 4 muu 8 liha 1 muu 7 muu 6 juoma 3 muu 5 u juoma 2 muu 4 u leipom o 4 leipom o 3 muu 3 u leipom o 2 juoma 1 u muu 2 muu 1 leipom o 1 Kuva 1. Elmeri + -indeksi työpaikoittain eri seurantakierroksella Työpaikat numeroitu sarjoittain parhaasta heikoimpaan, seurantakierrokseen osallistuneet uudet työpaikat merkitty lisäksi u-kirjaimella. Yhteensä 17 työpaikkaa osallistui kaikkiin neljään arviointikierrokseen. Kilpailun aikana niiden indeksin keskiarvo nousi keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä, 73 prosentista 83 prosenttiin. Nousu oli suurin heti kilpailun alussa ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä. Alkuvauhdista nousuvauhti hidastui noin puoleen toisen ja kolmannen kierroksen välissä. Kilpailun jälkeen nousu keskimäärin pysähtyi, seurantakierroksen Elmeri + -indeksi oli prosenttiyksikön alempi kuin kilpailun lopussa.

4 Raportti 4 (7) Elintarviketeollisuuden työympäristö Elmeri + indeksin keskiarvo sarjoittain muu, n=4 leipomo, n=6 juoma, n=3 liha, n=4 kaikki, n=17 Kuva 2. Elmeri + -indeksin kehitys sarjoittain, ulkoinen arviointi. Tuloksissa ovat mukana kaikkiin neljään arviointikierrokseen osallistuneet työpaikat. Leipomosarjan paras oli kaikilla kierroksilla Apetit Pakaste Oy Pudasjärveltä, joka nosti tasonsa %:n tuntumaan jo toisella kilpailukierroksella ja säilytti sen tason jatkossa. Vahvimman nousun teki Fazer Leipomot Oy Vantaan leipomo, joka paransi kaikilla kierroksilla. Hyvin kilpailussa kehittyi myös LU Suomi Oy Vantaalta, joka säilytti seurannassa tasonsa. Leipomosarjan työpaikkojen työympäristö Apetit Pakaste Oy, Pudasjärvi 2. Fazer Leipomot Oy, Vantaa 3. LU Suomi Oy, Vantaa Leipomo 4 Leipomo 5 u Leipomo 6 Leipomo 7 50 Kuva 3. Leipomosarjan työpaikkojen Elmeri + -indeksin kehitys.

5 Raportti 5 (7) Lihateollisuuden sarjan paras seurantakierroksella oli Snellmanin Lihanjalostus Oy, joka sarjan ainoana saavutti prosentin tason. Sarjan muiden työpaikkojen taso aleni selvästi seurantakierroksella. Lihateollisuussarjan työpaikkojen työympäristö Snellmanin Lihanjalostus Oy 2. Liha 2 3. Liha 3 Liha 4 u Liha Kuva 4. Lihateollisuussarjan työpaikkojen Elmeri + -indeksin kehitys. Juoma ja meijeriteollisuuden ykköspaikan vei vasta seurannassa mukaan tullut Arla Ingman Oy Ab Söderkullasta. Toisen sijan otti Valio Oy Vantaan tehdas ja kolmannen Oy Hartwall Ab Lahdesta. Juoma ja meijeriteollisuussarjan työpaikkojen työympäristö Arla Ingman Oy Ab 2. Valio Oy, Vantaan tehdas 3. O y Hartwall Ab, Lahti Juoma 4 Juoma 5 Juoma 6 Juoma 7 Kuva 5. Juoma ja meijeriteollisuussarjan työpaikkojen Elmeri + -indeksin kehitys. Muu elintarviketeollisuus -sarjan ykkönen seurantakierroksella oli Oy Gustav Paulig Ab Helsingistä, joka paransi kierros kierrokselta. Toinen oli nyt aiemmat kierrokset voittanut Aromtech Oy Torniosta. Kolmas sija meni uudelle vasta seurantakierrokseen mukaan tulleelle Finncatering Oy:lle Vantaalta.

6 Raportti 6 (7) Sarjan muu elintarviketeollisuus työpaikkojen työympäristö Oy Gustav Paulig Ab 2. Aromtech Oy 3. Finncatering Oy Muu 4 u Muu 5 u Muu 6 Muu 7 Muu 8 Muu 9 Muu 10 u Muu 11 u Muu 12 u Kuva 6. Sarjan muu elintarviketeollisuus työpaikkojen Elmeri + -indeksin kehitys. Parhaalla tolalla työympäristössä seurantakierroksen aikana olivat lämpöolot, valaistus, jäteastiat, ilman puhtaus ja työskentely (kuva 6). Eniten parannusta kaipaavia asioita ovat melu, työn fyysinen rasitus sekä pöytien ja lattian järjestys. Verrattuna kevään 2006 lähtötasoon huomattavaa parannusta kilpailun aikana on tapahtunut melussa, konesuojauksessa, koneiden hallintalaitteissa, kulkuteissä, lattian järjestyksessä ja työpiste-ergonomiassa. Myös pöytien järjestys, ilman puhtaus/kemiallisten aineiden käyttö ja työskentelytavat olivat seurannassa selvästi alkutasoa paremmat.

7 Raportti 7 (7) Lämpöolot Valaistus Jäteastiat Työskentely Ilman puhtaus Poistumistiet Kulkuteiden rakenne Koneiden hallintalaitteet Työpiste-ergonomia Pöytien järjestys Konesuojaus Fyysinen rasitus Lattian järjestys Melu kevät 2006 syksy 2008 Kuva 7. Elmeri + -osaindeksien kehitys kilpailun alusta syksyn 2008 seurantakierrokseen. Pohdinta Kilpailulla vuosina oli selvä myönteinen vaikutus osanottajien työympäristön kehitykseen. Kilpailun jälkeen osanottajat ovat kyenneet keskimäärin säilyttämään saavuttamansa tason, mutta eivät sitä enää parantamaan. Näin on käynyt aiemmin myös teknologiateollisuuden kilpailussa ja Uudenmaan rakennusteollisuuden kilpailuissa. Viimemainitussa kilpailussa vuoden kilpailutauko pysäytti paranevan kehityksen, ja kilpailun uudelleen käynnistys sen jälkeen pani kehityksen taas liikkeelle. Työpaikkakohtaisesti elintarviketeollisuuden kilpailun vaikutuksilla näyttää olleen huomattavia eroja. Joillakin työpaikoilla se on käynnistänyt kehityksen, joka on jatkunut myös kilpailun jälkeen. Toisissa kehitys kilpailun jälkeen on pysähtynyt ja osassa jopa taantunut. Kuitenkin hyvin harva työpaikka on taantunut alkuperäiselle ensimmäisen kierroksen tasolle. Teknologiateollisuuden kilpailusta tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kilpailusta eniten ja pysyvästi olivat hyötyneet sellaiset työpaikat, joissa ylin johto oli aktivoitunut ja ottanut kilpailun omakseen. Niissä oli muun muassa kehitetty työympäristön riskien arviointia ja jatkuvaa seurantaa esimerkiksi Elmeri + -menetelmällä. Elintarviketeollisuuden seurantakierroksella ei näitä asioita selvitetty. Jatkossa kannattaa harkita seurannan kehittämistä työpaikkojen toimintatapojen arvioinnin suuntaan.