Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Transkriptio

1 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina turvallisuuskilpailu, johon kuului muun muassa puolen vuoden välein toteutetut kolme arviointikäyntiä osallistuvilla työpaikoilla. Arviointi tehtiin Elmeri + -havaintomenetelmällä. Kilpailun organisoi Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealojen työalatoimikunta, jossa ovat edustettuina alan työmarkkinajärjestöt: Elintarviketeollisuusliitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Ammattiliitto PRO, Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Lisäksi johtoryhmässä oli työsuojeluhallinnon ja :n edustus. Hanketta rahoittivat myös Työsuojelurahasto, Valtakunnallinen Työtapaturmaohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Syksyllä 2008, ja uudestaan syksyllä 2010 organisoitiin seurantakierrokset. Niihin on ollut mahdollista osallistua myös sellaisten elintarviketeollisuuden työpaikkojen, jotka eivät olleet mukana aiempina vuosina. Kaikkien kierrosten työpaikkakäynnit on toteuttanut työsuojeluhallinto elintarvikealan työsuojelutarkastajien voimin. Ennen jokaista kierrosta tarkastajille on järjestetty Elmeri + -havaintomenetelmän kalibrointikoulutus 3T Ratkaisut Oy:n toimesta. Tässä raportissa esitetään syksyn 2010 seurantakierroksen yleiset tulokset ja verrataan niitä aiempien kierrosten tuloksiin. Työpaikkakohtaiset tulokset on raportoitu tarkemmin erikseen kullekin osallistuneelle työpaikalle. 2. Menetelmät ja osanottajat Havainnoinnin käytännön toteutusta varten Elmeri + -menetelmästä laadittiin vuonna 2005 elintarviketeollisuutta koskeva sovellusohje yhteistyössä työsuojeluhallinnon kanssa. Havainnoitavia asioita ovat Työskentely; suojainten käyttö ja riskinotto Järjestys; lattiat, pöydät ja jäteastiat Liikkumisturvallisuus; kulkutiet, putoamisvaarat, poistumistiet Ergonomia; työasennot, toistorasitus, käsinnostot Työhygienia; ääniympäristö, valaistus, lämpöolot, kemialliset aineet ja ilman laatu. Tarkastajille on järjestetty päivän mittainen kalibrointikoulutus ennen jokaista arviointikierrosta. Kalibroinnissa tarkastajille näytettiin arvioitavaa työpistettä koskeva lyhyt video ja valokuvia 2 3 kertaa peräkkäin. Tänä aikana he joutuivat itsenäisesti täyttämään arviointilomakkeen. Näin esitettiin 3 5 työpistettä peräkkäin, yhteensä noin tunnin aikana. Tämän jälkeen jokaisen työpisteen arviot käytiin läpi yhdessä ja keskusteltiin mahdollisista eriävistä arvioista yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Arviointien yhtenevyyttä tarkastajien välillä arvioitiin laskemalla tarkastajien saamien indeksien keskiarvo ja keskihajonta. Keskihajonta ei saisi olla enempää kuin 10 % keskiarvosta. Viidestä kalibrointikerrasta neljä ovat täyttäneet tämän tavoitteen, mukaan lukien syksyn 2010 kalibrointi. (taulukko 1).

2 Raportti 2 (5) Taulukko 1. Elmeri + -menetelmän kalibrointitulokset Kalibrointikerta Tarkastajien lukmäärä, kpl Työpisteiden lukumäärä, kpl Elmeri + -indeksin keskiarvo Elmeri + -indeksin keskihajonta Kevät ,04 Syksy ,29 Kevät ,30 Syksy ,64 Syksy ,61 Kaikki arviointikierrokset ovat olleet avoimia kaikille elintarviketeollisuuden yrityksille ja työpaikoille. Eri kierroksilla määrä on vaihdellut välillä Syksyn 2010 kierrokseen osallistui 18 työpaikkaa, joista kymmenen oli juomateollisuuden työpaikkoja (kaikki meijereitä). (Taulukko 2). Syksyn 2010 kierroksen työpaikoista kymmenen ei ollut osallistunut yhteenkään aiempaan arviointikierrokseen. Taulukko 2. Seurantakierrokseen ilmoittautuneet työpaikat sarjoittain ja niiden mukana olo aiemmilla havaintokierroksilla. Sarja Kevät Syksy Kevät Syksy Syksy Lihateollisuus Juomateollisuus Leipomoteollisuus Muu Yhteensä Tulokset Osanottajien sijoitus Tarkastajien havainnoima työympäristön taso oli kilpailun ensimmäisellä arviointikierroksella keskimäärin 73 prosenttia, toisella kierroksella 81 prosenttia ja kolmannella 83 prosenttia. Seurantakierroksella 2008 tulos oli myös keskimäärin 83 prosenttia. Seurantakierroksella 2010 tulos oli keskimäärin 84,2 prosenttia (kuva 1). Parhaat työpaikat eri sarjoissa olivat seuraavat: Valio Oy Toholammin tehdas Elmeri + -indeksi 94 % Pohjanmaan Leipomo Oy Elmeri + -indeksi 88 % Saarioinen Oy, Jyväskylä Elmeri + -indeksi 88 % Finncatering Oy Elmeri + -indeksi 87 %

3 Raportti 3 (5) Kuva 1. Elmeri + -indeksi työpaikoittain syksyn 2010 kierroksella. Työpaikat numeroitu sarjoittain parhaasta heikoimpaan, J=juomateollisuus, Le= leipomo, Li=lihateollisuus, M=muu elintarviketeollisuus. Muutokset vuodesta 2006 vuoteen 2010 Yhteensä 7 työpaikkaa osallistui kaikkiin viiteen arviointikierrokseen. Kilpailun aikana niiden indeksin keskiarvo nousi keskimäärin 13,6 prosenttiyksikköä, 70,0 prosentista 83,6 prosenttiin. Vuoden 2008 seurannassa taso oli laskenut 5 prosenttiyksikköä. Syksyn 2010 kierroksella suunta oli uudestaan kääntynyt nousuun keskiarvon ollessa kaikkia aiempia korkeampi 86,9 prosenttia (kuva 2). Kuva 2. Elmeri + -indeksin kehitys. Tuloksissa ovat mukana kaikkiin viiteen arviointikierrokseen osallistuneet 7 työpaikkaa.

4 Raportti 4 (5) Työympäristön osatekijät Meijereiden työympäristön osa-alueet olivat syksyllä 2010 kauttaaltaan vähintään kohtalaisia. Heikoin osa-alue oli melu, 74 % työpisteistä melutaso alitti havaintojen mukaan 85 db(a). Melun ohella vain pöytien järjestys jäi alle 80 %:n tason (kuva 3). Kuva 3. Meijereiden Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2010, n=10 Leipomoissa yhteensä kuusi osaindeksiä jäi alle 80 %:n tason. Heikoimmasta päästä luetellen ne olivat työskentely (suojainten käyttö), melu, lattian järjestys, konesuojaus, työpiste-ergonomia ja koneiden hallintalaitteet (kuva 4). Kuva 4. Leipomoiden Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2010, n=3

5 Raportti 5 (5) Lihateollisuudessa neljä osaindeksiä jäi alle 80 %:n tason. Heikoimmasta alkaen ne olivat melu, fyysinen rasitus, koneiden hallintalaitteet ja konesuojaus (kuva5). Kuva 5. Lihateollisuuden Elmeri + -osaindeksit syksyllä 2010, n=3 Pohdinta Osanottajien määrä rajoittaa mahdollisuutta tehdä tuloksista yleistyksiä laajemmin elintarviketeollisuuteen. Kuitenkin kymmenen mukana ollutta meijeriä kuvaavat hyvin ainakin alan suurimman yrityksen hyvää tilannetta. Kokonaisindeksi 88 % ja osaindeksien pieni hajonta kertovat, että työympäristön kehittämiseen on panostettu. Myös lihateollisuuden parhaat osanottajat ovat parantaneet tasoaan vuosien myötä ja saavuttaneet yli 80 %:n tason. Kaikki syksyn 2010 kierrokseen osaa ottaneet leipomot olivat nyt ensikertaa mukana. Niistä paras oli hyvällä tasolla, muilla on edessä enemmän kehittämisen sarkaa. Työpaikan työympäristön tason ulkopuolinen objektiivinen selvittäminen ja sen vertaaminen muihin oman alan työpaikkoihin on omiaan antamaan pontta kehittämiselle. Työolojen kehittäminen parantaa yleensä myös työn sujuvuutta ja laatua, joten se on sekä työntekijöiden että yrityksen etu.