Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu

Transkriptio

1 Raportti 1 (8) Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina turvallisuuskilpailu Teknologiateollisuudessa aiemmin toteutetun kilpailun hyvien tulosten kannustamana. Kilpailun organisoi Työturvallisuuskeskuksen elintarvikealojen työalatoimikunta, jossa ovat edustettuina alan työmarkkinajärjestöt Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto, Toimihenkilöunioni ja Meijerialan Ammattilaiset. Lisäksi johtoryhmässä oli Työsuojeluhallinnon ja 3T Ratkaisut Oy:n edustus. Hanketta rahoittivat myös Työsuojelurahasto, Valtakunnallinen Työtapaturmaohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Kilpailu perustui teknologiateollisuudessa kehitettyyn ja testattuun peruskonseptiin, jonka ytimenä ovat työpaikoilla tehdyt arviointikäynnit. Käynnit toteutti työsuojeluhallinto alan tarkastajien voimin. Tarkastajat havainnoivat kunkin työpaikan työympäristön laadun vakioitua Elmeri + -havaintomenetelmää käyttäen. Tavoitteena oli nopeuttaa alan työympäristöjen kehitystä yritysten välisen kilpailun avulla. Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää kilpailukonseptia ja mittareita niin, että niissä huomioidaan entistä paremmin yritysten oman turvallisuustoiminnan tukeminen ja Internetin tarjoamat tiedotusmahdollisuudet. Kilpailun voittajat vuosina 2006 ja 2007 on esitetty Työtuvallisuuskeskuksen julkaisemissa kilpailun tiedotuslehdissä. Tässä raportissa analysoidaan kilpailun vaikutuksia osaaottaneiden työpaikkojen työoloihin, työtapaturmiin ja sairauspoissaoloihin. 2 Menetelmät ja osanottajat 2.1 Kilpailun mittarit 1. Fyysinen työympäristö ja työtavat, jota havainnoidaan Elmeri + -menetelmällä. Kokonaisarvostelussa Elmeri + -indeksillä oli 50 prosentin painoarvo. 3T Ratkaisut Oy laati menetelmästä sovellusohjeen elintarviketeollisuutta varten yhteistyössä tarkastajien ja työalatoimikunnan kanssa. Havainnoitavia asioita ovat: työskentely: suojainten käyttö ja riskinotto järjestys: lattiat, pöydät ja jäteastiat liikkumisturvallisuus: kulkutiet, putoamisvaarat, poistumistiet ergonomia: työasennot, toistorasitus, käsinnostot työhygienia: ääniympäristö, valaistus, lämpöolot, kemialliset aineet ja ilman laatu. 2. Työtapaturmissa menetetyt työtunnit työntekijää kohti, painoarvo 10 %. 3. Sairauspoissaoloissa menetetyt työtunnit työntekijää kohti, painoarvo 10 %.

2 Raportti 2 (8) 4. Henkilöstön työsuojelutietämys, painoarvo 20 %. Tietämystä mitattiin 25 oikein/väärin- väittämää käsittävällä kyselylomakkeella, johon vastasi satunnainen otos työpaikan työntekijöistä arviointikäynnin yhteydessä. 5. Itsearvioinnin laatu, painoarvo 10 %. Itsearviointi koostui työpaikan omasta Elmeri + -havainnoinnista. Laatukriteereinä käytettiin arvioinnin palautusta aikataulussa ja arvioinnin perusteellisuutta, ei niinkään saatua indeksilukua. 2.2 Kilpailun toteutus Kilpailu eteni taulukon 1 mukaisesti: Elmeri + -menetelmä koulutettiin kaikille kilpailuyrityksille kuudessa päivän mittaisessa koulutustilaisuudessa, jotka pidettiin pääkaupunkiseudulla (17. ja sekä ), Valkeakoskella ( ), Seinäjoella ( ) ja Lahdessa ( ). Työpaikat saivat kukin lähettää koulutukseen 2 3 työntekijää. Koulutuksen jälkeen työpaikat tekivät toimipaikassaan Elmeri + -itsearvioinnin. Taulukko 1. Kilpailun vaiheet ja aikataulu Vaihe Elintarviketeollisuuden kilpailun kutsu ja markkinointi Ajankohta Mittariston ja ohjemateriaalin laatiminen Verkkopalvelun laatiminen Työpaikkojen edustajien koulutus (6x1pv) ja itsearvioinnit Arvioijien koulutus Ensimmäinen ulkopuolinen arviointi Ensimmäinen palkintojenjakoseminaari Toinen ulkopuolinen arviointi Toinen itsearviointi Kolmas ulkopuolinen arviointi Toinen palkintojenjakoseminaari Erikseen kilpailuun nimetyt työsuojelutarkastajat saivat alussa kahden päivän mittaisen Elmeri + -koulutuksen. Lisäksi heille järjestettiin päivän mittainen kalibrointikoulutus sekä ennen toista että ennen kolmatta arviointikierrosta. Kalibroinnissa tarkastajille näytettiin arvioitavaa työpistettä koskeva lyhyt video ja valokuvia 2 3 kertaa peräkkäin. Tänä aikana he joutuivat itsenäisesti täyttämään arviointilomakkeen. Näin esitettiin 3 5 työpistettä peräkkäin, yhteensä noin tunnin aikana. Arviointilomakkeet kerättiin pois tarkastajilta. Sen jälkeen aloitettiin työpisteiden tarkastelu alusta niin, että työpiste kerrallaan tarkastajat arvioivat niitä ensin 2 3 hengen pienryhmissä ja ryhmien tuloksia verrattiin keskustellen. Erimielisyyksien osalta tarkennettiin tarvittaessa arviointiohjeita. Arviointien yhtenevyyttä tarkastajien välillä arvioitiin laskemalla tarkastajien saamien indeksien keskiarvo ja keskihajonta. Keskihajonta ei saisi olla enempää kuin 10 % keskiarvosta. Ensimmäisen kalibrointikerran keskihajonta täytti tämän tavoitteen, mutta toisella kerralla hajonta oli hieman suurempi. Kolmas kalibrointi osoitti yhtenevyyden hyväksi (taulukko 2).

3 Raportti 3 (8) Taulukko 2. Elmeri + -menetelmän kalibrointitulokset. Kalibrointikerta Tarkastajien lukumäärä, kpl Työpisteiden lukumäärä, kpl Elmeri + -indeksin keskiarvo Kevät ,04 Syksy ,29 Kevät ,30 Elmeri + -indeksin keskihajonta Kilpailun verkkopalvelu rakennettiin yhteistyössä alihankkijoiden kanssa ja se avattiin syyskuussa Palvelussa on erikseen alasivut elintarviketeollisuuden, teknologiateollisuuden ja rakennusteollisuuden kilpailuille. Sivuilla on julkaistu ja julkaistaan kilpailu-uutiset, tulokset ja kilpailujen tukimateriaali. Palkinnot jaettiin keväällä 2006 ja 2007 Kansallisen Elintarvikepäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. 2.3 Osanottajat ja sarjat Kilpailu oli avoin kaikille elintarviketeollisuuden yrityksille, työpaikoille ja alan oppilaitoksille. Yrityksiä ilmoittautui alussa 25 kappaletta. Syksyn 2006 kierrokselta niistä jäi pois 3 ja uusia ilmoittautui 1. Viimeiselle, kevään 2007 kierrokselle, ilmoittautui vielä 4 uutta työpaikkaa, jolloin osanottajien määrä oli 27. Työpaikat jaettiin neljään sarjaan: lihateollisuus, juoma- ja meijeriteollisuus, leipomot sekä muut (Taulukko 3). Taulukko 3. Osanottajat ja niiden henkilöstö sarjoittain. Sarja Työpaikkojen määrä Henkilöstöä Lihateollisuus Juomateollisuus Leipomoteollisuus Muu ) henkilöstön määrästä puuttuu 2 työpaikan tiedot 3 Tulokset 3.1 Elmeri + ulkoinen arviointi Tarkastajien havainnoima työympäristön taso oli ensimmäisellä arviointikierroksella keskimäärin 73 prosenttia. Toisella kierroksella keskiarvo oli 81 ja kolmannella 83 prosenttia. Työpaikkojen välinen indeksin keskihajonta pieneni alun 9,3:sta 6,8:aan. Yleinen tason kohoaminen ja työpaikkojen erojen pieneneminen näkyy myös kuvasta 1, jossa kierrosten tulokset näkyvät työpaikoittain. Alussa kolmasosa työpaikoista sai alle 70 %:n indeksin, ja lopussa näitä oli vähemmän kuin joka kymmenes.

4 Raportti 4 (8) Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailun Elmeri + indeksit työpaikoittain kevät 2006 syksy 2006 kevät Kuva 1. Elmeri + -indeksi työpaikoittain eri arviointikierroksilla, ulkoinen arviointi. Leipomosarjalaiset kehittyivät enemmän kuin muut (kuva 2). Aluksi leipomot olivat alan keskiarvon alapuolella, mutta lopussa ne olivat kirineet muiden tasolle. Kaikilla kierroksilla parhaan tuloksen saivat kuitenkin sarjan muu elintarviketeollisuus osanottajat. Elmeri + indeksin kehitys sarjoittain kevät 2006 Syksy 2006 kevät yhteensä liha juoma leipomo muu Kuva 2. Elmeri + -indeksin kehitys sarjoittain, ulkoinen arviointi.

5 Raportti 5 (8) Lämpöolot Valaistus Jäteastiat Työskentely Ilman puhtaus Poistumistiet Kulkuteiden rakenne Koneiden hallintalaitteet Työpiste-ergonomia Pöytien järjestys Konesuojaus Fyysinen rasitus Lattian järjestys Melu kevät 2006 kevät Kuva 3. Elmeri + -osaindeksien kehitys kilpailun alusta sen loppuun, ulkoinen arviointi. Tarkastajien havaintojen mukaan parhaalla tolalla alan työympäristössä ovat lämpöolot, valaistus ja jäteastiat. Lämpöolojen kriteereitä tosin oli muutettu siten, että hyväksyttiin tuotteen kannalta oikea lämpötila mutta ei sitä alempaa. Tuotteen kannalta oikea lämpötila on elintarvikkeiden valmistuksessa useissa vaiheissa alempi kuin ihmisen kannalta tarkasteltuna. Kylmyydeltä suojaavan vaatetuksen käyttö otettiin huomioon kohdassa työskentely. Eniten parannusta kaipaavia asioita ovat melu, lattian järjestys ja työn fyysinen rasitus. Huomattavaa parannusta kilpailun aikana tapahtui tarkastajien havaintojen mukaan melussa, konesuojauksessa, koneiden hallintalaitteissa, kulkuteissä, poistumistiemerkinnöissä ja työpiste-ergonomiassa. Myös pöytien järjestys, ilman puhtaus/kemiallisten aineiden käyttö ja työskentelytavat paranivat. 3.2 Elmeri + -itsearviointi Ensimmäinen Elmeri + -itsearviointi tapahtui keskimäärin noin 2 kuukautta ennen ensimmäistä ulkoista arviointia. Tämän itsearvioinnin tulosten keskiarvo oli 69,3 % eli noin 4 prosenttiyksikköä pienempi kuin ulkoisen arvioinnin. Ulkoisen ja itsearvioinnin osaindeksit korreloivat erittäin merkitsevästi (r=0.919). Myös itsearvioinnissa parhaat arviot saivat lämpöolot, valaistus ja jäteastiat, joskin itsearvioinnin tulokset jäivät selvästi alle ulkoisen arvioinnin tulosten. Huonoimmat arviot saivat melu ja lattian järjestys (kuva 3). Toisen itsearvioinnin indeksikeskiarvo oli 77,6 %. Parannus edelliseen oli siten 8,3 %-yksikköä. Eniten oli parannusta lattian järjestyksessä, ilman puhtaudessa/kemikaaleissa, lämpöoloissa, työskentelyssä, konesuojauksessa, pöytien järjestyksessä ja poistumisteissä (kuva 4).

6 Raportti 6 (8) Lämpöolot Valaistus Jäteastiat Työskentely Ilman puhtaus Poistumistiet Kulkuteiden rakenne Koneiden hallintalaitteet Työpiste-ergonomia Pöytien järjestys Konesuojaus Fyysinen rasitus Lattian järjestys Melu ulkoinen arviointi kevät 2006 itsearviointi 1 8 Kuva 4. Ulkoisen arvioinnin ja itsearvioinnin vertailu osaindekseittäin. Muutos on lähellä ulkoisessa arvioinnissa saatua parannusta. Toinen itsearviointi tapahtui myös keskimäärin 2 3 kuukautta ennen viimeistä ulkoista arviointia. Itsearvioinnissa todettu indeksiparannus oli lähellä ulkoisessa arvioinnissa todettua parannusta. Osaindeksien muutokset olivat myös samantasoisia viittä poikkeusta lukuun ottamatta. Lämpöolot ja lattian järjestys olivat itsearvion mukaan kehittyneet selvästi positiivisemmin ja kulkuteiden rakenne, työpisteergonomia sekä koneiden hallintalaitteet vähemmän kuin ulkoisen arvion mukaan (kuva 5) Jäteastiat Lämpöolot Valaistus Ilman puhtaus Työskentely Kulkuteiden rakenne Konesuojaus Poistumistiet Työpiste-ergonomia Fyysinen rasitus Koneiden hallintalaitteet Pöytien järjestys Lattian järjestys Melu itsearviointi 1 itsearvionti 2 9 Kuva 5. Osaindeksien kehitys itsearvioinnin perusteella.

7 Raportti 7 (8) 3.3 Tapaturmat ja sairauspoissaolot Tapaturmien vuoksi menetettiin sekä vuonna 2005 että 2006 noin kymmenen tuntia työntekijää kohti. Tapaturmataajuus kuitenkin putosi 55:stä 43 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohti (luvuissa mukana vain työntekijöiden tunnit ja tapaturmat). Taajuuden pudotus oli siten noin 20 prosenttia. Suurin muutos tapahtui lihateollisuudessa, jossa taajuus väheni 40 prosenttia (kuva 6) yhteens liha juoma leipomo muu Kuva 6. Tapaturmapoissaolot kohti kilpailuyrityksissä , tuntia/työntekijä. Sairaupoissaoloja oli keskimäärin 137 tuntia henkeä kohti vuonna 2005 ja 133 tuntia vuonna Kolmen prosentin muutos on oikean suuntaan, mutta ei tilastollisesti merkitsevä (kuva 7) yhteensä liha juoma leipomo muu Kuva 7. Sairauspoissaolotunnit työntekijää kohti kilpailuyrityksissä

8 Raportti 8 (8) 4 Pohdinta Elmeri + -indeksi parani ulkoisten arvioiden mukaan vuoden aikana keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä. Havaittujen puutteiden määrä väheni 37 prosenttia (27 %:sta 17 %:iin kaikista havainnoista). Muutos on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Se on myös käytännössä merkittävä. Käytännön merkitystä lisää se, että alussa heikoimmaksi todetut työpaikat kehittyivät eniten. Alkutasoltaan keskiarvoa heikompien työpaikkojen taso parani 14 ja keskiarvoa parempien 5 prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee, että työolojen tasa-arvo lisääntyi. Työympäristön muutos oli hyvin samansuuntainen kuin aiemmassa Teknologiateollisuuden kilpailussa. Myös siinä muutos oli voimakas ensimmäisen ja toisen kilpailukierroksen välissä, ja eniten paransivat keskiarvoa heikommat työpaikat. Teknologiateollisuuden kilpailu oli nelivuotinen ja siten selvästi pitempikestoinen. Siinä positiivinen kehitys jatkui koko kilpailun ajan, mutta hidastui kierros kierrokselta. Pitkä aika saattaa parantaa tulosten pysyvyyttä myös kilpailun jälkeen. Siitä saa lisätietoa teknologiateollisuudessa syksyllä 2007 tehtävässä seurantakierroksessa. Vastaava seurantakierros olisi hyvä tehdä myös elintarviketeollisuudessa. Tapaturmien määrän muutos oli oikeaan suuntaan, mutta melko pieni. Kilpailun vaikutusta muutokseen on vaikea arvioida, koska aineisto on melko pieni ja kattaa vain kaksi vuotta. Myös sairaustunnit vähenivät hieman, mutta tätäkään muutosta ei voida osoittaa kilpailun vaikutukseksi. Tapaturmien osalta tulos poikkeaa teknologiateollisuuden kilpailusta, jossa sekä tapaturmien määrä että menetetyt tunnit vähenivät merkittävästi ensimmäisen kilpailuvuoden aikana. Vaikuttavatko Elmeri + -menetelmässä havainnoidut työympäristön asiat tapaturmiin vähemmän elintarviketeollisuudessa kuin teknologiteollisuudessa, vai johtuuko ero jostain muusta asiasta? Se ei tässä selvinnyt. Tässä kilpailussa oli uutena elementtinä itsearvioinnit, joiden tekoon työpaikkojen edustajat koulutettiin. Työpaikat toteuttivat arvioinnit laadukkaasti, ja ne kattoivat yleensä kaikki työpaikan työpisteet. Itsearvioinnit koettiin hyödyllisiksi, ja monet työpaikat ottivat Elmeri+ -menetelmän vakiokäyttöön työympäristön seurannan välineenä. Itsearvioinnin tulokset olivat pääosin yhtenevät ulkoisten arvioiden kanssa. Vertailua tosin vaikeuttaa se, että itsearviot tehtiin keskimäärin kaksi kuukautta ennen ulkoisia, ja työpaikat luultavasti toteuttivat niiden perusteella parannuksia. Näyttää siltä, että vastaavissa kampanjoissa itsearvio kannattaa ottaa mukaan ainakin vapaaehtoisena. Sitä varten on syytä järjestää riittävä menetelmäkoulutus. Lähteet Työturvallisuuskeskus, Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu, tiedotuslehti 1/2006. Työturvallisuuskeskus, Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu, tiedotuslehti Tiihonen, J. (toim.), Tuottavuus ja turvallisuus huipputasolle Työympäristökilpailu Teknologiateollisuus ry, Helsinki 2006.