Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Transkriptio

1 Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina turvallisuuskilpailu, johon kuului muun muassa puolen vuoden välein toteutetut kolme arviointikäyntiä osallistuvilla työpaikoilla. Arviointi tehtiin Elmeri + havaintomenetelmällä. Kilpailun organisoi Työturvallisuuskeskuksen elintarviketeollisuuden työalatoimikunta, jossa ovat edustettuina alan työmarkkinajärjestöt Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Elintarviketyöntekijöiden Liitto, Toimihenkilöunioni ja Meijerialan Ammattilaiset. Lisäksi johtoryhmässä oli Työsuojeluhallinnon ja 3T Ratkaisut Oy:n edustus. Hanketta rahoittivat myös Työsuojelurahasto, Valtakunnallinen Työtapaturmaohjelma ja Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Syksyllä 2008, ja uudestaan llä 2010 organisoitiin seurantakierrokset. Siihen on ollut mahdollista osallistua myös sellaisten elintarviketeollisuuden työpaikkojen, jotka eivät olleet mukana aiempina vuosina. Kaikkien kierrosten työpaikkakäynnit on toteuttanut työsuojeluhallintoelintarvikealan työsuojelutarkastajien voimin. Ennen jokaista kierrosta tarkastajille on järjestetty Elmeri + havaintomenetelmän kalibrointikoulutus 3T Ratkaisut Oy:n toimesta. Tässä raportissa esitetään n 2010 seurantakierroksen yleiset tulokset ja verrataan niitä aiempien kierrosten tuloksiin. Työpaikkakohtaiset tulokset on raportoitu tarkemmin erikseen kullekin osallistuneelle työpaikalle. 2. Menetelmät ja osanottajat Havainnoinnin käytännön toteutusta varten Elmeri + -menetelmästä laadittiin vuonna 2005 elintarviketeollisuutta koskeva sovellusohje yhteistyössä työsuojeluhallinnon kanssa. Havainnoitavia asioita ovat: ; suojainten käyttö ja riskinotto Järjestys; lattiat, pöydät ja jäteastiat Liikkumisturvallisuus; kulkutiet, putoamisvaarat, poistumistiet Ergonomia; työasennot, toistorasitus, käsinnostot Työhygienia; ääniympäristö, valaistus, lämpöolot, kemialliset aineet ja ilman laatu. Tarkastajille järjestettiin päivän mittainen kalibrointikoulutus ennen kilpailukierroksia. Samanlainen päivän kalibrointikoulutus järjestettiin myös välittömästi ennen seurantakierrosta. Kalibroinnissa tarkastajille näytettiin arvioitavaa työpistettä koskeva lyhyt video ja valokuvia 2-3 kertaa peräkkäin. Tänä aikana he joutuivat itsenäisesti täyttämään arviointilomakkeen. Näin esitettiin 3-5 työpistettä peräkkäin, yhteensä noin tunnin aikana. Tämän jälkeen jokaisen työpisteen arviot käytiin läpi yhdessä ja keskusteltiin mahdollisista eriävistä arvioista yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Arviointien yhtenevyyttä tarkastajien välillä arvioitiin laskemalla tarkastajien saamien indeksien keskiarvo ja keskihajonta. Keskihajonta ei saisi olla enempää kuin 10 % keskiarvosta. Viidestä

2 kalibrointikerrasta neljä ovat täyttäneet tämän tavoitteen, mukaan lukien n 2010 kalibrointi. (taulukko 1). Taulukko 1. Elmeri + menetelmän kalibrointitulokset Kalibrointikerta Tarkastajien Työpisteiden Elmeri + -indeksin Elmeri + -indeksin lukmäärä, kpl lukumäärä, kpl keskiarvo keskihajonta Kevät ,04 Syksy ,29 Kevät ,30 Syksy ,64 Syksy ,61 Kaikki arviointikierrokset ovat olleet avoimia kaikille elintarviketeollisuuden yrityksille, työpaikoille ja alan oppilaitoksille. Eri kierroksilla määrä on vaihdellut välillä Syksyn 2010 kierrokseen osallistui 18 työpaikkaa, joista kymmenen oli juomateollisuuden työpaikkoja (kaikki meijereitä). (Taulukko 2). Syksyn 2010 kierroksen työpaikoista kymmenen ei ollut osallistunut yhteenkään aiempaan arviointikierrokseen. Taulukko 2. Seurantakierrokseen ilmoittautuneet työpaikat sarjoittain ja niiden mukana olo aiemmilla havaintokierroksilla Sarja Kevät 2006 Syksy 2006 Kevät 2007 Syksy 2008 Syksy 2010 Lihateollisuus Juomateollisuus Leipomoteollisuus Muu Yhteensä Tulokset Osanottajien sijoitus Tarkastajien havainnoima työympäristön taso oli kilpailun ensimmäisellä arviointikierroksella keskimäärin 73 prosenttia, toisella kierroksella 81 prosenttia ja kolmannella 83 prosenttia. Seurantakierroksella 2008 tulos oli myös keskimäärin 83 prosenttia. Seurantakierroksella 2010 tulos oli keskimäärin 84,2 prosenttia (kuva 1). Parhaat työpaikat eri sarjoissa olivat seuraavat: Valio Oy, Toholampi, Elmeri + -indeksi 94 % Pohjanmaan Leipomo Oy Elmeri + -indeksi 88 % Saarioisten Lihanjalostus Oy, Jyväskylä Elmeri + -indeksi 88 % Fincatering Oy Elmeri + -indeksi 87 %

3 Elmeri indeksi, % 3T Ratkaisut Oy Raportti ,0,0,0 85,0 J1 J2 J3 J4 J5 J6 J7 Le1 Li1 M1 J8,0 Li2 J9 J10 75,0 Li3 M2 Le2 70,0 65,0 60, Le3 Kuva 1. Elmeri + -indeksi työpaikoittain n 2010 kierroksella. Työpaikat numeroitu sarjoittain parhaasta heikoimpaan, J=juomateollisuus, Le= leipomo, Li=lihateollisuus, M=muu elintarviketeollisuusa. Muutokset vuodesta 2006 vuoteen 2010 Yhteensä 7 työpaikkaa osallistui kaikkiin viiteen arviointikierrokseen. Kilpailun aikana niiden indeksin keskiarvo nousi keskimäärin 13,6 prosenttiyksikköä, 70,0 prosentista 83,6 prosenttiin. Vuoden 2008 seurannassa taso oli laskenut 5 prosenttiyksikköä. Syksyn 2010 kierroksella suunta oli uudestaan kääntynyt nousuun keskiarvon ollessa kaikkia aiempia korkeampi,9 prosenttia (kuva 2). Työympäristön kehitys kaikkiin kierroksiin osallistuneilla työpaikoilla kevät kevät Juomateollisuus, n=4 Lihateollisuus, n=3 Kuva 2. Elmeri + -indeksin kehitys. Tuloksissa ovat mukana kaikkiin viiteen arviointikierrokseen osallistuneet 7 työpaikkaa.

4 Työympäristön osatekijät Meijereiden työympäristön osa-alueet olivat llä 2010 kauttaaltaan vähintään kohtalaisia. Heikoin osa-alue oli melu, 74 % työpisteistä melutaso alitti havaintojen mukaan 85 db(a). n ohella vain pöytien järjestys jäi alle %:n tason (kuva 3). Juomateollisuus (meijerit), n=10 87, Kuva 3. Meijereiden Elmeri + -osaindeksit llä 2010, n=10 Leipomoissa yhteensä kuusi osaindeksiä jäi alle %:n tason. Heikoimmasta päästä luetellen ne olivat työskentely (suojainten käyttö), melua, lattian järjestys, konesuojaus, työpiste-ergonomia ja koneiden hallintalaitteet (kuva 4). Leipomot, n=3 Kuva 4. Leipomoiden Elmeri + -osaindeksit llä 2010, n= ,

5 Lihateollisuudessa neljä osaindeksiä jäi alle %:n tason. Heikoimmasta alkaen ne olivat melu, fyysinen rasitus, koneiden hallintalaitteet, ja konesuojaus (kuva5). Lihateollisuus, n= Kuva 5. Lihateollisuuden Elmeri + -osaindeksit llä 2010, n=3 Pohdinta Osanottajien määrä rajoittaa mahdollisuutta tehdä tuloksista yleistyksiä laajemmin elintarviketeollisuuteen. Kuitenkin kymmenen mukana ollutta meijeriä kuvaavat hyvin ainakin alan suurimman yrityksen hyvää tilannetta. Kokonaisindeksi 88 % ja osaindeksien pieni hajonta kertovat, että työympäristön kehittämiseen on panostettu. Myös lihateollisuuden parhaat osanottajat ovat parantaneet tasoaan vuosien myötä ja saavuttaneet yli %:n tason. Kaikki n 2010 kierrokseen osaa ottaneet leipomot olivat nyt ensikertaa mukana. Niistä paras oli hyvällä tasolla, muilla on edessä enemmän kehittämisen sarkaa. Työpaikan työympäristön tason ulkopuolinen objektiivinen selvittäminen ja sen vertaaminen muihin oman alan työpaikkoihin on omiaan antamaan pontta kehittämiselle. Työolojen kehittäminen parantaa yleensä myös työn sujuvuutta ja laatua, joten se on sekä työntekijöiden että yrityksen etu.