Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän. uudistaminen 14/2009. Keskustelupaperi. Rahoitusmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän. uudistaminen 14/2009. Keskustelupaperi. Rahoitusmarkkinat"

Transkriptio

1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Keskustelupaperi 14/2009 Rahoitusmarkkinat

2

3 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Keskustelupaperissa esitetyt päätelmät eivät välttämättä edusta valtiovarainministeriön virallista kantaa tai linjauksia käsiteltäviin kysymyksiin. Valtiovarainministeriön julkaisuja 14/2009 Rahoitusmarkkinat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Edita Prima Oy Helsinki 2009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2009 Tekijät Inkeri Hirvensalo, Pauli Kariniemi, Ossi Leppänen, Pekka Morén ja Markku Puumalainen Julkaisun nimi Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Keskustelupaperi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat kansainväliset rahoituslaitokset, kansainväliset rahoitusmarkkinat rahoitusjärjestelmät, IMF, G20 Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 14/2009 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 80 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Käynnissä olevan finanssikriisin seurauksena on aloitettu laaja keskustelu kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista. Tähän mennessä esitetyt uudistusehdotukset liittyvät sääntelyn ja valvonnan sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen vakauden turvaamiseksi. Ehdotukset rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi, riskienhallinnan tehostamiseksi sekä sääntelyn kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi ovatkin oikeansuuntaisia. Osittaisuudistusten ja sääntelyn ja valvonnan laajentamisen sijaan järjestelmän perustavanlaatuisempi remontti saattaisi kuitenkin olla paikallaan. Meneillään olevan kriisin arvioidaan jo nyt olevan vakavin rahoituskriisi sitten 1930-luvun laman, eivätkä nyt esillä olleet ehdotukset välttämättä vastaa kriisin esiin nostamia rakenteellisia haasteita nykyisen rahoitusjärjestelmän osalta. Hätiköityjen uudistusten riskinä on, että ylireagoidaan kriisin esiin nostamiin oireisiin ja alireagoidaan sen taustalla oleviin rakenteellisiin syihin ja ongelmiin. Tässä raportissa kuvaillaan lyhyesti maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden viime vuosien kehitystrendejä, analysoidaan meneillään olevan kriisin taustoja ja syitä ns. luottosyklin puitteissa, sekä listataan jo tehtyjä toimenpiteitä nykyisen kriisin hallitsemiseksi sekä rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi. Lisäksi raportissa arvioidaan nyt esillä olleita ehdotuksia ja identifioidaan muita keskeisiä pidemmän tähtäimen rakenteellisia kysymyksiä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Raportin lopussa esitetään seitsemän kohdan agenda kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vahvistamiseksi ja sen vakauden lisäämiseksi.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2009 Författare Inkeri Hirvensalo, Pauli Kariniemi, Ossi Leppänen, Pekka Morén ja Markku Puumalainen Publikationens titel Reformering av det internationella finansieringssystemet Diskussionsinlägg Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 14/2009 Beställningar/distribution Finansministeriet publikationsteamet, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 80 Pris Språk Finska Sammandrag Den pågående finansiella krisen har gett upphov till en omfattande diskussion om behoven att reformera det internationella finansiella systemet. De reformeringsalternativ som föreslagits hittills anknyter till effektivisering av regleringen och tillsynen samt det internationella samarbetet i syfte att garantera stabiliteten. Förslagen om förbättring av finansmarkandernas transparens, effektivisering av riskhanteringen samt utveckling och förenhetligande av regleringen har varit goda. Det kunde dock vara på sin plats att i stället för delreformer och utvidgning av reglering och tillsyn genomföra en mera genomgripande revidering av systemet. Den kris som pågår befaras redan nu vara den värsta finansiella krisen sedan depressionen på 1930-talet, och de åtgärder som nu föreslagits svarar nödvändigtvis inte mot de strukturella utmaningar för det nuvarande finansieringssystemet som krisen lyft fram. Risken med förhastade reformer är att man överreagerar på symptomen som krisen orsakar och underreagerar på de strukturella orsaker och problem som ligger till grund för den. Denna rapport beskriver i korthet de senaste årens utvecklingstrender inom världsekonomin och på de finansiella marknaderna, den analyserar bakgrunden och orsakerna till den aktuella krisen inom ramen för en s.k. kreditcykel, och den räknar upp redan vidtagna åtgärder för stävjandet av den nuvarande krisen samt för saneringen av finansieringssystemet. Dessutom utvärderar rapporten förslag som lagts fram och identifierar andra centrala långfristiga strukturella frågor gällande reformerandet av det internationella finansieringssystemet. I slutet av rapporten presenteras en agenda med 7 punkter för förstärkande av det internationella finansieringssystemet och för ökande av dess stabilitet

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2009 Author(s) Ms Inkeri Hirvensalo, Mr Pauli Kariniemi, Mr Ossi Leppänen, Mr Pekka Morén and Mr Markku Puumalainen Title of publication Reforming the international financial system Discussion paper Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords - Publication series and number Ministry of Finance publications 14/2009 Distribution and sale Ministry of Finance, publications team, Printed by ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 80 Price Language Finnish Abstract The current financial crisis has given rise to widespread discussion about the need to reform the international financial system. Proposed reforms to date mainly involve enhanced regulation and supervision and closer international collaboration to safeguard market stability. Proposals for more transparent financial markets, better risk management and enhanced and more sophisticated and coordinated regulation are all steps in the right direction. However, instead of partial reforms and broadening the scope regulation and supervision, a more comprehensive overhaul might be called for. The present financial crisis is estimated to be the most serious one since the 1930s depression, and the proposed market reforms do not necessarily respond to the structural challenges in the existing financial system. The risk in reforms introduced hastily is that there can be an overreaction to the symptoms created by the crisis while the underlying structural causes and problems are underrated. This report briefly describes the trends in the global economy and the financial markets in the past few years, analyses the underlying circumstances and causes of the current crisis from the viewpoint of the credit cycle, and lists measures already adopted to manage the crisis and to overhaul the financial system. The publication also evaluates the existing proposals and identifies other longer term key structural issues to revamp the international financial system. A seven point reform agenda for strengthening and stabilizing the international financial system is provided at the end of the report.

8

9 Saatesanat Meneillään olevan finanssikriisin seurauksena on käynnistynyt keskustelu kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin uudistamistarpeesta. Keskustelussa on keskeiseen roolin noussut G20-ryhmä, joka viime syksyn huippukokouksessaan sopi työn painopisteistä ja jatkotyön koordinoimisesta. Esitetyt uudistusehdotukset ovat pääosin liittyneet rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan laajentamiseen sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen. Seuraava G20-huippukokous järjestetään huhtikuun alussa Lontoossa. Ehdotukset rahoitusmarkkinoiden toimijoiden ja instrumenttien läpinäkyvyyden parantamiseksi ja riskienhallinnan tehostamiseksi ovatkin varmasti oikeansuuntaisia. Ei ole kuitenkaan selvää, olisiko sääntelyn ja valvonnan laajentamisen sijaan paikallaan järjestelmän perustavanlaatuisempi rakenteellinen remontti, varsinkin kun usein on käynyt selväksi, etteivät vastuulliset viranomaiset ole pystyneet ennakoimaan kriisejä tai ehkäisemään niitä ennalta. Kriisi jatkuu edelleen ja sen synnyttämät vaikutukset ovat suurelta osin vielä epäselvät. Hätiköityjen uudistusten riskinä on, että ylireagoidaan kriisin esiin nostamiin välittömiin oireisiin ja alireagoidaan sen taustalla oleviin perustavanlaatuisiin ongelmiin. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla käynnistettiin syksyllä 2008 hanke, jonka tavoitteena oli analysoida kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin keskeisiä uudistusehdotuksia ja siten parantaa osaston valmiuksia vaikuttaa kotimaassa ja kansainvälisillä foorumeilla (ml. EU, IMF ja Maailmanpankki) keskusteluun kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Tämä keskustelupaperi on tuotos hankkeesta ja sen valmisteluun ovat osallistuneet Pauli Kariniemi (pj), Inkeri Hirvensalo, Ossi Leppänen, Pekka Morén ja Markku Puumalainen. Se perustuu myös muihin osaston erillisiin linjauksiin ja hankkeisiin sekä avoimiin keskustelutilaisuuksiin. Keskustelupaperissa esitetyt päätelmät eivät siten välttämättä edusta valtiovarainministeriön kantaa käsiteltäviin kysymyksiin. Paperin julkistamisen tarkoituksena on lähinnä tuoda laajemmalle lukijakunnalle näkemyksiä siitä, minkälaisia aiheiden yhtymäkohtia ja ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja saattaisi olla syytä lisääntyvästi huomioida. Nyt, suurten yllätysten aikaan, olisi ehkä aihetta esitettyjen ehdotusten lisäksi harkita rakenteellisempiakin uudistusvaihtoehtoja. Peter Nyberg osastopäällikkö

10

11 9 Sisältö 1 Johdanto Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitystrendit Maailmantalouden kehitys Rahoitusmarkkinoiden muutokset Rahoituskriisi Nousukausi Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen Kriisin puhkeaminen subprime-ongelmat Kriisin leviäminen varjofinanssisektori Toimenpiteet nykyisen kriisin hallitsemiseksi Rahoitusjärjestelmän tervehdyttäminen Alustavat opetukset kriisin syistä Ehdotukset kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin uudistamiseksi Kriisien ehkäiseminen Kriisinhallinnan periaatteet ja välineet Kansainvälisten instituutioiden toiminta ja uudistukset Vastaavatko ehdotukset kriisin esiin nostamia haasteita? Vaihtoehtoisia ehdotuksia sääntelyn ja markkinaehtoisuuden yhdistämiseksi Johtopäätökset...59 Lähteet...63 Liite 1. Rahoitusjärjestelmän tehtävä, informaatio-ongelmat ja kriisien dynamiikka Liite 2. Sääntely ja valvonta, turvaverkot sekä rahoituskriisien hallinta Suomessa Liite 3: Bear Stearns, Lehman Brothers, systeeminen merkitys ja moraalikato Liite 4. Rahoitusmarkkinoiden standardeja ja sääntelyä ohjaavia instituutioita Liite 5. YK ja kansainvälinen rahoitusarkkitehtuuri...79

12 10

13 11 1 Johdanto Käynnissä olevan finanssikriisin seurauksena on aloitettu laaja keskustelu kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimivuudesta ja uudistamistarpeista. Maailmanlaajuisessa valmistelussa on keskeiseen roolin noussut G20, joka huippukokouksessaan marraskuussa 2008 sopi työn painopisteistä ja jatkotyön koordinoimisesta. EU-tasolla uusia linjauksia valmistellaan maaliskuun 2009 Ecofin-ja Eurooppa-neuvostojen kokouksissa valmistauduttaessa huhtikuun G20-kokoukseen sekä IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokoukseen. Tähän mennessä esitetyt uudistusehdotukset liittyvät sääntelyn ja valvonnan sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen vakauden turvaamiseksi. Näin pyritään vahvistamaan globaalien rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Ehdotukset rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi, riskienhallinnan tehostamiseksi sekä sääntelyn kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi ovatkin oikeansuuntaisia. Osittaisuudistusten ja sääntelyn ja valvonnan laajentamisen sijaan järjestelmän perustavanlaatuisempi remontti saattaa kuitenkin olla paikallaan. Meneillään olevan kriisin arvioidaan jo nyt olevan vakavin rahoituskriisi sitten 1930-luvun laman, eivätkä nyt esillä olleet ehdotukset välttämättä vielä vastaa kriisin esiin nostamia rakenteellisia haasteita nykyisen rahoitusjärjestelmän osalta. Hätiköityjen uudistusten riskinä on, että ylireagoidaan kriisin esiin nostamiin oireisiin ja alireagoidaan sen taustalla oleviin rakenteellisiin syihin ja ongelmiin. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa olisi tärkeää arvioida nykyisen ja aiempien kriisien opetukset perusteellisesti. Näin tulisi muodostaa johdonmukainen näkemys siitä, mistä nykyisen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän epävakaus perimmältään johtuu ja mitä sille voidaan tehdä. Nykyisen kriisin ennennäkemättömien julkisen vallan interventioiden myötä tulee myös miettiä, kuinka ne vaikuttavat rahoitusjärjestelmän vakauteen, tai sen puutteeseen, pidemmällä aikavälillä. Suomen kannalta on tärkeätä varmistaa aktiivinen ja oikea-aikainen vaikuttaminen EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta 1. 1 Koska Suomi ei ole edustettuna G20-tasolla.

14 12 Tämän muistion tavoitteena on arvioida nyt esillä olleita ehdotuksia ja identifioida muita keskeisiä pidemmän tähtäimen rakenteellisia kysymyksiä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Näin parannetaan VM:n valmiuksia osallistua asiasta käytävään kansainväliseen keskusteluun. Muistiossa ei esitetä suosituksia lyhyen tähtäimen toimenpiteiksi nykyisen tilanteen vakauttamiseksi ja meneillään olevan kriisin ratkaisemiseksi. Johdannon jälkeen muistio on jaettu seuraavasti: Toinen kappale kuvailee lyhyesti maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden viime vuosien kehitystrendejä. Kolmannessa kappaleessa analysoidaan meneillään olevan kriisin taustoja ja syitä ns. luottosyklin puitteissa, sekä listataan jo tehtyjä toimenpiteitä nykyisen kriisin hallitsemiseksi sekä rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi. Neljännessä kappaleessa arvioidaan tiiviisti nyt esillä olleiden uudistusehdotusten vahvuuksia ja mahdollisia rajoitteita. Perustavanlaatuisempia uudistuksia markkinakurin edistämiseksi pyritään nostamaan esiin viidennessä kappaleessa. Johtopäätökset ja jatkotyön priorisointi kootaan viimeiseen kappaleeseen.

15 13 2 Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitystrendit 2.1 Maailmantalouden kehitys Tällä vuosikymmenellä maailmantalouden keskeisiä tunnuspiirteitä ovat olleet tiivistyvä globalisaatio ja kehittyvien talouksien nousu. IMF:n tilastojen mukaan 2 vuosien välillä maailmantalous kasvoi keskimäärin noin 4,1 % vuodessa, kun 1990-luvulla kasvu oli ollut keskimäärin 2,7 % vuodessa. Teollisuusmaissa kasvu vaihteli vuosikymmenen alun hitaamman kasvun jälkeen 2,6 3,2 % välillä vuosina Kehittyvät taloudet ja kehitysmaat kasvoivat vuosikymmenen aikana keskimäärin noin 6,4 % vuodessa, ja kasvu kiihtyi vuosina jopa 7 8 %:iin vuodessa. Kolme neljännestä maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvusta tulikin kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden kasvusta. Kehitysmaiden, ja etenkin Kiinan ja Intian voimakkaan ja pitkään jatkuneen kasvun myötä myös absoluuttinen köyhyys vähentyi maailmassa. Kasvusta huolimatta inflaatio pysyi matalana, osittain juuri nousevien talouksien integroituessa yhä tiiviimmin maailmantalouteen. Maailmankaupan ja yksityisten pääomavirtojen kasvu on viime vuosikymmeninä ollut jopa talouskasvua voimakkaampaa. IMF:n tilastojen mukaan maailmankauppa kasvoi vuosien välillä noin 6,5 % vuodessa. Maailmanpankin tilastojen mukaan viennin osuus maailman BKT:stä olikin vuonna 2004 jo yli 25 %. 3 Kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden vienti kasvoi teollisuusmaita nopeammin ja niiden osuus maailman kaikesta viennistä kasvoi tasaisesti. Myös yksityiset pääomavirrat kasvoivat viime vuosikymmenen aikana vahvasti. Yksityisten pääomavirtojen nettoarvo teollisuusmaista kehitysmaihin oli IMF:n mukaan yli 600 miljardia dollaria vuonna 2007, kun se oli vuosien välillä ollut keskimäärin n. 120 miljardia dollaria. Erityisesti suorat sijoitukset kasvoivat voimakkaasti. Samalla kehittyvien talouksien valuuttare- 2 IMF, Vastaava osuus oli 1970 n %. World Bank, 2007.

16 14 servit kasvoivat uusiin ennätyksiin ja niiden keskuspankit sijoittivat kasvaneita reservejä takaisin teollisuusmaiden turvasatamiin, ja erityisesti Yhdysvaltojen valtionvarainministeriön joukkovelkakirjoihin. Teknologinen kehitys sekä kaupan ja palveluiden vapauttaminen on mahdollistanut yhä suuremman erikoistumisen ja alihankinnan palveluiden ja tuotteiden tuotantoprosessissa. Teollisuusmaiden yritykset ovat nähneet kannattavaksi ulkoistaa yhä useampia ja yhä korkeampaa lisäarvoa tuottavia toimintoja kiihtyvässä määrin kehitysmaihin. Ulkoistamiskehitys ei ole koskenut vain suuria kansainvälisiä yrityksiä, vaan myös pienemmät yritykset esimerkiksi teknologiasektorilla ovat hyödyntäneet trendiä. Kiina, Intia ja Itä-Euroopan maat ovat olleet houkuttelevia kohteita ulkoistamiselle niiden suurten markkinoiden, hyvän infrastruktuurin, verrattain koulutetun väestön ja edullisten tuotantokustannustensa vuoksi. Maat ovatkin hyötyneet merkittävästi ulkoistamiskehityksestä. Teollisuusmaissa kiihtynyt integraatio näkyi viime vuosiin saakka inflaatiopaineiden ja inflaatio-odotusten vähenemisenä, matalina reaalikorkoina sekä tuottavuuden ja kasvun kiihtymisenä. Toisaalta kehitysmaiden integraatio maailmantalouteen on lisännyt kilpailupaineita erityisesti teollisuusmaiden matalan tuottavuuden aloilla, johtaen mm. työntekijäpuolen neuvotteluaseman heikkenemiseen palkkaneuvotteluissa työnantajiin verrattuna. Teknologinen kehitys on myös luonut painetta tuloerojen kasvulle niin teollisuusmaissa kuin nopeasti kasvaneissa nousevissa talouksissa. Samalla se on nostanut poliittiseen ja kansalaiskeskusteluun globalisaatiokehityksen kritiikkiä ja protektionistisia äänenpainoja. Yleisesti varsin positiivisesta kehityksestä huolimatta maailmantalouden tasapainottomuudet kuitenkin hiljalleen kasvoivat. Yhdysvaltojen ja muiden alijäämämaiden vaihtotaseiden vajeet kasvoivat merkittävästi. Näiden vastapainona Aasian maiden, etunenässä Kiinan ja Japanin, sekä Lähi-idän öljyntuottajien vaihtotaseiden ylijäämät kasvoivat voimakkaasti. Kehittyvien talouksien voimakas kasvu johti myös kulutustapojen muutokseen ja perushyödykkeiden kasvavaan kysyntään. Tämä nosti öljyn, ruoan ja muiden perushyödykkeiden hintoja voimakkaasti viime vuoden puolivälin hintapiikkiin saakka. Öljyn ja ruoan hintojen nousu luonnollisesti hyödytti niiden nettoviejämaita, mutta olivat kasvava ongelma perushyödykkeiden nettotuojille ja maiden sisällä erityisesti kaupunkien köyhille väestönosille. Maailmantalouden kasvun hidastuttua vuoden 2008 toisella puoliskolla myös perushyödykkeiden, erityisesti öljyn, hinnat ovat romahtaneet viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä on liian aikaista ennakoida jatkuuko integraatiokehitys ja kehittyvien talouksien nousu myös meneillään olevan rahoituskriisin jälkeen. Kriisin myötä maailmantalouden keskinäinen riippuvuus on kuitenkin käynyt varsin selväksi. Integraatiokehityksen tiivistymisen vaihtoehtona voi olla, että protektionismi nostaa jälleen päätään ja kehitysmaiden kehitys hidastuu. Se miten lopulta käy, riippuu paljolti nyt kriisin aikana toteutetusta politiikasta.

17 2.2 Rahoitusmarkkinoiden muutokset 15 Myös rahoitusmarkkinoilla viime vuosien kehitys on näkynyt kansainvälistymisen kiihtymisenä, uusien toimijoiden merkityksen kasvuna sekä tuoteinnovaatioina. Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen on mm. IMF:n mukaan 4 edelleen kiihtynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. IMF:n laskelmien mukaan rahoitussektorin rajat ylittävien yrityskauppojen arvo oli vuonna 2006 noin 360 miljardia dollaria ja niiden osuus kaikista sektorin yritysjärjestelyistä kohosi lähes 40 prosenttiin. Vuonna 1997 vastaavia yrityskauppoja tehtiin vain 200 miljoonan dollarin arvosta ja niiden osuus kaikista oli vain 0,1 prosenttia. Pankit ovat olleet rahoitusmarkkinoiden kansainvälistymisen etujoukkoa. 5 Euroopan Unionin alueella on laskettu olevan 46 merkittävää yli kansallisten rajojen toimivaa rahoituslaitosta. Rahoitusmarkkinaintegraatio on ollut Pohjoismaissa syvempää ja nopeampaa kuin EU:n alueella keskimäärin tai globaalisti. Kehittyvillä markkinoilla ulkomaisten pankkien merkityksen kasvu on ollut erityisen nopeata itäisessä Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yleisen kehityksen myötä markkinoiden rakenteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja uusien toimijoiden merkitys on korostunut. Markkinoille on syntynyt suuria rahoituskonglomeraatteja, jotka tarjoavat koko finanssikentän kattavia palveluja (pankki-, vakuutus- ja arvopaperipalvelut) useassa eri maassa tai jopa maanosassa. Markkinoille on myös tullut uusia pelureita, joista selvimmin ovat erottuneet hedge- ja pääomasijoitusrahastot sekä valtiolliset sijoitusrahastot (SWFs). Perinteisen pankkisektorin rinnalla rahoituksen välitys kasvoikin kaikkein voimakkaimmin ns. varjofinanssisektorilla, joka koostui investointipankeista, erillisrahoitusyhtiöistä 6, hedge-, pääomasijoitusja rahamarkkinarahastoista. Teknologisen kehityksen myötä syntyneet uudet rahoitusinnovaatiot ovat myös integroineet markkinoita tiiviimmin yhteen. Etenkin arvopaperijohdannaisten ja erilaisten strukturoitujen rahoitusinstrumenttien globaalit kaupankäyntivolyymit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen luvulla voimakkainta kasvua on nähty erityisesti luottoriskijohdannaisissa (mm. CDS ja CDO 7 ). Viimeisimmän BIS:n katsauksen mukaan OTC-kaupan volyymi on kasvanut nimellisarvoisesti 33 % vuodessa vuosina 4 IMF 2007, luku III, 5 BIS:n arvioiden mukaan sekä pankkien lainananto yli rajojen, että ulkomaisten pankkien paikallinen luototus (isäntävaltiossa) ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana, mutta viimeisen 10 vuoden aikana kehitys on ollut selvästi aiempaa nopeampaa. Yhdysvalloissa pankkien luotonannon ulkomaisen komponentin osuus kasvoi lähelle 30 prosenttia vuoden 2006 lopussa kun se vuonna 1999 oli noin prosenttia. Japanissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta ja ulkomaisen komponentin osuus on pysynyt parissa kolmessa prosentissa. Euroalueella sitä vastoin vastaavat se on noussut prosentista noin 22 prosenttiin. (BIS 2007a) 6 Structured Investment Vehicles (SIVs). 7 Credit Default Swaps (CDS), Collateralized Debt Obligations (CDO).

18 OTC valuuttajohdannaisten nimellisarvo vuoden 2008 kesäkuussa oli n miljardia dollaria ja OTC-korkojohdannaisten miljardia ja OTC-luottoriskisiirtojen (CDS) miljardia dollaria. 8. Innovaatioihin on liittynyt ja niitä on ohjannut vahva kaupallinen tausta. Periaatteena on ollut, että (1) mikä voidaan mitata, voidaan myös hinnoitella ja (2) mikä voidaan hinnoitella ja riittävästi standardoida, voidaan myös myydä tai käydä sillä kauppaa. 9 Riskit on pyritty hajottamaan atomeiksi ja hinnoittelemaan erikseen, jolloin niistä on voitu rakentaa monimutkaisia arvopapereita, joita on myyty sijoittajille ympäri maailman. Riskit on näin hajautettu ainakin periaatteessa tehokkaasti, mutta ongelmaksi on muodostunut instrumenttien vaikea ymmärrettävyys ja heikko läpinäkyvyys. Viime vuosina pankkien liiketoimintamallissa on myös tapahtunut siirtymistä pois traditionaalisesta rahoituksenvälitysmallista ns. originate and distribute -malliin. Uuden liiketoimintamallin myötä taseessa olevia luottoja paketoidaan eri arvopaperikokonaisuuksiin ja myydään edelleen sijoittajille. Tuloksena on alkuperäisen pankin taseessa olleen riskin hajautuminen mahdollisesti suurellekin joukolle kansainvälisiä sijoittajia. Samaan aikaan pankkien ja markkinoiden väliset kytkennät ovat tiivistyneet: pankkikonsernien tuloksista kasvava osuus on syntynyt toiminnasta suoraan markkinoilla tai markkinoilla toimivien sijoittajien rahoituksen kautta. Pankit ovat näin myös epäsuorasti altistuneet markkinariskille. On myös syntynyt suoria rahoitusriskejä erityisrahoitusyhtiöiden kautta, jotka toimivat esimerkiksi verotuksellisista syistä muualla kuin rahoittavan/omistavan pankin kotivaltiossa. Uuden toimintaympäristön riskit ja vakaus ovat selvästi vaikeammin määriteltävissä ja hallittavissa kuin aikaisemmin. Teknologisen kehityksen ja rahoitusmarkkinoiden globalisaation hyötyjä ei ole juurikaan kiistetty, mutta niihin liittyy myös kääntöpuolia. Säästöjen tehokkaampi allokointi tuottaviin investointeihin yli rajojen, riskien aiempaa analyyttisempi ja eriytetympi hinnoittelu, siirrot eri markkinalohkojen välillä sekä hajauttaminen nähdään keskeisinä hyötyinä. Sijoitussalkkujen laajempi hajautus sekä maantieteellisesti että riskiluokittain vähentää periaatteessa paikallisten ongelmien kokonaisvaikutusta, jolloin rahoitusjärjestelmän tulisi kestää paremmin yksittäisiä shokkeja. 10 Johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyden puutteet ovat viime vuosina kuitenkin nousseet esille. Johdannaisinstrumentit ovat monimutkaisia ja vain asiantuntijoille avautuvia, jolloin on syytä epäillä että nykyisillä raportointitavoilla niiden kokonaisvaikutus ei välttämättä avaudu rahoituslaitosten joh- 8 BIS (2007b). 9 Borio, Tällöin tosin oletetaan, että markkinat korreloivat keskenään oikealla tavalla. Esim. meneillään oleva rahoituskriisi on kuitenkin osoittanut, eräiden korrelaatio-oletusten olleen virheellisiä rahoituslaitosten laatimissa riskiarvioissa.

19 dolle, valvojille eikä ulkoisten raporttien hyväksikäyttäjille esim. vastapuoliriskien arvioimiseksi. Riskien lopullinen sijainti on siten jäänyt hämärän peittoon eikä pelkkä riskien hajautus ole osoittautunut olemaan riittävä tae vakauden pysyvyydelle. Markkinoiden keskinäisen integraation syveneminen on myös johtanut häiriöiden aiempaa nopeampaan välittymiseen maasta toiseen. Toimijoiden ja etenkin pankkien vakavaraisuus- tai likviditeettiongelmat välittyvät uudessa rahoitusmarkkinaympäristössä nopeastikin yli kansallisten rajojen, kuten viimeisen puolentoista vuoden aikana on todettu. Markkinoilla toimivien instituutioiden taseriskien muuttuminen vaikeammin hahmotettavaksi uusien instrumenttien myötä lisää epävarmuutta etenkin häiriötilanteessa ja voi johtaa ylireagointiin markkinoilla, jolloin alun perin vain tilapäisissä vaikeuksissa ollut pankki voi ajautua syvempiin ongelmiin. Samalla se myös vaikeuttaa tehokasta viranomaisvalvontaa ja kriisien ennalta ehkäisyä. 17

20 18

21 19 3 Rahoituskriisi Meneillään oleva kriisi onkin osoittanut nykyisen rahoitusjärjestelmän sisältämät riskit. Kriisin myötä rahoitusjärjestelmä on epäonnistunut sen tärkeimmissä tehtävissään pääoman tehokkaassa allokoinnissa sekä riskien hajauttamisessa. Jo nyt voidaan todeta, että nykyinen kriisi on vakavin rahoituskriisi sitten 1930-luvun laman. Viime vuosikymmeninä finanssikriisit ovat kuitenkin olleet ennemminkin sääntö kuin poikkeus globaalissa rahoitusjärjestelmässä. IMF:n uuden tietokannan mukaan maailmassa olikin vuosina systeemisesti merkittävää pankkikriisiä. 11 Vaikka jokaisen rahoituskriisin yksityiskohdat vaihtelevat, niiden taustalla on useimmiten ylivelkaantumiseen johtanut luottosykli. Teknologinen muutos, sijoittajien, valvojien ja yleisön nousukauden optimismi ja laumakäyttäytyminen, varallisuusarvojen kuplan muodostuminen ja puhkeaminen, epävarmuuden kasvu ja jopa paniikki ja lopulta markkinoiden pohjien löytyminen mahdollisen ylireagoinnin, ja yhä useammin myös julkisen vallan intervention jälkeen, ovat osia lähes jokaista rahoituskriisiä. Keskeisin ero meneillään olevan kriisin ja viimeisten 20 vuoden aiempien kriisien välillä on se, että nyt kriisin keskiössä on Yhdysvallat, jonka rahoitusmarkkinat muodostavat maailman rahoitusjärjestelmän hermokeskuksen. Yhdysvalloista alkaneet ongelmat ovatkin tiiviisti integroituneessa maailmassa levinneet kulovalkean tavoin ensin Eurooppaan ja Japaniin, sitten reaalitalouden kautta myös muualle maailmaan. Seuraavassa analysoidaan meneillään olevan kriisin taustalla olevia syitä viimeisimmän luottosyklin puitteissa. Kappaleen loppuun kootaan keskeisimmät opetukset kriisin taustalla olevista tekijöistä ja syistä, jotka tulisi pitää mielessä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. 11 Laeven & Valencia, 2008.

22 Nousukausi Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen Kuten edellä todettiin, nousukauden aikana maailmantalouden tasapainottomuudet kasvoivat. Ennen kaikkea Yhdysvallat (mutta myös Euroopassa esimerkiksi Espanja, Iso-Britannia ja useat Itä-Euroopan maat) elivät velaksi ja niiden vaihtotaseiden vajeet kasvoivat merkittävästi. Näiden vastapainona Aasian maiden, etunenässä Kiinan ja Japanin, sekä Lähi-idän öljyntuottajien vaihtotaseiden ylijäämät kasvoivat voimakkaasti. Tasapainottomuuksien riskinä nähtiin, että ulkomaiset sijoittajat (ml. ylijäämämaiden keskuspankit) eivät enää jatkaisi Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämän rahoittamista, mikä voisi johtaa mm. dollarin arvon hallitsemattomaan laskuun. 12 Globaalien tasapainottomuuksien hallituksi ratkaisemiseksi IMF organisoi vuonna 2006 ns. monenvälisiä konsultaatioita keskeisten talousalueiden edustajien kesken. Konsultaatioiden konkreettiset tulokset jäivät kuitenkin vähäisiksi, kun poliittista tahtoa kotimaisten sopeutustoimien toimeenpanemiseksi ei tahtonut löytyä. Yhdysvalloissa erityisesti kotitalouksien velkaantuminen kasvoi ja rahoitussektori toimi voimakkaalla velkavivulla. Kotitalouksien velka suhteessa niiden tuloihin on kasvanut Yhdysvalloissa jo pitkään. Talouskasvu perustui pitkälti kulutuskysyntään, joka rahoitettiin velkarahalla. Velkaantuminen ei olisi ongelma niin kauan kun kotitalouksien varallisuus kasvaisi vähintään samassa suhteessa velan kanssa. Viime vuosikymmeninä asuntojen voimakkaasta arvonnoususta huolimatta myös kotitalouksien velka suhteessa niiden varallisuuteen on kuitenkin kasvanut vuoden ,6 %:sta 19,3 %:iin vuoteen 2006 mennessä. 13 Asuntojen hintojen käännyttyä laskuun viimeisen parin vuoden aikana velkaantuminen on luonnollisesti kiihtynyt. Myös Yhdysvaltain rahoitussektorilla velkavivun käyttö kasvoi nousukauden aikana. Vuonna 2007 viiden suuren investointipankin velka suhteessa niiden omaan pääomaan oli noin 30-kertainen. Sama kehitys nähtiin laajalti kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Englannin keskuspankin mukaan suurten globaalien rahoitusryhmittymien taseiden koko kolminkertaistui vuosien välillä lainanannon ja varallisuusarvojen voimakkaan kasvun seurauksena. Lainanannon kasvua rahoitettiin myös yhä enenevässä määrin pankkien välisillä lyhyen rahan tukkumarkkinoilla perinteisten pankkitalletusten sijaan. Taseiden kasvu ja niiden rahoitustapa kuitenkin aliarvioi yleisen riskinoton, ja erityisesti likviditeettiriskin kasvun vaikutukset. 14 Kotitalouksien ja rahoitussektorin toimijoiden velkaantumisen lisäksi myös Yhdysvaltojen julkisen sektorin alijäämä kasvoi tällä vuosikymmenellä mikä johti siis ns. kaksoisvajeiden (vaihtotaseen että budjetin vajeiden) merkittävään kasvuun. 12 Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön mukaan kehittyvien talouksien sijoittajat pitävät hallussaan hieman yli 40 % Yhdysvaltain joukkovelkakirjoista. Osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. 13 Greenspan, Bank of England, 2008.

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi 22. marraskuuta, 2012 1 Johdanto 2 Yhdysvaltain asuntomarkkina 3 Pankit ja rahoituslaitokset 4 Kriisi Asuntojen hintaindeksi, USA, tammikuu

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp 2.12.2015 Jyrki Knuutinen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Pääomamarkkinaunionin (PMU) taustaa Pj Juncker esitti ajatuksen pääomamarkkinaunionista

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 21.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Maailmantalouden murros

Maailmantalouden murros Maailmantalouden murros Leena Mörttinen 5.11.2015 Maailmantalouden murros kolme näkökulmaa 1. Teknologian murros: tarve aikaisempaa suuremmalle riskinotolle 2. Rahoituksen murros: mahdollisuus rahoittaa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Erkki Liikanen Suomen Pankki Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Euro & talous 4/2016 29.9.2016 Julkinen 1 Esityksen sisällys 1. Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Talouskriisin viisi aaltoa

Talouskriisin viisi aaltoa Talouskriisin viisi aaltoa Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Martti Ahtisaari-instituutti, Oulu Maailmantalouden muutosvoimat Globalisaatio pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot