Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän. uudistaminen 14/2009. Keskustelupaperi. Rahoitusmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän. uudistaminen 14/2009. Keskustelupaperi. Rahoitusmarkkinat"

Transkriptio

1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Keskustelupaperi 14/2009 Rahoitusmarkkinat

2

3 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Keskustelupaperissa esitetyt päätelmät eivät välttämättä edusta valtiovarainministeriön virallista kantaa tai linjauksia käsiteltäviin kysymyksiin. Valtiovarainministeriön julkaisuja 14/2009 Rahoitusmarkkinat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Heiskanen/VM-julkaisutiimi Edita Prima Oy Helsinki 2009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2009 Tekijät Inkeri Hirvensalo, Pauli Kariniemi, Ossi Leppänen, Pekka Morén ja Markku Puumalainen Julkaisun nimi Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Keskustelupaperi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat kansainväliset rahoituslaitokset, kansainväliset rahoitusmarkkinat rahoitusjärjestelmät, IMF, G20 Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 14/2009 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 80 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Käynnissä olevan finanssikriisin seurauksena on aloitettu laaja keskustelu kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista. Tähän mennessä esitetyt uudistusehdotukset liittyvät sääntelyn ja valvonnan sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen vakauden turvaamiseksi. Ehdotukset rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi, riskienhallinnan tehostamiseksi sekä sääntelyn kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi ovatkin oikeansuuntaisia. Osittaisuudistusten ja sääntelyn ja valvonnan laajentamisen sijaan järjestelmän perustavanlaatuisempi remontti saattaisi kuitenkin olla paikallaan. Meneillään olevan kriisin arvioidaan jo nyt olevan vakavin rahoituskriisi sitten 1930-luvun laman, eivätkä nyt esillä olleet ehdotukset välttämättä vastaa kriisin esiin nostamia rakenteellisia haasteita nykyisen rahoitusjärjestelmän osalta. Hätiköityjen uudistusten riskinä on, että ylireagoidaan kriisin esiin nostamiin oireisiin ja alireagoidaan sen taustalla oleviin rakenteellisiin syihin ja ongelmiin. Tässä raportissa kuvaillaan lyhyesti maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden viime vuosien kehitystrendejä, analysoidaan meneillään olevan kriisin taustoja ja syitä ns. luottosyklin puitteissa, sekä listataan jo tehtyjä toimenpiteitä nykyisen kriisin hallitsemiseksi sekä rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi. Lisäksi raportissa arvioidaan nyt esillä olleita ehdotuksia ja identifioidaan muita keskeisiä pidemmän tähtäimen rakenteellisia kysymyksiä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Raportin lopussa esitetään seitsemän kohdan agenda kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vahvistamiseksi ja sen vakauden lisäämiseksi.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2009 Författare Inkeri Hirvensalo, Pauli Kariniemi, Ossi Leppänen, Pekka Morén ja Markku Puumalainen Publikationens titel Reformering av det internationella finansieringssystemet Diskussionsinlägg Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 14/2009 Beställningar/distribution Finansministeriet publikationsteamet, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 80 Pris Språk Finska Sammandrag Den pågående finansiella krisen har gett upphov till en omfattande diskussion om behoven att reformera det internationella finansiella systemet. De reformeringsalternativ som föreslagits hittills anknyter till effektivisering av regleringen och tillsynen samt det internationella samarbetet i syfte att garantera stabiliteten. Förslagen om förbättring av finansmarkandernas transparens, effektivisering av riskhanteringen samt utveckling och förenhetligande av regleringen har varit goda. Det kunde dock vara på sin plats att i stället för delreformer och utvidgning av reglering och tillsyn genomföra en mera genomgripande revidering av systemet. Den kris som pågår befaras redan nu vara den värsta finansiella krisen sedan depressionen på 1930-talet, och de åtgärder som nu föreslagits svarar nödvändigtvis inte mot de strukturella utmaningar för det nuvarande finansieringssystemet som krisen lyft fram. Risken med förhastade reformer är att man överreagerar på symptomen som krisen orsakar och underreagerar på de strukturella orsaker och problem som ligger till grund för den. Denna rapport beskriver i korthet de senaste årens utvecklingstrender inom världsekonomin och på de finansiella marknaderna, den analyserar bakgrunden och orsakerna till den aktuella krisen inom ramen för en s.k. kreditcykel, och den räknar upp redan vidtagna åtgärder för stävjandet av den nuvarande krisen samt för saneringen av finansieringssystemet. Dessutom utvärderar rapporten förslag som lagts fram och identifierar andra centrala långfristiga strukturella frågor gällande reformerandet av det internationella finansieringssystemet. I slutet av rapporten presenteras en agenda med 7 punkter för förstärkande av det internationella finansieringssystemet och för ökande av dess stabilitet

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2009 Author(s) Ms Inkeri Hirvensalo, Mr Pauli Kariniemi, Mr Ossi Leppänen, Mr Pekka Morén and Mr Markku Puumalainen Title of publication Reforming the international financial system Discussion paper Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords - Publication series and number Ministry of Finance publications 14/2009 Distribution and sale Ministry of Finance, publications team, Printed by ISBN ISSN ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 80 Price Language Finnish Abstract The current financial crisis has given rise to widespread discussion about the need to reform the international financial system. Proposed reforms to date mainly involve enhanced regulation and supervision and closer international collaboration to safeguard market stability. Proposals for more transparent financial markets, better risk management and enhanced and more sophisticated and coordinated regulation are all steps in the right direction. However, instead of partial reforms and broadening the scope regulation and supervision, a more comprehensive overhaul might be called for. The present financial crisis is estimated to be the most serious one since the 1930s depression, and the proposed market reforms do not necessarily respond to the structural challenges in the existing financial system. The risk in reforms introduced hastily is that there can be an overreaction to the symptoms created by the crisis while the underlying structural causes and problems are underrated. This report briefly describes the trends in the global economy and the financial markets in the past few years, analyses the underlying circumstances and causes of the current crisis from the viewpoint of the credit cycle, and lists measures already adopted to manage the crisis and to overhaul the financial system. The publication also evaluates the existing proposals and identifies other longer term key structural issues to revamp the international financial system. A seven point reform agenda for strengthening and stabilizing the international financial system is provided at the end of the report.

8

9 Saatesanat Meneillään olevan finanssikriisin seurauksena on käynnistynyt keskustelu kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin uudistamistarpeesta. Keskustelussa on keskeiseen roolin noussut G20-ryhmä, joka viime syksyn huippukokouksessaan sopi työn painopisteistä ja jatkotyön koordinoimisesta. Esitetyt uudistusehdotukset ovat pääosin liittyneet rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan laajentamiseen sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen. Seuraava G20-huippukokous järjestetään huhtikuun alussa Lontoossa. Ehdotukset rahoitusmarkkinoiden toimijoiden ja instrumenttien läpinäkyvyyden parantamiseksi ja riskienhallinnan tehostamiseksi ovatkin varmasti oikeansuuntaisia. Ei ole kuitenkaan selvää, olisiko sääntelyn ja valvonnan laajentamisen sijaan paikallaan järjestelmän perustavanlaatuisempi rakenteellinen remontti, varsinkin kun usein on käynyt selväksi, etteivät vastuulliset viranomaiset ole pystyneet ennakoimaan kriisejä tai ehkäisemään niitä ennalta. Kriisi jatkuu edelleen ja sen synnyttämät vaikutukset ovat suurelta osin vielä epäselvät. Hätiköityjen uudistusten riskinä on, että ylireagoidaan kriisin esiin nostamiin välittömiin oireisiin ja alireagoidaan sen taustalla oleviin perustavanlaatuisiin ongelmiin. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla käynnistettiin syksyllä 2008 hanke, jonka tavoitteena oli analysoida kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin keskeisiä uudistusehdotuksia ja siten parantaa osaston valmiuksia vaikuttaa kotimaassa ja kansainvälisillä foorumeilla (ml. EU, IMF ja Maailmanpankki) keskusteluun kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Tämä keskustelupaperi on tuotos hankkeesta ja sen valmisteluun ovat osallistuneet Pauli Kariniemi (pj), Inkeri Hirvensalo, Ossi Leppänen, Pekka Morén ja Markku Puumalainen. Se perustuu myös muihin osaston erillisiin linjauksiin ja hankkeisiin sekä avoimiin keskustelutilaisuuksiin. Keskustelupaperissa esitetyt päätelmät eivät siten välttämättä edusta valtiovarainministeriön kantaa käsiteltäviin kysymyksiin. Paperin julkistamisen tarkoituksena on lähinnä tuoda laajemmalle lukijakunnalle näkemyksiä siitä, minkälaisia aiheiden yhtymäkohtia ja ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja saattaisi olla syytä lisääntyvästi huomioida. Nyt, suurten yllätysten aikaan, olisi ehkä aihetta esitettyjen ehdotusten lisäksi harkita rakenteellisempiakin uudistusvaihtoehtoja. Peter Nyberg osastopäällikkö

10

11 9 Sisältö 1 Johdanto Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitystrendit Maailmantalouden kehitys Rahoitusmarkkinoiden muutokset Rahoituskriisi Nousukausi Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen Kriisin puhkeaminen subprime-ongelmat Kriisin leviäminen varjofinanssisektori Toimenpiteet nykyisen kriisin hallitsemiseksi Rahoitusjärjestelmän tervehdyttäminen Alustavat opetukset kriisin syistä Ehdotukset kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin uudistamiseksi Kriisien ehkäiseminen Kriisinhallinnan periaatteet ja välineet Kansainvälisten instituutioiden toiminta ja uudistukset Vastaavatko ehdotukset kriisin esiin nostamia haasteita? Vaihtoehtoisia ehdotuksia sääntelyn ja markkinaehtoisuuden yhdistämiseksi Johtopäätökset...59 Lähteet...63 Liite 1. Rahoitusjärjestelmän tehtävä, informaatio-ongelmat ja kriisien dynamiikka Liite 2. Sääntely ja valvonta, turvaverkot sekä rahoituskriisien hallinta Suomessa Liite 3: Bear Stearns, Lehman Brothers, systeeminen merkitys ja moraalikato Liite 4. Rahoitusmarkkinoiden standardeja ja sääntelyä ohjaavia instituutioita Liite 5. YK ja kansainvälinen rahoitusarkkitehtuuri...79

12 10

13 11 1 Johdanto Käynnissä olevan finanssikriisin seurauksena on aloitettu laaja keskustelu kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimivuudesta ja uudistamistarpeista. Maailmanlaajuisessa valmistelussa on keskeiseen roolin noussut G20, joka huippukokouksessaan marraskuussa 2008 sopi työn painopisteistä ja jatkotyön koordinoimisesta. EU-tasolla uusia linjauksia valmistellaan maaliskuun 2009 Ecofin-ja Eurooppa-neuvostojen kokouksissa valmistauduttaessa huhtikuun G20-kokoukseen sekä IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokoukseen. Tähän mennessä esitetyt uudistusehdotukset liittyvät sääntelyn ja valvonnan sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamiseen vakauden turvaamiseksi. Näin pyritään vahvistamaan globaalien rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Ehdotukset rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi, riskienhallinnan tehostamiseksi sekä sääntelyn kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi ovatkin oikeansuuntaisia. Osittaisuudistusten ja sääntelyn ja valvonnan laajentamisen sijaan järjestelmän perustavanlaatuisempi remontti saattaa kuitenkin olla paikallaan. Meneillään olevan kriisin arvioidaan jo nyt olevan vakavin rahoituskriisi sitten 1930-luvun laman, eivätkä nyt esillä olleet ehdotukset välttämättä vielä vastaa kriisin esiin nostamia rakenteellisia haasteita nykyisen rahoitusjärjestelmän osalta. Hätiköityjen uudistusten riskinä on, että ylireagoidaan kriisin esiin nostamiin oireisiin ja alireagoidaan sen taustalla oleviin rakenteellisiin syihin ja ongelmiin. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa olisi tärkeää arvioida nykyisen ja aiempien kriisien opetukset perusteellisesti. Näin tulisi muodostaa johdonmukainen näkemys siitä, mistä nykyisen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän epävakaus perimmältään johtuu ja mitä sille voidaan tehdä. Nykyisen kriisin ennennäkemättömien julkisen vallan interventioiden myötä tulee myös miettiä, kuinka ne vaikuttavat rahoitusjärjestelmän vakauteen, tai sen puutteeseen, pidemmällä aikavälillä. Suomen kannalta on tärkeätä varmistaa aktiivinen ja oikea-aikainen vaikuttaminen EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta 1. 1 Koska Suomi ei ole edustettuna G20-tasolla.

14 12 Tämän muistion tavoitteena on arvioida nyt esillä olleita ehdotuksia ja identifioida muita keskeisiä pidemmän tähtäimen rakenteellisia kysymyksiä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Näin parannetaan VM:n valmiuksia osallistua asiasta käytävään kansainväliseen keskusteluun. Muistiossa ei esitetä suosituksia lyhyen tähtäimen toimenpiteiksi nykyisen tilanteen vakauttamiseksi ja meneillään olevan kriisin ratkaisemiseksi. Johdannon jälkeen muistio on jaettu seuraavasti: Toinen kappale kuvailee lyhyesti maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden viime vuosien kehitystrendejä. Kolmannessa kappaleessa analysoidaan meneillään olevan kriisin taustoja ja syitä ns. luottosyklin puitteissa, sekä listataan jo tehtyjä toimenpiteitä nykyisen kriisin hallitsemiseksi sekä rahoitusjärjestelmän tervehdyttämiseksi. Neljännessä kappaleessa arvioidaan tiiviisti nyt esillä olleiden uudistusehdotusten vahvuuksia ja mahdollisia rajoitteita. Perustavanlaatuisempia uudistuksia markkinakurin edistämiseksi pyritään nostamaan esiin viidennessä kappaleessa. Johtopäätökset ja jatkotyön priorisointi kootaan viimeiseen kappaleeseen.

15 13 2 Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitystrendit 2.1 Maailmantalouden kehitys Tällä vuosikymmenellä maailmantalouden keskeisiä tunnuspiirteitä ovat olleet tiivistyvä globalisaatio ja kehittyvien talouksien nousu. IMF:n tilastojen mukaan 2 vuosien välillä maailmantalous kasvoi keskimäärin noin 4,1 % vuodessa, kun 1990-luvulla kasvu oli ollut keskimäärin 2,7 % vuodessa. Teollisuusmaissa kasvu vaihteli vuosikymmenen alun hitaamman kasvun jälkeen 2,6 3,2 % välillä vuosina Kehittyvät taloudet ja kehitysmaat kasvoivat vuosikymmenen aikana keskimäärin noin 6,4 % vuodessa, ja kasvu kiihtyi vuosina jopa 7 8 %:iin vuodessa. Kolme neljännestä maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvusta tulikin kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden kasvusta. Kehitysmaiden, ja etenkin Kiinan ja Intian voimakkaan ja pitkään jatkuneen kasvun myötä myös absoluuttinen köyhyys vähentyi maailmassa. Kasvusta huolimatta inflaatio pysyi matalana, osittain juuri nousevien talouksien integroituessa yhä tiiviimmin maailmantalouteen. Maailmankaupan ja yksityisten pääomavirtojen kasvu on viime vuosikymmeninä ollut jopa talouskasvua voimakkaampaa. IMF:n tilastojen mukaan maailmankauppa kasvoi vuosien välillä noin 6,5 % vuodessa. Maailmanpankin tilastojen mukaan viennin osuus maailman BKT:stä olikin vuonna 2004 jo yli 25 %. 3 Kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden vienti kasvoi teollisuusmaita nopeammin ja niiden osuus maailman kaikesta viennistä kasvoi tasaisesti. Myös yksityiset pääomavirrat kasvoivat viime vuosikymmenen aikana vahvasti. Yksityisten pääomavirtojen nettoarvo teollisuusmaista kehitysmaihin oli IMF:n mukaan yli 600 miljardia dollaria vuonna 2007, kun se oli vuosien välillä ollut keskimäärin n. 120 miljardia dollaria. Erityisesti suorat sijoitukset kasvoivat voimakkaasti. Samalla kehittyvien talouksien valuuttare- 2 IMF, Vastaava osuus oli 1970 n %. World Bank, 2007.

16 14 servit kasvoivat uusiin ennätyksiin ja niiden keskuspankit sijoittivat kasvaneita reservejä takaisin teollisuusmaiden turvasatamiin, ja erityisesti Yhdysvaltojen valtionvarainministeriön joukkovelkakirjoihin. Teknologinen kehitys sekä kaupan ja palveluiden vapauttaminen on mahdollistanut yhä suuremman erikoistumisen ja alihankinnan palveluiden ja tuotteiden tuotantoprosessissa. Teollisuusmaiden yritykset ovat nähneet kannattavaksi ulkoistaa yhä useampia ja yhä korkeampaa lisäarvoa tuottavia toimintoja kiihtyvässä määrin kehitysmaihin. Ulkoistamiskehitys ei ole koskenut vain suuria kansainvälisiä yrityksiä, vaan myös pienemmät yritykset esimerkiksi teknologiasektorilla ovat hyödyntäneet trendiä. Kiina, Intia ja Itä-Euroopan maat ovat olleet houkuttelevia kohteita ulkoistamiselle niiden suurten markkinoiden, hyvän infrastruktuurin, verrattain koulutetun väestön ja edullisten tuotantokustannustensa vuoksi. Maat ovatkin hyötyneet merkittävästi ulkoistamiskehityksestä. Teollisuusmaissa kiihtynyt integraatio näkyi viime vuosiin saakka inflaatiopaineiden ja inflaatio-odotusten vähenemisenä, matalina reaalikorkoina sekä tuottavuuden ja kasvun kiihtymisenä. Toisaalta kehitysmaiden integraatio maailmantalouteen on lisännyt kilpailupaineita erityisesti teollisuusmaiden matalan tuottavuuden aloilla, johtaen mm. työntekijäpuolen neuvotteluaseman heikkenemiseen palkkaneuvotteluissa työnantajiin verrattuna. Teknologinen kehitys on myös luonut painetta tuloerojen kasvulle niin teollisuusmaissa kuin nopeasti kasvaneissa nousevissa talouksissa. Samalla se on nostanut poliittiseen ja kansalaiskeskusteluun globalisaatiokehityksen kritiikkiä ja protektionistisia äänenpainoja. Yleisesti varsin positiivisesta kehityksestä huolimatta maailmantalouden tasapainottomuudet kuitenkin hiljalleen kasvoivat. Yhdysvaltojen ja muiden alijäämämaiden vaihtotaseiden vajeet kasvoivat merkittävästi. Näiden vastapainona Aasian maiden, etunenässä Kiinan ja Japanin, sekä Lähi-idän öljyntuottajien vaihtotaseiden ylijäämät kasvoivat voimakkaasti. Kehittyvien talouksien voimakas kasvu johti myös kulutustapojen muutokseen ja perushyödykkeiden kasvavaan kysyntään. Tämä nosti öljyn, ruoan ja muiden perushyödykkeiden hintoja voimakkaasti viime vuoden puolivälin hintapiikkiin saakka. Öljyn ja ruoan hintojen nousu luonnollisesti hyödytti niiden nettoviejämaita, mutta olivat kasvava ongelma perushyödykkeiden nettotuojille ja maiden sisällä erityisesti kaupunkien köyhille väestönosille. Maailmantalouden kasvun hidastuttua vuoden 2008 toisella puoliskolla myös perushyödykkeiden, erityisesti öljyn, hinnat ovat romahtaneet viimeisen puolen vuoden aikana. Vielä on liian aikaista ennakoida jatkuuko integraatiokehitys ja kehittyvien talouksien nousu myös meneillään olevan rahoituskriisin jälkeen. Kriisin myötä maailmantalouden keskinäinen riippuvuus on kuitenkin käynyt varsin selväksi. Integraatiokehityksen tiivistymisen vaihtoehtona voi olla, että protektionismi nostaa jälleen päätään ja kehitysmaiden kehitys hidastuu. Se miten lopulta käy, riippuu paljolti nyt kriisin aikana toteutetusta politiikasta.

17 2.2 Rahoitusmarkkinoiden muutokset 15 Myös rahoitusmarkkinoilla viime vuosien kehitys on näkynyt kansainvälistymisen kiihtymisenä, uusien toimijoiden merkityksen kasvuna sekä tuoteinnovaatioina. Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen on mm. IMF:n mukaan 4 edelleen kiihtynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. IMF:n laskelmien mukaan rahoitussektorin rajat ylittävien yrityskauppojen arvo oli vuonna 2006 noin 360 miljardia dollaria ja niiden osuus kaikista sektorin yritysjärjestelyistä kohosi lähes 40 prosenttiin. Vuonna 1997 vastaavia yrityskauppoja tehtiin vain 200 miljoonan dollarin arvosta ja niiden osuus kaikista oli vain 0,1 prosenttia. Pankit ovat olleet rahoitusmarkkinoiden kansainvälistymisen etujoukkoa. 5 Euroopan Unionin alueella on laskettu olevan 46 merkittävää yli kansallisten rajojen toimivaa rahoituslaitosta. Rahoitusmarkkinaintegraatio on ollut Pohjoismaissa syvempää ja nopeampaa kuin EU:n alueella keskimäärin tai globaalisti. Kehittyvillä markkinoilla ulkomaisten pankkien merkityksen kasvu on ollut erityisen nopeata itäisessä Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yleisen kehityksen myötä markkinoiden rakenteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja uusien toimijoiden merkitys on korostunut. Markkinoille on syntynyt suuria rahoituskonglomeraatteja, jotka tarjoavat koko finanssikentän kattavia palveluja (pankki-, vakuutus- ja arvopaperipalvelut) useassa eri maassa tai jopa maanosassa. Markkinoille on myös tullut uusia pelureita, joista selvimmin ovat erottuneet hedge- ja pääomasijoitusrahastot sekä valtiolliset sijoitusrahastot (SWFs). Perinteisen pankkisektorin rinnalla rahoituksen välitys kasvoikin kaikkein voimakkaimmin ns. varjofinanssisektorilla, joka koostui investointipankeista, erillisrahoitusyhtiöistä 6, hedge-, pääomasijoitusja rahamarkkinarahastoista. Teknologisen kehityksen myötä syntyneet uudet rahoitusinnovaatiot ovat myös integroineet markkinoita tiiviimmin yhteen. Etenkin arvopaperijohdannaisten ja erilaisten strukturoitujen rahoitusinstrumenttien globaalit kaupankäyntivolyymit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen luvulla voimakkainta kasvua on nähty erityisesti luottoriskijohdannaisissa (mm. CDS ja CDO 7 ). Viimeisimmän BIS:n katsauksen mukaan OTC-kaupan volyymi on kasvanut nimellisarvoisesti 33 % vuodessa vuosina 4 IMF 2007, luku III, 5 BIS:n arvioiden mukaan sekä pankkien lainananto yli rajojen, että ulkomaisten pankkien paikallinen luototus (isäntävaltiossa) ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana, mutta viimeisen 10 vuoden aikana kehitys on ollut selvästi aiempaa nopeampaa. Yhdysvalloissa pankkien luotonannon ulkomaisen komponentin osuus kasvoi lähelle 30 prosenttia vuoden 2006 lopussa kun se vuonna 1999 oli noin prosenttia. Japanissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta ja ulkomaisen komponentin osuus on pysynyt parissa kolmessa prosentissa. Euroalueella sitä vastoin vastaavat se on noussut prosentista noin 22 prosenttiin. (BIS 2007a) 6 Structured Investment Vehicles (SIVs). 7 Credit Default Swaps (CDS), Collateralized Debt Obligations (CDO).

18 OTC valuuttajohdannaisten nimellisarvo vuoden 2008 kesäkuussa oli n miljardia dollaria ja OTC-korkojohdannaisten miljardia ja OTC-luottoriskisiirtojen (CDS) miljardia dollaria. 8. Innovaatioihin on liittynyt ja niitä on ohjannut vahva kaupallinen tausta. Periaatteena on ollut, että (1) mikä voidaan mitata, voidaan myös hinnoitella ja (2) mikä voidaan hinnoitella ja riittävästi standardoida, voidaan myös myydä tai käydä sillä kauppaa. 9 Riskit on pyritty hajottamaan atomeiksi ja hinnoittelemaan erikseen, jolloin niistä on voitu rakentaa monimutkaisia arvopapereita, joita on myyty sijoittajille ympäri maailman. Riskit on näin hajautettu ainakin periaatteessa tehokkaasti, mutta ongelmaksi on muodostunut instrumenttien vaikea ymmärrettävyys ja heikko läpinäkyvyys. Viime vuosina pankkien liiketoimintamallissa on myös tapahtunut siirtymistä pois traditionaalisesta rahoituksenvälitysmallista ns. originate and distribute -malliin. Uuden liiketoimintamallin myötä taseessa olevia luottoja paketoidaan eri arvopaperikokonaisuuksiin ja myydään edelleen sijoittajille. Tuloksena on alkuperäisen pankin taseessa olleen riskin hajautuminen mahdollisesti suurellekin joukolle kansainvälisiä sijoittajia. Samaan aikaan pankkien ja markkinoiden väliset kytkennät ovat tiivistyneet: pankkikonsernien tuloksista kasvava osuus on syntynyt toiminnasta suoraan markkinoilla tai markkinoilla toimivien sijoittajien rahoituksen kautta. Pankit ovat näin myös epäsuorasti altistuneet markkinariskille. On myös syntynyt suoria rahoitusriskejä erityisrahoitusyhtiöiden kautta, jotka toimivat esimerkiksi verotuksellisista syistä muualla kuin rahoittavan/omistavan pankin kotivaltiossa. Uuden toimintaympäristön riskit ja vakaus ovat selvästi vaikeammin määriteltävissä ja hallittavissa kuin aikaisemmin. Teknologisen kehityksen ja rahoitusmarkkinoiden globalisaation hyötyjä ei ole juurikaan kiistetty, mutta niihin liittyy myös kääntöpuolia. Säästöjen tehokkaampi allokointi tuottaviin investointeihin yli rajojen, riskien aiempaa analyyttisempi ja eriytetympi hinnoittelu, siirrot eri markkinalohkojen välillä sekä hajauttaminen nähdään keskeisinä hyötyinä. Sijoitussalkkujen laajempi hajautus sekä maantieteellisesti että riskiluokittain vähentää periaatteessa paikallisten ongelmien kokonaisvaikutusta, jolloin rahoitusjärjestelmän tulisi kestää paremmin yksittäisiä shokkeja. 10 Johdannaismarkkinoiden läpinäkyvyyden puutteet ovat viime vuosina kuitenkin nousseet esille. Johdannaisinstrumentit ovat monimutkaisia ja vain asiantuntijoille avautuvia, jolloin on syytä epäillä että nykyisillä raportointitavoilla niiden kokonaisvaikutus ei välttämättä avaudu rahoituslaitosten joh- 8 BIS (2007b). 9 Borio, Tällöin tosin oletetaan, että markkinat korreloivat keskenään oikealla tavalla. Esim. meneillään oleva rahoituskriisi on kuitenkin osoittanut, eräiden korrelaatio-oletusten olleen virheellisiä rahoituslaitosten laatimissa riskiarvioissa.

19 dolle, valvojille eikä ulkoisten raporttien hyväksikäyttäjille esim. vastapuoliriskien arvioimiseksi. Riskien lopullinen sijainti on siten jäänyt hämärän peittoon eikä pelkkä riskien hajautus ole osoittautunut olemaan riittävä tae vakauden pysyvyydelle. Markkinoiden keskinäisen integraation syveneminen on myös johtanut häiriöiden aiempaa nopeampaan välittymiseen maasta toiseen. Toimijoiden ja etenkin pankkien vakavaraisuus- tai likviditeettiongelmat välittyvät uudessa rahoitusmarkkinaympäristössä nopeastikin yli kansallisten rajojen, kuten viimeisen puolentoista vuoden aikana on todettu. Markkinoilla toimivien instituutioiden taseriskien muuttuminen vaikeammin hahmotettavaksi uusien instrumenttien myötä lisää epävarmuutta etenkin häiriötilanteessa ja voi johtaa ylireagointiin markkinoilla, jolloin alun perin vain tilapäisissä vaikeuksissa ollut pankki voi ajautua syvempiin ongelmiin. Samalla se myös vaikeuttaa tehokasta viranomaisvalvontaa ja kriisien ennalta ehkäisyä. 17

20 18

21 19 3 Rahoituskriisi Meneillään oleva kriisi onkin osoittanut nykyisen rahoitusjärjestelmän sisältämät riskit. Kriisin myötä rahoitusjärjestelmä on epäonnistunut sen tärkeimmissä tehtävissään pääoman tehokkaassa allokoinnissa sekä riskien hajauttamisessa. Jo nyt voidaan todeta, että nykyinen kriisi on vakavin rahoituskriisi sitten 1930-luvun laman. Viime vuosikymmeninä finanssikriisit ovat kuitenkin olleet ennemminkin sääntö kuin poikkeus globaalissa rahoitusjärjestelmässä. IMF:n uuden tietokannan mukaan maailmassa olikin vuosina systeemisesti merkittävää pankkikriisiä. 11 Vaikka jokaisen rahoituskriisin yksityiskohdat vaihtelevat, niiden taustalla on useimmiten ylivelkaantumiseen johtanut luottosykli. Teknologinen muutos, sijoittajien, valvojien ja yleisön nousukauden optimismi ja laumakäyttäytyminen, varallisuusarvojen kuplan muodostuminen ja puhkeaminen, epävarmuuden kasvu ja jopa paniikki ja lopulta markkinoiden pohjien löytyminen mahdollisen ylireagoinnin, ja yhä useammin myös julkisen vallan intervention jälkeen, ovat osia lähes jokaista rahoituskriisiä. Keskeisin ero meneillään olevan kriisin ja viimeisten 20 vuoden aiempien kriisien välillä on se, että nyt kriisin keskiössä on Yhdysvallat, jonka rahoitusmarkkinat muodostavat maailman rahoitusjärjestelmän hermokeskuksen. Yhdysvalloista alkaneet ongelmat ovatkin tiiviisti integroituneessa maailmassa levinneet kulovalkean tavoin ensin Eurooppaan ja Japaniin, sitten reaalitalouden kautta myös muualle maailmaan. Seuraavassa analysoidaan meneillään olevan kriisin taustalla olevia syitä viimeisimmän luottosyklin puitteissa. Kappaleen loppuun kootaan keskeisimmät opetukset kriisin taustalla olevista tekijöistä ja syistä, jotka tulisi pitää mielessä kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. 11 Laeven & Valencia, 2008.

22 Nousukausi Yhdysvaltojen ylivelkaantuminen Kuten edellä todettiin, nousukauden aikana maailmantalouden tasapainottomuudet kasvoivat. Ennen kaikkea Yhdysvallat (mutta myös Euroopassa esimerkiksi Espanja, Iso-Britannia ja useat Itä-Euroopan maat) elivät velaksi ja niiden vaihtotaseiden vajeet kasvoivat merkittävästi. Näiden vastapainona Aasian maiden, etunenässä Kiinan ja Japanin, sekä Lähi-idän öljyntuottajien vaihtotaseiden ylijäämät kasvoivat voimakkaasti. Tasapainottomuuksien riskinä nähtiin, että ulkomaiset sijoittajat (ml. ylijäämämaiden keskuspankit) eivät enää jatkaisi Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämän rahoittamista, mikä voisi johtaa mm. dollarin arvon hallitsemattomaan laskuun. 12 Globaalien tasapainottomuuksien hallituksi ratkaisemiseksi IMF organisoi vuonna 2006 ns. monenvälisiä konsultaatioita keskeisten talousalueiden edustajien kesken. Konsultaatioiden konkreettiset tulokset jäivät kuitenkin vähäisiksi, kun poliittista tahtoa kotimaisten sopeutustoimien toimeenpanemiseksi ei tahtonut löytyä. Yhdysvalloissa erityisesti kotitalouksien velkaantuminen kasvoi ja rahoitussektori toimi voimakkaalla velkavivulla. Kotitalouksien velka suhteessa niiden tuloihin on kasvanut Yhdysvalloissa jo pitkään. Talouskasvu perustui pitkälti kulutuskysyntään, joka rahoitettiin velkarahalla. Velkaantuminen ei olisi ongelma niin kauan kun kotitalouksien varallisuus kasvaisi vähintään samassa suhteessa velan kanssa. Viime vuosikymmeninä asuntojen voimakkaasta arvonnoususta huolimatta myös kotitalouksien velka suhteessa niiden varallisuuteen on kuitenkin kasvanut vuoden ,6 %:sta 19,3 %:iin vuoteen 2006 mennessä. 13 Asuntojen hintojen käännyttyä laskuun viimeisen parin vuoden aikana velkaantuminen on luonnollisesti kiihtynyt. Myös Yhdysvaltain rahoitussektorilla velkavivun käyttö kasvoi nousukauden aikana. Vuonna 2007 viiden suuren investointipankin velka suhteessa niiden omaan pääomaan oli noin 30-kertainen. Sama kehitys nähtiin laajalti kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Englannin keskuspankin mukaan suurten globaalien rahoitusryhmittymien taseiden koko kolminkertaistui vuosien välillä lainanannon ja varallisuusarvojen voimakkaan kasvun seurauksena. Lainanannon kasvua rahoitettiin myös yhä enenevässä määrin pankkien välisillä lyhyen rahan tukkumarkkinoilla perinteisten pankkitalletusten sijaan. Taseiden kasvu ja niiden rahoitustapa kuitenkin aliarvioi yleisen riskinoton, ja erityisesti likviditeettiriskin kasvun vaikutukset. 14 Kotitalouksien ja rahoitussektorin toimijoiden velkaantumisen lisäksi myös Yhdysvaltojen julkisen sektorin alijäämä kasvoi tällä vuosikymmenellä mikä johti siis ns. kaksoisvajeiden (vaihtotaseen että budjetin vajeiden) merkittävään kasvuun. 12 Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön mukaan kehittyvien talouksien sijoittajat pitävät hallussaan hieman yli 40 % Yhdysvaltain joukkovelkakirjoista. Osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. 13 Greenspan, Bank of England, 2008.

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen

Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009. Miitri Sivonen Yhdysvaltain pankkikriisi 2007-2009 Miitri Sivonen 1) Mikä pankki ja mikä maa (tai mitkä pankit ja missä maissa) on kyseessä? 2) Mitkä tekijät kriisin aiheuttivat? 3) Kuka oli vastuussa ko. kriisistä;

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Suomen Riskienhallintayhdistys KPMG Forum14.4. 2010 Tutkija Paavo Suni, ETLA Yhdysvaltojen ja euroalueen rahamarkkinariskit pienentyneet Prosenttiyksikköä Euribor

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011 Luennon sisältö 1. Vakaudesta epävakauteen 2. Minsky ja euforinen talous 3. Finanssikriisin

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä): Talouden näkymät? Jari Järvinen Toukokuu 215 Twitter: @jarvinen_jari YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja Keskeiset kysymykset: Globaali toimintaympäristö? Kansainvälisen

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin Toimistopäällikkö Veli-Matti Mattila 1 Teemat 1. Rahoitus- ja talouskriisin eteneminen 2. Kriisin taustaa: maailmantalouden muutosvoimat 3. Maailmantalouden

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi

Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi Yhdysvaltojen finanssikriisi 2007-2008; Kriisitaloustieteen kurssi 22. marraskuuta, 2012 1 Johdanto 2 Yhdysvaltain asuntomarkkina 3 Pankit ja rahoituslaitokset 4 Kriisi Asuntojen hintaindeksi, USA, tammikuu

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät 2008-2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen Jyväskylä 18.4.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kansainvälinen talouskasvu Maailma EU15 Yhdysvallat

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki 20.4.2010 1 Teemat: Valtioiden velkaantuminen markkinoiden keskeisen huomion kohteena Vuoden ensimmäisten kuukausien

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Vuoden 2008 finanssikriisi: mitä rahoitusmarkkinoilla tapahtui? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Mitä rahamarkkinoilla tapahtui? Finanssikriisin alku: sub-prime Kriisin laajeneminen 2007-2008

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00 Pankin maksukyvyttömyys Maaliskuu 2013, versio 1.00 Alkuperäinen teksti: Positive Money How do banks become insolvent and the importance of deposit insurance Suomennos: Tomi Meilahti ja Patrizio Lainà

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013

BOFIT Kiina-ennuste 2011 2013 BOFIT Kiina-ennuste 22.9.2011 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki Puh: 010 831 2268 Fax: 010 831 2294 bofit@bof.fi

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori

Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat. Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot