TAINIONVIRRAN KALATALOUSTARKKAILUOHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Transkriptio

1 TAINIONVIRRAN KALATALOUSTARKKAILUOHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

2 SISÄLTÖ SIVU 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUN TARKOITUS 1 3 VESISTÖN YLEISKUVAUS JA KUORMITUS 2 4 KALASTO JA KALANISTUTUKSET 3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU.1 Sähkökoekalastukset.2 Kalastustiedustelu RAPORTOINTI VIITTEET Liite 1. Tainionvirran ja Joutsjärven kalaistutukset vuosina Liite 2. Kalastustiedustelun lomake

3 1 JOHDANTO Hartolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitseva Tainionvirta saa vetensä yläpuolisesta Jääsjärvestä. Tainionvirta laskee Joutsjärven Harvalanselkään. Tainionvirtaa kuormittavat Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo, Kirveskosken ja Vanhanmyllynkosken kalanviljelylaitokset sekä Isosuon ja Jaakkolansuon turvetuotantoalueet. Lisäksi valuma-alueelta tulee hajakuormitusta ja suotovesiä tulee Hartolan kunnan suljetulta kaatopaikalta. Tainionvirran vedenlaatua, ekologista tilaa sekä kalastoa ja kalastusta on seurattu kuluneen viisivuotiskauden toiminnanharjoittajien yhteistarkkailuna. Hämeen ELY-keskus hyväksyi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman tietyin lisäyksin (HAMELY/760/07.00/2010). Kirveskosken kalanviljelylaitos päätti jättäytyi alun perin pois yhteistarkkailusta, mutta liittyy vuodesta 2017 alkaen mukaan uuden, ympäristöluvassa annetun velvoitteen myötä. Hartolassa pidetyn yhteistarkkailupalaverin pohjalta päätettiin aloittaa uuden yhteistarkkailuohjelman laatiminen. Tämä päivitetty ohjelma korvaa voimassa olevan tarkkailuohjelman ja on voimassa toistaiseksi. Yhteistarkkailuun osallistuvat seuraavat kuormittajat: Hartolan kunta jätevedenpuhdistamon (Dnro. HAM-200-Y ) ja suljetun kaatopaikan osalta Vapo Oy Jaakkolansuon turvetuotantoalueen osalta (Dnro. ESA VI/36/04.08/2010) Hartolan Turve Isosuon turvetuotantoalueen osalta (Dnro. ESA VI/627/04.08/2010) Vanhanmyllynkosken kalanviljelylaitos (Dnro. ISY-2007-Y-96) Kirveskosken kalanviljelylaitos (Dnro. ESA VI/49/ ) 2 TARKKAILUN TARKOITUS Yhteistarkkailun tarkoituksena on tuottaa tietoa toiminnanharjoittajien vaikutuksesta Tainionvirran vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen. Yhteistarkkailu ei korvaa kuormittajakohtaisia käyttöja/tai päästötarkkailuja. Yhteistarkkailu rakentuu osin vanhojen, kuormittajakohtaisissa tarkkailuissa käytettyjen menetelmien varaan, mutta lisäksi rinnalle tuodaan myös uusia täydentäviä menetelmiä. Vedenlaadun osalta tavoitteena on seurata kuormittajien vaikutuksia vedenlaatuun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kalataloustarkkailussa keskitytään pääasiassa lohikalojen poikastiheyksien ja lisääntymisen seurantaan sekä kalastukseen ja saaliisiin. Edellisestä ohjelmaehdotuksesta poiketen uusi ohjelmaehdotus jaetaan kahteen, eli vedenlaatuun ja kalastoon, koska ne käsitellään ympäristöhallinnossa eri tahoilla. Tarkkailuohjelmat astuvat voimaan vuoden 2019 alusta, ja ne ovat voimassa toistaiseksi. 1

4 3 VESISTÖN YLEISKUVAUS JA KUORMITUS Tainionvirta kuuluu Sysmän reitin vesistöalueeseen (14.8), sen Joutsjärven-Tainionvirran osaalueeseen. Tainionvirta alkaa Jääsjärven eteläpäästä ja jatkuu jokijaksojen ja järvialtaiden muodostamana ketjuna Päijänteeseen asti. Tainonvirran pituus Jääsjärven ja Joutsjärven välillä on 13, km. Jääsjärven luusuassa Tainonvirran keskivirtaama on noin 10,1 m 3/s, ylivirtaama 23 m3/s ja alivirtaama 4 m3/s. Virran varrella on viisi koskea, joista vuolain on Ekonkoski. Putouskorkeutta Tainionvirralla on 7 m. Tainionvirran yläosa on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa karuksi tai melko karuksi. Haja- ja pistekuormitus nostaa ravinnepitoisuuksia joen alaosalla, joka on luokiteltavissa keskireheväksi (mesotrofinen). Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan purkuojaa pitkin Tainionvirtaan (Kuva 1). Kuluneen vuosikymmenen aikana jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on vaihdellut välillä 0,22-0,8 kg/vrk (keskimäärin 0,34 kg/pvä.). Puhdistetun jäteveden osalta BOD-kuorma on vaihdellut välillä 3,8-8,8 kg/ pvä, ollen keskimäärin, kg/ pvä. Jätevedenpuhdistamon kuormitus vuonna 2017 oli keskimäärin 0,22 kg P/pvä, 20 kg N/pvä ja 8,2 kg kiintoainetta/pvä. Kunnan suljetulta kaatopaikalta on vähän havaintoja, joiden perusteella suotovesien ravinnekuormitus oli hyvin vähäistä (vuosina : 0,000 kg P/pvä ja 0,02 kg N/pvä.). Suotovedet johdetaan Tainionvirtaan Raiteenojaa pitkin. Vapo Oy:n Jaakkolansuon kuivatusvedet johdetaan Jääsjärven Hakokallionlahteen (Kuva 1). Vuodesta 2012 alkaen käytössä on ollut pintavalukenttä, joka laskee nettokuormaa etenkin kiintoaineen osalta. Jaakkolansuon bruttokuormitus oli vuonna 2017 keskimäärin 0,03 kg P/pvä, 2,32 kg N/pvä. ja 8,9 kg kiintoainetta/pvä. Hartolan Turpeen Isosuon kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän läpi Raiteenojaan, ja edelleen Tainionvirtaan (Kuva 1). Vuonna 2017 bruttokuormitus oli 0,007 kg P/pvä, 1,9 kg N/pvä. ja 0,6 kg kiintoainetta/pvä. Vanhanmyllynkosken kalanviljelylaitos (Kuva 1) tuotti vuonna 2017 fosforipäästöinä Tainionvirtaan kesä-lokakuun vesinäytteiden perusteella keskimäärin 118 kg. Tämä oli todennäköisesti aliarvio, sillä laskennalliset kuormitusluvut olivat selvästi suuremmat, eli 207 kg P. Vesinäytteistä lasketut vuorokausikuormat olivat tuotantokaudella välillä 0,311-0,823 kg P/pvä. Kirveskosken kalanviljelylaitoksen (Kuva 1) laskennallinen vuosikuormitus oli 128 kg P. Vesinäytteistä lasketut vuorokausikuormat olivat tuotantokaudella välillä 0-0,441 kg P/pvä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Tainionvirran fosforikuormitus aiheutuu pistekuormituksen osalta pääasiassa kalanviljelylaitoksilta. Sen sijaan kiintoainekuormitus on suurinta jätevedenpuhdistamolla ja Vapo Oy:n Jaakkolansuolla. Tosin kalanviljelyn kiintoainekuormasta ei ole mittaustietoa. Typpikuorma tulee pääasiassa jätevedenvedenpuhdistamolta. 2

5 4 KALASTO JA KALANISTUTUKSET Tainionvirta on yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä taimenjoista. Tainionvirtaa on myös kunnostettu virtakutuisten kalojen elin- ja lisääntymisolojen parantamiseksi sekä kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vuonna 2009 toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen johdolla Tainionvirran kalataloudellinen kunnostushanke. Kunnostustöiden vaikutuksia Tainionvirran vedenlaatuun seurattiin kesän 2009 aikana, ja tuloksista koostettiin yhteenvetoraportti (Häkkinen 2009). Koskikunnostusten vaikutuksia Tainionvirran purkautumiskykyyn on tarkasteltu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunnoissa (Raunio 2010, 2012). Lohikalojen kannoista huolehditaan säännöllisin istutuksin (Liite 1). Tainionvirtaan on istutettu myös täplärapua. Tainionvirtaan on istutettu viime vuosina 2-4 -vuotiaita kirjolohia, kesän vanhoja (0+) harjuksen poikasia sekä 3- -vuotiaita taimenia (Liite 1). Tainionvirran kalastoon kuuluvat luontaisina lajeina myös ahven, hauki, made, salakka, lahna, särki, kivisimppu, pikkunahkiainen ja kivennuoliainen. Joutsjärveen on istutettu yksikesäistä kuhan poikasta sekä kolmivuotiasta järvitaimenta. KALATALOUSTARKKAILU.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Koekalastuksissa sovelletaan menetelmästandardia SFS-EN (Suomen standardisoimisliitto SFS 2003) sekä kansallisia ohjeita (Olin ym. 2014). Sähkökoekalastuksia suoritetaan viidellä koealalla: Ekonkoskella, Vuoteenkoskella, Vanhanmyllynkoskella, Hotilankoskella ja Keijulankoskella (Kuva 1). Koealojen koordinaatit on ilmoitettu Taulukossa 1. Koskilta pyritään kalastamaan yli 300 m2:n suuruinen koeala, joka edustaa hyvin kyseistä koskea. Kaikilla koealueilla tämä ei ole kuitenkaan mahdollista (mm. Keijulankoski), johtuen sähkökoekalastukseen soveltuvan alueen pienestä pinta-alasta tai suuresta vesisyvyydestä. Kullakin koealalla kalastetaan yhden poistopyynnin menetelmällä. Laitteina käytetään edellisvuosien tavoin akkukäyttöisiä koekalastuslaitteita. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan yhden gramman ja millimetrin tarkkuudella. Lisäksi lohikaloista erotellaan kesän vanhat (0+) poikaset vanhemmista ikäluokista (> 1+) sekä merkityt kalat. Koekalastuksien ajankohta on alkusyksy (elo-syyskuu). Sähkökoekalastuksista raportoidaan vähintään lajikohtaiset biomassat ja tiheydet aaria kohden arvioituna. Lisäksi tulokset syötetään kalatietorekisteriin. Koskien kalaston rakennetta ja yksilötiheyksiä verrataan aikaisempien tarkkailuvuosien havaintoihin. Tulosten tarkastelussa apuna käytetään soveltuvia tilastollisia menetelmiä ja testejä. 3

6 Kuva 1. Tainionvirran sähkökoekalastusalojen sekä kuormituspisteiden sijainti. Taulukko 1. Tainionvirran sähkökoekalastusalojen tiedot. Ekonkoski Vuoteenkoski Vanhanmyllynkoski Hotilankoski Keijulankoski Lat. N (YKJ) Long. E. (YKJ) Koealan syvyysluokka kalastetun alueen leveys m Pohjan laatu cm 0-20 cm cm 0-20 cm cm Hiekka/kivi Hiekka/kivi Hiekka/kivi Hiekka/kivi Hiekka/kiv.2 KALASTUSTIEDUSTELU Kalastustiedustelun tarkoitus on tuottaa tietoa vapaa-ajan kalastajien saaliista, pyyntiponnistuksesta sekä kalastusta haittaavista tekijöistä. Tiedustelu toteutetaan satunnaisotantana kalastusluvan lunastaneiden joukosta sekä väestörekisteristä. Tiedustelun perusjoukon muodostavat i) Tainionvirralle kalastusluvan lunastaneet sekä ii) Joutsjärven Harvalanselän ympäristön vakituiset asukkaat ja mökkiläiset. Joutsjärven Harvalanselkään rajautuvista postinumeroalueista valitaan tiedusteluun väestörekisteriin perustuvalla satunnaisotannalla 100 taloutta (sekä vakituiset asukkaat että mökkiläiset), joille tiedustelu 4

7 lähetetään. Tainionvirralle kalastusluvan lunastaneista tavoiteltu otoskoko on 200 kalastajaa. Edellisessä Tainionvirran kalastustiedustelussa osoitetietoja sekä vastauksia saatiin lähinnä kausiluvan lunastaneilta kalastajilta. Seuraavissa Tainionvirran tiedusteluissa vastauksia pyritään saamaan myös päiväluvan lunastaneilta, joita on lukumääräisesti enemmistö kaikista kalastajista. Otoskoko on siis yhteensä 300. Tiedustelulomake on ohjelman liitteessä 2. Tiedustelu tehdään kolmen kontaktin menetelmällä. Tiedustelu tehdään neljän vuoden välein. Edellinen tiedustelu on vuodelta 201 (Raunio 2016), joten seuraava kalastustiedustelu ehdotetaan tehtäväksi vuonna 2020 (koskien vuotta 2019). Tutkimusalue jaetaan tiedustelussa kolmeen osa-alueeseen: i) Jääsjärven luusua-vanhanmyllynkosken yläpuoli, ii) Vanhanmyllynkoski-Joutsjärvi ja iii) Joutsjärven Harvalanselkä. Yhteenveto yhteistarkkailun kalataloustarkkailusta ja seuraavien kuuden vuoden ( ) tarkkailututkimuksista on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Yhteenveto vesistö- ja kalataloustarkkailun tutkimuksista vuosina Sähkökoekalastukset Kalastustiedustelu RAPORTOINTI Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuuhun mennessä. Tulokset raportoidaan samassa julkaisussa alueen vedenlaadun yhteistarkkailun kanssa. Raportti toimitetaan yhteistarkkailun tilaajille, Hämeen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksille (myös sähköisenä versiona), Heinolan ja Sysmän ympäristötoimille, Hartolan sekä Etelä- ja KeskiPäijänteen kalastusalueille. Lisäksi raportin sähköinen versio tulee olla ladattavissa tarkkailua suorittavan konsultin verkkosivuilta. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia valvovan viranomaisen suostumuksella, mikäli olosuhteet tarkkailualueella oleellisesti muuttuvat ja/tai tarkkailutulokset sitä edellyttävät. Hyväksytyt muutokset päivitetään heti tarkkailuohjelmaan ja käytössä on aina viimeisin päivitetty tarkkailuohjelmaversio. VIITTEET Häkkinen, H Tainionvirran kalataloudellinen kunnostus vuonna Vedenlaadun tarkkailun yhteenvetoraportti. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 111/2009, 21 s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja, Nro. 21.

8 Suomen standardisoimisliitto SFS Sähkökoekalastusmenetelmä, 19 s (SFS-EN 14001). Veden laatu. Raunio, J Lausunto Tainionvirran kalataloudellisen kunnostuksen vaikutuksista joen purkautumiskykyyn. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 3 s. Raunio, J Lausunto Tainionvirran kalataloudellisen kunnostuksen vaikutuksista joen purkautumiskykyyn. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 4 s. 6

9 Liite 1. Tainionvirran ja Joutsjärven kalaistutukset vuosina