KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013"

Transkriptio

1 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 Janne Raunio & Jani Kirsi ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua vuodelta Tarkkailu koostui Kymijoen verkko- ja sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta, smolttitutkimuksista sekä Kymijoen alaosan kalastustiedustelusta. Kymijoen verkkokoekalastusten perusteella alueen Voikkaa-Inkeroinen kalastossa oli alueellisia eroja, jotka liittyivät joen rehevyystason eroihin. Yksikkösaaliiden erot selittyivät lähinnä kiisken ja joidenkin särkikalojen (mm. särki ja pasuri) runsastumiseen kuormitetuilla alueilla. Viitteellisen tila-arvion perusteella kalayhteisöjen erot vertailualueen ja kuormitettujen alueiden välillä olivat enimmillään yhden tilaluokan verran. Vuonna 2013 nahkiaisten nousuhuippu ajoittui lokakuun lopulle. Aikaisempina vuosina ensimmäinen nousuhuippu on tyypillisesti ollut jo syyskuun alussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2013 oli kohtalainen. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä (Kuusankoski, Myllykoski ja Pernoonkosket). Myllykosken ja Pernoon raputiheydet olivat kohtalaisia ja Kuusankosken harvat. Haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden raja-arvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, särki, kivennuoliainen ja seipi. Kesän vanhoja (ikä 0+) lohen poikasia tavattiin runsaimmin Pernoonkoskelta sekä Langinkosken länsipuolen koealoilta. Poikastiheydet olivat suurimmillaan noin 25 kpl/aari. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaa kg. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi yhteensä n kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa n kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen yhteenlasketut saaliit olivat noin kg ja kpl.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan kalastustiedustelu 4 3 TULOKSET Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan kalastustiedustelu 13 4 TULOSTEN TARKASTELU 16 VIITTEET 17 LIITTEET LIITE 1 Kalastustiedustelulomake LIITE 2 Kalojen ja rapujen dioksiini- ja furaanianalyysien tulokset

4 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vaikutuksia Kymijoen ja merialueen kalakantoihin ja kalastukseen seurataan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa (Raunio 2012), ja se on voimassa vuodet Kalataloustarkkailuun osallistuvat seuraavat kuormittajat: 1. UPM-Kymmene Oyj ja Solvay Chemicals Finland Oy 2. Kemira Chemicals Oy 3. Kouvolan kaupunki Mäkikylän ja Akanojan jätevedenpuhdistamoiden osalta 4. UPM Myllykoski 5. Stora Enso Publication Papers Oy Ltd ja Stora Enso Ingerois Oy yhteisesti Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan jätevesien osalta 6. Kotkamills Oy Kotkan tehtaiden jätevesien osalta. (Ennen Laminating Papers Oy ja Stora Enso Publication Papers Oy Ltd) 7. Kymen Vesi Oy Mussalon sekä Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden osalta 8. Sunilan Puhdistamo Oy jätevesien osalta 9. Tuike Finland Oy (vain merialueen kalastustiedustelu) 10. Sandvikin lohi, Kalankasvatuslaitokset, Pyhtää (vain merialueen kalastustiedustelu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 1

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Verkkokoekalastukset Kymijoen alaosan kalaston rakennetta selvitettiin Nordic-yleiskatsausverkoilla. Verkko on kooltaan 30 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12 eri harvuisesta ja 2,5 m levyisestä kaistaleesta. Verkon paneleiden solmuvälit (mm) ja langan paksuudet järjestyksessä ovat seuraavat: Solmuväli mm 43 19,5 6, , , Lanka mm 0,20 0,15 0,10 0,12 0,23 0,10 0,12 0,15 0,15 0,10 0,16 0,16 Koekalastusalueita oli Kymijoella yhteensä kuusi: Voikkaa, Kuusankoski, Keltti, Kouvola (Mäkikylä), Myllykoski ja Inkeroinen. Kymijoen koekalastusalueista ylin näytepiste (Voikkaa) toimi vertailualueena viidelle kuormitetulle alueelle. Kullakin alueella verkot laskettiin satunnaisiin paikkoihin, joilta tutkittiin 0-3 m syvyysvyöhykkeen lajistoa. Pyyntiponnistus koealaa kohti oli viisi verkkovuorokautta. Saaliista laskettiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti lajien kappalemäärät ja kokonaisbiomassat. Yksikkösaaliita (kpl ja g/verkkovrk.) vertailtiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Parittaisissa vertailuissa käytettiin Tukeyn testiä. Kymijoen kuormitettujen koealojen kalaston rakennetta verrattiin Voikkaan vertailualueeseen yksikkösaaliiden (kpl ja g/koeverkko) ja särkikalojen osuuksien perusteella (Rask ym. 2009). Viitteellinen tila-arvio tehtiin vertaamalla vertailualueiden saaliita (odotettu arvo) kuormitettujen alueiden havaittuihin saaliisiin. 2.2 Nahkiaistutkimukset Kymijokeen nousevien nahkiaisten kutuvaelluksen ajoittumista ja nahkiaissaaliita seurattiin saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidon palautti kolme kalastajaa, joista yksi kalasti joen itähaaralla ja kaksi länsihaaralla. Aineistosta laskettiin keskimääräinen yksikkösaalis pyyntiponnistusta kohden (kpl/merta/pyyntitunti). Vuoden 2013 päivittäisiä yksikkösaaliita verrattiin myös vuosien aineistoihin parittaisten näytteiden T-testillä. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

6 2.3 Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Vuonna 2013 kalojen käyttökelpoisuustutkimuksissa oli vuorossa kalojen ja rapujen dioksiini- ja furaanitutkimukset. Näytteet analysoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kuopiossa. Kalanäytteet (ahven ja hauki) toimitettiin pakastettuina laboratorioon. Näytealueita oli Kymijoella kolme (Voikkaa, Kuusankoski-Keltti ja Tammijärvi) ja merialueella kaksi (Kotkan edusta ja Ahvenkoskenlahti). Molemmista näytelajeista muodostettiin kokoomanäyte viidestä yksilöstä, josta analyysi tehtiin. Rapuja pyydettiin Kuusankoskelta ja Voikkaalta. Kummaltakin alueelta kerättiin yhteensä kymmenen yksilön sakset, joista myös tehtiin kokoomanäyte. 2.4 Koeravustukset Rapuja pyydettiin elokuussa viideltä alueella Kymijoessa (Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Hirvivuolle ja Pernoo). Pyydyksenä käytettiin EVO-tyyppistä mertaa. Kullakin alueella käytettiin 20 merran pyyntiponnistusta ja yhden vuorokauden pyyntiaikaa. 2.5 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset suoritettiin elo-syyskuussa Koekalastuksia tehtiin neljällä koskialueella: Piirteenkoski, Ahvio, Pernoo ja Langinkoski. Piirteenkoskea lukuun ottamatta kullakin koskialueella kalastettiin kaksi erillistä koealaa. Laitteina käytettiin Hans Grassl:n valmistamia aggregaattikäyttöisiä sähkökoekalastuslaitteita. Kultakin koealalta pyrittiin kalastamaan noin 100 m 2 :n suuruinen alue. Koealat kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsky 1965). Saaliiksi saadut kalat nukutettiin, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin. Lohikalat mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti, muiden lajien osalta mitattiin kokonaispaino ja laskettiin yksilömäärä. 2.6 Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan vaelluspoikastutkimuksia jatkettiin vuonna 2013 ns. smolttiruuvin avulla. Ruuvi asennettiin huhtikuun lopulla ja pyynti päättyi kesäkuun alussa. Pyyntijakson aikana pyydyksen kokemisväli oli kaksi tai kolme päivää. Saaliiksi saadut lohen ja taimenen poikaset mitattiin ja punnittiin. Muista lajeista laskettiin yksilömäärät. Smolttimäärien arvioinnissa hyödynnettiin merkintä-takaisinpyynti menetelmää (Seber 1973), jossa merkittyjä kaloja edustivat istutetut kalat, joiden määrät saatiin Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Koska smolttiruuvin saaliissa ei ollut yhtään luonnonkudusta peräisin olevaa taimenen smolttia, voitiin smolttimääriä arvioida vain lohen osalta. Osa istutetuista kaloista laskettiin joen itä- ja länsihaarojen yläpuolelle, jolloin itähaaraan päätynyt istukasmäärä arvioitiin Mikkolan ym. (2009) tutkimuksen mukaan; eli 40 % itähaaraan ja 60 % länsihaaraan. Summasta vähennettiin edelleen Korkeakosken haaran kautta vaeltaneiden kalojen osuus: 60 % Koivukosken haaraan ja 40 % Korkeakosken haaraan. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 3

7 2.7 Kymijoen alaosan kalastustiedustelu Kymijoen alaosan (Kouvola-merialue) vapaa-ajan kalastajien kalansaaliita, kalastusta ja kalastusta haittaavia tekijöitä selvitettiin kalastustiedustelulla. Joen alaosalla on erityislupaalueita, ja alueita joilla voi kalastaa vain läänikohtaisella luvalla. Edelleen erityislupaalueiden välillä on suuria eroja siinä, miten lupia myydään ja miten luvista ja saaliista pidetään kirjaa. Koko joen alaosaa koskevaa tiedustelua ei siten pystytty tekemään väestörekisteripohjaisella postitiedustelulla. Kouvolan (Voikkaa-Inkeroinen) ja joen länsihaaran tiedustelu toteutettiin väestörekisteriperusteisena tiedusteluna. Otoskoko oli Kouvolan alueella 1000 taloutta ja länsihaaralla 500 taloutta. Kokonaissaaliiden arviot saatiin suhteuttamalla otantajoukon saaliit koko aluekohtaisiin asukasmääriin. Otantaan luettiin mukaan vakituiset taloudet ja mökkiläiset. Tiedustelulomake (Liite 1) lähetettiin talouden vanhimmalle. Erityislupa-alueiden saaliita selvitettiin myytyjen lupien ja kalastajien ilmoittamien vuosisaaliiden perusteella. Osalla erityislupa-alueista oli myös saaliskirjanpito (mm. Korkeakoski), joita hyödynnettiin kokonaissaaliiden arvioinnissa. Ahvenkoskenlahtea ei otettu mukaan tiedusteluun, sillä alueelle myydyistä luvista, kalastajien yhteystiedoista taikka saaliista ei ollut saatavilla tietoa. 3 TULOKSET 3.1 Verkkokoekalastukset Kymijoen verkkokoekalastuksissa joen kuudelta koealueelta tavattiin yhteensä 13 kalalajia. Kappalemääräisissä saaliissa yleisimmät lajit olivat ahven, särki, pasuri ja kiiski (Kuva 1). Kuormitetuilla alueille yleistyivät etenkin kiisken, särjen ja pasurin yksikkösaaliit. Massamääräisesti tarkasteltuna keskeisimmät saalislajit olivat särki, lahna, ahven, pasuri ja kuha (Kuva 2). Erot kalaston rakenteessa tulivat massamääräisissä yksikkösaaliissa selvemmin esille kuin kappalemääräisissä saaliissa. Tilastollisessa tarkastelussa koealueiden yksikkösaaliissa ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä eroja. Tosin massamääräisissä saaliissa ero oli suuntaa antava (p = 0,07). Viitteellisen tila-arvion perusteella Kuusankosken ja Akanojan koealueiden kalasto ei eronnut Voikkaan vertailualueen kalastosta (Kuva 3). Sen sijaan Mäkikylän ja Inkeroisten välisellä alueella kalasto erosi lievästi tai kohtalaisesti Voikkaan vertailuyhteisön kalastosta. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

8 Kuva 1. Kymijoen verkkokoekalastusten aluekohtaiset lajikohtaiset kappalemääräiset yksikkösaaliit (kpl/koeverkko, keskiarvo). Kuva 2. Kymijoen verkkokoekalastusten aluekohtaiset lajikohtaiset massamääräiset yksikkösaaliit (g/koeverkko, keskiarvo). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 5

9 Kuva 3. Kymijoen aluekohtaiset, kalaston rakenteeseen perustuvat tila-arviot. Värien selitykset: tumman sininen = ei eroa vertailuyhteisöön ja vaalean sininen = lievä ero. 3.2 Nahkiaistutkimukset Kirjanpitokalastajat aloittivat nahkiaisen pyynnin elokuun puolivälissä. Nahkiaisten ensimmäinen nousuhuippu ajoittui syyskuun alkuun (Kuva 4). Vuonna 2013 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin lokakuun lopussa. Vuosien yksikkösaaliiden vertailu osoitti, että päiväsaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja (p < 0,0001, Kuva 5). Kohtalaisia tai huonoja saalisvuosia ovat olleet vuodet ja Vuodet 2008 ja 2012 ovat olleet tähänastisen seurannan parhaita saalisvuosia. Kuva 4. Kirjanpitokalastajien nahkiaissaaliin kehitys syksyllä 2013 (keskiarvo, kpl/merta/vrk). 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

10 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien keskimääräinen nahkiaissaalis (kpl/merta/vrk) vuosina Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien dioksiini- ja furaanipitoisuudet jäivät selvästi käyttökelpoisuuden raja-arvo 4 pg/g alle (Kuva 6, Liite 2). Haukien pitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Mikäli Voikkaan vertailualueen voidaan olettaa edustavan taustatasoa, oli saastuneimpien alueiden pitoisuudet tähän nähden noin nelinkertaiset. Ahvenista mitatut pitoisuudet vaihtelivat alueellisesti samalla tavoin kuin haukien, eli suurimmat pitoisuudet olivat Kuusankoskelta ja Kotkassa pyydetyissä kaloissa, ja pienimmät Voikkaan vertailualueen kaloissa (Kuva 7). Ero suurimpien ja pienimpien pitoisuuksien välillä oli yhdeksänkertainen. Vuoden 2012 tarkkailussa havaittiin Ahvenkoskelta pyydetyissä hauissa korkeita elohopeapitoisuuksia (Raunio & Pönkä 2013). Ahvenkosken näytekaloista analysoitiin myös vuonna 2013 elohopeapitoisuudet, jolla pyrittiin vahvistamaan edellisvuoden poikkeavat tulokset. Tulosten perusteella kalojen elohopeapitoisuudet olivat kuitenkin melko pieniä (Liite 2). Vuonna 2012 kaloista havaitut poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet olivat ilmeisesti seurausta varsin paikallisesta pitoisuuksien noususta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 7

11 Kuva 6 Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien dioksiini- ja furaanipitoisuudet vuonna 2013 (viiden yksilön kokoomanäyte). Käyttökelpoisuuden raja-arvo on 4 pg/g tuorepainossa. Kuva 7. Kymijoen ja sen edustan merialueen ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet vuonna 2013 (viiden yksilön kokoomanäyte). Käyttökelpoisuuden raja-arvo on 4 pg/g tuorepainossa. Kymijoen rapujen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia mitattiin vuonna 2013 ensimäistä kertaa velvoitetarkkailuun liittyen. Rapuja pyydettiin Kuusankoskelta ja Myllykoskelta. Käyttökelpoisuuden raja-arvo 4 pg/g ylittyi Kuusankoskelta pyydetyissä ravuissa (Kuva 8). Sen sijaan Myllykoskelta pyydetyissä ravuissa pitoisuudet olivat pieniä. Pitoisuuksien ero Voikkaan ja Myllykosken välillä oli noin kolminkertainen. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

12 Kuva 8. Kymijoen rapujen dioksiini- ja furaanipitoisuudet vuonna Käyttökelpoisuuden rajaarvo on 4 pg/g. 3.4 Koeravustukset Kymijoen viiden alueen koeravustuksissa täplärapua tavattiin kaikilta muilta koealueilta paitsi Hirvivuolteelta ja Inkeroisista (Kuva 9). Tulokset olivat näiltä osin yhteneväiset vuoden 2012 tulosten kanssa. RKTL:n tekemän luokittelun mukaan Myllykosken ja Pernoonkosken raputiheydet olivat kohtalaisia ja Kuusankosken harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja (Kuva 10). Kuva 9. Kymijoen koeravustusalueiden keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/merta). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014 9

13 Kuva 10. Kymijoen koeravustusalueiden täplärapujen keskipituudet (mm). 3.5 Sähkökoekalastukset Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia (Kuva 11). Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, särki, kivennuoliainen ja seipi. Biomassoina tarkasteltuna koskien valtalajit olivat taimen, lohi, särki, made ja kivisimppu (Kuva 12). Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Pernoonkoskelta sekä Langinkosken länsipuolen koealoilta (Kuva 11). Vanhempia lohen poikasia (ikä > 1+) oli runsaimmin Langinkosken koealoilla. Taimenen kesän vanhoja poikasia oli runsaimmin Ahvion ja Langinkosken koealoilla. Vanhempia taimenen poikasia tavattiin vain Pernoonkoskelta. Harjuksen poikasia tavattiin Ahvion ja Pernoonkoskelta. Piirteenkoski oli tutkituista koskialueista ainoa, jolta ei tavattu lainkaan lohikaloja. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

14 Kuva 11. Kymijoen alaosan koskien kalatiheydet (kpl/aari) sähkökoekalastusten perusteella arvioituna. Kuva 12. Kymijoen alaosan koskien kalabiomassa (kpl/aari) sähkökoekalastusten perusteella arvioituna. Pitkän aikavälin tarkastelussa lohikalojen tiheydet olivat tutkituilla koskilla melko tavanomaiset (Kuva 13). Tarkkailuhistorian suurimmat yksilötiheydet on havaittu vuosina ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/

15 Kuva 13. Kymijoen alaosan koskien lohikalojen tiheydet (kpl/aari) vuosina Smolttitutkimukset Smolttiruuvin saalis keväällä 2013 oli yhteensä 212 kalaa, joista lähes 80 % oli lohia. Eri kalalajeja oli yhteensä viisi (taimen, lohi, särki, nahkiainen ja pasuri). Laji- ja yksilömäärät olivat edellisvuosia pienemmät. Vuoden 2013 aineistossa luonnonlohia oli 7 kpl, mutta luonnonkudusta peräisin olevia taimenia ei ollut saaliissa lainkaan. Näin ollen taimenen poikasmääriä ei voitu laskea. Petersen-estimaatin perusteella smolttiruuvin ohitti 6450 lohen smolttia (95 %:n luottamusväli: kpl). Näitä lukuja on kuitenkin korjattava huomioiden joen länsihaaraa ja Korkeakosken haaraa pitkin vaeltaneet luonnonpoikaset sekä ruuvin alapuolisten koskialueiden (mm. Langinkoski) poikastuotto. Jotta korjaus voidaan tehdä, on ensin arvioitava kuinka suuri osuus poikastuotantoaloista sijaitsee joen eri haarautumiskohtien ylä- ja alapuolilla. Apuna voidaan käyttää Rinteen ym. (2007, 2009) esittämiä koskialuekohtaisia poikastuotantoaloja. Rinne ym. (2007) arvioivat, että Koivukosken ja Korkeakosken yläpuolella olisi n. 73 ha poikastuotantoalaa, ja patojen alapuolella 20 ha. Huomioiden kalojen vaelluskäyttäytyminen eri jokihaarojen välillä, 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

16 voidaan arvioida smolttiruuviin yläpuolella olevan potentiaalista tuotantoalaa n. 45 ha. Tämän ohella tuotantoalaa on vielä Korkeakosken haaralla, Huumanhaaralla ja Langinkoskella yhteensä n. 8 ha, joiden mahdollinen smolttituotanto ei päädy ruuvin saaliiseen. Koivukosken patojen alapuolisten koskialueiden poikastuotto on todennäköisesti myös suurempaa kuin yläpuolisilla alueilla, joten näiden alueiden tuottoa on painotettava. Tässä arviossa oletettiin patojen alapuolisten alueiden tuoton olevan kaksinkertainen yläpuolisiin alueisiin nähden (ks. Kuva 11). Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että koko Kymijoen lohen smolttituotanto oli vuonna 2013 n kpl. 3.7 Kymijoen alaosan kalastustiedustelu Kymijoen alaosalla kalastaneiden kokonaissaalis oli n kg ja kpl. Saalis jakautui eri lajien suhteen siten, että massamääräisistä saaliista eniten saatiin haukea, särkeä ja ahventa (Kuva 14). Lohikaloista eniten saatiin lohta (n kg ja 665 kpl). Taimenen ja kirjolohen massamääräiset saaliit olivat melko lähellä toisiaan (n. 3200/2900 kg sekä 903/2100 kpl). Kappalemääräisesti tarkasteltuna ahven ja särki olivat selvästi yleisimmät saalislajit noin 70 %:n osuudella (Kuva 15). Valtaosa Kymijoen alaosan saaliista saatiin vapavälinein (Kuva 16). Vapakalastuksen osuus pyyntiponnistuksesta oli suurin, sillä erityislupa-alueilla on sallittu vain viehe- ja/tai perhokalastus. Näiden alueiden pyyntiponnistusta ei kuitenkaan pystytty arvioimaan. Joella kalastetaan melko aktiivisesti myös katiskoilla, harvoilla verkoilla (solmuväli > 50 mm) sekä syötti-/iskukoukuilla. Kuva 14. Kymijoen alaosan vapaa-ajan kalastajien saalislajit ja niiden suhteelliset osuudet massamääräisistä saaliista. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/

17 Kuva 15. Kymijoen alaosan vapaa-ajan kalastajien saalislajit ja niiden suhteelliset osuudet kappalemääräisistä saaliista. Kuva 16. Kymijoen alaosan (Kouvolan alue ja joen länsihaara) vapaa-ajan kalastajien käyttämät pyydykset ja niiden osuus kokonaispyyntiponnistuksesta. Erilaisista haittatekijöistä kalastajat nostivat esiin kummallakin tiedustelualueella vedenpinnan korkeuden vaihtelun, pyydysten likaantumisen, vedenlaadun (mm. sameus), jätevedet ja vähäarvoisten kalojen runsauden. Vähiten haittaa oli kalastajien mukaan vesiliikenteestä tai liian voimakkaasta kalastuksesta (Kuva 17). 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

18 Kuva 17. Eri ongelma- ja haittatekijöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kouvolan alueella ja joen länsihaaralla. Erilaisia ihmistoiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tiedusteltiin toisessa osiossa, jossa kalastajia pyydettiin vertaamaan jätevesikuormittajien, maa- ja metsätalouden sekä vesirakentamisen kalastovaikutuksia. Jätevesikuormittajien osalta eniten haittaa nähtiin aiheutuvan UPM:n Kymintehtaan jätevesistä (Kuva 18). Kouvolan alueella kuormittajien haitat arvioitiin useimmiten kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Kymijoen länsihaaralla jätevesikuormittajien merkitys koettiin samalla tavoin kohtalaisiksi/vähäisiksi. Huomattavien haittojen osuus vastauksissa oli kuitenkin pienempi kuin Kouvolan alueella. Vastaavasti maa- ja metsätalouden haitta koettiin joen länsihaaralla suuremmaksi. Molemmilla alueille vesirakentaminen arvioitiin kuitenkin merkittävimmäksi haittatekijäksi (Kuva 18). Kuva 18. Eri ongelma- ja haittatekijöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kouvolan alueella ja joen länsihaaralla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/

19 4 TULOSTEN TARKASTELU Kymijoen verkkokoekalastusten perusteella Kouvolan alueen (Voikkaa-Inkeroinen) kalastossa oli alueellisia eroja, jotka liittyivät joen rehevyystason eroihin. Yksikkösaaliiden erot olivat suhteellisen pieniä, ja selittyivät lähinnä kiisken ja joidenkin särkikalojen (mm. särki ja pasuri) runsastumiseen kuormitetuilla alueilla. Viitteellisen tila-arvion perusteella kalayhteisöjen erot vertailualueen ja kuormitettujen alueiden välillä olivat enimmillään yhden tilaluokan verran. Joen nykyinen jätevesikuormitus ei yksin vastaa havaituista eroista, vaan ne liittyvät suurelta osin joen historialliseen kuormitukseen, kalaston hitaaseen elpymiseen veden- ja pohjanlaadun kohentuessa sekä hajakuormitukseen. Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2013 nahkiaisten nousuhuippu ajoittui lokakuun lopulle. Aikaisempina vuosina ensimmäinen nousuhuippu on tyypillisesti ollut jo syyskuun alussa. Vuosienvälinen vaihtelu nahkiaismäärissä ja nousun ajoittumisessa voi olla yhteydessä mm. vallinneisiin sääoloihin ja virtaamiin. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2013 oli kohtalainen. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä (Kuusankoski, Myllykoski ja Pernoonkosket). Tulokset olivat siten yhdenmukaiset vuoden 2012 tarkkailun kanssa. Myllykosken ja Pernoon raputiheydet olivat kohtalaisia ja Kuusankosken harvat. Rapujen keskipituuksissa ei kuitenkaan ollut alueellisia eroja. Haukien ja ahventen dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat korkeimmat Kuusankoskella ja Kotkan edustalla. Käyttökelpoisuuden raja-arvo (4 pg/g) ei kuitenkaan ylittynyt millään alueella. Mikäli Voikkaan vertailualueen voidaan olettaa edustavan taustatasoa, oli saastuneimpien alueiden pitoisuudet tähän nähden moninkertaiset. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, särki, kivennuoliainen ja seipi. Kesän vanhoja lohen (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Pernoonkoskelta sekä Langinkosken länsipuolen koealoilta. Poikastiheydet olivat suurimmillaan noin 25 kpl/aari. Tämä vastaa Kymijoen alaosan patojen alapuolisten koskialueiden pitkän aikavälin ( ) keskimääräisiä poikastiheyksiä. Kokonaisuutena tarkasteltuna poikastiheydet olivat kuitenkin keskimääräistä pienemmät. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vastaava arvio vuodelle 2013, joka perustui 1+ poikasten tiheyksiin, oli n kpl. Vuonna 2007 smoltteja arvioitiin olleen n kpl, joten myös vaelluspoikasten määrät olivat vuonna 2013 melko pieniä. Kymijoen alaosan kalastustiedustelun perusteella vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2013 oli vajaa kg. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2003 saalisarvio oli n kg, ja vuonna 1999 n kg. Erot eri vuosien saalisarvioissa liittyvät pääosin eroihin tiedustelun toteutuksessa. Käytetyimmät pyyntimuodot ja 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/2014

20 yleisimmät saalislajit ovat kuitenkin olleet samoja kuluneen 15 vuoden aikana. Lohta, taimenta ja kirjolohta saatiin vuonna 2013 saaliiksi n kg ja 3700 kpl. Muista lohikaloista harjusta arvioitiin saadun hieman yli 200 kpl ja vaellussiikaa n kpl. Yleisimpien saalislajien, eli ahvenen, särjen ja hauen saaliit olivat noin kg ja kpl. VIITTEET Mikkola, J., Ruuhijärvi, J. & Ikonen, E Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot. Riistan- ja kalantutkimus, 16 s. Rask, M., Ruuhijärvi, J. & Vehanen, T Pintavesien ekologisen tilan luokittelu valmistui. Suomen Kalastuslehti 1: Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailusuunnitelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Raunio, J & Pönkä, J Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no. 232/2013. Rinne, J., Tapaninen, M. & Vähänäkki, P Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 83/2007, 66 s. Rinne, J., Tapaninen, M. & Malin, M Kymijoen läntisen haaran koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 86/2009, 42 s. Seber, G. A. F The estimation of animal abundance and related parameters. London, Griffin. 506 s. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 241/

21 Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Jos ette kalastanut vastatkaa kuitenkin ensimmäiseen kysymykseen. Vastauksenne ja tiedustelun palauttaminen on tärkeää, vaikka ette olisi kalastanut tai saalis oli vähäinen. 1. Kalastitteko te tai kalastiko joku ruokakunnastanne vuonna 2013 Kymijoella (rasti oikea kohta)? Kyllä Ei Jos ette kalastanut, teidän ei tarvitse jatkaa! 2. Millä alueella kalastitte pääasiassa (osakaskunta tai alue)? 3. Arvioikaa seuraavien kalalajien saaliita pääasiallisella kalastusalueellanne viimeisten 3 vuoden aikana saaliit saaliit ei en osaa heikentyneet kasvaneet muutosta sanoa Harjus Kuha Hauki Lohi Ahven Kirjolohi Siika Toutain Taimen Arvioikaa seuraavien ongelma- tai haittatekijöiden merkitystä sillä alueella, jolla pääasiassa kalastitte vuonna (ympyröikää lähinnä oikeaa oleva vaihtoehto) Alue, jota vastaukset koskevat: Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa 1. Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan korkeuden vaihtelu Jätevedet Valikoiva kalastus Ilkivalta Levähaitat Vähäarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaatu (mm. sameus) Liian voimakas kalastus Lupien saanti hankalaa Muu. Mikä? Arvioikaa seuraavien tekijöiden vaikutuksia Kymijoen kalastoon ja kalastukseen. LIITE 1 Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa 1. UPM-Kymmene, Kuusankoski Akanojan jätevedenpuhdistamo, Kuusankoski Mäkikylän jätevedenpuhdistamo, Kouvola Stora-Enso, Inkeroinen Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamot Maa- ja metsätalous Vesirakentaminen (esim. padot)

22 6. Arvioikaa ruokakuntakohtaiset kilosaaliit pyydyksittäin ja pyyntitiedot vuonna 2013 pääasiallisella kalastusalueellanne (HUOM! KG) Pyydyksiä kerralla pyynnissä keskimäärin (kpl)? Siika Taimen Lohi Kuorre (norssi) Turpa Harjus Kirjolohi Särki Lahna Säyne Toutain Hauki Made Ahven Kuha Ankerias? Pyydys PYYNTITIEDOT Montako kertaa pyydykset koettiin? (kalastuskerrat, ARVIOITU SAALIS LAJEITTAIN (kiloina) VUONNA 2013 verkko alle 25 mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkot solmuvälin mukaan verkko mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkko mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkko yli 50 mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg rysä tai loukku kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg pitkäsiima kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg muut pyydykset katiska kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg syötti /iskukoukku kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg uistin/virveli/perho kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg pilkki/onki kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg muu, mikä? kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg MALLI (allaoleva kalastaja oli saanut kolmella tiheällä verkolla ja kahdella kokemiskerralla 3 kg ahventa ja 2 kg särkeä) verkko alle 25 mm 3 kpl 2 kpl kg kg kg kg kg kg kg 2kg kg kg kg kg kg 3 kg kg kg kg

23 LIITE 2.1

24

25 LIITE 2.1

26

27 LIITE 2.1

28

29 LIITE 2.1

30

31 LIITE 2.1

32 LIITE 2.2

33

34 LIITE 2.2

35

36 LIITE 2.2

37

38 LIITE 2.2

39

40 LIITE 2.2

41 LIITE 2.3

42

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 221/2012 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 232/2013 Janne Raunio & Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 250/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 185/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden vuoden 2008 kalataloudellinen

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010 VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 209/2011 Janne Raunio, Jukka Rinne & Heikki Holsti ISSN 1458-8064 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1

Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1 Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 215/2013 Janne Raunio & Jani Kirsi TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi ja ympäristö

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 222/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY

OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY KALATALOUSTARKKAILU 2012 16WWE1803 16X143113 8.5.2013 OY METSÄ-BOTNIA AB & KEMIART LINERS OY STORA ENSO OYJ KEMIN VESI OY KEMIJOKI OY Kemin edustan merialueen ja Kemijokisuun kalataloustarkkailu v. 2012

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008

VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008 VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008 Janne Raunio, Jukka Rinne ja Heikki Holsti ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Vantaanjoen vesistön kalastoa ja kalastusta vuodelta

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot