KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014

Transkriptio

1 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 Janne Raunio ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua vuodelta Tarkkailu koostui Kotkan edustan verkkokoekalastuksista, Kymijoen sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta sekä smolttitutkimuksista. Kotkan edustan merialueen verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat vuonna 2014 melko korkeita: keskimäärin noin 150 kpl ja 5 kg/koeverkko. Alueen edellisissä koekalastuksissa vuonna 2012 saaliit olivat selvästi pienemmät, n. 100 kpl ja 3 kg/koeverkko. Kotkan edustan kalastossa valtalajeina oli ahven ja särki. Kalojen aistinvaraisissa arvioissa parhaimmiksi näytekaloiksi arvioitiin Voikkaan vertailualueen näytekalat ja huonoimmiksi Ahvenkoskenlahden kalat. Kalojen yleisarviot olivat kuitenkin samantyyppisiä kuin edellisissä aistinvaraisissa arvioissa ja alueelliset erot olivat melko pieniä. Saaliskirjanpidon perusteella nahkiaisten ensimmäiset nousuhuiput ajoittuivat vuonna 2014 syyskuun ja lokakuun alkuihin. Suurimmat saaliit saatiin kuitenkin poikkeuksellisesti vasta joulukuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2014 oli melko heikko. Koeravustuksien perusteella Myllykosken rapukanta oli tiheä ja muilla alueilla harvat. Kymijoen alaosan koskien sähkökalastuksissa lohen ja taimenen poikasten tiheydet todettiin aikaisempiin tarkkailutuloksiin nähden melko pieniksi. Smolttitutkimuksissa koko Kymijoen lohen vaelluspoikastuotoksi arvioitiin kpl smolttia.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset 3 3 TULOKSET Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset 10 4 TULOSTEN TARKASTELU 11 VIITTEET 12 LIITTEET Liite 1 Kalojen aistinvaraisten arvioiden tulokset Liite 2 Sähkökoekalastusten tulokset

4 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vaikutuksia Kymijoen ja merialueen kalakantoihin ja kalastukseen seurataan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa (Raunio 2012), ja se on voimassa vuodet Kalataloustarkkailuun osallistuvat seuraavat kuormittajat: 1. UPM-Kymmene Oyj Kymin tehtaat 2. Kouvolan kaupunki Mäkikylän ja Akanojan jätevedenpuhdistamoiden osalta 3. Myllykoski Oyj 4. Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat 5. Kotkamills Oy Kotka 6. Kymen Vesi Oy Mussalon sekä Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden osalta 7. Sunilan Puhdistamo Oy 8. Tuike Finland Oy (vain merialueen kalastustiedustelu) 9. Sandvikin lohi, Kalankasvatuslaitokset, Pyhtää (vain merialueen kalastustiedustelu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 1

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Verkkokoekalastukset Kotkan edustan merialueen kalaston rakennetta selvitettiin COASTALyleiskatsausverkoilla. Kotkan tutkimusalue kooltaan n ha, ja se on jaettu 100 m * 100 m suuruisiin ruutuihin, joista arvottiin vuonna 2012 kalastettavat ruudut. Vuoden 2014 tarkkailu toteutettiin käyttäen samoja pyyntiruutuja. Verkkovuorokausia oli yhteensä 30. Koeverkko on kooltaan 45 m pitkä ja 1,8 m korkea. Verkko koostuu 9 eri harvuisesta 5 m levyisestä kaistaleesta. Verkon paneleiden solmuvälit (mm) suuruusjärjestyksessä ovat seuraavat: Solmuväli mm Merialueen verkkokoekalastusten on määrä tuottaa aikasarjaa samojen pyyntiruutujen kalastosta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2014 tuloksia verrattiin nykyisen ohjelmakauden ensimmäisiin tuloksiin vuodelta Nahkiaistutkimukset Kymijokeen nousevien nahkiaisten kutuvaelluksen ajoittumista ja nahkiaissaaliita seurattiin saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidon palautti kolme kalastajaa, joista yksi kalasti joen itähaaralla ja kaksi länsihaaralla. Aineistosta laskettiin keskimääräinen yksikkösaalis pyyntiponnistusta kohden (kpl/merta/pyyntitunti). Vuoden 2014 päivittäisiä yksikkösaaliita verrattiin myös vuosien aineistoihin parittaisten näytteiden T-testillä. 2.3 Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset Vuonna 2014 kalojen käyttökelpoisuustutkimuksissa oli vuorossa kalojen aistinvaraiset arviot. Näytteet analysoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tampereella. Kalanäytteet (hauki, kolme kpl/alue) toimitettiin pakastettuina laboratorioon. Näytekaloja saatiin analysoitaviksi kolmelta alueelta (Voikkaa, Tammijärvi ja Ahvenkoskenlahti). 2.4 Koeravustukset Rapuja pyydettiin elokuussa viideltä alueella Kymijoessa (Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Hirvivuolle ja Pernoo). Pyydyksenä käytettiin EVO-tyyppistä mertaa. Kullakin alueella käytettiin 20 merran pyyntiponnistusta ja yhden vuorokauden pyyntiaikaa. 2.5 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset suoritettiin elo-syyskuussa Koekalastuksia tehtiin neljällä koskialueella: Piirteenkoski, Ahvio, Pernoo ja Langinkoski. Kullakin koskialueella 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015

6 kalastettiin kaksi erillistä koealaa. Laitteina käytettiin Hans Grassl:n valmistamia aggregaattikäyttöisiä sähkökoekalastuslaitteita. Koealoilta pyrittiin kalastamaan vähintään 100 m 2 :n suuruinen alue. Koealat kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsky 1965). Saaliiksi saadut kalat nukutettiin, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin. Lohikalat mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti, muiden lajien osalta mitattiin kokonaispaino ja laskettiin yksilömäärä. Koekalastuslaitteet menivät epäkuntoon Ahvion koealalla, eikä tältä koskelta saatu tuloksia vuonna Smolttitutkimukset Kymijoen alaosan vaelluspoikastutkimuksia jatkettiin vuonna 2014 ns. smolttiruuvin avulla. Ruuvi asennettiin huhtikuun puolivälissä Hinttulankosken alaosaan. Pyynti päättyi kesäkuun alussa. Pyyntijakson aikana pyydyksen kokemisväli oli yleensä viikko. Saaliiksi saadut lohen ja taimenen poikaset mitattiin ja punnittiin. Muista lajeista laskettiin yksilömäärät. Smolttimäärien arvioinnissa hyödynnettiin merkintä-takaisinpyynti menetelmää (Seber 1973), jossa merkittyjä kaloja edustivat istutetut kalat, joiden määrät saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Koska smolttiruuvin saaliissa ei ollut yhtään luonnonkudusta peräisin olevaa taimenen smolttia, voitiin smolttimääriä arvioida vain lohen osalta. Osa istutetuista smolteista laskettiin joen itä- ja länsihaarojen yläpuolelle, jolloin itähaaraan päätynyt istukasmäärä arvioitiin Mikkolan ym. (2009) tutkimuksen mukaan; eli 40 % itähaaraan ja 60 % länsihaaraan. Summasta vähennettiin edelleen Korkeakosken haaran kautta vaeltaneiden kalojen osuus: 60 % Koivukosken haaraan ja 40 % Korkeakosken haaraan. 3 TULOKSET 3.1 Verkkokoekalastukset Kotkan edustan verkkokoekalastuksissa tavattiin yhteensä 15 lajia. Kappalemääräisesti tarkasteltuna runsaslukuisimmat lajit olivat ahven, särki, pasuri, salakka ja kiiski (Kuva 1). Massamääräisesti tarkasteltuna suurimmaksi kasvavien lajien, kuten lahnan, kuhan ja hauen osuudet kasvoivat (Kuva 2), mutta valtalajit olivat edelleen ahven ja särki. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 3

7 Kuva 1. Kotkan edustan verkkokoekalastusten saalislajit ja suhteelliset osuudet kappalemääräisistä saaliista. Kuva 2. Kotkan edustan verkkokoekalastusten saalislajit ja suhteelliset osuudet massamääräisistä saaliista. Vuoden 2014 keskimääräinen yksikkösaalis oli n. 150 kpl ja 5 kg/koeverkko (Kuvat 3 ja 4). Saaliit olivat siten noin kolmanneksen suuremmat kuin vuonna Parittaisten näytteiden T-testin perusteella yksikkösaaliiden erot olivat myös tilastollisesti merkitsevät (p < 0,001). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015

8 Kuva 3. Kotkan edustan verkkokoekalastusten kappalemääräiset yksikkösaaliit (kpl/koeverkko, keskiarvo). Kuva 4. Kotkan edustan verkkokoekalastusten massamääräiset yksikkösaaliit (g/koeverkko, keskiarvo). 3.2 Nahkiaistutkimukset Kirjanpitokalastajat aloittivat nahkiaisen pyynnin elokuun puolivälissä. Nahkiaisten ensimmäinen nousuhuippu ajoittui syyskuun alkuun (Kuva 5). Toinen selvä nousuhuippu oli lokakuun alussa. Vuonna 2014 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta joulukuussa. Vuosien yksikkösaaliiden vertailu osoitti, että päiväsaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja (p < 0,0001, Kuva 6). Huonoja saalisvuosia ovat olleet vuodet 2010 ja Vuodet 2008 ja 2012 ovat olleet tähänastisen seurannan parhaita saalisvuosia. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 5

9 Kuva 5. Kirjanpitokalastajien nahkiaissaaliin kehitys syksyllä 2014 (keskiarvo, kpl/merta/vrk). Kuva 6. Kirjanpitokalastajien keskimääräinen nahkiaissaalis (kpl/merta/vrk) vuosina Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuutta arvioitiin aistinvaraisin arvioin. Kaloja arvioitiin raakana hajun ja ulkonäön perusteella ja kypsennettynä lisäksi maun ja yleisarvion perusteella. Raakana arvioituna parhaimmiksi näytekaloiksi arvioitiin Voikkaan näytekalat ja huonoimmiksi Ahvenkoskenlahden kalat (Kuva 7, Liite 1). Voikkaan näytekalat arvioitiin parhaimmiksi myös kypsennettyinä (Kuva 8). Tammijärven ja Ahvenkoskenlahden kalojen välillä ei kypsennettyinä ollut juuri eroja. Yleisarviona Voikkaan näytekalat olivat kaikki melko hyviä ruokakaloja. Tammijärven ja Ahvenkoskenlahden kaloista yksi kolmesta oli melko huono ja loput melko hyviä. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015

10 Kuva 7. Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuustutkimusten tulokset raakana arvioiduista kaloista. Kummassakin osiossa pisteitä annetaan asteikolla 0-5 (huono-erittäin hyvä). Kuva 8. Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuustutkimusten tulokset kypsennettynä arvioiduista kaloista. Kussakin osiossa pisteitä annetaan asteikolla 0-5 (huonoerittäin hyvä). 3.4 Koeravustukset Kymijoen viiden alueen koeravustuksissa täplärapua tavattiin kaikilta muilta koealueilta paitsi Inkeroisista (Kuva 9). Tulokset olivat näiltä osin samantapaiset edellisvuosien tulosten kanssa. RKTL:n tekemän luokittelun mukaan Myllykosken raputiheydet ilmensivät tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja (Kuva 10). Keskimäärin suurimmat ravut saatiin Hirvivuolteelta ja pienimmät Myllykoskelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 7

11 Kuva 9. Kymijoen koeravustusalueiden keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/merta). Kuva 10. Kymijoen koeravustusalueiden täplärapujen keskipituudet (mm). 3.5 Sähkökoekalastukset Kymijoen alaosan kolmen koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 12 lajia (Kuvat 11 ja 12, Liite 2). Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivennuoliainen ja seipi. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken länsipuolen koealoilta (Kuva 11). Vanhempia lohen poikasia (ikä > 1+) oli runsaimmin Langinkosken koealoilla sekä Pernoon koskilla. Taimenen kesän vanhoja poikasia oli vain Ahvion ja Langinkosken koealoilla. Vanhempia taimenen poikasia tavattiin vain muutamia yksilöitä Langinkoskelta. Harjuksen poikasia ei tavattu vuonna 2014 yhdeltäkään koealalta. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015

12 Kuva 11. Kymijoen alaosan kolmen koskialueen lohikalojen tiheydet (kpl/aari) sähkökoekalastusten perusteella arvioituna. Kuva 12. Kymijoen alaosan kolmen koskialueen muiden kuin kalalajien tiheydet (kpl/aari) sähkökoekalastusten perusteella arvioituna. Pitkän aikavälin tarkastelussa lohikalojen tiheydet olivat tutkituilla koskilla melko pienet ja keskimääräisten poikastiheyksien alapuolella (Kuva 13). Tarkkailuhistorian suurimmat yksilötiheydet on havaittu vuosina ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015 9

13 Kuva 13. Kymijoen alaosan koskien lohikalojen tiheydet (kpl/aari) vuosina Smolttitutkimukset Smolttiruuvin saalis oli keväällä 2014 yhteensä 1768 kalaa, joista lähes 70 % oli istutettuja taimenia. Seuraavaksi yleisimmät lajit olivat särki (19 %) ja lohi (8 %). Eri kalalajeja oli yhteensä 11. Vuoden 2014 aineistossa luonnonlohia oli 30 kpl, mutta luonnonkudusta peräisin olevia taimenia ei ollut saaliissa lainkaan. Näin ollen taimenen poikasmääriä ei voitu laskea. Istutetuista lohista 14 kpl oli ankkurimerkittyjä. Kasvatettuja lohen smoltteja istutettiin Kymijokeen kaikkiaan kpl, joista vajaa kpl on voinut potentiaalisesti mennä smolttiruuviin. Ankkurimerkittyjä ja ruuviin potentiaalisesti osuvia kaloja oli vastaavasti 1800 kpl. Kokonaisistutusmäärien perusteella laskettuna smolttipyydyksen ohitti vuonna 2014 noin lohen smolttia. Ankkurimerkittyjen istukkaiden perusteella laskettuna arvio oli vajaa 3600 kpl. Näitä lukuja on kuitenkin korjattava huomioiden joen länsihaaraa ja Korkeakosken haaraa pitkin vaeltaneet luonnonpoikaset sekä ruuvin alapuolisten koskialueiden (mm. Langinkoski) poikastuotto. Jotta korjaus voidaan tehdä, on ensin arvioitava kuinka suuri 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015

14 osuus poikastuotantoaloista sijaitsee joen eri haarautumiskohtien ylä- ja alapuolilla. Apuna voidaan käyttää Rinteen ym. (2007, 2009) esittämiä koskialuekohtaisia poikastuotantoaloja. Rinne ym. (2007) arvioivat, että Koivukosken ja Korkeakosken yläpuolella olisi n. 73 ha poikastuotantoalaa, ja patojen alapuolella 20 ha. Huomioiden kalojen vaelluskäyttäytyminen eri jokihaarojen välillä, voidaan arvioida smolttiruuviin yläpuolella olevan potentiaalista tuotantoalaa n. 45 ha. Tämän ohella tuotantoalaa on vielä Korkeakosken haaralla, Huumanhaaralla ja Langinkoskella yhteensä n. 8 ha, joiden mahdollinen smolttituotanto ei päädy ruuvin saaliiseen. Koivukosken patojen alapuolisten koskialueiden poikastuotto on todennäköisesti myös suurempaa kuin yläpuolisilla alueilla, joten näiden alueiden tuottoa on painotettava. Tässä arviossa oletettiin patojen alapuolisten alueiden tuoton olevan kaksinkertainen yläpuolisiin alueisiin nähden. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että koko Kymijoen lohen smolttituotanto oli vuonna 2014 n kpl. Luonnonlohien smolteissa oli melko suurta kokovaihtelua. Pienimmät yksilöt olivat 129 mm mittaisia ja suurimmat 191 mm mittaisia. Painossa vaihteluväli oli g. Todennäköistä on, että smolttien joukossa oli sekä ikäluokkien 1+ että 2+ kaloja. Tilastollisen luokitteluanalyysin perusteella ikäluokkien kokoraja voitaisiin vetää 150 mm:n ja 30 gramman kohdalle. Näillä kriteereillä lohen smolteista 60 % oli ikäluokan 2+ kaloja. 4 TULOSTEN TARKASTELU Kotkan edustan merialueen verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat vuonna 2014 melko korkeita: keskimäärin noin 150 kpl ja 5 kg/koeverkko. Alueen ensimmäisissä vastaavissa koekalastuksissa vuonna 2012 saaliit olivat selvästi pienemmät (n. 100 kpl ja 3 kg/koeverkko). Vuosienvälinen vaihtelu alueen yksikkösaaliissa voi siten olla melko suurta. Kotkan edustan kalastossa valtalajeina oli ahven ja särki. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Porvoon edustalla tehdyissä koekalastuksissa vuonna 2011 yksikkösaaliit olivat suurempia kuin Kotkan edustalla. Porvoon yksikkösaalissa oli myös enemmän kiiskeä, salakkaa ja pasuria, jotka ovat kuormitusta ja rehevöitymistä sietäviä tai siitä hyötyviä lajeja. Espoon merialueen koekalastusten yksikkösaaliit ovat vaihdelleet kahdella koealalla välillä 4,4 7,0 kg/verkkovrk (Peltonen & Lintinen 2012). Espoon edustalla valtalajit olivat Kotkan edustan tavoin ahven ja särki. Kalaston rakenteen ja yksikkösaaliiden perusteella Kotkan edusta näyttäisi siten olevan ainakin Porvoon edustaa karumpaa ja lievemmin kuormitettua aluetta. Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2014 nahkiaisten ensimmäiset nousuhuiput ajoittuivat syyskuun ja lokakuun alkuihin. Suurimmat saaliit saatiin kuitenkin poikkeuksellisesti vasta joulukuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2014 oli heikko. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/

15 Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuutta arvioitiin aistinvaraisin arvioin. Raakana arvioituna parhaimmiksi näytekaloiksi arvioitiin Voikkaan vertailualueen näytekalat ja huonoimmiksi Ahvenkoskenlahden kalat. Voikkaan näytekalat arvioitiin parhaimmiksi myös kypsennettyinä. Kalojen yleisarviot olivat kuitenkin samantyyppisiä kuin edellisissä aistinvaraisissa arvioissa ja alueelliset erot olivat melko pieniä. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin neljällä alueella viidestä. Tulokset olivat siten samankaltaiset edellisvuosien tulosten kanssa. Myllykosken rapukanta oli tiheä ja muilla alueilla harvat. Rapujen keskipituuksissa ei kuitenkaan ollut merkittäviä alueellisia eroja. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivennuoliainen ja seipi. Kesän vanhoja lohen (poikasia ikä 0+) tavattiin runsaimmin Langinkosken länsipuolen koealoilta. Poikastiheydet olivat suurimmillaan kuitenkin vain 13 kpl/aari. Kymijoen alaosan patojen alapuolisten koskialueiden pitkän aikavälin ( ) keskimääräiset poikastiheydet ovat olleet tätä noin kaksi kertaa suurempia. Kokonaisuutena tarkasteltuna tutkittujen koskien poikastiheydet olivat siten keskimääräistä pienemmät. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Vuonna 2007 smoltteja arvioitiin olleen jopa n kpl, joten myös vaelluspoikasten määrät olivat vuonna 2014 melko pieniä. VIITTEET Mikkola, J., Ruuhijärvi, J. & Ikonen, E Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot. Riistan- ja kalantutkimus, 16 s. Peltonen, H. & Lintinen, O Espoon merialueen kalataloustarkkailu Rambol Finland Oy. Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailusuunnitelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Rinne, J., Tapaninen, M. & Vähänäkki, P Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 83/2007, 66 s. Rinne, J., Tapaninen, M. & Malin, M Kymijoen läntisen haaran koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 86/2009, 42 s. Seber, G. A. F The estimation of animal abundance and related parameters. London, Griffin. 506 s. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015

16 LIITE Kirjenumero 652/14 KCL Kymen Laboratorio Oy tulokset@kclkymlab.fi TULOKSET KALOJEN AISTINVARAISISTA ARVIOIN- NEISTA Lähetämme ohessa aistinvaraisen arvioinnin analyysitulokset tilaamistanne haukinäytteistä (9 kpl). Näytteet saapuivat laboratorioon pakastettuina Arvioinnit tehtiin 16.5., 4.6. ja Arvioinnissa käytetty arvosana-asteikko on esitetty testausselosteen lopussa näytekohtaisten tulosten jälkeen. Terveisin Kalastusbiologi Olli Piiroinen LIITTEET Testausseloste etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere

17 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry Kalatalousosasto TESTAUSSELOSTE (4) Paino (g) 750 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,00 1,75 2,75 2,88 2,67 2,54 Pyyntipaikka: , Raakana haju: pistävä, homemainen, maakellari ruskea, verinen tummunut (5) (harmaa, kuiva) haju: tunkkainen (2) (muta, epäpuhdas, outo, metalli) maku: tunkkainen (3), muta (2) (epäpuhdas, kitkerä, makea, metallinen) Yleisarvio: melko hyvä 0 / Paino (g) Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,00 1,50 2,63 2,83 2,71 2,67 Pyyntipaikka: , Raakana haju: pistävä, home, maakellari, kemikaali harmaa, niljakas tumma (2), likainen (2), harmaa (2) (samea) haju: vesikasvillisuus (2), levä (2), muta (2) (epäpuhdas, väkevä, valkopippuri) maku: vesikasvillisuus (3), muta (2) (levä, maa, multa; rakenne kova) Yleisarvio: melko hyvä 1 / Paino (g) Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,75 1,50 3,00 2,54 2,38 2,42 Pyyntipaikka: , Raakana haju: ummehtunut, home, vesikasvillisuus ruskehtava, verinen tummunut (2) (samea, ruskea, epämääräinen, laikukas) haju: epämääräisiä virheitä (ruoho, tunkkainen, levä, voimakas kemikaali, kloori, makea, etova, voimakas) maku: epämääräisiä virheitä (tunkkainen, muta. jätevesi, levä, kirpeä, voimakas vesikasvillisuus, öljymäinen, kemikaali, likainen) Yleisarvio: melko huono 1 / W:\MK_liite.rpt Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./Enn.pid.rek. Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) (03) Y TAMPERE TAMPERE info@kvvy.fi Krnro 97982

18 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry Kalatalousosasto TESTAUSSELOSTE LIITE 1 2 (4) Paino (g) 750 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,75 2,00 2,38 3,63 3,17 2,96 Pyyntipaikka: , Raakana haju: pistävä, vesikasvi, kemikaalimainen ruskea, verinen tummunut (5), ruskehtava (2), likainen (2) (laikukas, kuiva) haju: epämääräisiä virheitä (maksamainen, hapan) maku: epämääräisiä virheitä (tunkkainen, puumainen, epäpuhdas, karvas, humus, maamainen, pistävä) Yleisarvio: melko hyvä 0 / Paino (g) 700 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,75 2,50 2,71 2,96 2,63 2,75 Pyyntipaikka: , Raakana haju: kurkku, vesikasvillisuus, veri ruskehtava, verinen ruskea (3), tummunut (2) (epämiellyttävä, samea, laikukas) haju: pistävä (2) (metalli, liuotin, tunkkainen, lievä lanta, kemikaali, levä) maku: epämääräisiä virheitä (kemikaali, maamainen, levä, outo, palanut, metalli, epäpuhdas; rakenne limainen, kova) Yleisarvio: melko hyvä 0 / Paino (g) 800 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,75 2,25 3,25 3,42 3,33 3,42 Pyyntipaikka: , Raakana haju: tympeä, vesikasvillisuus pehmeä, laikukas, kelta-ruskea, niljakas tummunut (2), harmaa (2) (kellertävä, ruskea) haju: epämääräisiä virheitä (sellu, vesikasvillisuus, ummehtunut) maku: epämääräisiä virheitä (puumainen, kirpeä, tunkkainen, hieman maamainen, maksa; rakenne jauhoinen, sitkeä) Yleisarvio: melko hyvä 0 / W:\MK_liite.rpt Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./Enn.pid.rek. Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) (03) Y TAMPERE TAMPERE info@kvvy.fi Krnro 97982

19 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry Kalatalousosasto TESTAUSSELOSTE (4) Paino (g) 537 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,00 0,75 2,25 3,21 2,63 2,46 Pyyntipaikka: , Raakana haju: härski, mädäntynyt, ummehtunut kellertävän ruskea, pehmeä, verinen, pilaantunut tummunut (4), kuiva (2) (ruskehtava, laikukas, likainen, samea, limainen) haju: epämääräisiä virheitä (heinämäinen, makea, ruoho) maku: likainen (2) (tunkkainen, pistävä, sienimäinen, etova, pahvi, eltaantunut) Yleisarvio: melko huono 0 / Paino (g) 713 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,25 1,75 1,92 3,08 2,88 2,75 Pyyntipaikka: , Raakana haju: tympeä, pistävä verinen, pehmeä, niljakas, laikukas, kelta-ruskea, pilaantunut likainen (2), tumma (3) (yököttävä, verinen) haju: eltaantunut (2) (pilaantunut, makea, eltaantunut, outo, hieman hajuton, epäpuhdas, muta) maku: epämääräisiä virheitä (eltaantunut, puumainen, makea, epäpuhdas, hieman tunkkainen); rakenne sitkeä (2) (jauhomainen) Yleisarvio: melko hyvä 0 / Paino (g) 804 Raakana Pyynti Ulkonäkö Haju Ulkonäkö Haju Maku Yleisarvio pvm ,50 1,75 2,50 3,21 3,13 3,04 Pyyntipaikka: , Raakana haju: tympeä, eltaantunut pehmeä, niljakas, laikukas, kelta-ruskea, pilaantunut tumma (3), harmaa (3), likainen (2) (samea) haju: epämääräisiä virheitä (veri, sellu, epäpuhdas, hieman makea) maku: puumainen (2), veri (2), epäpuhdas (2) (maksamainen, suolainen); rakenne sitkeä (2) Yleisarvio: melko hyvä 0 /6 W:\MK_liite.rpt Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./Enn.pid.rek. Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) (03) Y TAMPERE TAMPERE info@kvvy.fi Krnro 97982

20 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry Kalatalousosasto TESTAUSSELOSTE LIITE 1 4 (4) KALANÄYTTEIDEN LAADUN AISTINVARAISESSA ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT ARVOSANA-ASTEIKOT Arviointi raakana Ulkonäkö 0-5 Haju 0-5 Arviointi kypsennetystä näytteestä Ulkonäkö 0-5 Haju 0-5 Maku 0-5 Yleisarvio 0-5 Arvosanat 5 = erittäin hyvä 4 = hyvä 3 = melko hyvä 2 = melko huono 1 = huono Jos kalanäyte saa arvostelussa yleisarvion < 1,5 tai saa sen vähintään kahdelta raadin arvioijalta, katsotaan se ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Raakana näytteen arvostelevaan raatiin kuuluu 2-3 henkilöä. Kypsennetyn kalan arvioi kuusi henkilöä. Tarkemman sanallisen arvion (esim. muta, jätelipeä/imelä), karvas) näyte saa vähintään kahden raadin jäsenen samasta aistimuksesta. Saman aistimuksen antaneiden lukumäärä on ilmaistu sulkeissa. Yksittäiset kommentit todetaan epämääräisiksi haju- ja makuvirheiksi ja ilmaistaan sulkeiden sisällä. Sanallisten arvioiden jälkeen on ilmoitettu sanallinen yleisarvio sekä hylättyjen arvioiden määrä/raadin koko, esim. 1/6. W:\MK_liite.rpt Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./Enn.pid.rek. Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) (03) Y TAMPERE TAMPERE info@kvvy.fi Krnro 97982

21 LIITE 2 Liite 2. Sähkökoekalastusten tulokset. Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Piirrteenkoski Päivämäärä Koealan nro Ala 1 Koealan pinta-ala 150 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Ahven Seipi Lohi Kivisimppu Salakka Yhteensä Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Piirrteenkoski Päivämäärä Koealan nro Ala 2 Koealan pinta-ala 80 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Ahven Seipi Yhteensä

22 Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Pernoonkoski Päivämäärä Koealan nro Ala 1 Koealan pinta-ala 100 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Lohi > Kivennuoliai Seipi Kivisimppu Yhteensä Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Pernoonkoski Päivämäärä Koealan nro Ala 2 Koealan pinta-ala 120 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Ahven Seipi Lohi > Kivisimppu Särki Kivennuoliai Turpa Yhteensä

23 LIITE 2 Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Langinkoski itä Päivämäärä Koealan nro Ala 1 Koealan pinta-ala 360 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Lohi > Lohi Taimen Taimen > Kivennuoliai Vimpa Turpa Yhteensä Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Langinkoski itä Päivämäärä Koealan nro Ala 2 Koealan pinta-ala 175 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Lohi > Made Ahven Kivennuoliai Särki Vimpa Yhteensä

24 Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Langinkoski länsi Päivämäärä Koealan nro Ala 1 Koealan pinta-ala 162 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Lohi > Lohi Taimen > Ahven Kivennuoliai Särki Vimpa Made Yhteensä Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Langinkoski länsi Päivämäärä Koealan nro Ala 2 Koealan pinta-ala 208 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Lohi > Lohi Taimen Taimen > Kivennuoliai Turpa Vimpa Yhteensä