Esitys Teerisuon turvetuotantoalueen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien, Konnevesi

Transkriptio

1 KUULUTUS POSELY/1490/5723/ Esitys Teerisuon turvetuotantoalueen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien, Konnevesi Asia Turvetuote Peat Bog Oy on konsultin välityksellä toimittanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksyttäväksi esityksen Teerisuon turvetuotantoalueen kalataloudelliseksi tarkkailuksi vuodesta 2018 lähtien. Tarkkailu perustuu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä (nro 38/2014/1, ) asetettuun kalataloudelliseen tarkkailuvelvoitteeseen. Tarkkailun tavoitteena on selvittää Teerisuon (22,8 ha) turvetuotantoalueen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. Ohjelmaesityksen sisältö Tarkkailuesitys sisältää viiden vuoden välein tehtäviä kalastustiedusteluja (kysely osakaskunnille, kohdealue Pyhäjoki, Sorvajärvi ja Keiteleen Myllylahti), verkkokoekalastuksia (Sorvajärvi), sähkökoekalastuksia (kaksi koealaa Pyhäjoessa Sorvajärven yläpuolella ja yksi sen alapuolella) ja koeravustuksia (kolme koealaa Pyhäjoessa Sorvajärven yläpuolella ja kaksi sen alapuolella sekä kaksi Sorvajärvessä). Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus pidetään nähtävänä Konneveden kunnan ja Äänekosken kaupungin ilmoitustauluilla sekä ELY-keskuksen Jyväskylän toimipaikassa eli Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä). Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävänä ELY-keskuksen Internet-sivustolla: -> Keski-Suomi tai Pohjois-Savo -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään ensisijaisesti sähköisesti osoitteella tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, Kuopio. Asiakirjassa tulee mainita asian diaarinumero POSELY/1490/5723/2017. Lisätietoja Kalastusbiologi Mari Nykänen, puhelimitse tai sähköpostilla Kuntia pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Pohjois-Savon ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (skannattuna tai postitse PL 2000, Kuopio) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme Kutsunumero kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Kallanranta11 PL Kuopio Jyväskylän toimipaikka: PL Jyväskylä

2 TARKKAILUOHJELMA Turvetuote Peat Bog Oy Teerisuon (Konnevesi) kalataloudellisen tarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell

3 Sisällys 1 TARKKAILUN PERUSTE TARKKAILUALUE TARKKAILUOHJELMA Tarkkailun tavoite Kysely tarkkailualueen osakaskunnille Koekalastukset järvialueilla Koekalastukset virtavesissä Koeravustukset RAPORTOINTI... 5 LÄHTEET... 5 Jyväskylä Pekka Sundell Ympäristöasiantuntija , pekka.sundell@nablabs.fi Nab Labs Oy Survontie 9 D, Jyväskylä

4 1 1 TARKKAILUN PERUSTE Turvetuote Peat Bog Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Teerisuon auma-alueineen 33,1 hehtaarin suuruisen uuden alueen turvetuotantoon. Teerisuo sijaitsee Konneveden kunnassa noin 25 km keskustasta luoteeseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Turvetuote Peat Bog Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan (nro 38/2014/1, dnro LSSAVI/175/04.08/2011, ) turvetuotantoon Konneveden kunnassa sijaitsevalle Teerisuon turvetuotantoalueelle. Ympäristöluvassa tuotantoaluetta supistettiin 10,3 hehtaarilla. Lupa turvetuotantoon myönnettiin 22,8 hehtaarin alueelle. Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen (VHO 15/0614/1, ) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO 893/2017, dnro 29/1/16, ), jotka vahvistivat aluehallintoviraston tekemän päätöksen. Lupapäätöksen mukaan hankkeen vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 2 TARKKAILUALUE Teerisuon 22,8 hehtaarin tuotantoalue sijaitsee Konneveden kunnassa, lähellä Äänekosken kaupungin rajaa, noin 25 km Konneveden keskustasta luoteeseen (kuva 1). Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen (14) Viitasaaren reitin (14.4) Keiteleen keskiosan valumaalueeseen (14.42) kuuluvalla Pyhäjoen valuma-alueella (14.429). Tuotantoalueen vedet johdetaan noin 5,2 km:n matkan laskuojia pitkin Pyhäjokeen, joka laskee noin 4,4 km:n päässä Sorvajärveen. Sorvajärvestä vedet laskevat edelleen Pyhäjokea pitkin noin kilometrin päässä olevaan Keiteleen Myllylahteen (kuva 1). Pyhäjoki luokitellaan pieneksi turvemaiden joeksi ja sen ekologinen tila arvioidaan tyydyttäväksi. Joki on 7,73 km pitkä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 51,6 km² ja järvisyys 3,5 %. Joki on perattu 1960-luvulla. Joen pinnan korkeus vaihtelee ja kuivina aikoina se on hyvin matala. Pyhäjoen valuma-alueella ei ole aiempaa turvetuotantoa. Sorvajärvi on pieni ja kapea läpivirtausjärvi, jonka pinta-ala on 12,44 ha, suurin syvyys 7,1 m, tilavuus 1000 m 3 ja rantaviivan pituus 2,78 km. Sen vesi on väriltään erittäin ruskeaa, ravinnepitoisuudeltaan rehevää ja hapanta. Turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnin mukaan Keski-Keiteleen lähialueen valumaalueen (14.421) ekologinen tila on hyvä. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan Keitele kuuluu vähä- ja keskihumoosiseen tyyppiin ja on ekologiselta tilaltaan suurimmaksi osaksi hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Keski-Keiteleen vesi on humuspitoista, väriltään ruskeaa, ravinnepitoisuudeltaan karua ja happamuudeltaan neutraalia.

5 2 Kuva 1. Teerisuo ja sen alapuoliset vesialueet. Karttuselkä on Keiteleen suosituin virkistyskalastuskohde. Valtaosa kalastusalueen istutuksista tehdään Karttuselän alueelle ja istutukset painottuvat lohikaloihin. Myös Myllylahti on kalastoltaan erittäin runsas ja monipuolinen. Lahden rannalla on Metsähallituksen omistama Myllyniemi, jonne on rakennettu retkeilijöitä ja kalastajia varten leiriytymisalue. Pyhäjoen ja Sorvajärven merkitys kalastuskohteina on vähäisempi. Pyhäjokeen on kuitenkin viime vuosina istutettu jokirapuja.

6 3 3 TARKKAILUOHJELMA 3.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Teerisuon turvetuotantoalueen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. 3.2 Kysely tarkkailualueen osakaskunnille Koska tarkkailualueella ei ole juurikaan rantakiinteistöjä, lähetetään alueen kalastoa ja kalastusta koskeva kysely alueen osakaskunnille. Kyselyn avulla kerätään tietoa tarkkailualueen järvien ja virtavesien kalakannoista, kalastuksesta, ravustuksesta, saaduista saaliista, käytetyistä pyydyksistä, alueelle tehdyistä istutuksista sekä alueiden merkityksestä kalastusalueina. Kyselyn avulla kerätään tietoja Pyhäjoesta, Sorvajärvestä ja Keiteleen Myllylahdesta, jotka ovat Teerisuon turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutusalueella (kuva 1). Kysely lähetetään postitse tarkkailualueen osakaskunnille. Tiedusteluun vastaamatta jättäneille osakaskunnille lähetetään muistutuskirje. Ensimmäinen tämän ohjelman mukainen kysely tehdään vuoden 2019 alussa ja sen avulla kerätään tietoja tarkkailualueen kalastosta ja kalastuksesta vuonna Kysely uusitaan viiden (5) vuoden välein. 3.3 Koekalastukset järvialueilla Verkkokoekalastusten tavoitteena on selvittää Sorvajärven kalaston tilaa ja seurata kalakannoissa tapahtuvia muutoksia. Koekalastukset tehdään Nordic-yleiskatsausverkoilla. Tarvittava pyyntivuorokausien määrä riippuu tutkittavan järven pinta-alasta ja syvyyssuhteista. Sorvajärven pinta-ala on 12,4 hehtaaria. Tästä 0-3 metrin syvyistä aluetta on 8,1 ja 3-10 metrin syvyysvyöhykettä 4,3 hehtaaria. Matalaan, alle kolmen metrin syvyiseen, veteen lasketaan, ohjeiden mukaisesti, 6 kappaletta pohjaverkkoja metrin syvyysvyöhykkeen alueelle lasketaan pohjaverkkojen (2 kpl) lisäksi sama määrä pintaverkkoja (2 kpl). Pyyntiponnistus on siis yhteensä 10 verkkoyötä. Koska kyse on näin pienestä järvestä, pyyntialueita ei ole tarpeen satunnaistaa. Muilta osin koekalastuksissa toimitaan MMM:n työryhmämuistion (maa- ja metsätalousministeriö 2008) ja RKTL:n työraportin 21/2014 (Olin ym. 2014) ohjeiden mukaisesti. Saadusta saaliista lasketaan kokonaissaalis ja yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että massana. Kokonaissaaliiden lisäksi esitetään myös verkkokohtaiset saaliit kalalajeittain. Raportissa ilmoitetaan myös särkikalojen, petomaisten ahventen (> 15 cm) ja petokalojen massa- ja lukumääräosuudet kokonaissaaliissa. Petokalaosuuksiin lasketaan mukaan yli 15 cm pituiset ahvenet. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat.

7 4 Verkkokoekalastukset tehdään joka viides vuosi heinäkuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Ensimmäisen kerran koekalastukset tehdään vuonna Verkkokoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.4 Koekalastukset virtavesissä Alueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvia sähkökoekalastuksia tehdään Pyhäjoessa. Joessa kalastetaan kolme (3) vähintään 100 m² kokoista koealaa. Kaksi Pyhäjoen koealoista sijaitsee Sorvajärven yläpuolella ja yksi sen alapuolella. Koekalastusten tavoitteena on selvittää Pyhäjoen kalaston tilaa. Kalastukset tehdään kullakin alueella kahteen kertaan niin, että kalastuskertojen välillä pidetään vähintään 30 minuutin tauko. Koekalastuksia varten pyritään löytämään koskimaisia alueita, jotka tarjoavat virtavesissä eläville kalalajeille mahdollisimman hyvät elinolosuhteet. Koealojen sijainti määritetään GPSkoordinaatein ja niistä otetaan valokuva. Koealoilta tehdään lisäksi kohdekuvaukset, joissa määritetään alojen mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Koekalastusten tarkoituksena on virtavesien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Saaliista lasketaan kokonaissaalis ja saalis pinta-alayksikköä kohden lajeittain sekä kappalemääränä että massana. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Sähkökoekalastukset tehdään joka viides vuosi elo-syyskuussa. Ensimmäisen kerran koekalastukset tehdään vuonna Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin Maa- ja metsätalousministeriön kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportissa (Maa- ja metsätalousministeriö 2008) ja RKTL:n työraportissa Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin esitettyjä ohjeita (Olin ym. 2014). Sähkökoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.5 Koeravustukset Kala-atlaksen tietojen mukaan Pyhäjoen alueelle on istutettu jokirapuja. Rapukannan tilan selvittämiseksi tässä ohjelmassa ehdotetaan kertaluonteisten koeravustusten tekemistä Pyhäjoessa ja Sorvajärvessä. Koeravustuksia tehdään Pyhäjoessa viidellä (5) ja Sorvajärvellä kahdella (2) alueella. Pyhäjoen alueista kolme (3) sijaitsee Sorvajärven ylä- ja kaksi (2) alapuolella. Yhteensä ravustetaan siis seitsemällä (7) alueella. Kullakin alueella ravustetaan 10 mertayötä. Koeravustusten pyyntiponnistus on yhteensä 70 mertayötä. Saaliiksi saadut ravut mitataan ja niiden sukupuoli määritetään. Lisäksi tarkastetaan silmämääräisesti rapujen kunto. Koeravustukset tehdään vuonna 2018, ennen varsinaisen ravustuskauden alkua. Ilman perusteita koeravustuksia ei näillä alueilla tämän jälkeen jatketa. Päätöksen koeravustusten jatkamisesta tekee ELY-keskus. Jos koeravustuksia päätetään tarkkailualueella jatkaa, uusitaan ne vuoden 2018 jälkeen viiden (5) vuoden välein.

8 5 4 RAPORTOINTI Keskeisten tulosten lisäksi tarkkailuraportissa tulee esittää arvio hankkeiden kalatalousvaikutuksista, tarkkailuaineiston epävarmuustekijöistä sekä tarkkailun kehittämistarpeesta. Raportti Teerisuon kalataloudellisesta velvoitetarkkailusta valmistuu tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Peat Bog Oy:lle, Keski-Suomen ELY-keskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Konneveden kunnan ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueelle. LÄHTEET Maa- ja metsätalousministeriö 2008: Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Maa- ja metsätalousministeriö. Työryhmämuistio mmm 2008:3, liitteet 2-3. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014, 14 s. + liitteet. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki.