Salo. Perustietoa Salosta. Suunnittelualue: Viitanummesta Perniöön. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Transkriptio

1 Salo Perustietoa Salosta Salossa asui yhteensä henkilöä asukastiheys on 27,6 asukasta per km 2 henkilöautotiheys oli 586 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue: Viitanummesta Perniöön Salo sijaitsee Länsi Suomen läänissä ja Varsinais Suomen maakunnassa. Vuoden 2009 alussa kymmenen seudun kuntaa liittyi yhteen ja muodosti Salon kaupungin. Kaupungin keskustaajama sijoittuu Salonjoen varrelle. Suunnittelualue ulottuu Viitanummen alueesta Perniöön. Viitannummi on asuinalue Viurunlahden rannalla Salon keskustasta Teijolle menevän tien varrella. Viitanummen alue sijaitsee noin 4,5 km etäisyydellä Salon keskustasta. Viitanummen ja Viitalaakson alueella asuu yhteensä noin asukasta. Alue on ollut aikaisemmin maaseutua, suurimmaksi osaksi metsää. Nykyään aluetta rakennetaan. Perniö sijaitsee noin 23 kilometrin etäisyydellä Salon keskustasta. Perniössä on noin asukasta, joista puolet asuu Perniön kirkonkylässä. Perniön maisemaan kuuluvat viljavat jokilaaksot, kumpuileva maasto, pienet järvet, metsäiset selännealueet ja merenrantavyöhyke. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Ympäristöministeriö vahvisti Salon seudun maankuntakaavan Kaava korvaa nykyiset vahvistetut seutukaavat, ja sen tavoitevuodeksi on asetettu Kaava alue käsittää Salon seutukunnan. Salon yleiskaava 2020 ( ) on tullut voimaan lukuun ottamatta Turun hallinto oikeuden päätöksessä mainittujen suojelukohteiden arvoluokitusta. Salon yleiskaava 2020 yhteydessä määriteltiin kaksi osa aluetta, joille on tarpeen laatia osayleiskaava tarkemman asemakaavoituksen pohjaksi. Toinen näistä alueista on Halikonlahden ranta alueella

2 Merikulmantien molemmin puolin (ns. Rannikon osayleiskaava) ja toinen Isokylän Toijalan alueella. Molemmat ovat Salon kaupunkirakenteen laajenemissuuntia. Rannikon osa yleiskaavan kaksi vaihtoehtoista luonnosta on ollut nähtävillä keväällä Osayleiskaavaehdotus on tulossa nähtäville. Kaavoituskatsauksessa on mainittu myöhempään ajankohtaan siirtyvissä yleiskaavahankkeissa, muun muassa suunnittelualueelle sijoittuva Teijo Mathildedal osayleiskaava. Uutena hankkeena on tarkoitus vuoden 2009 aikana käynnistää koko uutta Salon kaupunkia koskevan strategisen yleiskaavan laatiminen. Siinä pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen. Strategisen yleiskaavan perusteella voidaan myöhemmin aloittaa keskeisillä muutosalueilla mm. liitoskuntien rajavyöhykkeillä, osayleiskaavojen laatiminen. Tässä selvityksessä annetaan eväitä suunnittelualueen joukkoliikenteen kehittämisestä strategista yleiskaavaa varten. Vuoden 2009 aikana selvitetään rantayleiskaavojen yhtenäistämis ja muutostarpeet koko uuden Salon alueella. Selvityksen perusteella arvioidaan, millä alueilla on syytä käynnistää ranta yleiskaavan laadinta tai muuttaa olemassa olevaa kaavaa. (Kaavoituskatsaus 2009). Kuva 1. Kaavahankkeet 2009 SALO.

3 Joukkoliikenne Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus raportissa kaupunkiseuduilla määritetyt joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on jaettu valtakunnallisen tason vertailun tekemiseksi kuuteen luokkaan: 1. kilpailutaso, 2. houkuttelevataso, 3. autottomien arkiyhteydet, 4. vähimmäismatkustajatarpeet, 5. peruspalvelutaso ja 6. haja asutusalueiden palvelutaso. Salon seudulle KETJU projektin joukkoliikenteen palvelutasoluokat ja tarjonnan tavoitteet on osoitettu seuraavasti. Houkuttelevan tason (2.taso) joukkoliikenteen palvelutasoa tavoitellaan kaupunkiliikennealueelle: Salon Halikon keskustaajamaan ja Märynummeen, autottomien arkiyhteyksiä (3.taso) tavoitellaan Salon keskustan ja 10 muun taajaman välille sekä työmatkayhteyksiksi Meriniittyyn. Minimitason (6.taso) (lakisääteiset kuljetukset) on tavoitteena muilla alueilla, mikä tarkoittaa palveluliikennettä kerran viikossa. Houkuttelevan tason liikennöintiaika on arkisin klo välillä pääasiassa 30 minuutin vuorovälillä ja kävelyetäisyys pysäkille on alle 400 metriä. Autottomien arkiyhteyksien liikennöintiaika on arkisin 6 21 välillä 60 minuutin vuorovälillä (ruuhka aikana 30min) ja kävelyetäisyyspysäkille on alle 400 m taajama alueella. (Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus 2009.) Joukkoliikenteen tarjonta Salossa risteää keskeiset tieväylät. Valtatie 1 kulkee Salon halki lännestä itään ja etelä pohjoissuunnassa kulkee kantatie 52. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Salon keskustan läpi. Suunnittelualueella joukkoliikenneyhteydet ovat heikot. Paikallisliikenteen Salon linjan 1 reittiosuus Sirkkulasta Sillankulman kautta Halikkoon liikennöi arkisin klo välillä puolen tunnin vuorovälillä ja klo tunnin vuorovälillä. Vastakkaiseen suuntaan linjan 1 reittiosuus Halikko Sillankulma Sirkkula liikennöi klo välillä puolen tunnin vuorovälillä. Linja 1 kulkee Ylhäisentietä pitkin ohittaen Viitalaakson alueen ja pääradan itäpuolelta (kuva 2). Kuva 2. Salon linjan 1 reitti ja osittain linjojen 2 ja 3 reitit.

4 Salon kaupungin alueella suurin osa joukkoliikennematkoista alkaa tai päättyy Salon keskustaan (kuva 3). Salon keskustasta on yleensä hyvät joukkoliikenneyhteydet Salon suurimpiin taajamiin. Salon pienemmistä taajamista on pääsääntöisesti mahdollisuus käydä keskeisinä toiminta aikoina Salon keskustassa. Ilta ja viikonloppuvuorojen palvelutaso on puutteellinen. Linja autojen vuorotarjonta heikkenee myös kesällä verrattuna talviliikenteeseen. Palveluliikenne tarjoaa salolaisille kerran viikossa edestakaisen matkan haluttuun palveluun. Palveluliikenne noutaa tarvittaessa kotiovelta asioimaan lähimpään keskukseen ja kuljettaja avustaa matkustajia kaikissa matkan vaiheissa tarpeen mukaan. Palveluliikenne palvelee Perniön, Kiskon, Muurlan, Kiikalan, Suomusjärven, Halikon, Kuusjoen, Salon, Perttelin, Rappulan, Pajulan, Paukkulan, Vanutehtaanmäen, Ollikkalan, Tupurun, Anjalan, Mahlakankaren, Palometsän, Moision, Enolan, Pahkavuoren, Karjaskylän, Aarnionperän, Lukkarinmäen, Alhaisin, Ylhäisin, Viitanummen, Sirkkulan ja Merikulman alueilla. Suunnittelualueen pohjoisosassa palveluliikenne palvelee perjantai päivisin. Perniössä ja Perniöntien itäpuolisilla alueilla palveluliikenne palvelee maanantai aamupäivisin ja Perniöntien länsipuolen alueilla maanantai iltapäivisin. Kuva 3. Salon paikallisliikenteen reitit ja vuorotarjonta.

5 Kuva 4. Salon joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Lähde. Salon seudun liikennejärjestelmä 2020, Osaselvitys C, Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen, Varsinais Suomen liitto. Salon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma työ aloitettiin vuoden 2000 lopulla. Salon seudun liikennestrategia 2020 on valmistunut Liikennesuunnitelman toteutuksen aiesopimus vuosille allekirjoitettiin Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais Suomen liikennestrategian Aiesopimus Varsinais Suomen liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina allekirjoitettiin Nykytilan analyysia Suunnittelualue on laaja (kuva 5). Alue ulottuu Viitanummen ja Viitalaakson alueelta Perniöön saakka. Suurimmat keskittymät alueella ovat Perniö, Perniön asema, Teijo ja Sirkkula. Viitanummen ja Viitalaakson alueet rakentuvat Salon keskustaajaman tuntumaan. Rannikon osayleiskaava laaditaan suunnittelualueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Seuraavassa kappaleessa on luonnehdittu osayleiskaava aluetta tarkemmin.

6 Rannikon osayleiskaava alue Rannikon osayleiskaava alue on nykyisestä kaupunkirakenteesta irrallaan oleva maaseutumainen aluekokonaisuus. Rakennettua infraa alueella ovat alueen lävitse kulkeva Teijo Salo yhdystie, muuntoasemalla risteävät voimajohtolinjat ja sekä Helsingistä Salon kautta Turkuun johtava ratayhteys. Alueella harjoitetaan maataloustoimintaa ja asutus on haja asutusta. Osayleiskaava alueelle on noin 90 kpl asuinrakennusta. Rakennukset sijoittuvat alueen pohjoisosaan ja keskivaiheille. Asutus on pääosin väljää pientaloasutusta ja maatilojen pääkeskuksia. Salon yleiskaavassa ei ole osoitettu tälle alueelle uusia alueita asuinrakentamiseen, vaan nykyiset väljemmin rakennetut alueet on osoitettu AT merkinnällä, joka mahdollistaa rakentamisen tiivistämisen. Osayleiskaava alueen pohjoispuolella on asemakaavoitettu Viitanummen ja Viitalaakson asuinalue. Alueen pinta alasta suurin osa on viljelykäytössä. Alueella on viisi suurehkoa kasvihuonekeskittymää. Muutoin alueelle ei ole juurikaan työpaikkatoimintaa. Kuva 5. Suunnittelualue. Lähimmät suunnittelualueen palvelut sijoittuvat Salon keskustaan ja Perniöön. Sirkkulassa sijaitsee Sirkkulan koulu. Viitanummen asemakaavassa on aluevaraukset lähipalveluille. Viitanummen alueelle on pohdittu koulun ja päiväkodin sijoittamista.

7 Salon keskustassa ja sen lähialueilla on kattava kevyenliikenteen verkosto (kuva 6). Suunnittelualueella pyörätieverkko ulottuu Salon keskustasta Sirkkulaan saakka. Joukkoliikenne joutuu usein kaupungin sisäisillä matkoilla kilpailemaan kevyen liikenteen kanssa, koska etäisyydet ovat lyhyet. Kuva 6. Suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteydet Salon keskustaan. Kehittämisajatuksia Suunnittelualueella on toisistaan etäällä olevia keskuksia sekä asumisen ja palvelujen keskittymiä. Maankäyttöä suunniteltaessa tulee miettiä, onko joukkoliikenteen asema alueella tarpeeksi vahva ja halutaanko joukkoliikenteen asemaa vahvistaa siinä määrien, että ollaan valmiita myös katuverkon kehittämiseen sekä suunnittelemaan uudet asuntoalueet joukkoliikenteen ehdoilla. Tässä luvussa on esitetty kolme joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeää kohdetta suunnittelualueelta, joilla maankäyttöä on suositeltavaa lisätä. Tie ja katuverkko Joukkoliikenteen näkökulmasta maankäytön suunnittelussa tulee korostua uuden maankäytön ja täydennysrakentamisen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Uusia alueita suunniteltaessa on pyrittävä laatimaan alueen rakenne sellaiseksi, että katuverkko luonnostaan antaa mahdollisuuden joukkoliikenteen sujuvaan hoitamiseen ja alueellisesti kattavaan palveluun. Kaavoituksella, jopa jo yleiskaavavaiheessa, ratkaistaan joukkoliikenteen käytettävyys (mm. kävelyetäisyys pysäkeille). Joukkoliikenteen linjaston kehittämiseksi, uutta maankäyttöä paremmin palvelevaksi ja palvelutason parantamiseksi, voi olla tarpeen myös täydentää olemassa olevaa katuverkkoa.

8 Vaiheistus Suunnittelualueella uusien ja laajennettavien asuinalueiden vaiheistus riippuu muun muassa nykyisestä joukkoliikenteen palvelutasosta. Ensimmäiseksi kannattaa rakentaa alueet, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on jo nyt vähintään kohtuullinen. Suunnittelualueella uutta maankäyttöä tulee sijoittaa ensisijaisesti olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Salon paikallisliikenteen linja 1 kulkee suunnittelualueen itäpuolelta. Täydennysrakentaminen olemassa olevien joukkoliikennepalvelujen vaikutusalueelle parantaa sekä uusien että alueella asuvien mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä. Parhaimmassa tapauksessa joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan nostaa väestötiheyden ja palvelutarpeen kasvaessa. Asuin ja työpaikkojen sekä palvelujen sijoittamisella hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen voidaan vaikuttaa siihen, että henkilöautoilun sijaan matkoilla käytettäisiin yhä enemmän joukkoliikennettä. Tavoitteena on myös, että autollisten asuntokuntien määrä ei enää kasvaisi (kuva 7). Maankäyttöä suunniteltaessa uudet alueet on ympäristön ja talouden kannalta edullista sijoittaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Viitanummen ja Viitalaakson alueet sijoittuvat Salon keskustaajaman tuntumaan ja ne tulevat olemaan osa taajama aluetta. Viitanummen ja Viitalaakson alueelle sijoittuu uutta asukasta, joten alueen kokonaisväestömäärä tulee olemaan Yli asukkaan alue tuottaa joukkoliikennematkoja niin paljon, että alueella voidaan järjestää arkisin minuutin vuorotarjonta ja viikonloppuisin tunnin vuorotarjonta. Tämä edellyttää, että asutus on keskittynyt joukkoliikennereittien läheisyyteen ja katuverkko mahdollistaa sujuvan joukkoliikenteen järjestämisen. Viitanummen ja Viitalaakson alueella voi siis palvella oma paikallisliikenteen linja, jolla palvelutaso on ns. houkuttelevalla tasolla. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne (vähintään 4 vuoroa tunnissa) olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin asukasta neliökilometrillä. Maankäytön suunnittelussa luodaan perusta joukkoliikenteen käytettävyydelle ja sen tehokkaalle järjestämiselle. Kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että uusien asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa joukkoliikennepalvelut ovat etusijalla. Uusille alueilla joukkoliikennepalvelujen toteuttaminen on hyvä tehdä alkuvaiheessa niin, että asukkaat voivat valita kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut jo alueelle muuttaessaan. Lisäksi uudet alueet tulee ottaa käyttöön riittävällä volyymilla, jotta joukkoliikenteen palvelutasosta saadaan riittävä alusta lähtien. Suunnittelualueen kolmas uuden maankäytön sijoittamisen painopistealue on Perniö. Perniössä uudella maankäytöllä voidaan taata joukkoliikennepalvelujen säilyttäminen alueella.

9 Kuva 7. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta keskeiset alueet suunnittelualueella.

10 Linjasto Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla. Suurin osa matkoista suuntautuu luonnollisesti keskustaan ja palvelukeskittymiin, ja sen takia joukkoliikenteen kehittämisen painopiste pitäisi olla keskustaan ja kaupan keskittymiin suuntaavilla nopeilla linjoilla. Matkan suuntaan etenevä joukkoliikenne pitäisi olla tavoitteena, jotta joukkoliikenteen matkaajasta saadaan kilpailukykyinen verrattuna muihin liikennemuotoihin.