VirtuaaliAMK:n verkkoaineistojen ARVIOINTIPROJEKTI/Mentorointiprojekti 2

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI / Verkkopedagogiikka ja tutkimus 2007 VirtuaaliAMK:n verkkoaineistojen ARVIOINTIPROJEKTI/Mentorointiprojekti 2 VirtuaaliAMK:ssa tuotettujen sisältöjen pedagoginen vertaisarviointi virtuaalisena henkilöstökoulutuksena - Verkkomentorointikonseptin kehittäminen 1. Tiedot osaprojektista Virtuaaliammattikorkeakoulun ESR-osahanke / ESR3 Etelä-Suomi Mentorointiprojekti 2 / VirtuaaliAMK-aineistojen arviointi Projektin kestoaika: Projektin vetäjät: yliopettaja Irja Leppisaari, KPAMK ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Leena Vainio, HAMK 2. Yhteenveto osaprojektin toteutuksesta ja tuloksista Virtuaaliammattikorkeakoulun Mentorointiprojekti2/Arviointiprojektin tavoitteena oli VirtuaaliAMK:n sisällöntuotantorenkaissa tuotettujen aineistojen laadunvarmistus ja tunnetuksi tekeminen sekä tätä kautta laaja hyödyntäminen kaikissa ammattikorkeakoulun tutkinnoissa ja opinnoissa. Samalla projektissa oli tavoitteena luoda konseptia uudenmuotoiselle verkkomentorointia hyödyntävälle vertaisarviointimallille opettajien verkkopedagogisessa täydennyskoulutuksessa. Projektiin koottiin arvioijaopettajat VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöiden avulla ammattikorkeakouluista. Mukaan lähti 12 verkoston ammattikorkeakoulua ja yhteensä 34 opettajaa. Opettajille resurssoitiin projektiin 50 tuntia. Opettajat arvioivat mentoriryhmissä aikaisemmin verkostossa tuotettuja koulutussisältöjä. Projektin tavoite on ollut kolmitahoinen: VirtuaaliAMK-aineistojen tunnetuksi tekeminen ja käytön edistäminen AMK-verkostossa, materiaalin verkkopedagoginen laadunvarmistus ja opettajien verkkopedagogisen osaamisen vahvistaminen. Prosessi muodosti 2 opintopisteen (50 t) laajuisen verkkopedagogisen koulutuksen opettajan omaan työhön kytkettynä. Sitä tukivat projektin alussa virtuaalisesti toteutettu orientoiva koulutus, mentorointi koko prosessin ajan sekä kollegaverkoston tuki. Arviointiryhmissä arvioitiin yhteensä 48 opintojaksoa. Ryhmillä oli työkalunaan laadunarviointikriteerit ja tukenaan mentori, verkkopedagogiikan asiantuntija. Mentorin rooli oli olla keskustelukumppani pedagogisen laadun arviointiin liittyvissä kysymyksissä pääosin verkossa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Enemmistö arvioijaopettajista oli tyytyväisiä projektissa toteutettuun verkkomentorointiin (16/20) ja 82,6 % katsoi verkkomentoroinnin tarjonneen tukea arviointiprosessiin. Projektin avulla Virtuaaliammattikorkeakoulussa tuotetun verkkomateriaalin pedagogista laatua varmistettiin ja tuotettiin laatutyötä tukevat laatukriteerit, joita testattiin arvioinnin aikana. Arvioijaopettajat kokivat oppineensa uutta pedagogisesta laadunarvioinnista. Arviointikriteeristön koettiin tukeneen melko hyvin arviointiprosessia (16/19 vastausta) ja kriteeristöä kehitettiin prosessin aikana.

2 AMK-opettajuus kehittyi projektissa. Arvioijaopettajat oppivat ja kehittivät projektissa monipuolisesti virtuaaliopetukseen, virtuaalitiimityöskentelyyn, vertaisarviointiin, pedagogiseen laatutyöhön, modernin mentoroinnin muotoihin, verkosto-osaamiseen ja digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvää osaamistaan. Projekti edisti opettajien keskinäistä verkottumista ammattikorkeakoulun verkkopedagogiikan kehittämiseksi. Palautteen mukaan projekti muodosti enemmistölle arvioijaopettajista uudenlaisen ja antoisan virtuaalisen sekä vuorovaikutuksellisen sosiaalisen oppimistilan, jossa oli mahdollisuus oppia toisilta kollegoilta ja mentorilta. Virtuaaliryhmän tarjoaman kollegaverkoston näki itselleen merkityksellisenä vajaa 2/3 loppukyselyn ao. kysymykseen vastanneista. 95 % koki arviointiryhmässä syntyneen kollegiaalista keskustelua ja vuorovaikutusta ja 85 % saaneensa tukea ryhmältään arviointityössään. Opettajat kokivat voivansa hyödyntää projektissa sisällöllisesti oppimaansa omassa verkko-opetustyössään ja erityisesti sen arvioinnissa. Osallistujat myös rohkaistuivat ottamaan uusia digitaalisia työkaluja käyttöön opetuksessaan. Projektin valittujen digitaalisten työkalujen, erityisesti Connect Pro -viestintäjärjestelmän katsottiin palvelleen hyvin arviointiprosessia ja sopivan hyvin verkostomaiseen työskentelyyn. Projekti vahvisti tietoa siitä, että VirtuaaliAMK-koulutusaineistoja ammattikorkeakouluissa tunnetaan tällä hetkellä melko heikosti. Kolmenkymmenen yhden arvioijaopettajan ja heidän toimintansa kautta projekti edisti tuotetun materiaalin tunnettuutta ja hyödyntämistä AMK-verkostossa. Aineistot tulivat myös laajemmin opettajajoukon käyttöön. Projektin aikana opettaja jakoi omille kollegoilleen hankkimaansa asiantuntemusta ja tietoa virtuaaliopetuksesta ja Virtuaaliammattikorkeakoulun DIGMA-metatietovarannon kautta saatavilla olevasta alan opetusmateriaalista. Projektissa syntyi kehittävä vertaisarviointimalli ja verkkomentorointimalli, joita voidaan verkostossa levittää ja jatkokehittää hyödynnettäväksi työmenetelminä yleisesti henkilöstökoulutuksen ja pedagogisen tuen kehittämisessä. Syntyneessä henkilöstökoulutusmallissa levitettiin asiantuntijaosaamista, virtuaalisia työskentelymalleja sekä hyviä käytänteitä. Projektissa keskeistä oli myös toimintatutkimuksellinen kehittäminen. Projekti tuotti arviointitutkimusta pedagogista laadunarvioinnista ja verkkomentoroinnilla tuetusta vertaisarviointitoimintamallista. Lisäksi luotiin uudenlaisen henkilöstökoulutuksen malli, jossa verkkomentoroinnilla sidotaan yhteen opettajan kehittämisprojektissa toimimisen ja siihen kytkeytyvän omassa työssä oppimisen langat. 3. Osaprojektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Irja Leppisaaren ja Leena Vainion vuosina vetämä Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti toteutti mentorointipilotin sisällöntuotantorenkaiden pedagogisessa tukemisessa. Hankkeessa kehitettiin oppimisaihioiden arviointikriteerit, koottiin toimintatutkimuksen menetelmin tutkimusaineistoa piloteista sekä julkaistiin tutkimustuloksia konferensseissa (6) ja seminaareissa sekä tehtiin myös artikkeleita mentorointia käsitteleviin julkaisuihin. Virtuaaliammattikorkeakoulun verkkopedagogiikka ja tutkimustoiminnan puitteissa on siis arvioitu kehitettyjen pedagogisten laatukriteerien avulla verkostoyhteistyössä

3 2006 tuotettuja oppimisaihioita ja tuotantorenkaiden ristiinarvioinnista on myös kirjoitettu tutkimusartikkeleita. Tämän edeltäneen työn pohjalta, seuraavana vaiheena nähtiin keskeiseksi Virtuaaliammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen kannalta saada lisää tutkimuksellista tietoa siitä, miten verkostossa kehitetään virtuaaliopetuksen sisältöjä ja menetelmiä, miten yhteisesti tuotetut aineistot otetaan eri ammattikorkeakouluissa käyttöön ja millä menetelmillä parhaiten tuetaan opettajien siirtymistä myös verkko-opettajiksi. Liitteessä 1 on kuvattu hankeen kulku ja liitteen sisältö on seuraavassa kuvattu sanallisesti. Projektin tavoitteet olivat seuraavat: a. VirtuaaliAMK:n aineistojen tunnetuksi tekeminen ja käytön edistäminen ammattikorkeakouluissa Kesu:n tavoitteiden mukaan jokaisella ammattikorkeakouluopiskelijalla tulee olla mahdollisuus vuoteen 2008 mennessä suorittaa 30 opintopistettä virtuaaliopintoja. Opintojen takaamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja jo tehtyjen toteutusten laajaa hyödyntämistä. VirtuaaliAMK-projekti ( ) on tuottanut mittavasti aineistoa, joka ei ole vielä laajasti käytössä ammattikorkeakouluissa. Uhkana nähtiin, että tuotettu aineisto jää monelle opettajalle tuntemattomaksi ellei aineistoja tehdä tunnetuksi ja samalla esitellä verkko-opetuksen toimintamalleja, joissa hyödynnetään ja samalla myös kehitetään tähän asti tehtyjä sisältöjä. Mentorointiprojekti2/Arviointiprojektin tavoitteena oli VirtuaaliAMK:n sisällöntuotantorenkaissa tuotettujen sisältöjen (opintojaksot, oppimisaihiot, ohjaus) laadunvarmistus ja tunnetuksi tekeminen sekä tätä kautta laaja hyödyntäminen kaikissa ammattikorkeakoulun tutkinnoissa ja opinnoissa. Joustavat opinto-oikeudet opiskelijoille toteutuvat vain, jos VirtuaaliAMK:n toimintaperiaatteet ja aineistot tunnetaan. b. Pedagogisen laadunarvioinnin kehittäminen Virtuaaliammattikorkeakoulun sisällöntuotannon tuotteistamiseen kuuluu opintojaksojen arviointi ja toimivat arviointikriteerit. Osana tuotteistusprosessia tapahtuvan arvioinnin periaatteena on kehittävä vertaisarviointi, joka on pohja virtuaaliopetuksen ja menetelmien jatkuvalle kehittämiselle. Sisällöt arvioitiin pedagogisen laadun arviointikriteereillä, joita samalla yhteisesti jatkokehitettiin arviointiprosessissa. Tuotettujen aineistojen laajamittainen hyödyntäminen AMK-verkostossa perustuu hyviin esimerkkeihin ja läpinäkyvään arviointityöhön. Arviointiprosessissa hyödynnettiin mentoriverkostoa. Tämä mikä toimintamalli tuki tuotettujen sisältöjen pedagogista kehittämisnäkökulmaa. c. Uudenlaisen henkilöstökoulutusmallin kehittäminen Projektissa oli kyseessä myös vertaisarvioinnin toimintamallin ja ryhmän verkkomentoroinnin toimintatutkimuksellinen kehittäminen. Kehitystyö pohjautui vuosina Verkkopedagogiikka ja tutkimus -projektissa kehitetyn verkkomentorointimallin soveltamiseen ja jatkokehittämiseen. Samalla vertaisarviointimallissa pyrittiin jatkokehittämään VirtuaaliAMK:ssa sisällöntuotantoprosessissa kehitettyä ristiinarviointitoimintamallia. Perinteiset henkilökoulutusmuodot, esimerkiksi kurssit eivät useinkaan parhaimmalla tavalla vastaa opettajan omassa työssä kehittymisen ajankohtaisiin tarpeisiin, jotka

4 kytkeytyvät tietoyhteiskunnan asettamiin kompetenssivaatimuksiin. Tässä mentorointiprojektissa luotiin uudenlainen henkilöstökoulutusmuoto, jossa opettaja voi monipuolisesti kehittää ja uudistaa virtuaaliopetukseen, virtuaalitiimityöskentelyyn, vertaisarviointiin, pedagogiseen laatutyöhön, modernin mentoroinnin muotoihin, verkosto-osaamiseen ja digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvää osaamistaan. Projektin aikana arvioijaopettaja jakoi omassa ammattikorkeakoulussaan kollegoilleen hankkimaansa asiantuntemusta ja tietoa virtuaaliopetuksesta. Vertaisarviointi henkilöstökoulutuksena (2 op) sisälsi seuraavat verkkopedagogista ammatillista kehittymistä tukevat elementit: orientaatiokoulutus vertaisarviointiin ja verkostotyöskentelyyn, mentorien tuki prosessissa sekä kollegojenvälinen asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen. d. Arviointitutkimus ja verkkopedagogiikan asiantuntijoiden verkostoitumisen edistäminen Projektin koordinaattorit Irja Leppisaari ja Leena Vainio tekivät projektin eri osa-alueista niitä koordinoidessaan samalla toimintatutkimusta. Tutkimuksen kohteina tässä hankkeessa olivat virtuaaliprojekti opettajan yksilöllisenä ja yhteisöllisenä oppimistilana, kehittävän ja kollegiaalisen vertaisarvioinnin toteutuminen, pedagogisen laadunarvioinnin kehittäminen ja laatukriteerien käytettävyys, arvioinnin toteuttaminen uudenlaisena henkilöstön ammatillista kehittymistä tukevana learning in action henkilöstökoulutusprosessina sekä arviointiprosessin ja -projektin vaikuttavuus VirtuaaliAMK-aineistojen levittämisessä. 4. Osaprojektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien valinta Projektiin rekrytoitiin arvioijiksi koulutusaloittain ammattikorkeakouluista opettajia, jotka eivät ole aktiivisesti osallistuneet ao. materiaalin tuottamiseen arvioimaan oman alansa opintojaksojen sisältöjä. Arvioijaopettajat koottiin VirtuaaliAMKyhteyshenkilöiden avulla ammattikorkeakouluista. Mukaan lähti 12 verkoston ammattikorkeakoulua ja yhteensä 34 opettajaa, joista 3 keskeytti. Opettajille resursoitiin projektiin 50 tuntia. Suurin osa opettajista on lähtenyt projektiin mukaan täysin vapaaehtoisesti, mutta mukana on myös määrättyjä, mikä ei ole ollut oppimis- ja yhteistyöprosessiin sitouttava lähtökohta. Arviointiryhmät pyrittiin kokoamaan koulutusaloittain (8), mutta tiivistettiin lopulta kuuteen ryhmään mentorien lukumäärän mukaan. Arvioijia pyrittiin kokoamaan hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta edustava määrä. Arvioijien rekrytointi tapahtui seuraavasti: Ammattikorkeakoulujen VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöt hankkivat omista ammattikorkeakouluistaan arvioijia tavoitteena 1 henkilö/koulutusala/amk. Tiedote- ja rekrytointilomake lähetettiin yhteyshenkilöille arvioijista ja pyydettiin ilmoitukset arvioijista mennessä kehittämisyksikköön. Hanke ei maksanut arvioijille palkkaa. Projektiin osallistuminen edellytti projektin omarahoitusosuuden kerryttämiseksi työajan raportointia erikseen raportoitavina kustannuksina. Opettajat jaettiin kuuteen arviointiryhmään (3-8 opettajaa), joita vetämään rekrytoitiin verkkopedagogiikan asiantuntijoita. Hankkeeseen kutsuttiin mentoreiksi

5 verkkopedagogisia asiantuntijoita, joiden tehtävänä oli olla keskustelukumppaneina pedagogisen laadun arviointiin liittyvissä kysymyksissä pääosin verkossa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa arviointiryhmän kanssa. Työvälineinä yhteydenpidossa ja arviointisessioissa käytettiin Moodle-oppimisalustaa ja Connect Pro - viestintäjärjestelmää. Mentorointi on ollut perinteisesti kunniatehtävä ja motivaatio lähteä mentoriksi perustunut mentorin saamaan hyötyyn esimerkiksi oman ammatillisen asiantuntemuksen kartuttamisessa ja verkostoitumisessa. Projekti ei maksanut mentoreille palkkaa. Mentorit toimivat vapaaehtoisesti tai saivat omalta organisaatioltaan resursseja mentorina toimimiseen, johon tarvittava työ määriteltiin 40 tunniksi. Projekti maksoi mentorin ja mentoroitavan arviointiryhmän lähitapaamisen (prosessin alussa) matkakustannukset. Projektiin osallistuminen edellytti projektin omarahoitusosuuden kerryttämiseksi työajan raportointia erikseen raportoitavina kustannuksina. Mentorit löytyivät projektin vetäjien kontaktien ja kentän tuntemuksen avulla. Mentoreina toimivat Anu Pruikkonen (TOKEM), Seija Mattila (OAMK), Päivi Aarreniemi-Jokipelto (Haaga-Helia), Irma Mänty (Laurea), Eija Kalliala (Haaga-Helia) ja Päivi Karvanen (Haaga-Helia). Lisäksi Pekka Ihanainen (Haaga-Helia) toimi projektissa asiantuntijakonsulttina mentorien virtuaalisessioissa Osaprojektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö Verkkomentorointi valittiin projektissa toimintamenetelmäksi edellisten mentorointipilottien rohkaisevien tulosten pohjalta ja koska toimintamenetelmää haluttiin samalla testata tämäntyyppisessä toteutuksessa ja kehittää eteenpäin. Arviointiryhmät ja aktiivisesti arviointiprosessiin osallistuneiden määrä: Marata-ryhmä (mentori + 5 henkilöä) Liiketalouden ryhmä (mentori + 5 henkilöä) Yhteiset aineet -ryhmä (mentori + 6 henkilöä) Sosiaali- ja terveysalan ryhmä (mentori + 7 henkilöä) Muut alat -ryhmä (mentori + 2 henkilö) Tekniikka-ryhmä (mentori + 6 henkilöä) Koulutus Vertaisarviointiin osallistumisesta tässä kehittämisprojektissa muodostui AMKopettajalle kahden opintopisteen laajuinen (50 t) verkkopedagoginen työssäoppimisprosessi, jota tukivat tässä projektissa koulutus, mentorointi ja kollegojen välinen verkostoituminen, asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen. Projektin antama koulutus ja tuki sisälsivät seuraavat toiminnot/ulottuvuudet: orientaatiokoulutus sekä mentoreille että arvioijille ohjaus digitaalisten työkalujen ja verkkoympäristön käyttöön pilotin vetäjien ohjaus ja konsultaatio mentoreille prosessinaikainen ryhmämentorointi / mentorin antama ohjaus ryhmän kollegiaalinen, ryhmän vertaistuki / mentoreiden virtuaaliset kuukausisessiot itsearviointia tukevat tutkimuskyselyt / mahdollisesti haastattelu päätös-/arviointiseminaari.

6 Orientaatiokoulutus järjestettiin virtuaalisessiona, ensin mentoreille ja sitten arvioijille ja mentoreille yhdessä Connect Pro -viestintäjärjestelmää käyttäen. Projektin aikana vetäjien konsultaatio ja tuki on ollut erityisesti mentoreiden käytössä. Mentorit ovat jakaneet kokemuksiaan ja kysymyksiään virtuaalisesti kerran kuukaudessa toteutetuissa mentorointisessioissa. Ne on koettu merkittävinä oppimis- ja reflektiotiloina. Toteutus Aikataulutus Arvioijakoulutus pe klo Connect Provirtuaalikokouksena Arviointiryhmien täsmentyminen ja työskentelytavoista sopiminen Mentorin ohjaamana alakohtaisen arvioinnin suunnittelu ja arviointikriteeristön perehtyminen; kontakti- tai virtuaalitapaaminen mentorin ja Irjan tai Leenan kanssa viikkojen aikana mentori ja ryhmät sopivat toimintaperiaatteet, ja arvioitavat aineistot, suunnittelevat miten arviointi tapahtuu ja miten mentori toimii arvioinnin tukena Huhti - syyskuun aikana aineistot arvioitiin ja keväällä suositeltiin aloitettavan oman oppilaitoksen kollegojen kanssa tapahtuva verkkoaineistoihin tutustuminen ja arvioiminen Arviointiryhmien omat virtuaalitapaamiset (arviointisessiot) mentorin johdolla suositeltiin viikoille 20, 34 ja 39 Projektin päätöksenä pidettiin kaikkien arvioijaryhmien yhteinen virtuaaliseminaari to kello Connect Pro:ssa. Projektin toteutusta voidaan luonnehtia seuraavasti: Mentorit ja arvioijaopettajat rekrytoitiin ja heille järjestettiin orientaatiokoulutus tehtävän suorittamista varten. Arviointi tapahtui vertaisarvointina mentorin vetämissä ryhmissä. Arviointiryhmillä oli mahdollisuus järjestää lähitapaaminen ryhmänä mentorinsa kanssa. Tätä mahdollisuutta käytti vain yksi ryhmä. Arvioijat arvioivat ensin omassa oppilaitoksessaan muiden alansa opettajien kanssa sisältöjen pedagogisen laadun ja käytettävyyden ja miettivät eri oppimisaihioiden uudelleenkäytettävyyttä ja kehittämismahdollisuuksia. Arvioijat arvioivat yksin, pareittain tai ryhmässä opintojaksoja käyttäen laadittuja pedagogisen arvioinnin kriteereitä. Kriteerit toimivat myös keskustelun apuvälineenä arviointiryhmässä. Mentorointiryhmien yhteiset arviointisessiot järjestettiin virtuaaliistuntoina Connet Pro:ssa. Mentorit eli kutsutut verkkopedagogiset asiantuntijat toimivat arviointiryhmien tukena arviointiprosessissa. Mentori tuki arvioijia pohtimaan monesta eri näkökulmasta aineistojen käytettävyyttä ja edelleenkehittämistä. Viimeisessä virtuaalikokouksessaan arviointiryhmä laati yhteenvedon toiminnastaan ja tuloksistaan sekä kirjasi aineistojen jatkokehityssuosiota. Ryhmän arviointisessiot nauhoitettiin tai niistä kirjoitettiin muistio. Työskentelyvälineet projektissa: Connect Pro - vuorovaikutukseen Moodle prosessin rakentamiseen kokonaisuus Yhteiset tiedostot, tiedotus, arviointilomake Virtuaalipalaverien välinen keskustelu Arviointien palautus Excel-pohjainen arviointilomake 4.3. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken

7 Mentorointiprojektilla oli kaksi vetäjää: Irja Leppisaari ja Leena Vainio. Leena Vainio vastasi erityisesti pedagogisen laadun arvioinnin toteuttamisesta ja Irja Leppisaari projektin henkilöstökoulutusnäkökulmasta. Irja Leppisaari ja Leena Vainio ovat molemmat ammattikorkeakoulun verkkopedagogiseen kehitystyöhön ja verkkomentorointiin perehtyneitä ja ovat toimineet projektiyhteistyössä aikaisemminkin. Heille molemmille projektiin oli resurssoitu työaikaa keskimäärin noin 50 tuntia kuukaudessa. Projektin vastuuhenkilöiden lisäksi tavoitteiden toteutukseen tarvittiin muita yhteistyökumppaneita; kiinteää yhteistyötä verkkopedagogiikan asiantuntijoihin (mentorit), virtuaaliopetusta järjestäviin koulutusohjelmiin sekä opettajiin. Tyypillistä projektille oli verkostomainen työskentely. Projektissa käytettyjen digitaalisten työkalujen tuki varmistettiin. Projektiassistentti Essi Ylönen Hämeen ammattikorkeakoulusta oli projektin vetäjien, mentoreiden ja arvioijaopettajien käytettävissä ohjelmistojen käyttöön liittyvissä asioissa. Essi Ylönen myös toimi tutkimusassistenttina projektissa järjestäen osallistujille Webpropol-kyselyt ja litteroiden mentorointi-istuntojen nauhoitukset Kansainvälinen yhteistyö Projektin toteuttamisessa ei varsinaisesti ole ollut kansainvälistä yhteistyötä ja partnereita, mutta projektin vetäjät Irja Leppisaari ja Leena Vainio ovat pitäneet Virtuaaliammattikorkeakoulua ja kyseistä projektia esillä seuraavissa kansainvälisissä alan tunnetuissa ja arvostetuissa konferensseissa, joihin osallistumiseen vaadittava työaika on kohdennettu projektille kokonaan tai osin: - ED-MEDIA, Vancouver : Leppisaari, I., Vainio, L. & Tenhunen, M-L. What Did the Teachers Learn in the Virtual Networking Project? Experiences of Teacher Growth in the Content Production of the Finnish Virtual Polytechnic. (Leppisaari) - EDUCAUSE Australasian 2007, Melbourne ( ): Leppisaari, I. & Vainio, L. Teachers as Peer Evaluators of Learning Object Pedagogical Quality in the Virtual Polytechnic. (Leppisaari) - mlearn konferenssi 2007 Melbourne , Silander, P. & Vainio, L. Just in Time reblending - Learning tools on mobiles for learning German language. (Vainio) Edellä mainittuihin konferensseihin on sisältynyt myös verkkopedagogiikka ja tutkimus - projektin näkökulmasta merkittäviä asiantuntijatapaamisia. Hanketta on mm. esitelty Austalian ammatillisen koulutuksen kehittämisverkostolle, Australian Flexible Learning Framework -yhteisölle ja kontakti muodostettu autenttisen oppimisen kansainväliseen erityisasiantuntijaan Jan Herringtoniin (Associate Professor in IT in Education at The University of Wollongong, Australia). Lisäksi professori Okhwa Lee (Korea) vieraili Irja Leppisaaren kanssa VirtuaaliAMK:n kehitysyksikössä Tampereella, jossa projektia esiteltiin hänelle osana VirtuaaliAMK:n toimintaa. Projektista suunnitteilla Leppisaaren, Vainion ja tohtori Elizabeth Hartnell-Youngin (University of Nottingham, University of Melbourne) yhteistyössä artikkeli professori David Clutterbuckin toimittamaan Virtual Coach, Virtual Mentor teokseen vuonna 2008.

8 5. Julkisuus ja tiedottaminen Projektiin liittyviä esityksiä, luentoja ja alustuksia on pidetty seuraavasti: - Digital Learning Lab -konferenssissa Hämeenlinnassa VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöpäivillä Kouvolassa ITK- päivillä Virtuaaliamk työpajassa - Ammattikorkeakoulupäivillä Kokkolassa Työelämälähtöinen oppiminen avoimissa oppimisympäristöissä, ns. AVERKOkonferenssi Kokkolassa AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Helsingissä DIAKissa jaossa kehittämisyksikön laatima tiedote projektista, projektin esittelyä - VirtuaaliAMK-portaalin tutkimussivustolle kootaan kuvaukset arviointityökaluista ja arvioinnin tuloksista. Excel-pohjainen arviointityökalu on jatkossa vapaasti kaikkien verkoston jäsenten (=ammattikorkeakoulujen ja niiden opettajien) käytettävissä. - Hankkeesta on jätetty tutkimusabstrakti Development of a Virtual Mentoring Community to Support Teachers On-The-Job Learning arvioitavaksi elokuun alussa 2007 (AERA-tutkimusverkosto). Se laajennetaan tutkimuspaperiksi projektin loppuarvioinnin pohjalta. - Osaprojektista laaditaan laajennettu arviointiraportti myöhemmin päätettävän julkaisusarjaan. - Ks. myös edellisessä kohdassa (4.4.) olevat kansainväliset yhteydet, joissa tätä osaprojektia on esitelty. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat osaprojektin toteutuksessa Toimijoiden sitoutuminen ja projektin ajoittuminen Kiireisten opettajien projektiin sitoutumisen arkiset aikataululliset esteet muodostuivat yhdeksi projektin pääongelmaksi. Niitä vahvistivat joissakin tapauksissa opettajia turhauttaneet tekniset ongelmat virtuaalitapaamisissa (esimerkiksi omalta koneelta ei päässytkään osallistumaan virtuaalipalaveriin). Päätös projektin käynnistymisestä tuli lyhyellä aikataululla ja ajanjaksoa ei ollut mahdollista valita eikä pidentää, koska ESRprojekti, jonka osaprojektina tämä projekti toimi päättyy Kyseessä oli siis 10 kuukauden mittainen projekti, jossa osa ryhmistä koki pääsevänsä vasta alkuun kun oli aika lopetella prosessi. Lisäksi kesäaika katkaisi pahasti projektin toimintaa ja vaikeutti yhteisöllisen prosessin muotoutumista. Arviointikriteeristön toimivuus Pedagogisen laadunarvioinnin kriteeristöä kehitettiin prosessin alussa, mikä toisaalta sitoutti ja motivoi toimijoita, mutta toi myös epävarmuutta. Haittana oli, että arviointilomakkeesta oli käytössä kaksi versiota, koska kehitystyötä tehtiin samanaikaisesti. 70 % arvioijista käytti viimeisteltyä Excel-lomaketta ja 30 % sitä edeltänyttä Word-lomaketta. Arvioijien palaute kriteeristön toimivuudesta vaihtelee erittäin positiivisesta epäileviin kommentteihin. Epäilevät kommentit liittyvät lähinnä eri ominaisuuksia mittaavien ulottuvuuksien yhteenlaskettuihin tuloksiin ja keskiarvoihin ja

9 niiden vertailumahdollisuuksiin, koska arviointikriteereissä oli positiivisia arviointeja pois sulkevia negatiivisia arviointeja. Lisäksi yhteenlaskun tulos ei kumulatiivisesti lisännyt tai laskenut tulosta. Arviointien kokonaiskäsittelyssä tämä kriteeristön ominaisuus ei kuitenkaan muuttanut arviointien lopullista tulosta, vaan saadut suhdeluvut kertovat oikeasti aineiston pedagogisesta laadusta. Seuraavissa vastaavissa projekteissa arviointikriteerit voisi testata etukäteen, jolloin arviointiprosessissa olisi jo valmiit kriteerit. Toisaalta valmiit kriteerit voivat vähentää yhteistä keskustelua ja samalla pohdintaa siitä, mikä todella on arvioitava laatu. Tämän projektin arviointituloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että arviointikriteerit kehittyivät prosessin aikana ja kaiken kaikkiaan sisällöntuotantoon suhteutettuna tulivat ikään kuin jälkijunassa tässä laajamittaisessa ja moniulotteisessa VirtuaaliAMKkehitystyössä. Toinen arviointituloksiin kohdistettava huomio onkin se, että arviointikriteerit on kehitetty vasta aineistojen valmistumisen jälkeen. Sisällöntuotannon aikana olisi oltava jo tiedossa, millä kriteereillä tehtyjä aineistoja arvioidaan. Nyt arvioijat havaitsivat ristiriitaa arviointikriteerien ja joidenkin opintojaksojen lähtökohtaisten pedagogisten näkemysten välillä. Huomio koskee erityisesti teknisten alojen opintojaksoja. Jos sisällöt tuotettaisiin uudelleen tietäen arviointikriteerit, tulokset voisivat olla huomattavasti positiivisempia. Prosessi vain kuvastaa sitä, miten laatu kehittyy vasta prosessin aikana, kun on kysymys uudesta toimintamallista ja tuotantotavasta. Lisäksi osa arviointiryhmistä päätyi arvioimaan oppimisaihioita, vaikka arviointikriteerit oli kohdennettu nimenomaan opintojaksoihin. Opintojaksojen arviointikriteerit eivät kaikin osin soveltuneet oppimisaihioiden arviointiin, mihin tarkoitukseen olikin laadittu edellisessä Verkkopedagogiikka ja tutkimus -projektin yhteydessä omat arviointikriteerit (Vainio & Silander 2005). Arviointikriteerien katsottiin olleen hyvän pohjan arviointityölle. Niiden haasteellisuus oli lopulta yksi pedagogista keskustelua arviointiryhmissä edistänyt tekijä ja aktivoi pyrkimyksen etsiä yhteistä ymmärrystä:..on viiden ihmisen tulkinnan kautta muodostettu se yhteinen näkemys, miten asioita ymmärretään ja mitä mikäkin tarkoittaa. tulokset on siinä mielessä enemmän yhteismitallisia kuin että jos ne olisivat jokaisen yksittäin henkilökohtaisesti tekemiä. Siellä oli sen verran poikkeamaa, että keskusteluissa se sitten usein vielä muuttui suuntaan tai toiseen siitä alkuperäisestä. ihan siitä syystä, että ehkä arvioija oli ajatellut sen kriteerin eri tavalla. (Mentori päätösseminaari) Tässä projektissa arviointi on ollut nimenomaan kehittävää arviointia. Tavoitteena on ollut pohtia ja havainnoida, miten aineistoja rikastetaan, miten niitä kehitetään ja mitä voidaan oppia toteutuneesta VirtuaaliAMK:n tuotantoprosessista. Loppupalautteessa nousi esille myös arvioijaa motivoineena asiana se, että pääsi vaikuttamaan arviointikriteeristön kehittämiseen. Kehittämisprojektin luonne Aktiivisen kehittämistyön kytkeminen projektiin muodosti haasteen. Pieni osa opettajista haluaa edelleen toimia niin, että kaikki projektin toteutukseen liittyvä on tarkoin valmiiksi suunniteltu etukäteen ja pilotissa edetään tarkalleen sen mukaan. Suurin osa ammattikorkeakouluopettajista ymmärtää kehitysprojektin luonteen.

10 Kehittämisprojektille on tyypillistä se, että samalla kun edetään, arvioidaan myös koko ajan toimintamallien relevanttiutta ja voidaan tehdä muutoksia tarpeen mukaan. Yhteisen kehittelytyön mahdollisuus ja osallistuminen pilotin ja sen työkalujen/-tapojen kehittämiseen nähtiin loppukyselyn pohjalta myös motivoivana tekijänä, kuten edellä onkin jo tullut ilmi Suositukset osaprojektin toimeenpanon kehittämiseksi Osaprojektin tavoitteena oli verkkomentoroinnin avulla edistää kollegojenvälistä ja yhteisöllistä työskentelyä ja oppimista aineistojen pedagogisen laadun arvioinnissa. Yhteisöllisyyden aste jäi osassa mentorointiryhmiä heikommaksi kuin mitä tavoiteltiin. Projektin lyhyt aika ja kesälomien sattuminen juuri alkaneen yhteistyön kohdalle sotki usean ryhmän yhteisöllistä toimintaa. Yhteisöllisyyden toteutumista voitaisiin vastaavissa projekteissa varmistaa pariarvioinnin ja myös parimentoroinnin avulla. Ryhmänä yhteisöllisyyden saavuttaminen virtuaalityöskentelyssä näin lyhyen projektin puitteissa on haasteellista ja siihen voitaisiin pyrkiä parityöskentelyn väliaskeleen avulla. Lisäksi pienten ryhmien haavoittuvuus tulisi muistaa, ja ryhmäkokoa vahvistamalla ja keskeyttäjien korvaamisella amk-kohtaisesti taataan ryhmien toimivuus. Nyt rekrytointiaika jäi lyhyeksi. Vastaavissa projekteissa tulisi huomioida oppilaitosten toiminnan sykli, jotta yhteiselle työskentelylle jäisi riittävästi aikaa. 7. Osaprojektin tulokset - Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus osaprojektin konkreettisista tuloksista Konkreettisena tuloksena projektissa tuotettiin testatut opintojaksojen arviointikriteerit, 48 opintojakson arviointitulokset ja virtuaalisten työskentelympäristöjen testaus verkkopedagogisessa mentoroinnissa ja arvioinnissa. Projektissa arviointikriteeristö testattiin ja se kehittyi yhteisen kehitystyön tuloksena. Opintojaksojen pedagogisen laadun arviointikriteeristö on kaikkien avoimesti käytettävissä Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalissa jatkossa. Samoin opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämisen malli kehittyi. Virtuaalimenetelmien käyttöönottoa yhteistyöskentelyssä testattiin ja kehitettiin (Moodle, Connect Pro). Projektissa arvioitiin yhteensä 48 verkko-opintojaksoa. Arvioinnit on tehty huolellisesti ja paneutuen ja ne antavat monipuolista palautetta DIGMA-tietovarannosta ( materiaalipankista ). Tätä palautetta eritellään yksityiskohtaisemmin laajemmassa tutkimusraportissa. Miltä Virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksojen pedagoginen laatu näytti, minkälaista tietoa arviointi sitä antoi? Kehitetty pedagoginen laatukriteeristö sisälsi viisi teema-aluetta: autenttisuus, tavoitteellisuus, tiedonrakentelu, reflektiivisyys ja sisältö. Suurin osa arvioiduista opintojaksoista (65 %) sai hyviä arvioita autenttisuuden osalta. Autenttisuuteen katsottiin voitavan vaikuttaa erityisesti oppimistehtävillä. Kaikista opintojakoista ei sen sijaan löytynyt selkeitä oppimisen tavoitteita, mikä kuitenkin on ollut VirtuaaliAMK:n sisällöntuotannossa opintojaksojen suunnittelussa lähtökohta. Vain puolet arvioiduista aineistoista arvioitiin tavoitteiden osalta laadukkaiksi. Lisäksi oppimisen arvioinnin kuvaamisessa löydettiin useimmissa opintojaksoissa puutteita.

11 Yksilön tiedonrakentelu saattoi arvioinnin mukaan yleensä toteutua opintojaksoissa, mutta yhteisöllisessä tiedonrakentelussa oli puutteita. Yllättävää oli, että monet arvioijat eivät pitäneet kovin merkityksellisenä omaa tiedon tuottamista esimerkiksi ongelmanratkaisuprosessin muodossa tai omien johtopäätösten tekemisenä. Nähtiin, että asiat opitaan lukemalla sisällöt. Arvioijien omat pedagogiset näkemykset vaikuttavat siten arvioinnin lopputuloksiin. Reflektiivisyys koettiin vaikeimmin arvioitavaksi ominaisuudeksi pelkän opintojaksomateriaalin pohjalta, koska sen koettiin liittyvän oppimisprosessiin, opintojakson toteutukseen. Opiskelun aikainen palaute ja oppijan omaa ymmärrystä tukeva palaute syntyy vasta aidossa oppimisprosessissa ja näin ollen sen arviointi pelkän aineiston perusteella on ollut mahdotonta. Arviointikriteerejä on tarkistettavakin tämän osion osalta niin, että arviointikriteerit voitaisiin siirtää oppimisprosessin ohjauksen arviointikriteereihin. Sen sijaan opintojakson sisältö oli ominaisuuksista helpommin arvioitava. Joidenkin opintojaksojen osalta mainittiin, että sisältö ei kuulu arvioijan oman ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan. Tämä kertoo ammattikorkeakoulujen erilaisesta profiloitumisesta. Toisaalta sisällöstä voi löytyä oppimisaihioita, joita voi käyttää myös eri konteksteissa. Sisällöntuotannon ratkaisuissa jatkossa on myös entistä enemmän lähdettävä liikkeelle koulutusohjelmittain, ei yksittäisten opettajien toiveiden pohjalta. Mitä arvioijaopettajat oppivat projektissa? Osalle opettajista oppimisprosessi oli yhteisöllinen, aktiivinen ja oivaltava, osalle oppimisen tila jäi enemmän henkilökohtaiseksi ja kuuntelevaksi riippuen pitkälti arviointiryhmän toiminnasta ja yksittäisten toimijoiden sitoutumisesta. Projektissa syvempi Virtuaaliammattikorkeakoulun ja sen tarjoamien aineistojen ja palvelujen tuntemus kasvoi ja opittiin virtuaalitilassa työskentelyä ja vuorovaikutusta virtuaalisen välineen avulla. Lisäksi opittiin verkkopedagogiikkaa ja uusia näkökulmia laadunarviointiin sekä saatiin vinkkejä oman työhön kollegojen ajatuksista ja hyvistä käytänteistä sekä mentorin työskentelystä ja projektin toteuttamisesta kokonaisuudessaan. Merkittävimpänä opettajien oppimisen tulijana ja stimuloijana näytti toimineen vertaismentorointi, kollegojen kanssa yhteisen kohteen, laadunarvioinnin pohtiminen sekä kokemusten jakaminen ja analysointi. Koettiin, että tämä on aitoa yhdessä oppimista. Kaiken kaikkiaan tuli arvioijilta palautetta, että avasi uusia näkemyksiä suunnitella ja toteuttaa verkko-opetusta eli ilmeisen hyvin täytti sen tavoitteen että tässä opitaan verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen pedagogisia lähtökohtia, erilaisia tapoja suunnitella ja toteuttaa ja mitä siellä pitää huomioida, niin se henkilöstökoulutusnäkökulmasta toimi ilmeisen hyvin. (Mentori päätösseminaarissa) Projektiin on keskeisesti liittynyt prosessinaikainen tutkiminen ja kehittäminen. Alkukyselyssä kartoitettiin lähtökohdat ja odotukset. Mentorointisessiot ja mentoreiden keskinäiset kuukausipalaverit on nauhoitettu pääosin. Mentorointiprojektista laaditaan tutkimuspapereita, mikä on jäntevöittänyt projektin arviointinäkökulmaa alusta alkaen. Tuloksista kirjoitetaan ainakin yksi artikkeli myöhemmin päätettävään kasvatustieteelliseen julkaisuun. Lisäksi arviointitulosten pohjalta laaditaan VirtuaaliAMK:lle kooste kehitettävistä asioista.

12 Projektin yhtenä tavoitteena olleen uudenlaisen verkkopedagogisen henkilöstökoulutuksen/osaamisen kehittämisen toimintakonseptin tarkastelunäkökulmaa voidaan tiivistää seuraavasti: Kehittämisprojektista työssäoppimisprosessi virtuaalimentoroinnin avulla. Oleellisia tekijöitä tämän tavoitteen saavuttamisessa toteutetun projektin tulosten pohjalta ovat (Leppisaari, Mahlamäki-Kultanen & Vainio 2007): Kehittämisprojektin asiasisältöön integroitu e-mentorointi tarjoaa opettajille uudenlaisen ja tehokkaan virtuaalisen oppimistilan. Sen luomisessa mentorin rooleilla näyttää olevan keskeinen merkitys. Tutkimuksemme mukaan mentorilla on neljä keskeistä tehtävää yhteisen oppimistilan rakentumisessa VMC:ssä: sparraaja, verkottaja, keskustelukumppani/keskustelun aktivoija ja e-mentoroinnin kehittäjä Erityisesti opettajat odottavat selkeitä työskentelymalleja virtuaaliympäristössä. Mentoroinnin odotetaan tukevan yhteisöllistä työskentelyä, jonka avulla projektissa voidaan oppia enemmän. Siksi projektin sisällöllisten oppimistavoitteiden integroiminen vuorovaikutuksen laatua virtuaaliympäristössä tukeviin toimintatapoihin nousee yhdeksi keskeiseksi kehittämishaasteeksi VMC:ssä. Arvioinnin aikana aineistot tulivat tutuiksi eri käyttäjäryhmille ja samoin verkkoopetuksen mahdollisuudet. Lopputuloksena arviointityöstä projektissa saatiin tietoa opintojaksojen pedagogisesta laadusta, käytettävyydestä ja kehittämistarpeista. Samoin projekti antoi tietoa mentoroinnin mahdollisuuksista virtuaaliopetuksen kehittämisessä. Arviointiprosessin kautta saatiin VirtuaaliAMK:ssa tuotetut aineistot uusien / useampien opettajien tietoisuuteen. Samalla kerättiin myös tietoa siitä, miten eri ammattikorkeakouluissa joustavia virtuaalisia opintomahdollisuuksia opiskelijoille markkinoidaan ja järjestetään. 8. Osaprojektin innovatiivisuus Projekti toteutti innovatiivista, useimmille projektiin osallistuneille opettajille täysin uutta virtuaalista toimintamallia. Oli mielenkiintoista olla mukana virtuaalisessa tilassa ja prosessissa, ensimmäistä kertaa. Toteutetusta projektista voidaan puhua virtuaalisena mentorointiyhteisönä (virtual mentoring comminity, VMC) koska toiminta on johdettua (projektin koordinaattorit, mentori ryhmissä), jäsenet tulevat eri organisaatioista ja tieto ja taidot siirtyvät VMC:n ja opettajan työpaikan välillä. Tunnusomaista on myös kollaboratiivinen lähestymistapa ongelmien ratkaisuun sekä yhteisöllinen ja rajoja ylittävä työskentely. Lisäksi projektilla on yhteinen kehittämisen kohde: pedagoginen laadunarviointi. Projekti tarjosi VMC:lle käyttöön tarvittavat virtuaaliset työkalut ja niiden myötä joustavia kommunikaatiomahdollisuuksia kollegojen kanssa synkronisesti ja asynkronisesti sekä tuki myös ammattikorkeakouluverkoston omia kehittämis- ja arviointitarpeita virtuaaliopetuksessa. (vrt. Lewis & Allan 2005.) Mitä olemme oppineet projektissa sellaista mitä voi jakaa muille ja soveltaa muissa vastaavissa projekteissa? Työpari ja jaetut vastuualueet projektin/mentorointiohjelman johtamisessa on suositeltava toimintatapa. Projekti antoi hyvän kokemuksen myös kehittämisprojektin parikoordinoimisesta. Jaettu projektin vetäjyys teema- ja

13 vastuualueittain, kollegiaalinen tuki, ja asiantuntijuuden jakaminen ovat merkittäviä voimavaroja, jotka edistävät projektin tuloksia varsinkin kun liikutaan uudentyyppisissä, innovatiivisissa projektintoteutusmaisemissa. Myös arviointiryhmissä voitaisiin käyttää mentoripareja, jolloin heidän dialoginsa voisi aktivoida myös ryhmän dialogia. Myös vastuun jakaminen vapauttaisi mentorin sisällöllisen substanssin vahvempaan esiin nostamiseen kun hänen voimavaransa eivät menisi ainoastaan kokousaikojen ja toiminnan organisoimiseen. Arvioijaopettajat katsoivat projektin perusidean toimintatapana ja käytettyjen työvälineiden olleen toimivia ja sovellettavissa vastaaviin projekteihin. Yhteisistunnot Connect Pro:ssa ja arviointien etukäteistoimittaminen Moodleen sekä mentorointi ja yhteydenpito mentoriin, mentorointi Connect Pro:n kautta nostettiin esiin muihin projekteihin siirrettävissä olevina toimintatapoina. Lisäarvona koettiin myös, että Moodlessa oli mahdollisuus seurata toisten ryhmien prosesseja ja oppia niistä. Myös yhdessä kehitetyt arviointikriteerit koettiin enemmän omiksi työvälineiksi ja ne edesauttoivat yhteistä verkkopedagogisen laadun kehittämistä. 9. Toiminnan jatkuvuus Opintojaksoista kootaan arvioinnissa esiin nousseet yleiset huomiot, esimerkiksi ehdotukset navigoinnista ja rakenteesta, metatietokuvausten puutteet (esim. tarpeelliset ohjelmat) listaus keskeneräisistä tai päivitettävistä tuotteista, jatkokehittämiskohteita sekä myös opintojaksojen käyttösuosituksia. Arviointituloksia hyödynnetään jatkossa sisällöntuotannossa ja pedagogisten laatukriteerien hiomisessa. Arvioinnin tulokset kytketään rakentavalla tavalla opintojakson metadataan materiaalipankissa. Projektin tuloksia tullaan kokoamaan myös yhdessä VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikön kanssa kokonaisprojektin raportoinnin ja tulosten kuvaamisen yhteydessä ja vuoden 2008 verkkopedagogiikan ja tutkimuksen projektissa Autenttisen verkko-opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen. Eräässä arviointiryhmässä toivottiin tämän hankkeen tuloksena löytyvän vinkkejä, miten opettajat voivat jatkossa saada palautetta ja arviointia verkkototeutuksesta. Verkkoopettajien verkostoitumista kaivattiin. Sille voisi olla tilausta, että syntyisi samoista asioista kiinnostuneiden verkosto ja ihmiset saisivat palautetta omista aineistoistaan ja antaa arviointeja muiden tuotoksista. (Mentori, ) Lisäksi arvioijat ehdottivat toteutettavaksi autenttista arviointia, arviointia aidossa oppimis- ja opetusprosessissa. Nämä näkökulmat sisältyvätkin vuoden 2008 autenttisuus-projektiin. 10. Osaprojektin rahoitus, taloushallinto ja raportointi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, KPAMK/Irja Leppisaari , projektin toinen koordinaattori, henkilöstön verkkopedagogisen osaamisen kehittämismalli, tutkimus Laskujen tarkistus Irja Leppisaari, laskujen hyväksyminen, CENTRIA tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson

14 Osaprojektin kirjanpidosta KPAMK:n osalta vastannut organisaatio ja osaprojektin asiakirjojen säilytyspaikka: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö, keskusyksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK/Leena Vainio projektin toinen koordinaattori, arviointityökalujen kehittäminen, tutkimustehtävä Leena Vainio, laskujen hyväksyminen media-assistentti Essi Ylönen, verkkotyökalujen tuki ja tutkimusassistentin tehtävät Laskujen tarkistus projektisihteeri Heidi Vuopio ja osaprojektin kirjanpidosta vastannut Päivi Oksanen. Osaprojektin kirjanpidosta HAMK:n osalta vastannut organisaatio ja osaprojektin asiakirjojen säilytyspaikka: HAMK, Kehy, taloustoimisto Tarkemmat tiedot: Tuula Jaskari-Malinen, Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikkö

15 KAAVIO Liite 1 TAUSTA/ongelmat: tuotetun materiaalin laatu, tunnettuus ja hyödyntäminen AMK-verkostossa, opettajien verkkopedagoginen osaaminen, vrt. Kesun tavoite: v mennessä opiskelijan mahdollisuus suorittaa 30 op virtuaaliopintoja Mentori = kutsuttu verkkopedagoginen asiantuntija M M M M M M M M AMK1 AMK5, AMK 22 jne. X Tekniikan ja liikenteen ala AMK2 AMK9 AMK15 X Sosiaali, terveys ja liikuntaala AMK3, AMK16 AMK26 AMK23 X Kulttuuriala AMK7, AMK10 AMK18 AMK27 Humanistinen ja kasvatusala AMK9, AMK11 AMK16 X Yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon ala AMK5, AMK12 AMK13 AMK24 Luonnontieteiden ala AMK13, AMK19 AMK25 AMK26 Matkailu, ravitsemusja talousala AMK1, AMK8 AMK14 AMK21 XX Luonnonvara ja ympäristö KKOULLUTTUSSAALLAAKKOHTTAAIISSEETT VVEERRTTAAIISSAARRVVIIOIINTTIIRRYYHMÄÄTT (opettaja, joka ei ole ollut aktiivisesti mukana sisällöntuotannossa/koulutusala/amk) K O U L U T U S LAATUKRITEERIT Vertaisarviointi omassa koulutusohjelmassa TeamSpeak ym. online-työkalut VVEERRTTAAIISSAARRVVIIOIIVVAATT VIRTUAALIAMK:n SISÄLLÖNTUOTANTOA Materiaalipankki aineisto Opintojaksot, oppimisaihiot, ohjaus M E N T O R O I N T I TULOKSET: - Materiaalin laadunvarmistus - Tuotetun materiaalin laajamittainen hyödyntäminen ja tunnettuus AMK-verkostossa - Kehittävä vertaisarviointimalli ja mentorointi toimintamalli - Uudenlainen henkilöstökoulutusmalli, learning in action opettaja resurssoi 50 t opetusvelvollisuuteensa (ammatillinen kasvu, osaamisen kehittäminen) VirtuaaliAMK todistuksenantaja