SUOMEN VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU LOPPURAPORTTI AUTENTTISEN VERKKO OPETUKSEN VIRTUAALINEN BENCHMARKING PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU LOPPURAPORTTI AUTENTTISEN VERKKO OPETUKSEN VIRTUAALINEN BENCHMARKING PROJEKTI"

Transkriptio

1 SUOMEN VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU LOPPURAPORTTI AUTENTTISEN VERKKO OPETUKSEN VIRTUAALINEN BENCHMARKING PROJEKTI Irja Leppisaari ja Leena Vainio

2 2 Sisältö LOPPURAPORTTI / Verkkopedagogiikka ja tutkimus Tiedot projektista Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien valinta ja projektin toimintatapa Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö Projektin aikataulutus ja toteutus Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Tiivistetyt kuvaukset opintojaksoista Kansainvälinen yhteistyö Tutkimus Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Projektin tulokset - Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Loppuraportissa käytetyt lähteet ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta... 20

3 3 LOPPURAPORTTI / Verkkopedagogiikka ja tutkimus 2008 Autenttisen verkko-opetuksen tutkimus ja kehittäminen / Autenttisen verkkoopetuksen virtuaalinen benchmarking 1. Tiedot projektista Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisyksikön hanke Projektin kestoaika: Projektin vetäjät: yliopettaja Irja Leppisaari, KPAMK ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Leena Vainio, HAMK 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Suomen virtuaaliammattikorkeakoulun Autenttisen verkko-opetuksen benchmarkingprojektin tavoitteena oli tukea ammattikorkeakouluopettajia vahvistamaan autenttisuutta verkko-opetuksessaan. Samalla levitettiin autenttisen verkko-opetuksen hyviä käytänteitä ja kehitettiin uudenlaista virtuaalista benchmarking-toimintamallia opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen. Projektiin lähti mukaan 12 ammattikorkeakoulua kahdeksalla opintojaksollaan ja neljällä opintojakson osatoteutuksella. Näin muodostui kuusi benchmarking-paria. Kahdessa tapauksessa opintojaksolla oli käytössä pariopettajuus, joten yhteensä projektissa toimi 14 opettajaa. Kuka tahansa ammattikorkeakouluopettaja saattoi osallistua projektiin ns. havainnoijana, ja näin ollen virtuaalipalavereissa osanottajamäärä vaihteli 8-21 henkilöön, keskimääräisen osallistujamäärän ollessa 12 henkilöä. Ning-ympäristöön (http://vivabm.ning.com) oli puolestaan kirjautunut 43 henkilöä, mikä ilmentää sosiaalisen median verkostoivaa luonnetta. Benchmarking-prosessissa käytettiin kommunikaatiovälineinä Adobe Connect Professionals ohjelmistoa (ACP) virtuaalipalavereissa sekä palaverien välillä Ning-ympäristöä yhteisenä tiedonkeräämisja vuorovaikutusfoorumina. Autenttisen verkko-opetuksen arviointikriteereinä projektissa käytettiin Herringtonin ja Oliverin (2000) autenttisen oppimisen elementtejä (ks. tämä raportti s. 10 sekä Ne muodostivat arvioinnin kohteet, joiden avulla benchmarking-parit (kuusi paria) vertailivat omaa ja toistensa toimintaa ja tunnistivat verkko-opetuksensa kehittämishaasteita. Projektissa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittivat, että autenttisen oppimisen elementit toteutuivat melko tasapuolisesti tarkasteltavassa aineistossa. Vahvimpia elementtejä näyttivät opintojaksoissa olevan autenttinen konteksti ja tehtävät. Heikommin puolestaan toteutuivat kollaboratiivinen tiedonrakentelu, reflektio, artikulaatio sekä autenttinen

4 4 arviointi. Opettajat saivat toisiltaan benchmarking-prosessissa tukea ja ideoita, miten vahvistaa autenttista oppimista verkko-opetuksessa. Kehittämishaasteina nähtiin esimerkiksi työelämän asiantuntijakontaktien ja vertaisohjauksen lisääminen sekä oppimisyhteisön keskinäisen eritasoisen osaamisen hyödyntäminen. Projektissa tehtiin tunnetuksi autenttisen oppimisen kansainvälisesti arvostetun australialaisen Associate Professor Jan Herringtonin tutkimuskollegojensa kanssa laatimia autenttisen oppimisen elementtejä ja sovellettiin niitä virtuaalisessa benchmarking-toteutuksessa. Autenttisen oppimisen edistämiseksi projektissa kehitettiin virtuaali-istuntoina ja sosiaalisen median työmenetelmin toteutettavaa benchmarkingprosessia opettajien osaamisen tukemisen muotona. Projektissa syntyi virtuaalisen vertaiskehittämisen työtapa, e-benchmarking-malli ja jota voidaan verkostossa levittää ja jatkokehittää hyödynnettäväksi työmenetelmänä yleisesti henkilöstökoulutuksen ja pedagogisen tuen kehittämisessä. Näin projekti jatkoi jo edellisessä projektissa (vuonna 2007) aloitettua kehitystyötä, jossa luodaan sellaisia uusia henkilöstökoulutuksen malleja, joissa on keskeistä vertaisoppimisen hyödyntäminen opettajan omaan työhön kytkeytyvässä kehittämistehtävässä /-projektissa. Syntyneessä mallissa levitettiin asiantuntijaosaamista, virtuaalisia työskentelymalleja sekä hyviä käytänteitä. Opettajat kokivat voivansa hyödyntää projektissa oppimaansa suoraan omassa verkkoopetustyössään ja sen kehittämisessä. Projektin avulla varmistettiin Virtuaaliammattikorkeakoulussa verkkopedagogista laatua ja tuotiin suomalaiseen ammattikorkeakoulukontekstiin ja verkostoon myös verkkoopetuksen laatutyötä edistävät autenttisen oppimisen laatukriteerit. Projektissa oli keskeistä kehittävä tutkimus, jolle antoi lisäarvoa kansainvälinen asiantuntijayhteistyö. Projekti tuotti tieteellisen artikkelin ja konferenssiesitelmiä autenttisen oppimisen toteutumisesta. Tutkimusaineistoa tullaan vielä jatkossa käyttämään ja työstämään eri yhteyksissä. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Benchmarking projekti perustui mentorihankkeisiin, jotka toteuttiin vuosina Vuosina Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti toteutti mentorointipilotin sisällöntuotantorenkaiden pedagogisessa tukemisessa. Hankkeessa kehitettiin oppimisaihioiden arviointikriteerit, koottiin toimintatutkimuksen menetelmin tutkimusaineistoa piloteista sekä julkaistiin tutkimustuloksia konferensseissa ja seminaareissa sekä tehtiin myös artikkeleita mentorointia käsitteleviin julkaisuihin. Seuraavana vaiheena nähtiin keskeiseksi saada lisää tutkimuksellista tietoa siitä, miten verkostossa kehitetään virtuaaliopetuksen sisältöjä ja menetelmiä ja miten yhteisesti tuotetut aineistot otetaan eri ammattikorkeakouluissa käyttöön ja millä menetelmillä parhaiten tuetaan opettajien siirtymistä myös verkko-opettajiksi. Tältä pohjalta toteutettiin vuonna 2007 verkkoaineistojen arviointiprojekti. Projektin tavoitteina olivat VirtuaaliAMK:n aineistojen tunnetuksi tekeminen ja käytön edistäminen

5 5 ammattikorkeakouluissa, pedagogisen laadunarvioinnin kehittäminen ja uudenlaisen henkilöstökoulutusmallin kehittäminen. Projektissa oli kyseessä myös vertaisarvioinnin toimintamallin ja ryhmän verkkomentoroinnin kehittäminen toimintatutkimuksen menetelmin. Kehitystyö pohjautui vuosina Verkkopedagogiikka ja tutkimus - projektissa kehitetyn verkkomentorointimallin soveltamiseen ja jatkokehittämiseen. Vuoden 2008 projekti oli luonteva jatko edellä kuvatulle edellisinä vuosina tehdylle verkkopedagogiselle tutkimus ja kehitystyölle VirtuaaliAMK-verkostossa. Vuosina on Virtuaaliammattikorkeakoulun verkkopedagogiikka ja tutkimus-piloteissa tuettu oppimisaihioiden ja opintojaksojen pedagogisesti laadukasta tuottamista sekä pedagogisen laadun arviointia. Laajan sisällöntuotantovaiheen seurauksena yhteistä materiaalivarantoa on muodostunut ja vuonna 2008 panostettiin puolestaan laajempaan verkko-opetuksen toteuttamisen näkökulmaan, kuten VirtuaaliAMK-strategiassa on linjattu: opettajille tulee tarjota edellytykset suunnitella verkkototeutuksia ja toimia verkkototeutusten ohjaajina. Toteutusten tuottamisen tukemisen avulla koottiin yhteen Virtuaaliammattikorkeakoulussa viime vuosina tehtyä pedagogista kehittämistyötä ja annettiin opettajille työkaluja kehittää verkkopedagogisia valmiuksiaan ja omaa verkkoohjaus- ja opetustyötään monimuotoisissa, erilaisia digitaalisia työvälineitä hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Perinteiset henkilökoulutusmuodot, esimerkiksi kurssit eivät useinkaan parhaimmalla tavalla vastaa opettajan omassa työssä kehittymisen ajankohtaisiin tarpeisiin, jotka kytkeytyvät tietoyhteiskunnan asettamiin kompetenssivaatimuksiin. Vuoden 2007 ja mentorointiprojektissa ja vuoden 2008 autenttisen verkko-opetuksen virtuaalisessa benchmarking -projekteissa luotiin uudenlaisia henkilöstökoulutusmuotoja, joissa opettaja voi monipuolisesti kehittää ja uudistaa virtuaaliopetukseen, virtuaalitiimityöskentelyyn, vertaisarviointiin, pedagogiseen laatutyöhön, verkostoosaamiseen, kollegojenvälisen asiantuntijuuden jakamiseen ja kehittämiseen ja digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvää osaamistaan. 4. Osaprojektin toteutus ja yhteistyö 4.1 Osallistujien valinta ja projektin toimintatapa Osallistujat verkko-opetuksen virtuaaliseen benchmarking -projektiin koottiin VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöiden avulla ammattikorkeakouluista. Projektiin haettiin ammattikorkeakoulujen tarjonnassa olevia verkko- tai verkkotuettuja opintojaksoja tai niiden osia. Hakulomakkeessa pyydettiin tarkastelemaan projektiin tarjottavaa opintojaksoa Herringtonin & Oliverin (2000) autenttisen oppimisen kriteerien pohjalta. Projektiin lähti mukaan 12 ammattikorkeakoulua opintojaksollaan (8) tai sen osatoteutuksella (4). Näin muodostui kuusi benchmarking-paria. Kahdessa tapauksessa oli käytössä pariopettajuus, joten yhteensä projektissa toimi 14 opettajaa. Kuka tahansa ammattikorkeakouluopettaja saattoi osallistua projektiin ns. havainnoijana, ja näin ollen virtuaalipalavereissa osanottajamäärä vaihteli 8-21 henkilöön, keskimääräisen osallistujamäärän ollessa 12 henkilöä. Ning-ympäristöön (http://vivabm.ning.com) oli puolestaan kirjautunut 43 henkilöä, mikä ilmentää sosiaalisen median verkostoivaa

6 6 luonnetta. Benchmarking-prosessissa käytettiin kommunikaatiovälineinä Adobe Connect Professionals ohjelmistoa (ACP) virtuaalipalavereissa sekä palaverien välillä Ningympäristöä yhteisenä tiedonkeräämis- ja vuorovaikutusfoorumina. Benchmarking-menetelmässä verkko-opetuskäytänteitä arvioidaan ja kehitetään reflektiivisinä toimijoina vertaisten kanssa yhdessä. Benchmarking on oppimisprosessi, jonka kautta opitaan muilta hyviä toimintamalleja ja asetetaan omalle toiminnalle kehittämishaasteita. (Ks. Jackson 2000; Karjalainen, Kuortti & Niinikoski 2002.) Toimintatapa oli kolmivaiheinen sisältäen sekä asynkronista että synkronista vuorovaikutusta: 1) Benchmarking-parit tutustuivat toistensa vertaisarvioitavaan aineistoon etukäteen. Etukäteisvalmistelu tapahtui Ningissä. Osassa tapauksia heillä oli mahdollisuus myös tutustua verkossa toistensa opintojaksototeutukseen. 2) Virtuaalinen benchmarking-sessio toteutettiin Adobe Connect Pro:ssa siten, että opettaja esitteli opintojaksonsa, pari kommentoi sitä kriteerien pohjalta ja käytiin yhteistä keskustelua. 3) Keskustelu jatkui ns. jälkipuintina Ning:ssä. Benchmarking menetelmän avulla projektissa pohdittiin autenttisuuden haasteita verkkoopetuksessa: ammattikorkeakoulujen opettajat esittelivät opintojaksonsa peilaten sitä autenttisen oppimisen elementteihin, saivat vertaispalautetta ja kehittävässä kollegiaalisessa vuoropuhelussa oppivat uutta autenttisen opetuksen toteuttamisesta. Samalla projektissa kehitettiin uudenlaista virtuaali-istuntoina ja sosiaalisen median työmenetelmin toteutettavaa benchmarking-prosessia opettajien osaamisen tukemisen muotona. Ammattikorkeakouluopettajien motivaatio lähteä projektiin perustui hyötyyn oman ammatillisen ja verkkopedagogisen asiantuntemuksen kartuttamisessa ja verkostoitumisessa. Projekti ei maksanut osallistujille palkkaa. Opettajat olivat mukana täysin vapaaehtoisesti tai saivat omalta organisaatioltaan resursseja benchmarkingprosessiin, johon tarvittava työ määriteltiin 25 tunniksi. 4.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö Projekti toteutettiin VirtuaaliAMK-verkostossa ja siinä todentui ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö verkkopedagogisessa kehitystyössä. Caseja oli 12 ammattikorkeakoulusta ja lisäksi havainnoijia kolmesta ammattikorkeakoulusta. Yhteensä projekti tavoitti 15 ammattikorkeakoulun opettajia/edustajia. Kutsut benchmarking -tilaisuuksista lähettiin aina kaikille VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöille sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisverkoston Opetuksen toteutus työrenkaan jäsenille. Virtuaalinen benchmarking valittiin projektissa toimintamenetelmäksi edellisten vuosien mentorointipilottien rohkaisevien vertaistuen ja oppimisen näköalojen pohjalta ja koska toimintamenetelmää haluttiin samalla testata tämäntyyppisessä toteutuksessa ja kehittää

7 7 eteenpäin. Benchmarking-prosessi tarjosi AMK-opettajalle mahdollisuuden kehittää verkkopedagogista osaamistaan, jota tukivat projektin tarjoamat sisällölliset ja tekniset työkalut, kollegojen välinen verkostoituminen, asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen. Projektilla oli yhteys myös ammatillisiin opettajakorkeakouluihin, sillä projektiasiantuntija Pekka Ihanainen (Haaga-Helia, AOKK) toimi projektissa asiantuntijakonsulttina erityisesti virtuaalisissa benchmarking-sessioissa. Kansainvälinen yhteistyö projektissa rakentui autenttisten oppimisen arviointikriteerien kautta ja australialainen Associate Professor Jan Herrington (University of Wollongong) tuli kriittiseksi ystäväksi konkreettisesti viimeiseen ryhmän tapaamiseen syyskuussa 2008 Kokkolassa. Hänen antamansa palaute koettiin erittäin arvokkaaksi ja tehty työ tulee tunnetuksi Herringtonin kautta myös maailmalla autenttisen oppimisen konferensseissa. Yhteistyötä jatketaan kirjoittamalla konferenssipaperi ED-MEDIA konferenssiin sekä jatkamalla tieteellisen julkaisun kirjoittamista johonkin kasvatusalan julkaisuun. 4.3 Projektin aikataulutus ja toteutus 2008 TAMMIKUU Projektin suunnittelu, valmistelu ja käynnistys HELMIKUU - MAALISKUU Kerättiin caset VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöiden kautta 12 casea (= 12 amkia, 14 opettajaa) + vapaa pääsy kaikille, havainnoijia Käännettiin arviointikriteerit Projektin alkuseminaari verkossa Kuvaukset caseista verkkoon( HUHTI-TOUKOKUU Virtuaaliset benchmarking-tapaamiset Adobe Connect Pro:n kautta 5 istuntoa keväällä (ka 12 hlöä), nauhoitettiin Benchmarking-parien itsearvioinnit ja parin opintojakson arvioinnit Arviot ja keskustelu liitettiin Ning-ympäristöön (43 henkilöä kirjautunut) ELO-JOULUKUU Yhteenvedot, tutkimus (ITK 2009; &J. Herrington ED-MEDIA 2009) Loppuseminaari, asiantuntijapalaute (29.8, ACP-seminaari & J. Herrington) Loppuraportointi, tiedotus, Autenttisen verkko-oppimisen arviointityökalu portaaliin Projektin toteutus voidaan tiivistää seuraavasti: Autenttisen verkko-opetuksen caset koottiin ammattikorkeakouluista ja osallistujille (casien omistajat ja muut havainnoijat) järjestettiin orientaatiokoulutus tehtävän suorittamista varten. Arviointi tapahtui vertaisarvointina käyttäen autenttisen oppimisen arvioinnin kriteereitä. Kriteerit toimivat

8 8 myös benchmarking-parien keskustelun apuvälineenä ja tulivat laajemminkin osanottajien välistä pedagogista keskustelua virtuaalisessioissa. Benchmarking-sessiot järjestettiin virtuaali-istuntoina Adobe Connet Pro:ssa. Benchmarking-sessiot nauhoitettiin. Projektin vetäjät laativat yhteenvedon 12 caseista ja yhteenvetoa käsiteltiin yhdessä. Projektin antama koulutus ja tuki sisälsivät seuraavat toiminnot: orientaatiokoulutus / alkuseminaari verkossa (ACP) klo ohjaus digitaalisten työkalujen ja verkkoympäristön käyttöön, ennen benchmarking istuntoja oli mahdollisuus saada teknistä tukea pilotin vetäjien ohjaus ja konsultaatio: sisällöllistä tukea annettiin kysyjille koko projektin ajan benchmarking-parien vertaistuki, benchmarking-yhteisön kollegiaalinen tuki itsearviointia tukevat tutkimuskyselyt alussa ja lopussa /syventäviä haastatteluja tutkimusta varten vielä tammikuussa 2009 koontiseminaari klo ja päätös-/arviointiseminaari klo Työskentelyvälineet projektissa: Projektin tärkeimmät työvälineet olivat Adobe Connect Pro, Ning ja autenttisen oppimisen yhdeksän elementin arviointilomake. Online vuorovaikutukseen käytettiin Adobe Connect Pro ohjelmistoa (kuva 1 ympäristöstä). Koko prosessi rakennettiin asynkroniseen Ning-ympäristöön kuvassa 2 otos ympäristöstä. Ympäristöstä olivat löydettävissä: yhteiset tiedostot, tiedotus, arviointilomake, virtuaalipalaverien välissä käyty keskustelu, istuntojen nauhoitukset sekä arviointien palautuskeskustelu.

9 9 Kuva 1. Näyte Adobe Connect Pro -istunnosta.

10 10 Kuva 2. Otos Ning-ympäristöstä Opintojaksojen ja niiden osakokonaisuuksien arviointi pohjautui yhdeksään autenttisen oppimisen elementtiin (Herrington & Oliver 2000): 1) Autenttinen konteksti, tosielämän ongelmat (Authentic context), 2) Autenttinen toiminta ja tehtävät (Authentic activity), 3) Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin (Expert performances), 4) Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat (Multiple perspectives), 5) Kollaboratiivinen tiedonrakentelu (Collaboration), 6) Reflektio (Reflection), 7) Artikulaatio, tietämyksen sanoittaminen/jakaminen eri menetelmin (Articulation), 8) Ohjaus, valmennus ja mentorointi (Coaching and scaffolding) 9) Autenttinen arviointi (Authentic assessment). Näiden elementtien pohjalta muodostettu arviointilomake (Jan Herrington 2007, based on Herrington & Oliver 2000, käännetty suomeksi osin soveltaen L. Vainio ja I. Leppisaari) toimi benchmarking-prosessissa työvälineenä. Arviointilomake on nähtävissä ja

11 käytettävissä osoitteessa: Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Autenttisen verkko-opetuksen virtuaalisella benchmarking-projektilla oli kaksi vetäjää: yliopettaja Irja Leppisaari (Keski-Pohjanmaan ammattikorkekaoulu) ja kehittämispäällikkö Leena Vainio (Hämeen ammattikorkeakoulu). Projektin vastuuhenkilöiden lisäksi tavoitteiden toteutukseen tarvittiin muita yhteistyökumppaneita; kiinteää yhteistyötä verkkopedagogiikan asiantuntijoihin ja verkko-opettajiin. Tyypillistä projektille oli verkostomainen työskentely. Projektissa käytettyjen digitaalisten työkalujen tuki varmistettiin. Projektiassistentti Essi Ylönen Hämeen ammattikorkeakoulusta oli projektin vetäjien ja osanottajien käytettävissä ohjelmistojen käyttöön liittyvissä asioissa. Essi Ylönen myös toimi tutkimusassistenttina projektissa ja järjesti osallistujille Webpropol-kyselyt ja kehitti teknisesti autenttisen oppimisen arviointityökalua. 4.5 Tiivistetyt kuvaukset opintojaksoista Seuraavassa on kuvattu projektissa vertaisarvioidut opintojaksot lyhyesti: 2. Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulu 3. Hämeen ammattikorkeakoulu Opintojaksot Ammattikorkeakoulut 1. Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Kranskärlspatientens fysioterapi, 1,5 op Lonkka paremmaksi elämä helpommaksi, 3 op Yrityksen rahoitustoiminta, 5 op Kuvaus Inlärningen i kursavsnittet om kranskärlspatientens fysioterapi skedde via autentiska case, utarbetade tillsammans med fysioterapeut på HUS. Studenterna arbetade parvis med att planera fysioterapin för sin casepatient. Anonyma casebeskrivningen med bilagor i form av autentiska testresultat fanns för studenterna tillgängliga på Blackboard. Studenterna kunde ställa läraren och arbetslivsrepresentanten frågor under arbetets gång via Blackboard, sände in sina svar via Blackboard och fick också feedback på svaren via Blackboard. Både Arcadas lärare och fysioterapeuten på HUS kunde ta del av studenternas svar och ge feedback på dem.för att studenterna skulle få ta del av alla case, inte bara dem de själva jobbade med, hölls dessutom ett seminarium i klass, i vilket fysioterapeuten från HUS också deltog, och där studenternas svar på de olika casen presenterades och diskuterades. Opintojakso tavoitteena on auttaa opiskelijaa kehittämään toiminnallisia ajatusmalleja lonkan tekonivelpotilaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Sisältö koostuu neljästä osa-alueesta: Elämää ennen leikkausta, Leikkausta odotellessa, Leikkaushoito ja kuntoutuminen ja Elämä leikkauksen jälkeen. Opiskelu koostuu verkkokontakteista, itsenäisestä opiskelusta ja tehtävien tekemisestä ryhmässä. Rahoitusmarkkinoiden tavoitteet ja toimintaperiaatteet, yrityksen toiminnan rahoittaminen ja rahoituspäätökseen vaikuttavat tekijät. Ideana on avoimen oppimisympäristön soveltaminen. Opiskelijat pystyvät liittämään rahoituspäätökseen liittyvien tekijöiden näkökulman omaan yritykseensä. Kysymyksessä on aikuisopiskelijat ja opinnoissa perusajatuksena on

12 12 hyödyntää opiskelijoiden omia kokemuksia ja tätä kautta lisätä autenttisuutta oppimisprosessiin. 4. Sukupuoli ja Verkkokurssilla tarkastellaan sitä, miten lasten ja nuorten sukupuolta Humanis- media, tuotetaan mediassa ja millaisia mahdollisuuksia mediakasvatus voi tarjota tinen am- 3 op aiheen käsittelyyn. Sisältö: sukupuolen rakentuminen mediassa, sukupuolen mattikor- keakoulu mediakulttuurin välinen ja mediakasvatuksen välinen yhteys sekä sukupuolen ja nuorten yhteys. 5. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 6. Kajaanin ammattikorkeakoulu 7. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 8. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu 9. Lahden ammattikorkeakoulu 10. Oulun ammattikorkeakoulu 11. Pirkanmaa ammatti- Ruotsi, 3 op Tavoitteena on, että opiskelija pystyy kertomaan itsestään ja koulutuksestaan ruotsiksi, selviytymään oman alansa työnhakutilanteista ja keskeisistä työtehtävistä sekä hoitamaan asiakaskontakteja. Opiskelija hallitsee ruotsinkielisen kulttuuri- ja työympäristön keskeisimmät ominaispiirteet ja oman alan termit. Opintojakso on toteutettu siten, että kontaktiopetus kattaa suullisen sisällön ja verkkotehtävillä opiskelija rakentaa itselleen oman alan sanastoa ja kirjallista osaamista. Vienti- ja tuontitoiminta, 3 op Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu, 4 op Anatomia ja fysiologia, 1,5 op Information Systems Analysis and Design, 5 op Kansanterveys ja moniammatillinen yhteistyö, 3 op Kehityspsykologian verkkokurssi, 5 op Opiskelija harjaantuu ulkomaankaupan asiakirjojen tulkintaan ja osaa laatia ulkomaankaupan asiakirjat sekä osaa neuvotella toimitus- ja maksuehdoista. Sisältö: sopimukset, tarjoukset kauppasopimuksen pohjana, toimitusehdot ja kuljetussopimukset, maksuehdot, vienti- ja tuontitullaus ja ulkomaankaupan asiakirjat. Opintojakso suoritetaan tekemällä palautettavat testit ja tehtävät WebCT opiskeluympäristössä. Tehtäviin saa vastaukset opiskelumateriaalista, htm-materiaalin linkkisivuilta ja kirjasta. Opintojakson toteutuksen tavoitteena on edetä omien yrittäjäominaisuuksien pohdinnan kautta yritysideaan. Oppimistehtävien kautta yritysideasta muotoutuu toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma. Opiskelijat tekevät yhteistyötä osassa tehtäviä mm. kysymysten pohdinnan kautta verkkokeskustelussa. Linkit ja materiaalit on kytketty alan virallisiin sivustoihin ja mm. yrittäjäjärjestön ylläpitämiin sivustoihin. Opiskelija hallitsee virtsanerityselimistön, ruuansulatuselimistön ja lisääntymiselimistön rakenteet ja toiminnat sekä kilpirauhasen, aivolisäkkeen ja haiman hormonituotannon. Menetelmät: Kurssi on virtuaalikurssi. Kurssin kuuluu 16 tuntia virtuaalista kontaktituntia, jotka toteutetaan Learn Lincin avulla. Näillä tunneilla käytetään luento-opetusta, pari-ryhmätyöskentelyä sekä dialogia opetusmenetelminä. Lisäksi Moodleoppimisalustalla on koko kurssin ajan oppimistehtäviä ja keskustelualueita käsiteltävistä aiheista. The student is familiar with the importance of information systems in a company s business operations - the phasing of building information systems, analysis and design of an information system and database design. Most of the exercises and assignments are done in small groups with both English and Finnish speaking students. Opiskelijat perehtyvät suomalaisen kansanterveyden keskeisiin haasteisiin, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään, toimintaa ohjaaviin strategioihin ja moniammatilliseen terveyden edistämisen työhön. Opintojakso on moniammatillinen: aloittavat opiskelijat (n.200) eri terveysalan koulutusohjelmista ja lääketieteellisestä tiedekunnasta. Opiskelu tapahtuu tutoropettajan ohjaamissa 8:ssa verkkotiimissä. Moniammatillinen lähtökohta, jossa pohditaan yhteisten asiakkaiden (perhecaset) palvelua ja palveluiden kehittämishaasteita. Samalla opitaan tieteellistä työskentelyä (esseet, ryhmän tiivistelmä, esitykset suullisena ja postereina) ja lähteiden käyttöä. Kurssi päättyy tieteellisen konferenssin mallilla toteutettuun opiskelijakonferenssiin. Sosiaalialan ammattiopintoihin kuuluva opintojakso, jonka tavoitteena on oppia tuntemaan lapsuus-, nuoruus-, aikuis- ja vanhuusiän psyykkiset ja sosiaaliset toiminnot, muutokset ja vuorovaikutusilmiöt, syventää tuntemustaan keskeisistä kehitysteorioista sekä soveltaa tietoja sosiaalialan

13 korkeakoulu 12. Vaasan ammattikorkeakoulu Leading Multicultural Networks, 10 op asiakastyön tehtävissä. Kurssi jakautuu aihealueisiin, joissa toteutetaan erilaisia oppimistehtäviä, oppimistehtävistä osa on yksilötehtäviä ja osa keskustelupalstalla tapahtuvia vuorovaikutteisia tehtäviä. The students will learn essential concepts of multicultural networks and network leadership. Essential terminology, different types of network organisations, networking skills and leadership in a new era of networks. Different types of team work and communication. Acquisition and analysis of information. Self- study and assignments. elearning in Moodle Tutkimus Projektissa tehtyä tutkimusta esitellään tutkimusartikkeleissa ja konferenssipapereissa, joiden julkaisutiedot linkitetään VirtuaaliAMK-sivustolle. - Leppisaari, I. & Vainio, L. & Herrington, J. (arvioitavana). Development of authentic e- learning throught virtual benchmarking. - Tätä projektista yhdessä Jan Herringtonin kanssa laadittua tutkimusartikkelia tarjotaan vuoden 2009 ED-MEDIA konferenssiin. - Vainio, L. & Leppisaari, I. (arvioitavana) Virtuaalinen benchmarking miten toimii opetuksen vertaiskehittäminen verkossa? 6. Kansainvälinen yhteistyö Projektin toteuttamisessa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä autenttisen oppimisen kansainvälisesti tunnetun asiantuntijan Associate Professor Jan Herringtonin kanssa (Associate Professor in IT in Education at The University of Wollongong, Australia). Projektin vetäjät Irja Leppisaari ja Leena Vainio ovat pitäneet Virtuaaliammattikorkeakoulua/kyseistä projektia esillä seuraavissa kansainvälisissä alan tunnetuissa konferensseissa, joihin osallistumiseen vaadittava työaika on kohdennettu projektille kokonaan tai osin: Leppisaari Korea/Soul ja Japani/Osaka, esityksiä, yhteistyöneuvotteluja ja KSET-konferenssipaperi: Leppisaari, I. & Tenhunen, M-L. (2008). Education, Applied Research and Regional Development: an Emerging Triangular Trend in Educational Technology R&D at AVERKO. In proceedings of KSET, Korean Society for Educational Technology, International Conference 2008, Reconsidering Educational Technology Research Trends, April 25-26, 2008 Hanyang University, Seoul, Korea, EAIR, The European Higher Education Society -konferenssi Saari, S. & Leppisaari, I. (2008). Web-based learning services experienced by the students in the Finnish UASs. Paper presented in EAIR, The European Higher Education Conference, the 30th Annual Forum Polishing the silver: Are we

14 14 really improving higher education? , Copenhagen, Denmark. Vainio - Vainio, L The distributed and mobile nature of knowledge-intensive work: challenges to teaching and learning. In Symbosium: Multiple perspectives on interactions with technology (Convenor Elizabeth Hartnell-Young). The Bera Annual Conference 2008, 3rd - 6th September Edinburgh. Edellä mainittuihin konferensseihin on sisältynyt myös verkkopedagogiikka ja tutkimus projektin näkökulmasta merkittäviä asiantuntijatapaamisia. Hanketta on mm. esitelty seuraaville henkilöille: Prof. Okhwa Lee, Chungbuk National University, Prof. Yeonwook Im, Nanyang Cyber University, Dept. of Educational Technology ja Ass. Prof. Yukari Makino, Kansai University (Osaka) sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa vierailleille kv-vieraille mm. Saksasta. Associate Professor Jan Herrington oli VirtuaaliAMK:n vieraana Helsingissä , jolloin hän tapasi myös VirtuaaliAMK:n johtaja Marja Rautajoen ja tutustui VirtuaaliAMK:n toimintaan. Tuolloin suunniteltiin myös projektin jatkoa vuodelle Julkisuus ja tiedottaminen Tutkimusartikkelit ks. edellä kohta 5: Muita vuoden 2008 aikana työstettyjä Verkkopedagogiikka ja tutkimus projektiin liittyviä, sisällöltään myös vuoden 2007 aineistojen arvointiprojektia (Mentorointiprojekti 2) koskevia tutkimusartikkeleita: - Leppisaari, I. & Vainio, L. (2008). Autenttinen oppiminen virtuaalisissa mentorointiyhteisöissä uudenlainen ratkaisu opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämiseen. Teoksessa M. Mielty (toim.) Opi valitsemaan Olet aikaasi edellä. Hämeen kesäyliopiston julkaisuja, sarja B, ITK Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi , Aulanko, Hämeenlinna, Leppisaari, I., Mahlamäki-Kultanen, S. & Vainio, L. (2008). Virtuaalinen ryhmämentorointi ammattikorkeakouluopettajan osaamisen kehittymisen tukena. Aikuiskasvatus 28 (4), Vainio, L. & Leppisaari, I. (tulossa, 2009). Verkkomentorointi ja autenttisuus osana VirtuaaliAMK:n toimintaa Verkkopedagogiikka- ja tutkimusprojektit edistämässä vertaisoppimista verkostossa. VirtuaaliAMK:n kokoomateos. - Leppisaari, I. & Ihanainen, P. (arvioitavana). Virtual Learning Space. - Ihanainen, P. & Leppisaari, I. Oppimistila verkossa. (tulossa Virpe-hankkeen julkaisussa). Projektiin liittyviä esityksiä/luentoja/alustuksia on pidetty seuraavasti:

15 15 - Virtuaalisuus, yhteisöllisyys ja autenttisuus osana uutta opettajuutta. (I. Leppisaari) AMK-opettajien koulutusiltapäivä Vaasan ammattikorkeakoulussa Autenttisen oppimisen elementit verkko-opetuksessa. (I. Leppisaari.)AVERKOn Verkko-opetuksen tulevaisuuden tuulia -koulutuspäivässä KPAMK:ssa Kokkolassa. - Yhdessä kehittäen hyvään kasvuun ammattikorkeakoulujen verkko-opetuksessa - Toimivia käytänteitä ja kehittämishaasteita opettajien ja opiskelijoiden kokemana (I. Leppisaari). Avoimen yliopiston henkilöstön kansalliseen koulutuksen liittyvä luento, Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa Näkökulmia laadukkaaseen verkko-opetukseen ammattikorkeakouluissa (I. Leppisaari), Humanistisen ammattikorkeakoulun edustajien vierailu Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Uusi koulutusteknologia pedagogisten innovaatioiden mahdollistajana (Vainio, L., Leppisaari, I., Kleimola, R. & Impiö, P.). Oppimisella innovaatiokyvykkyyteen konferenssissa Kokkolassa, ns. AVERKO-konferenssi Kokkolassa Virtuaalinen benchmarking uusi tapa kehittää yhdessä autenttista verkkoopetusta (Vainio, L. & Leppisaari, I.). VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöpäivillä Helsingissä, Arcadassa Esitys saatavilla: 8/virtuaaliamkyhteyshenkilopaiva.html - Virtuaalinen asiantuntija- ja vertaismentorointi sekä benchmarking - Näkökulmia VirtuaaliAMK:n verkkopedagogiikka ja tutkimus projekteista (I. Leppisaari) Haaga-Helia AMK. Saatavilla: ihape.uniblogs.org/files/2008/11/tukea_seminaari_ ppt Tämä loppuraportti julkaistaan VirtuaaliAMK-portaalissa. Projektissa käytetty Autenttisen verkko-oppimisen arviointityökalu on saatavilla: Työkalu on jatkossa kaikkien verkoston jäsenten (=ammattikorkeakoulujen ja niiden opettajien) käytettävissä ja myös vapaasti julkisesti saatavilla. Julkisuudesta ja tiedottamisesta ks. myös edellisessä kohdassa (6) olevat kansainväliset yhteydet, joissa myös tätä projektia on pidetty esillä. 8. Ongelmat ja suositukset 8.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Toimijoiden sitoutuminen ja projektin ajoittuminen Kiireisten opettajien projektiin sitoutumisen arkiset aikataululliset esteet muodostuivat yhdeksi projektin pääongelmaksi. Kyseessä oli kaiken kaikkiaan vuoden mittainen projekti, jossa varsinainen benchmarking-toiminta ajoittui maalis-touko- ja elosyyskuulle. Kesäaika katkaisi projektin toimintaa ja vaikeutti yhteisöllisen prosessin muotoutumista. Toisaalta projekti oli edellisvuosien kokemuksen perustella pyritty

16 16 rakentamaan sellaiseksi, että opettaja voi osallistua siihen, vaikka ei pysty sitoutumaan pitempiaikaiseen prosessiin. Pedagoginen käsitteistö ja yhteisöllinen työskentely Projektissa muutamat opettajat kritisoivat autenttisen oppimisen teoreettisen viitekehyksen sisältämien itselleen vieraampien käsitteiden ja ns. vaikeiden ilmaisujen käyttöä. Yleisessä keskustelussa niiden sisäistämisen katsottiin kuitenkin kuuluvat pedagogisesti pätevän opettajan haasteisiin. Englanninkielisen arviointikriteeristön kääntäminen luontevaksi suomeksi eri vivahteineen ja sillä tavoin, että se asemoituisi omaan pedagogiseen toimintakulttuuriimme ammattikorkeakouluissa oli haasteellista. Parien keskinäistä ja myös virtuaalisen benchmarking-yhteisön yhteisöllisempää työskentelyä kaivattiin, vaikka toisaalta palautteen antajat kokivat, etteivät voineet itse sitoutua ja osallistua sillä aktiivisuudella, jota pitivät ihanteena. Osallistujajoukko pieni Projektissa oli osallistujia noin puolesta ammattikorkeakouluista ja kustakin ammattikorkeakoulusta 1-2 opettajaa. Projekti ei saavuttanut suurta ammattikorkeakoulujen opettajien massaa, joskaan tämän projektin resurssitkaan eivät olisi siihen riittäneet. Markkinointiin ja aikataulutukseen on jatkossa erityisesti kiinnitettävä huomiota, jotta opettajille saadaan aikaa osallistumiseen. Useimpien opettajien työmääritykset tehdään jo syksyllä ja näin ollen tammikuussa alkaviin projekteihin ei saada allokoitua aikaa. Mukaan saatiin verkko-opetuksen kehittämisestä erittäin kiinnostuneet opettajat ja luonnollisesti osallistujien määrää vähensi sekin, että verkkototeutuksia ei vielä suuressa määrin järjestetä ja opettajat ovat arkoja tuomaan esiin arvioinnin kautta omia toteutuksiaan. 8.2 Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Projektin tavoitteena oli virtuaalisen benchmarking-toiminnan avulla edistää kollegojenvälistä ja yhteisöllistä työskentelyä ja oppimista autenttisen verkko-opetuksen kehittämisessä. Vuorovaikutus jäi benchmarking-parien toiminnassa heikommaksi kuin mitä tavoiteltiin. Kesäkausi katkaisi ja heikensi projektin yhteisöllistä toimintaa. Parien keskinäistä syvempää vuorovaikutusta voitaisiin vastaavissa projekteissa varmistaa yhteisen etukäteistyöskentelyn ohjeistamisella ja vaiheistamisella. Samoin voidaan vastaavassa pitempikestoisessa projektissa pyrkiä vertaisarvioinnin toteuttamiseen nimenomaan myös aidossa oppimis- ja opetusprosessissa. Tämänsuuntaisia pilotointeja suositellaankin toteutettavaksi (esim. ammattikorkeakoulukohtaisesti, mm. AVERKOssa suunnitteilla), sillä kollegiaalinen reflektiivinen havainnointi, konsultointi ja palautteenanto voivat muodostua tehokkaiksi toimintatavoiksi opettajien osaamisen ja verkko-opetuksen laadun kehittämisessä. Projektissa pilotoitu arviointityökalu soveltuu erinomaisesti tähän tarkoitukseen. Benchmarking-yhteisön yhteisöllisyys toteutui Ning-ympäristössä ja ACPvirtuaalisessioissa eli asynkronisesti ja synkronisesti. Sinänsä mallia voidaan pitää toimivana, mutta käytännön ongelman muodostaa sellaisen jatkuvuuden ja imun

17 17 synnyttäminen, joka motivoisi kiireisiä opettajia sitoutumaan prosessin. Kalenterivuoden mittaisten projektien ongelmana on kyvyttömyys huomioida oppilaitosten toiminnan sykli, jotta yhteiselle työskentelylle jäisi riittävästi aikaa. Jatkossa vastaavissa projekteissa voitaisiin miettiä myös opiskelijoiden vahvempaa mukaan ottamista. Tässä projektissa opiskelijoita oli ammattikorkeakoulujen antamissa kuvauksissa nimetty ja oli yhdessä online-keskustelussa oli opiskelijaedustaja mukana. Opettajia ohjattiin tuomaan opiskelijoita mukaan Ning-keskusteluun, mutta siihen tavoitteeseen ei vielä päästy. Myös työelämän edustajat voisivat olla hyvin mukana virtuaalisessa benchmarking-yhteisössä ja sen toiminnassa, esim. ns. ulkopuolisina auditoijina, kuten eräs opettaja ehdotti. Tavoitteena olisi saada työelämän edustus myös varsinaiseksi osaksi opetuksen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Seuraavissa projekteissa on myös mietittävä, miten suurempi joukko opettajia saadaan mukaan tämän tyyppisiin hankkeisiin. Aikataulutukset on tehtävä ajoissa ja rekrytoinnille on jätettävä aikaa. Opettajille olisi myös taattava resurssointia osallistumiseen. 9. Projektin tulokset - Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektisuunnitelmassa tavoitteeksi asetettuja tuloksia kuvattiin seuraavasti: Opettajan verkko-opetuskäytänteet monipuolistuvat ja kehittyvät Hyväksi havaittuja/toimivia käytänteitä ja malleja autenttista oppimista tukevasta verkko-opetuksesta ja -ohjauksesta Autenttista oppimista tukevan verkko-opetuksen arviointikriteeristöt Virtuaalinen benchmarking-malli ja siihen liittyvät työkalut ja käytänteet Benchlearning vertaisoppimista, kollegiaalista vuorovaikutusta, asiantuntijuuden kollektiivista jakamista Virtuaalisten työvälineiden käytön osaamista Tutkimustietoa ja artikkeleita Kehittämisverkostoja Näiden tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen projektissa suurelta osin. Konkreettisena tuloksena projektissa lanseerattiin verkostoon autenttisen oppimisen arviointikriteerit, 12 opintojakson arviointitulokset, virtuaalisten työskentelympäristöjen testaus virtuaalisessa benchmarking toimintamallissa ja autenttisen verkko-oppimisen arviointikriteerit suomennettuna (osin soveltaen). Projektissa pilotoidusta autenttisen verkko-oppimisen arviointikriteeristöstä ja sen toimivuudesta benchmarking-projektin arviointikohteena/ työkaluna saatiin palautetta. Autenttisen oppimisen arviointikriteeristö on julkaistu Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalissa ja se on jatkossa ammattikorkeakouluverkoston sekä vapaasti yleisesti käytettävissä Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalissa. Projektissa syntyi virtuaalista benchmarking-toimintamallia hyödyntävä opettajien verkkopedagogisen osaamisen kehittämisen malli. Virtuaalimenetelmien ja sosiaalisen

18 18 median työkalujen käyttöönottoa yhteistyöskentelyssä testattiin ja kehitettiin (Adobe Connect Pro, Ning). Projektissa arvioitiin yhteensä 12 verkko-opintojaksoa. Arvioinnit on tehty huolellisesti ja paneutuen ja ne antavat monipuolista palautetta autenttisen oppimisen tilasta arvioiduilla opintojaksolla sekä viitteitä myös laajemmin ammattikorkeakoulukentässä tarkasteltuna. Tätä palautetta eritellään projektissa syntyneissä tutkimusartikkeleissa, mutta seuraavassa on tiivistettynä miltä opintojaksojen autenttisen oppimisen ja opetuksen tila näytti, minkälaista tietoa arviointi sitä antoi? Tutkimuksen tulokset osoittivat, että autenttisen oppimisen elementit toteutuivat melko tasapuolisesti tarkasteltavassa aineistossa. Suurin osa arvioiduista opintojaksoista sai hyviä arvioita autenttisuuden eri elementtien osalta. Vahvimpia elementtejä näyttivät opintojaksoissa olevan autenttinen konteksti ja tehtävät. Autenttisuuteen katsottiin voitavan vaikuttaa erityisesti oppimistehtävillä. Heikommin puolestaan toteutuivat kollaboratiivinen tiedonrakentelu, reflektio, artikulaatio sekä autenttinen arviointi. Opettajat saivat toisiltaan benchmarking-prosessissa tukea ja ideoita, miten vahvistaa autenttisuutta verkko-opetuksessa. Kehittämishaasteina nähtiin esimerkiksi työelämän asiantuntijakontaktien ja vertaisohjauksen lisääminen sekä oppimisyhteisön keskinäinen eritasoisen osaamisen hyödyntäminen. Benchmarking-prosessin kautta saatiin verkkopedagogista laatua edistävät autenttisen oppimisen kriteerit opettajien tietoisuuteen ja samoin laajennettiin tietoa verkkoopetuksen mahdollisuuksista. Projektin loppukysely osoitti, että autenttisen oppimisen elementit avautuivat osallistujille uudella tavalla ja osallistujat saivat vahvistusta omien verkkokurssiensa autenttisuuden kehittämiseen ja paljon uusia kehittämisajatuksia.. Vertaisilta oppiminen sekä autenttista oppimista jäsentävät elementit tukivat opettajien oppimista. Projekti edisti myös opettajien keskinäistä verkottumista ammattikorkeakoulun verkkopedagogiikan kehittämiseksi. Opettajat oppivat projektissa ACP:n käyttöä, sosiaalisen median käyttöä (Ning) sekä vertaisarviointia, kokemusten jakamista ja tekivät havaintoja sekä saivat kokonaisvaltaisemman näkökulman ja ideoita verkko-opetuksen toteuttamiseen. Projekti antoi tietoa innovatiivisen virtuaalisen benchmarking-menetelmän mahdollisuuksista virtuaaliopetuksen kehittämisessä. Virtuaalinen benchmarking koettiin inspiroivaksi menetelmäksi, jonka avulla saatiin uusia näkemyksiä ja tietoa erilaisista verkko-opetuksen toteutustavoista. Projektissa ei täysin toteutunut alkuperäinen idea kollegan käynnissä olevan opintojakson konkreettisesta seuraamisesta eikä pari useissa tapauksissa päässyt näkemään varsinaista opetus- ja oppimisprosessia verkossa. Tähän toivottiin jatkossa kiinnitettävän huomiota, koska vaarana on, että ilman syvällistä tutustumista vastapuolen kurssitoteutukseen benchmarking-menetelmää käytetään liian pintapuolisesti. Jatkokehitysideana nostettiin myös esille keskittyminen aikuisopiskelijoihin verkko-opetuksen kohderyhmänä ja heidän osallistumisensa benchmarking-prosessiin. Myös benchmarking-parien toimintaa toivottiin kehitettävän pidempikestoiseksi prosessiksi ja/tai toimintatapaa vielä syvällisemmän sitoutumisen ja aktiivisemman vuorovaikutuksen mahdollistavaksi. Menetelmää voitaisiin opettajien mielestä kehittää myös alakohtaiseksi, koska alakohtaisten benchmarking-prosessien

19 19 uskotaan olevan antoisampia ja ne voitaisiin myös toteuttaa matalammalla profiililla. Benchmarking-parien tilalle ehdotettiin myös tiimejä. Benchmarking-menetelmän avulla nostettiin esille ja tehtiin tunnetuksi ammattikorkeakouluverkoston hyviä autenttisen opetuksen käytäntöjä ja autenttista materiaalia sekä annettiin työkaluja autenttisen verkko-opetuksen arviointiin. Jatkossa olisi syytä verrata opiskelijoiden verkko-opiskelukokemuksia (ks. Saari & Leppisaari 2008) opettajien opintojaksojen benchmarking-arviointeihin. 10. Projektin innovatiivisuus Projekti toteutti innovatiivista, useimmille projektiin osallistuneille opettajille täysin uutta virtuaalista benchmarking-toimintamallia. Toteutetusta projektista voidaan puhua virtuaalisena yhteisönä koska toiminta on johdettua (projektin koordinaattorit), opettajat tulevat eri organisaatioista ja tieto ja taidot siirtyvät myös opettajien organisaatioiden välillä. Tunnusomaista on myös kollaboratiivinen lähestymistapa ongelmien ratkaisuun sekä yhteisöllinen ja rajoja ylittävä työskentely. Lisäksi projektilla on yhteinen kehittämisen kohde: autenttinen verkko-oppiminen. Projekti tarjosi virtuaaliyhteisölle käyttöön tarvittavat virtuaaliset työkalut ja niiden myötä joustavia kommunikaatiomahdollisuuksia kollegojen kanssa synkronisesti ja asynkronisesti sekä tuki myös ammattikorkeakouluverkoston omia kehittämis- ja arviointitarpeita virtuaaliopetuksessa. (vrt. Lewis & Allan 2005.) Mitä olemme oppineet projektissa sellaista mitä voi jakaa muille ja soveltaa muissa vastaavissa projekteissa? Virtuaalinen benchmarking -malli on menetelmä, jota voidaan soveltaa monilla muillakin teema-alueilla. Jaettu projektin vetäjyys teema- ja vastuualueittain, kollegiaalinen tuki, ja asiantuntijuuden jakaminen on merkittävä voimavara ja edistää projektin tuloksia varsinkin kun liikutaan uudentyyppisissä, innovatiivisissa projektin toteutusmaisemissa. Olemme huomanneet, että uusien toimintatapojen opiskeluun tarvitaan aikaa, mutta paras opettaja on tekemällä oppiminen. Uuden toimintatavan oppimiseksi on otettava joskus se riski, että kaikki ei ole etukäteen tiedossa, vaan asioita opitaan yhdessä toinen toisiltamme prosessin aikana autenttisten casien kautta. Projekti osoitti hyvin sen, että asiantuntijayhteisössä löytyvät vastaukset ongelmiin, on vain luotettava siihen, että prosessi tukee lopputulokseen pääsemistä. Menetelmä toimii hyvin pienessä mittakaavassa, mutta kun mukaan tulee suurempi joukko benchmarking-pareja, on virtuaalitilassa/virtuaalisessioissa tarpeen hajaantua erillisiin ryhmiin ja silloin tarvitaan kullekin ryhmälle vastuuvetäjiä, jotka hallinnoivat sessiota. 11. Toiminnan jatkuvuus

20 20 Vuonna 2009 jatketaan Virtuaaliammattikorkeakoulussa autenttisen verkko-opetuksen benchmarking-toimintaa kansainvälisiä yhteyksiä luomalla ja hyödyntämällä. Autenttisen oppimisen lähestymistapaa, aineistoja, kriteerejä tutkimusartikkeleita ja -sivustoja on nostettu esiin ja tehty tunnetuksi eri yhteyksissä aktiivisesti ja tämä levitystyö jatkuu. Tässä kuvattu vuoden 2008 projekti on tuottanut runsaasti tutkimusmateriaalia, joita tullaan vielä projektin jälkeen analysoimaan vuoden 2009 jatkoprojektiin kytkien eri näkökulmista. Opintojaksoista kootaan arvioinnissa esiin nousseet yleiset huomiot, hyvät käytänteet, pedagogiset ratkaisut ja toimintaideat. Tavoitteena on tarjota ns. tavalliselle opettajalle tietoa autenttisesta oppimisesta ja opettamisesta. Tässä tehdään yhteistyötä myös YLE:n kanssa. Arviointituloksia hyödynnetään jatkossa sisällöntuotannossa, vertaisarvioinnin mallien jatkokehittämisessä ja pedagogisten laatukriteerien kehittämisessä. Projektin tuloksia tullaan kokoamaan vuoden 2009 verkkopedagogiikan ja tutkimuksen projektissa Autenttisen verkko-opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen kansainvälinen autenttisen verkko-opetuksen benchmarking-projekti. 12. Loppuraportissa käytetyt lähteet sekä muuta aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta: Herrington, J. (2006). Authentic e-learning in higher education: Design principles for authentic learning environments and task. E-Learn 2006 World Conference on E-Learning in Corporate, Government, Healthcare, & Higher Education. CD. October Honolulu, Hawaiji, USA. Herrington, A. & Herrington, J. (2006). What is an Authentic Learning Environment? In A. Herrington & J. Herrington (Eds.) Authentic Learning Environments in Higher Education. Hershey: Information Science Publishing, Herrington, J. & Oliver, R. (2000). An instructional design framework for authentic learning environments. Educational Technology Research and Development 48, Saatavilla: Herrington, J., Reeves, T. C. & Oliver, R. (2006). Authentic tasks online: A synergy among learner, task, and technology. Distance Education 27 (2), Available: Hunt, L. (2006). Authentic Learning at Work. In A. Herrington & J. Herrington (Eds.) Authentic Learning Environments in Higher Education. Hershey: Information Science Publishing, Jackson, N. (2000). Benchmarking educational processes and outcomes. In N. Jackson & H. Lund (eds.) Benchmarking for Higher Education. Society for Research into Higher Education & Open University Press. Jackson, D. & Temperley, J. (2007). From professional learning community to networked learning community. In L. Stoll & K. S. Louis (Eds.) Professional Learning Communities. Berkshire: Open University Press, Jonassen, D., Howland, J. Marra, R. M. & Crismond, D. (2008). Meaningful Learning with Technology. Pearson: Merrill Prentice Hall.

HYVÄSSÄ KASVUSSA Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko opetusta

HYVÄSSÄ KASVUSSA Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko opetusta VIRTUAALINEN BENCHMARKING UUSI TAPA KEHITTÄÄ YHDESSÄ AUTENTTISTA VERKKO- OPETUSTA VERKKO OPETUKSEN KOKONAISMAISEMAA Leena Vainio HAMK Irja Leppisaari KPAMK 30.10.2008 Yhteyshenkilöpäivät Kuva: Tuomas Leppisaari

Lisätiedot

Autenttisen verkko-oppimisen kriteerit yhteisöllisen oppimisen välineenä

Autenttisen verkko-oppimisen kriteerit yhteisöllisen oppimisen välineenä Autenttisen verkko-oppimisen kriteerit yhteisöllisen oppimisen välineenä Leena Vainio Hämeen ammattikorkeakoulu Irja Leppisaari Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 1.12.2010 Copyright VirtuaaliAMK 1 Esityksen

Lisätiedot

Autenttinen oppiminen verkkoympäristössä

Autenttinen oppiminen verkkoympäristössä Autenttinen oppiminen verkkoympäristössä Leena Vainio tutkimus- ja kehittämispäällikkö, HAMK leena.vainio@hamk.fi Learning in Networks seminaari 12.5.2009 Vaasa 18.5.2009 Copyright VirtuaaliAMK 1 Agenda

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa 2005-2006

Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa 2005-2006 VirtuaaliAMK - Verkkopedagogiikka ja tutkimus- projekti 1 Verkkopedagogiikka ja tutkimus projekti Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa 2005-2006 I Perustiedot projektista Projektin nimi: Verkkopedagogiikka

Lisätiedot

VirtuaaliAMK:n verkkoaineistojen ARVIOINTIPROJEKTI/Mentorointiprojekti 2

VirtuaaliAMK:n verkkoaineistojen ARVIOINTIPROJEKTI/Mentorointiprojekti 2 LOPPURAPORTTI / Verkkopedagogiikka ja tutkimus 2007 VirtuaaliAMK:n verkkoaineistojen ARVIOINTIPROJEKTI/Mentorointiprojekti 2 VirtuaaliAMK:ssa tuotettujen sisältöjen pedagoginen vertaisarviointi virtuaalisena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Virtuaalikoulutusta Second Lifessa Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Verkko-oppimisympäristöt I Mänty 17.10.2008 2 Avoimet virtuaaliset oppimisympäristöt Second Life http://www.secondlife.com

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa...

Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa... Kokemuksia hakuprosessista - alku aina hankalaa... Eeva-Liisa Kronqvist FT, koordinaattori IP- "Education for Democratic Citizenship dealing with the Challenges ofmulticultural Society Vertailevan kasvatustieteen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006

Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Opedin toiminta opetusministeriön näkökulmasta Oped-Exon päätösseminaari 7.-8.12.2006 Anne-Mari Sund Ylitarkastaja OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ /9.12.2006 /1. Esityksen sisältö Yleiset koulutuspoliittiset

Lisätiedot

VirtuaaliAMK:ssa. VirtuaaliAMK-seminaari. Leena Vainio leena.vainio@hamk.fi. Irja Leppisaari irja.leppisaari@cop.fi 9.11.2005. copyright VirtuaaliAMK

VirtuaaliAMK:ssa. VirtuaaliAMK-seminaari. Leena Vainio leena.vainio@hamk.fi. Irja Leppisaari irja.leppisaari@cop.fi 9.11.2005. copyright VirtuaaliAMK Verkko-opetuksen opetuksen laatu VirtuaaliAMK:ssa VirtuaaliAMK-seminaari Verkko-oppimisen oppimisen visiot ja käytk ytäntö 9.11.2005 Leena Vainio leena.vainio@hamk.fi Irja Leppisaari irja.leppisaari@cop.fi

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

FUAS Virtuaalikampus. Voimaa ja laatua kumppanuudesta 7.3.2011. Jaana Kullaslahti, HAMK

FUAS Virtuaalikampus. Voimaa ja laatua kumppanuudesta 7.3.2011. Jaana Kullaslahti, HAMK FUAS Virtuaalikampus Voimaa ja laatua kumppanuudesta 7.3.2011 Jaana Kullaslahti, HAMK 2 Työryhmän jäsenet Leena Vainio HAMK, pj. Kari Katajisto HAMK (IT-Tietohallinto) Pirjo Kuisma HAMK (Opintoprosessin

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Uutta avoin energiaa-hanke: energia- ja rakennusalan MOOCit. Marja Keränen, johtaja VirtuaaliAMK-verkosto marja.keranen@tamk.fi

Uutta avoin energiaa-hanke: energia- ja rakennusalan MOOCit. Marja Keränen, johtaja VirtuaaliAMK-verkosto marja.keranen@tamk.fi Uutta avoin energiaa-hanke: energia- ja rakennusalan MOOCit Marja Keränen, johtaja VirtuaaliAMK-verkosto marja.keranen@tamk.fi UAE-hankkeessa (Uutta avointa energiaa) kehitetään uudentyyppinen, ketterä

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?

ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? ON OPITTAVA TOIMIMAAN ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö Pirkko Hyvönen, tutkijatohtori Niina Impiö, koulutussuunnittelija

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot