Tarjouspyyntökirje Urakkatarjouslomake Urakkaohjelma Työturvallisuusliite

Transkriptio

1 Asiakirjaluettelo PYHÄJOEN KUNTA Yppärin koulu Uudisrakennus KVR- URAKKATARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Päiväys Tarjouspyyntökirje Urakkatarjouslomake Urakkaohjelma Työturvallisuusliite Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:n arkkitehtisuunnitelmat rakennustapaselostus LVI-suunnittelutoimisto Kiinteistötekniikka Nuotek Oy:n LVIA- töiden rakennustapaselostus ja urakan perussisältö Sähkösuunnittelutoimisto Kiinteistötekniikka Nuotek Oy:n sähkötöiden rakennustapaseloste ja urakan perussisältö Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto Mavepalan Oy

2

3 PÖYRY CM OY Tutkijantie 2 B Oulu Päiväys Urakkatarjous Yppärin koulu KVR-URAKKA Sivu 1 (1) Tarjoudumme suorittamaan kohteen KVR-urakan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan seuraavasti: Tarjouksen tekijä Urakan kohde ja sisältö KVR-urakka tarjouspyyntöasiakirjojen ja viitesuunnitelmien mukaisesti Kokonaishinta yhteensä (alv 0 %) Kokonaishinta yhteensä (alv 24 %) Suunnittelun osuus kokonaishinnasta (alv 0%) Yhteyshenkilömme on, puh , kuun päivänä 2014 Paikka ja päiväys Tarjouksen tekijän allekirjoitus (nimi selvennettävä)

4 KVR-URAKAN URAKKAOHJELMA PYHÄJOEN KUNTA Yppärin koulu Uudisrakennus Tämä urakkaohjelma koskee seuraavaa urakkaa: KVR-URAKKA

5 Sisältö 1 0 RAKENNUSHANKKEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuttaja Tarjousvaiheen suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu (viitesuunnitelmat) LVIAJ-suunnittelu Sähkösuunnittelu Geosuunnittelu 5 1 RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde ja -paikka Tutustuminen rakennuspaikkaan 5 2 HANKKEEN URAKKAMUOTO Suoritusvelvollisuuden laajuus Maksuperuste Urakkasuhteet 6 3 URAKAT JA NIIDEN SISÄLTÖ KVR-urakka Rakennuttajan ja käyttäjän hankinnat ja erillisurakat 7 4 TYÖN TOTEUTUS JA YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaa koskevat ohjeet Suunnitelmien hyväksyttäminen Työaikataulu Työmaajärjestelyt Suunnittelukokoukset ja -katselmukset Erityiset katselmukset ja mittaukset Luvat Suunnitelmat ja niiden toimittaminen Alihankkijoiden ja aliurakoitsijoiden hyväksyttäminen Projektipankki 9 5 LAATU Laadunvarmistus Käytettävät tuotteet 10 6 YMPÄRISTÖ Ympäristön suojelu Irrotettavat ainekset ja purkujäte Maa-, kivi- ja puuaines Raivaus- ja purkujäte 12 Copyright Pöyry CM Oy

6 6.3 Purkumateriaalien hyötykäyttö Ongelmajäte Tiedonkeruu yhteiskuntavastuuta varten 12 7 ASIAKIRJAT Tarjouspyyntöasiakirjat Urakkasopimusasiakirjat ja niiden pätevyysjärjestys Asiakirjojen julkisuus Rakennuttajan määrälaskenta Sidotut määrät 13 8 URAKKA-AIKA KVR-suorituksen aloitus Rakennusaika Työaika Välitavoitteet Viivästyminen Urakka-ajan pidentäminen 14 9 VASTUUVELVOITTEET Takuuaika Urakoitsijan vakuudet Vakuutukset Rakennuttajan vakuudet Työnantajavelvoitteet ja rekisteri-ilmoitukset RAKENNUTTAJAN MAKSUVELVOLLISUUS Urakkahinnan muodostuminen Käänteinen arvonlisäverokäytäntö Urakkahinnan maksaminen Maksuerätaulukko Erityiset maksuerät Ensimmäinen maksuerä Loppuerä Maksuaika ja viivästyskorko Hintasidonnaisuus Lisä- ja muutostyöt Muutostyötarjous ja -hinnat VALVONTA Rakennuttajan organisaatio ja valtuudet Rakennuttajan valvonta Urakoitsijan laadunvalvonta Muiden osapuolten laadunvalvonta Laitteiden, rakennusosien ja materiaalien ennakkohyväksyntä TYÖMAAN HALLINTO JA TOIMITUKSET 18 2 Copyright Pöyry CM Oy

7 12.1 Urakoitsijan organisaatio ja valtuudet Työvoima Työvoimasuunnitelma Ulkomainen työvoima Kulkuluvat Kirjaukset Työmaakokoukset Urakoitsijoiden yhteiset toimitukset Työsuunnitelmat Viranomaiskatselmukset VASTAANOTTOMENETTELY Vastaanottotarkastus Urakkasuorituksen tarkastus Tarkastuskustannukset Toimintakokeet Luovutusasiakirjat Käytön opastus ERIMIELISYYDET Riitaisuuksien ratkaiseminen URAKOITSIJAN VALINTAPERUSTEET Tarjouksen hylkääminen Tarjouksen vertailuperusteet Vaihtoehtotarjoukset TARJOUS Tarjouksen muoto Tarjoukseen liitettävät todistukset Tilaajavastuulain mukaiset dokumentit Muut toimitettavat dokumentit Tarjouksen voimassaoloaika Tarjouksen tekeminen Tarjousten avaus Lisätiedot 24 3 Liitteet Liite 1: Suunnittelutehtävät Copyright Pöyry CM Oy

8 0 RAKENNUSHANKKEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuttaja Pyhäjoen kunta Kuntatie 1 PL 6, PYHÄJOKI Yhdyshenkilö Antero Tervonen sivitystoimenjohtaja Sähköposti: antero.tervonen@pyhajoki.fi Heikki Hirvikoski lämpölaitosjohtaja p Sähköposti: heikki.hirvikoski@pyhajoki.fi Rakennuttaminen ja valvonta Yhdyshenkilöt Matti Soronen kunnanjohtaja p Sähköposti: matti.soronen@pyhäjoki.fi Antero Tiirinki projektipäällikkö p Sähköposti: antero.tiirinki@pyhajoki.fi Olli Seppä rakennusvalvoja p Sähköposti: olli.seppa@poyry.com Käyttäjä Tarja Taskila Yppärin koulun rehtori p Heikki Salminen Yppärin koulun opettaja p Tarjousvaiheen suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu (viitesuunnitelmat) Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, 4 krs OULU Yhdyshenkilö: Pekka Lukkaroinen Arkkitehti SAFA Puhelin: Sähköposti: pekka.lukkaroinen@lukkaroinen.fi Copyright Pöyry CM Oy

9 0.2.2 LVIAJ-suunnittelu 5 Nuotek Oy Annalantie PYHÄJOKI Yhdyshenkilö Puhelin: Sähköposti: jukka.nuorala@nuotek.fi Sähkösuunnittelu Nuotek Oy Voudintie OULU Geosuunnittelu Yhdyshenkilö: Jukka Nuorala Puhelin: Sähköposti: jukka.nuorala@nuotek.fi Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Yhdyshenkilö: Ari Hyvärinen Puhelin: Sähköposti: ari.hyvarinen@maveplan.fi 1 RAKENNUSKOHDE 1.1 Rakennuskohde ja -paikka Rakennuskohde käsittää Yppärin koulun uudisrakennuksen rakentamisen KVRurakkana. Rakennuspaikka sijaitsee Pyhäjoen kunnan Yppärin kylässä. Rakennuspaikan osoite on Vanha maantie 39A, YPPÄRI. Viitesuunnitelman mukaiset laajuustiedot ovat sitoumuksetta: bruttoala n. 700 m 2 huoneistoala n. 655 m 2 tilavuus n m Tutustuminen rakennuspaikkaan Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija on tutustunut rakennuspaikkaan ennen tarjouksen antamista. Copyright Pöyry CM Oy

10 Rakennuspaikkaa esittelee rakennuttajakonsultti Olli Seppä, puh HANKKEEN URAKKAMUOTO 2.1 Suoritusvelvollisuuden laajuus 2.2 Maksuperuste 2.3 Urakkasuhteet Pyhäjoen kunnan Yppärin koulurakennuksen toteuttaminen KVR-suorituksena. KVRurakoitsija toimii myös pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. KVR-suoritukseen sisältyy liitteen 1 mukaiset suunnittelutehtävät. Suunnittelutyössä otetaan huomioon tilaajan asettamat tavoitteet ja lähtötiedot. Niiltä osin kun lähtötietoja ei ole määritetty, tulee suunnitteluratkaisujen tasoltaan vastata kohteen käyttötarkoitusta (korkeatasoinen koulurakennus). Tarjous- ja sopimusvaiheessa laaditut piirustukset ovat osittain luonnostasoisia piirustuksia eivätkä kaikilta osin vastaa lopullisia toteutussuunnitelmia. Mikäli työpiirustusvaiheessa laadituissa suunnitelmissa tilojen laajuus, laatutaso tai tilojen käyttötarkoitus poikkeaa oleellisesti sopimusvaiheen suunnitelmista, muutokset oikeuttavat urakoitsijan joko hyvittämään tai veloittamaan poikkeamat. Lisäksi tulevat seuraavat velvoitteet: Liittymäsopimuksien mukaisten liittymien kaivuu-, täyttö- ja muista töistä huolehtiminen ja kustantaminen liittymäsopimusten mukaisesti. Rakennuttaja maksaa liittymäsopimusten mukaiset liittymismaksut ao. laitokselle. Kohdassa 3.2 on lueteltu rakennuttajan ja käyttäjän hankinnat ja erillisurakat, joita ei alisteta pääurakoitsijalle. KVR-urakka on kokonaishintaurakka. KVR-urakoitsija voi antaa osan töistä aliurakoitsijoiden tehtäväksi. Rakennuttaja pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai aiheellisin perustein hylätä urakoitsijan esittämät aliurakoitsijat. Tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana ja edelleen kolmannelle urakoitsijalle aliurakkana. Urakoiden ketjuttaminen tätä pidemmälle ei ole sallittua ilman tilaajan etukäteen hyväksymää erityistä syytä. 3 URAKAT JA NIIDEN SISÄLTÖ 3.1 KVR-urakka KVR-urakkaan kuuluu rakennushankkeen toteuttamiseksi tarpeellisten suunnitelmien hankinta, tarvittavat piirustus- ym. kopiot, tarvittavien viranomaislupien hankinta, KVR-urakkaan kuuluvien suunnitelmien ja töiden hyväksyttäminen rakennuttajalla ja viranomaisilla, liittymissopimuksien teknisten arvojen määrittäminen sekä liittymien tarpeiden oikea-aikainen informointi, tarvittavat viranomaisneuvottelut, tarpeelliset mallit, kokeet ja mittaukset työn laadun varmistamiseksi, tarvikkeiden hankinta, Copyright Pöyry CM Oy

11 rakennustyön suorittaminen kaikilta osiltaan täysin valmiiksi urakka-asiakirjojen sekä viranomaisten määräysten mukaisesti sekä mahdollisten toiminnallisten ja muiden ilmenneiden vikojen ja puutteiden korjaukset takuuaikoina. KVR-urakoitsija toimii hankkeen pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakkaasiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvoitteita Rakennuttajan ja käyttäjän hankinnat ja erillisurakat Rakennuttaja/käyttäjä teettää urakkakohteessa yhtä aikaa urakan kanssa seuraavat erillishankinnat: irtokalusteet ATK-laitteet kulunvalvonnan ja rikosilmoitusjärjestelmän aktiivilaitteet muut käyttäjän tavanomaiset hankinnat. Erillishankintojen suunnittelusta vastaa rakennuttaja/käyttäjä. Mahdolliset muut käyttäjän hankinnat nimetään myöhemmin urakka-aikana suunnitelmien täsmentyessä. KVR-urakoitsija vastaa myös erillishankintojen osalta työmaan johtovelvollisuuksista ja antaa erillishankintojen toimittajille seuraavat työmaapalvelut: kuljetusreittien suojaukset, kuljetuspakkauksien poistamiset asennuspaikalta ja asennustöistä aiheutuvat siivoustyöt. Rakennuttajan/käyttäjän hankintojen ja erillisurakoiden asennusajat merkitään pääurakoitsijan laatimaan työaikatauluun. Muiden vähäisten rakennuttajan ja käyttäjän hankintojen osalta toimitus- ja asennusajat sovitaan erikseen työmaakokouksissa. Edellä mainittujen rakennuttajan ja käyttäjän hankintojen ja erillisurakoiden ohjelmanmukaisista asennustöistä mahdollisesti aiheutuva haitta ei oikeuta KVR-urakoitsijaa lisäkorvauksiin. Rakennuttaja ei toimita urakoitsijoille hankkeeseen mitään urakoitsijoiden urakkasuorituksissa tarvittavia rakennustarvikkeita, laitteita tai koneita. 4 TYÖN TOTEUTUS JA YHTEISTOIMINTA 4.1 Yhteistoimintaa koskevat ohjeet KVR-urakoitsija huolehtii eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisesta. Töiden järjestelyssä ja työvaiheiden ajoituksessa on otettava huomioon työturvallisuuden vaatimukset. KVR-urakoitsija toimittaa suunnitelman työmaa-alueen järjestelyistä rakennuttajalle tiedoksi kahden (2) viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. 4.2 Suunnitelmien hyväksyttäminen Sen lisäksi mitä KVR-urakoitsijan laadituttamien suunnitelmien tilaajalla hyväksyttämisestä on todettu KVR-urakkasopimuslomakkeessa RT 80278, todetaan seuraavaa: KVRurakoitsijan tulee ennen suunnitelmien tilaajalle tarkastettavaksi toimittamista itse varmistaa, että suunnitelmat täyttävät tilaajan asettamat vaatimukset. Lisäksi urakoitsijan on kirjallisesti osoitettava suunnitelmista poikkeamat ja haettava tilaajalta hyväksymiset poikkeamille, jos ne halutaan toteuttaa. Tilaaja haluaa korostaa, että Copyright Pöyry CM Oy

12 urakoitsija ei voi myöhemmin vedota siihen, että tilaaja on hyväksynyt sopimusasiakirjojen määräysten tai myöhemmin toteutettavaksi sovittujen määräysten vastaisen suunnitelman, ellei poikkeaman hyväksymisestä ole kirjallista todistetta Työaikataulu 4.4 Työmaajärjestelyt KVR-urakoitsija laatii kolmen (3) viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoittamisesta koko urakkaa koskevan rakennusvaiheiden keskinäiset riippuvuudet ilmaisevan jana-aikataulumuodossa olevan yleisaikataulun. Yleisaikatauluun merkitään rakennustyön päätyövaiheet sekä rakennuttajan erillishankinnat. Aikatauluihin merkitään rakennustyön päätyövaiheet sekä rakennuttajan erillishankinnat. KVR-urakoitsija täydentää yleisaikataulua työvaiheaikatauluilla, viikkoaikatauluilla ja suunnittelu- / piirustusaikataululla. Suunnitteluaikataulussa esitetään tilaajalta edellytettävät hyväksymisajankohdat. Työvaiheaikatauluissa esitetään työvaiheiden ja hankintojen keskinäiset suoritusjärjestykset siten, että kaikki urakoitsijat ja asiantuntijat voivat tahdistaa tehtävänsä niiden mukaisesti. KVR-urakoitsija laatii myös kaikki muut urakkasuorituksessa tarvittavat aikataulut, kuten esimerkiksi hankinta- ja tietojenvaihtoaikataulut. Aikataulujen toteutumista seurataan työmaakokouksissa ja tarvittaessa erillisissä yhteistoimintakokouksissa. Työaikataulu hyväksytään yhteisesti noudatettavaksi ja sitä voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla työmaakokouksessa. Pääurakoitsija toimittaa aikataulun työmaakokouksiin seurantaviivalla varustettuna ja informoi mahdollisista poikkeamista, niiden syistä ja vaikutuksista sekä tekee ehdotukset poikkeamien korjaamiseksi. KVR-urakoitsija huolehtii työnaikaisista tarpeellisista rakenteiden suojauksista ja suojaseinien rakentamisesta. Tavanomaisen työmaan siivousvelvoitteen lisäksi pääurakoitsijan huolehtii, että rakennustyön aikana työalueena mahdollisesti tarvittavat rakennusalueiden ulkopuoliset käytävä-, piha- yms. alueet pidetään siisteinä. Työmaajärjestelyt muuten YSE 1998 mukaisesti. KVR-urakoitsijalla on työturvallisuuslain muutoksen 1199/2005 mukaisesti velvollisuus huolehtia siitä, että jokaisella työmaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Lisäksi KVR -urakoitsija ilmoittaa viikoittain työmaavalvojalle kaikkien työmaahenkilöiden nimet. Työmaan työjärjestelyistä sovitaan yksityiskohtaisesti ensimmäisessä työmaakokouksessa. 4.5 Suunnittelukokoukset ja -katselmukset Suunnittelukokoukset valmistelee ja kutsuu koolle urakoitsija. Urakoitsijan tarjouksessaan nimeämä suunnittelupäällikkö toimii kokouksissa puheenjohtajana ja urakoitsijan edustaja laatii pöytäkirjat ja toimittaa ne jakeluun. Suunnittelukokouksia pidetään 3-4 viikon välein. Suunnitelmakatselmuksia pidetään KVR-urakoitsijan johdolla ennen toteutuksen aloitusta ja tarvittaessa myös ennen työvaiheiden aloittamista suunnitteluvalmiuden toteamiseksi sekä suunnitelmien toimittamisesta sopimiseksi. Copyright Pöyry CM Oy

13 4.6 Erityiset katselmukset ja mittaukset Rakennuspaikalla pidetään aloituskatselmus, jossa rakennusalue luovutetaan KVRurakoitsijan käyttöön työn toteutusta varten. KVR-urakoitsija sopii rakennusvalvontaviranomaisten kanssa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen työmaan aloituskokouksen pitämisestä. KVR-urakoitsijan pitää naapurikiinteistöissä ennen rakennustöiden aloittamista alkukatselmus ja töiden loputtua loppukatselmus, jossa todetaan, onko rakennustyö mahdollisesti aiheuttanut vaurioita. Muista katselmuksista sovitaan erikseen Luvat Rakennuslupasuunnittelu ja rakennusluvan hakeminen kuuluvat KVR-urakkaan. Myös kaikkien muiden työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta vastaa urakoitsija. 4.8 Suunnitelmat ja niiden toimittaminen KVR-urakoitsija hankkii ja kustantaa kaikki työn suorituksen kannalta tarpeelliset sekä urakka-asiakirjojen määräämät suunnitelmat sekä toimittaa työn aikana tarvittavat kopiosarjat rakennuttajalle, rakennuttajan valvojalle, työmaalle, aliurakoitsijoille jne. Urakoitsijan teettämät suunnitelmat sekä työ- ja detaljipiirustukset on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen ko. työn suorituksen aloitusta. Rakennuttaja varaa aikaa kaksi (2) työviikkoa suunnitelmien tarkastamiseen ja hyväksymiseen. Jos rakennuttaja ei tee huomautuksia suunnitelmiin em. ajan kuluessa ja suunnitelmat täyttävät suunnitteluohjeiden vaatimukset, katsotaan suunnitelma hyväksytyksi. Suunnitelmat kirjataan hyväksytyiksi työmaakokouksissa. Jos ko. suunnitelmat pitää hyväksyttää viranomaisilla, tulee suunnitelmat toimittaa ao. suunnittelualasta vastaavalle suunnittelijalle, joka hankkii niille viranomaisten hyväksynnän. Urakoitsijan tulee tehdä suunnitelmansa viranomaisten vaatimalla tavalla. Suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisille riittävän ajoissa tarkastettavaksi. KVR-urakoitsija hankkii ja kerää luovutusasiakirjat ja tarvikkeet. Asiakirjat sijoitetaan seläkkeellä varustettuna kansioihin. Kansiot tulee olla tyyppiä, jossa kansioetiketti on muovitaskussa. Luovutusasiakirjat toimitetaan lisäksi sähköisesti CD-ROM -disketeillä. KVR -urakkaan sisältyy RT mukaisen huoltokirjan laadinta RT ja RT ohjeiden mukaisesti. 4.9 Alihankkijoiden ja aliurakoitsijoiden hyväksyttäminen 4.10 Projektipankki KVR- urakoitsija esittää tärkeimmät alihankkijat ja aliurakoitsijat tilaajalle YSE 98 mukaisesti tilaajalle hyväksyttäväksi. Hankkeessa ei ole käytössä erillistä projektipankkia. Copyright Pöyry CM Oy

14 5 LAATU Laadunvarmistus KVR-urakoitsija laatii kahden (2) viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoituksesta työmaata koskevan laatusuunnitelman, jota täydennetään työn kuluessa. Lisäksi urakoitsijan on toimitettava viranomaisen edellyttämään laadunvarmistusselvitykseen tarvittavat tiedot. Urakoitsijoiden tulee hyväksyttää laatusuunnitelmansa rakennuttajalla ja valvojilla. Merkittävimmät aliurakoitsijat laativat omasta urakkasuorituksestaan laatusuunnitelman. KVR-urakoitsijan on laadittava työnaikaisen kosteudenhallintasuunnitelman ja esitettävä se rakennuttajan hyväksyttäväksi kahden (2) viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. Laatu- ja kosteudenhallintasuunnitelman toteutumista seurataan työmaakokouksissa ja suunnitelmia täydennetään työn kuluessa. 5.2 Käytettävät tuotteet Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija huolehtii, että hänen käyttämänsä rakennustuotteet ovat joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetuksen) mukaisesti CE-merkittyjä tai siltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE-merkittyjä, tuotteet ovat lain eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954 (tuotehyväksyntälain) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettuja. Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen kelpoisuus eli tuotteen CE-merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista/käyttämistä/kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Rakennuttaja edellyttää, että CE-merkinnän lisäksi tuotteen on sovelluttava käyttökohteeseen kansallisten määräysten ja suunnitteluvaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa tuote on hyväksytettävä etukäteen rakennuttajalla, mikäli rakennustuotteiden vaatimusten osalta tarvitaan lisäselvityksiä. CE-merkintä, kuten muutkaan tuotehyväksyntämenettelyt, eivät rajoita rakennuttajaa edellyttämästä haluamiaan tuotetta koskevia lisäselvityksiä. Halutessaan käyttää asiakirjoissa mainittujen rakennustuotteiden asemasta muita laadultaan ja ominaisuuksiltaan täysin samanarvoisia tuotteita on urakoitsijan hankittava vaihdolle etukäteen rakennuttajan kirjallinen hyväksyminen. Esitys vaihtamisesta tulee tehdä riittävän ajoissa, jotta mahdollinen vaihto ei aiheuta aikatauluviivästyksiä. Vastaavien tuotteiden käytöstä mahdollisesti rakennuttajalle aiheutuvista kustannuksista vastaa urakoitsija. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus ja vastuu vaihtamisesta jää rakennuttajan hyväksynnästä huolimatta kuitenkin aina urakoitsijalle. Rakennustuotteiden kelpoisuutta osoittavat asiakirjat kootaan helposti tarkastettavaksi kokonaisuudeksi, ns. laatukansioksi, joka on osa rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Kelpoisuusselvitykset tarvittavine liitteineen tulee olla kaikista niistä rakennustuotteista, joille rakentamismääräyksissä ja suunnitteluasiakirjoissa on esitetty vaatimuksia. CE-merkityistä tuotteista tulee arkistoida vähintään suoritustasoilmoitus ja tarvittaessa osoitus CE-merkinnästä joko tuotteessa, pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavissa asiakirjoissa. Ilmoitetun laitoksen varmentamistodistus tuotannon sisäisestä laadunvalvonnasta (AVCP 2+) tai tuotteen suoritustason Copyright Pöyry CM Oy

15 pysyvyydestä (AVCP 1 ja 1+) tulee olla niiden tuotteiden osalta, joilta rakennustuoteasetus ja harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi (ETA) ao. asiakirjoja edellyttää (ks. taulukko). Työmaalla tulee jälkimmäisessä tapauksessa olla myös ao. ETA-arviointipäätös. Kun suoritustasoilmoitukseen on merkitty varmentamistodistuksen numero, niin riittää, että todistus hankitaan valmistajalta vain tarvittaessa, kun sitä esimerkiksi rakennusvalvonta edellyttää. Tyyppihyväksynnällä, varmennustodistuksella tai valmistuksen laadunvalvonnalla varmennettujen tuotteiden osalta tulee rakennuspaikalla olla em. varmennusta osoittavat todistukset tarvittavine liitteineen sekä tarvittaessa osoitus tuotteeseen tai pakkaukseen kiinnitetystä varmennusmerkinnästä. Kun kelpoisuus on jouduttu selvittämään rakennuspaikkakohtaisesti, tulee kelpoisuuden osoittamiseksi tarvittava asianomaiseen liiteaineistoon perustuva asiantuntijaselvitys liitteineen olla rakennuspaikalla. Suunnittelijoiden kelpoisuusselvitykset tulee koota osaksi tarkastusasiakirjaa. Rakennustuotteen kelpoisuuden liiteasiakirjat sekä suunnitteluasiakirjat on oltava rakennusvaihetta vastaavasti rakennuspaikalla käytettävissä. Kelpoisuutta osoittavat asiakirjat tulee voida tarkistaa rakennuspaikalla rakennusvalvontaviranomaisen ja/tai rakennustöiden valvojan toimesta koska tahansa YMPÄRISTÖ 6.1 Ympäristön suojelu Urakoitsijan tulee omassa työssään minimoida työmaan haitalliset ympäristövaikutukset esimerkiksi suorittamalla purkutyöt lajittelevana purkuna ja ottamalla tuotteita valitessaan huomioon niiden käyttöikä, korjattavuus ja ympäristörasitus. Urakoitsijan tulee noudattaa, mitä jätelaissa (jätelain JL 646/2012 muutos voimaan ) on sanottu erityisesti etusijajärjestystä ja siirtoasiakirjaa koskien. Etusijajärjestyksen mukaan jätteen synnyn ehkäisy on etusijalla: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Kierrätys 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. Loppukäsittely Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivojen lietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä sekä pilaantuneista maa-aineksista. Kts. myös kohta 6.3. Lisäksi pääurakoitsijan on huolehdittava siitä, että työmaan rakennusjätteet lajitellaan Pyhäjoen kunnan voimassa olevien jätehuoltomääräysten ohjeiden mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee toimittaa kuhunkin työalueeseen lajittelupiste mahdollisille purkumateriaaleille, josta pääurakoitsija toimittaa purkumateriaalit pois työmaalta. Copyright Pöyry CM Oy

16 6.2 Irrotettavat ainekset ja purkujäte Maa-, kivi- ja puuaines Urakka-alueelta irrotettava ylimääräinen maa-aines kuuluu KVR-urakoitsijalle, joka kuljettaa ylimääräisen maa-aineksen pois työmaalta kustannuksellaan. Kaatopaikkamaksut jäteveroineen maksaa urakoitsija Raivaus- ja purkujäte Rakennusalueen kaiken raivaus- ja purkujätteen poiskuljetus jäteveroineen ja kaatopaikkamaksuineen sisältyy KVR-urakoitsijan urakkasuoritukseen. 6.3 Purkumateriaalien hyötykäyttö 6.4 Ongelmajäte Ei määräyksiä. Ei ole. 6.5 Tiedonkeruu yhteiskuntavastuuta varten KVR-urakoitsijan tulee huolehtia, että kyseiset tiedot ovat saatavissa (mittarit luettavissa, siirtoasiakirjat tehtyinä, TR-kierrokset dokumentoituina jne.) ja pääurakoitsija vastaa tiedon hankinnasta sivu- ja aliurakoitsijoilta. 7 ASIAKIRJAT 7.1 Tarjouspyyntöasiakirjat Urakan tarjouspyyntöasiakirjat on lueteltu tarjouspyyntökirjeen liitteenä olevassa asiakirjaluettelossa. Urakkatarjouksen antajan on tarkistettava, että toimitus vastaa asiakirjaluetteloa ja ilmoitettava puutteista välittömästi rakennuttajalle. Tarjouspyyntöasiakirjat luovutetaan urakoitsijalle vain sähköisesti. Tarvitsemansa lisäkopiot urakoitsija hankkii kustannuksellaan. Kohteesta on tehty alustava huoneselostus, jota urakoitsijan on täydennettävä siten, että selostuksesta käyvät ilmi tarjottavat tuotenimikkeet. 7.2 Urakkasopimusasiakirjat ja niiden pätevyysjärjestys Urakkasopimus laaditaan lomakkeelle RT 80278, KVR-urakkasopimus. Lomake RT on laadittu Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 huomioon ottaen ja se sisältää YSE-ehtoja täydentävät ehdot KVR-urakoita varten. Urakkasopimukseen liitetään: A. Kaupalliset asiakirjat 1) Urakkaneuvottelupöytäkirja(t) 2) Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, RT ) Tarjouspyynnön lisäkirje(et) 4) Tarjouspyyntö 5) Urakkaohjelma. Copyright Pöyry CM Oy

17 6) Työturvallisuusasiakirja 7) Tarjous 8) Maksuerätaulukko B. Tekniset asiakirjat 9) Työkohtaiset laatuvaatimukset, työselitykset ja -selostukset 10) Sopimuspiirustukset 11) Yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset Näiden kaupallisten ja teknisten asiakirjojen pätevyysjärjestys on YSE 13 :n järjestyksestä poiketen edellä olevan luettelon järjestyksen mukainen. Muilta osin noudatetaan YSE 1998:n 13 :n kohtien 2 8 määräyksiä. Edellä lueteltujen asiakirjojen lisäksi noudatetaan yleisiä standardeja, työohjeita ja työselostuksia, jotka on osoitettu edellä luetelluissa asiakirjoissa Asiakirjojen julkisuus Tarjouspyyntö- ja urakkasopimusasiakirjat ovat julkisia. Urakoitsijan tulee tarjouksessaan ilmoittaa, jos tarjouksen jokin osa sisältää liikesalaisuutena salassa pidettäviä asioita. 7.4 Rakennuttajan määrälaskenta 7.5 Sidotut määrät Rakennuttajan määrälaskentaa ei suoriteta. KVR-urakassa ei ole sidottuja määriä. 8 URAKKA-AIKA 8.1 KVR-suorituksen aloitus 8.2 Rakennusaika 8.3 Työaika Urakkasopimukset syntyy ja allekirjoitetaan Pyhäjoen kunnan päätöksen saatua lainvoiman. Urakoitsija saa aloittaa työt ja hankinnat, kun urakkasopimus on allekirjoitettu/ syntynyt tai kun rakennuttaja on antanut kirjallisen luvan töiden ja hankintojen aloittamiselle. Rakennuskohteen rakennustyöt on oltava valmiina viimeistään KVR -urakoitsijan on ilmoitettava sitova valmistumisaika 2 kk ennen vastaanottotarkastusta. Työaika on arkityöpäivinä maanantaista perjantaihin. Työpäiviä eivät ole pyhäpäivät eivätkä rakennusalan työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät. Copyright Pöyry CM Oy

18 8.4 Välitavoitteet KVR-urakoitsijan urakkasopimukseen asetetaan seuraavat sakolliset välitavoitteet: - toimintakokeet on pidettävä viimeistään 4 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta Viivästyminen Valmistumisen viivästyssakko on YSE :n mukainen, 0,05% kokonaisurakkasummasta. Välitavoitteen viivästyksen johdosta peritty sakko on 0,05% kokonaisurakkasummasta ja se ei vähennä valmistumisen viivästyksestä perittävää sakkoa. Välitavoitteen viivästyssakkoa peritään enintään 25 työpäivältä. 8.6 Urakka-ajan pidentäminen YSE 1998 pykälien lisäksi on voimassa seuraava: Urakoitsijan on tarjousta tehdessään otettava huomioon, että rakennuttaja ei katso lyhyiden, muutamia tunteja kerrallaan kestävien, kuten istumalakkojen, kokousten tai muiden vastaavien seisauksien, elleivät ne ole pidemmän ajan kuluessa usein toistuvia, olevan yleisten sopimusehtojen määräysten tarkoittamia urakoitsijan suoritusta olennaisesti estäviä työtaistelutoimenpiteitä, jotka oikeuttaisivat urakka-ajan pidentämiseen ja siitä johtuvien urakoitsijalle aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen. 9 VASTUUVELVOITTEET 9.1 Takuuaika Urakkasuorituksen takuuaika on rakennuskohteen vastaanottotarkastuksesta lukien 24 kuukautta. Takuuajan puolessa välissä pidetään välitarkastus, jossa havaitut takuuajan vastuuseen kuuluvat virheet tulee korjata sovittuna määräaikana. Vesikaton vedeneristystöille ja -materiaaleille vaaditaan lisäksi rakennuttajan hyväksymä ja nimiin asetettu kymmenen (10) vuoden (Kattoliiton takuuehtojen mukainen) nimitakuu. Takuutodistus tulee luovuttaa rakennuttajalle vastaanottotarkastuksessa. 9.2 Urakoitsijan vakuudet Yleisten sopimusehtojen YSE :n mukaiset vakuudet tulee urakoitsijan antaa määriltään seuraavasti: rakennusajan vakuudeksi 10 % laskettuna arvonlisäverottomasta urakkahinnasta takuuajan vakuudeksi 2 % laskettuna arvonlisäverottomasta urakkahinnasta Vakuuksien on oltava voimassa 3 kuukautta yli rakennus- ja takuuajan. Vakuudeksi hyväksytään pankki- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus. Ulkomaisen vakuuden antajaksi hyväksytään vain sellainen yhteisö, jolla on valtuutettu edustaja Suomessa. Vakuussitoumuksen on oltava suomenkielinen. Copyright Pöyry CM Oy

19 9.3 Vakuutukset KVR-urakoitsija ottaa rakennuskohteelle YSE :n mukaisen rakennustyövakuutuksen koko rakennustyön osalta. Vakuutuksen tulee ottaa huomioon myös tilaajan ja käyttäjän hankinnat. Vakuutus tulee ottaa tilaajan nimiin ja sen tulee joka hetki vastata vähintään rakennuskohteen senhetkistä täyttä arvoa. Vakuutus on otettava Suomessa yleisesti vakuutustoimintaa harjoittavasta vakavaraisesta vakuutuslaitoksesta. Vakuutuksen tulee kattaa urakat ja rakennuttajan hankinnat. Rakennustyövakuutuksen omavastuu saa olla korkeintaan 0,5 % pääurakoitsijan urakkahinnasta. Vakuutuksen tulee olla täysimääräisenä voimassa niin kauan kunnes kaikki vastaanottotarkastuksessa urakkasuorituksissa todetut virheet on korjattu. Em. syystä johtuen tulee vakuutus sopia olemaan täysimääräisenä voimassa, heti alusta lukien, vähintään yhden kuukauden yli urakkasopimuksen mukaisen valmistumisajankohdan. Tämän jälkeen vakuutuksen tulee olla voimassa siten, että vakuutus kattaa vastaanoton jälkeen suoritettavista takuutöistä (sisältää kaikkien rakennusaikana vakuutukseen sisältyneiden urakoiden ja hankintojen takuutyöt) aiheutuvat vahingot. Takuutyöt kattavan vakuutuksen tulee olla voimassa 3 kuukautta yli yleisen kahden vuoden takuuajan. Kunkin urakoitsijan on vakuutettava henkilökuntansa vähintään lain vaatimalla tavalla ja urakoitsijan tulee ottaa muut työnantaja-asemastaan johtuvat vakuutukset. Jokaisella työmaalla toimivilla urakoitsijoilla tulee olla voimassa oleva toimintansa vastuuvakuutus, joka kattaa rakennus- ja asennustyöt sekä vahingot kolmannelle osapuolelle Rakennuttajan vakuudet Rakennuttaja ei aseta vakuutta. 9.5 Työnantajavelvoitteet ja rekisteri-ilmoitukset KVR-urakoitsijan on toimitettava tilaajalle ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista verojäämätodistus ja ilmoitus eläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä tai muu vastaava selvitys verojen, ennakonpidätystilitysten, sosiaaliturvamaksujen ja eläkemaksujen täyttämisestä sekä voimassa oleva todistus ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverolliseksi rekisteröitymisestä. Selvitykset eivät saa olla kahta kuukautta vanhempia. Vastaavat selvitykset tulee uudelleen toimittaa ennen urakan vastaanottamista. Urakoitsijan tulee vaatia aliurakoitsijoilta vastaava selvitys verojäämistä ja edellä mainittujen työnantajamaksujen suorittamisesta kuin siltä itseltään vaaditaan. Määräys tästä on sisällytettävä aliurakoita koskeviin tarjouspyyntöihin. Rakennuttajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellaista urakoitsijaa ja aliurakoitsijaa tai näiden hankkijaa, joka ei ole toimittanut vaadittua selvitystä. Tilaaja varaa oikeuden ilmoittaa urakoitsijan nimi- ja yhteystiedot (mm. urakoitsijan nimi, Y-tunnus, osoite, vastuuhenkilön nimi, työmaan nimi, urakointilaji, urakan aloittamispäivä ja arvioitu valmistumisajankohta) lääninverovirastolle. Jokainen urakoitsijan henkilö tulee ilmoittaa tarkistusta varten julkiseen veronumerorekisteriin. Jokainen urakoitsija huolehtii, että jokainen heidän työntekijänsä on ilmoitettu verorekisteriin. Tämä pätee myös aliurakoitsijoihin. Veronumeron tarkistaminen rekisteristä on päätoteuttajan velvollisuus. Copyright Pöyry CM Oy

20 Päätoteuttajan tulee toimittaa alkaen Verohallinnolle kuukausittain verovalvontaa varten tiedot niin omista kuin kaikista muistakin työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Toimitettavia tietoja ovat mm. työntekijän yhteistiedot, työsuhteen laatu, työskentelyaika ja työnantajan yhteystiedot. Tieto tulee toimittaa sähköisessä muodossa. Päätoteuttajan tulee varmistaa toimitettava tieto, toimitustapa ja toimituspaikka Verohallinnon sivuilta. Muutos koskee myös kaikkia ennen alkaneita työmaita, joten päätoteuttajan tulee varautua muutokseen hyvissä ajoin, mieluiten heti työmaan käynnistyttyä RAKENNUTTAJAN MAKSUVELVOLLISUUS 10.1 Urakkahinnan muodostuminen Tarjoushinnassa on eroteltava arvonlisäveroton hinta ja arvonlisävero. Urakkasopimukseen merkitään urakan kokonaishinta arvonlisävero eritellen Käänteinen arvonlisäverokäytäntö Tilaajan antaman vakuutuksen mukaan rakennushankkeessa ei ole sovellettava käänteistä arvonlisävelvollisuutta arvonlisäverolain vaatimalla tavalla Urakkahinnan maksaminen Maksuerätaulukko Urakkasopimuksen liitetään ao. urakoitsijan kanssa yhteistoiminnassa laadittu työn edistymisen mukainen maksuerätaulukko. Maksuerätaulukon laadinnassa on otettava huomioon seuraavaa: maksuerätaulukko laaditaan niin, ettei rakennuttajan maksama urakkasummaosuus ensimmäistä erää lukuun ottamatta ole suurempi kuin pysyvän työn ja asennetun materiaalin arvo jokaiseen maksuerään tulee sisältyä sekä tarvikkeiden hankinta että asennus. Poikkeuksena on suurehko laitehankinta tai vastaava, josta maksu voidaan suorittaa, kun laitteet ovat asennuspaikalla ja ainakin alustavasti kiinnitetty paikoilleen kuhunkin asennustyöosioon/maksuerään tulee lisätä maininta ko. suoritteen oman työn tarkastuksen suorittamisesta (itselle luovutus erikseen koko työn osalta), maksuerän laskun liitteeksi tulee liittää työvaiheilmoitus ja erikseen itselle luovutuspöytäkirja ko. oman työn tarkastuksesta. Laadunvarmistussuunnitelman toimittaminen on ensimmäisen maksuerän yksi ehto Erityiset maksuerät Luonnossuunnitelmille, rakennusluvalle sekä hyväksytysti suoritetuille toimintakokeille asetetaan omat maksueränsä Ensimmäinen maksuerä Ensimmäisen maksuerän (ennakko) suuruus on enintään 5 % urakkasummasta. Tämä maksuerä maksetaan urakoitsijalle, kun urakkasopimus on allekirjoitettu, urakkasopimuksen mukainen vakuus on luovutettu rakennuttajalle ja työt on aloitettu sekä rakennustyövakuutus on otettu. Copyright Pöyry CM Oy

21 Loppuerä Viimeinen maksuerä (loppuerä) on vähintään 10 % urakkahinnasta. Loppuerä maksetaan, kun urakka on hyväksytty vastaanotetuksi, takuuajan vakuus sekä luovutusasiakirjat (sisältäen käyttö- ja huolto-ohjeet, huoltokirjan laatimiseksi tarvittavat tiedot ja asiakirjat sekä urakoitsijan loppupiirustukset/ punakynäversiot ja muut luovutusdokumentit) on luovutettu rakennuttajalle, käyttökoulutus on annettu hyväksytysti sekä vastaanottotarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet on korjattu sekä urakan taloudellinen loppuselvitys on pidetty ja pöytäkirja allekirjoitettu Maksuaika ja viivästyskorko 10.4 Hintasidonnaisuus Sopimukseen perustuvat laskut maksetaan, kun lasku on esitetty rakennuttajalle ja vastaava sopimuksen mukainen työvaihe on todettu tehdyksi tai lasku muuten on todettu maksukelpoiseksi. Tilaajan nimeämä valvoja toteaa, milloin maksuerän perusteena oleva työvaihe on tehty. Maksuaika on 21 vuorokautta siitä, kun urakoitsija on toimittanut valvojan hyväksymismerkinnällä varustetun laskun tilaajalle. Viivästyskorko on viivästyskorkolain mukainen kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko. Laskun virheellisyydestä tai laskun virheellisestä toimittamisesta aiheutuneesta maksun viivästymisestä on vastuussa urakoitsija Lisä- ja muutostyöt Urakkahinta on kiinteä ilman indeksisidonnaisuutta Muutostyötarjous ja -hinnat Muutostöissä noudatetaan YSE :n mukaista menettelyä. Käyttö- ja yhteiskustannukset lasketaan vain pääurakoitsijalle, joka vastaa työmaapalveluista. Omakustannushintaan tehtävissä töissä sosiaalikustannukset korvataan toimialalla yleisesti hyväksytyn sosiaalikuluprosentin (esim. RAKLI:n tai RTK:n julkaisemat sosiaalikuluprosentit) mukaisesti. 11 VALVONTA 11.1 Rakennuttajan organisaatio ja valtuudet Urakkasopimuksesta ja siihen tehtävistä muutoksista päättää rakennuttajan edustajana kunnanjohtaja Matti Soronen, Pyhäjoen kunta. Pienistä ja kiireellisistä muutostöistä voi päättää rakennuttajan nimeämät edustajat, jotka on nimetty sopimukseen tai nimetään erikseen työmaakokouksessa Rakennuttajan valvonta Rakennuttaja suorittaa laadunvalvontaa YSE :n mukaisesti. Rakennuttajan valvonta ei vähennä urakoitsijan vastuuta. Copyright Pöyry CM Oy

22 Rakennuttaja asettaa työmaata valvomaan rakennustöiden valvojan, LVIA-töiden valvojan ja sähkötöiden valvojan. Rakennustöiden valvoja toimii paikallisvalvojana. Rakennuttajan valvontaa hoitavat seuraavat henkilöt: Rakennustekniset työt Olli Seppä Pöyry CM Oy LVIA-työt (päätetään myöh.) Sähkötyöt (päätetään myöh.) Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsijan on valvottava oman ja aliurakoitsijoiden työnjohdon osaamista ja työsuoritusta sekä työtuloksen vaatimusten mukaisuutta. Urakoitsijan on myös valvottava hankintojen ja aliurakoitsijoiden rakennusvaiheiden kelvollisuutta ja työsuoritusta, jotta sopimuksen mukainen laatu kaikilta osin saavutetaan. Työvaiheiden oikeaan ajoitukseen ja työsuorituksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota lämmön- ja kosteuseristysten osalta piiloon jäävissä rakenteissa. Urakoitsijan on laadittava kohteen erityispiirteet huomioonottava tarkastusasiakirja, joka tulee hyväksyttää rakennuttajalla ja tarvittaessa viranomaisilla. Urakoitsijan tulee suorittaa ja dokumentoida rakennuttajan määräämät tarkastus- ja laadunvalvontatoimenpiteet sekä muut maankäyttö- ja rakennuslain vaatimat velvoitteet Muiden osapuolten laadunvalvonta Valvontaa suorittavat rakennuttajan oman organisaation lisäksi suunnittelijat. Suunnittelijoilla ja nimetyillä käyttäjän edustajille on oikeus valvoa, että työ muodostuu suunnitelmien mukaiseksi. Heillä ei ole oikeutta sopia minkäänlaisia muutoksia, vaan kaikki muutokset ilmoittaa rakennuttaja. Lisäksi pätee, mitä laadunvalvonnasta on todettu kappaleessa Laitteiden, rakennusosien ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijan on hyväksytettävä rakennuttajalla tärkeimmät rakennusosat teettämällä mallit suunnitteluvaiheessa määriteltävistä tiloista, töistä tai asennuksista tarkastamista ja hyväksymistä varten hyvissä ajoin ennen hankintaa. Samoin koneet, laitteet ja materiaalit sekä niiden asennustavat tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen niiden hankintaa ja asennusta. 12 TYÖMAAN HALLINTO JA TOIMITUKSET 12.1 Urakoitsijan organisaatio ja valtuudet KVR-urakoitsijalla tulee olla työmaalla vastaava työnjohtaja, jolta vaaditaan riittävä kokemus tätä työmaata vastaavista rakennustöistä. KVR-urakoitsijalla tulee olla työmaalla vastaavan työnjohtajan lisäksi riittävästi muuta ammattitaitoista työnjohtoa. Vastaava työnjohtaja on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi urakkaneuvotteluvaiheessa. Urakoitsija saa vaihtaa tarjouksessaan esittämiä ja rakennuttajan hyväksymiä urakan vastuuhenkilöitä vain rakennuttajan luvalla. Tilalle tulleiden vastuuhenkilöiden tulee olla kokemukseltaan vähintään samaa tasoa kuin työhön alun perin hyväksyttyjen vastuuhenkilöiden. Copyright Pöyry CM Oy

23 Kunkin aliurakoitsijan tulee nimetä työmaasta vastuussa oleva työnjohtaja, joka valvoo aliurakan töitä aliurakkasopimuksensa mukaisesti. Aliurakan työnjohtajan velvollisuus on osallistua urakoitsijatyömaakokouksiin, urakoitsijapalavereihin ja muihin työmaan yhteispalavereihin ja katselmuksiin aliurakkasopimuksessa määriteltävässä laajuudessa sekä oltava tavoitettavissa aina tarvittaessa. KVR-urakoitsijan tulee valvoa, että aliurakoitsijat nimeävät viranomaisten vaatimat vastuuhenkilöt ja työturvallisuudesta vastaavat henkilöt kohteeseen. KVR-urakoitsijan tulee ilmoittaa rakennuttajalle ja muille urakoitsijoille työmaan työsuojeluorganisaatio ja työmaan työturvallisuudesta vastaava vastuuhenkilö. Jokaisella tulitöiden tekijällä on oltava tulityökortti ja töissä on noudatettava tulitöiden voimassa olevia suojeluohjeita Työvoima Työvoimasuunnitelma Urakoitsijan tulee käyttää työssä ammattitaitoista ja riittävän kokenutta työvoimaa. Työmaalla kommunikoinnin tulee voida tapahtua yhteisellä kielellä. Työaikataulun laadinnan yhteydessä urakoitsijat ilmoittavat työvoimasuunnitelmansa rakennuttajalle. Suunnitelmassa tulee eritellä urakoitsijan omana työnä ja aliurakkana tehtävät työt. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan kuukausittain. Yli- tai vuorotöiden teettämisestä on ennakkoon sovittava rakennuttajan kanssa Ulkomainen työvoima 12.3 Kulkuluvat Ulkomaisen työvoiman käyttö ei ole kiellettyä. Kunkin urakoitsijan tulee noudattaa ulkomaalaisen työvoiman työskentelyyn Suomessa ja lähetettyihin työntekijöihin liittyviä Työsuojeluhallinnon ( antamia ohjeita ja mitä laissa on säädetty. Pääurakoitsijanvelvollisuus on huolehtia, että kaikki ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät todistukset ja selvitykset toimitetaan rakennuttajan käyttöön suomenkielelle käännettyinä, virallisen kielenkääntäjän kääntäminä. Urakoitsijan on ilmoitettava ennen työvaiheen aloittamista omien ja alihankkijoidensa työmaalla työskentelevien työntekijöiden nimet ja syntymäajat sekä veronumero pääurakoitsijalle, työmaavalvojalle ja käyttäjälle työmaalla tarvittavien kulkulupien myöntämiseksi. KVR-urakoitsijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että kaikilla työmaalla työskentelevillä henkilöillä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä kuvallinen tunniste, josta käy ilmi myös työnantaja sekä henkilön veronumero (veronumerokortti voi olla erillinen). Pääurakoitsija huolehtii jaettavien kulkulupien hallinnasta sekä pitää reaaliaikaista listausta työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Henkilöt, jotka rikkovat määräystä kuvallisten tunnisteiden ja kulkulupein käytöstä, poistetaan työmaalta. Copyright Pöyry CM Oy

24 12.4 Kirjaukset KVR-urakoitsijan on pidettävä asianmukaisesti numeroiduin sivuin varustettua työmaapäiväkirjaa, jonka valvoja säännöllisesti kuittaa saaneensa tiedoksi. Työmaapäiväkirja tehdään kahtena (2) kappaleena, joista toinen jää rakennuttajalle ja toinen urakoitsijalle. Työmaapäiväkirja voidaan toteuttaa sähköisenä sovelluksena Työmaakokoukset Työmaakokouksia pidetään noin kerran kuukaudessa. KVR-urakoitsija varaa riittävän suuren tilan kokousten pitämiseen ja huolehtii riittävästä tarjoilusta. Työmaakokousten koolle kutsujana, puheenjohtajana ja sihteerinä toimii rakennuttajan edustaja. Kokouksissa käsitellään urakan toteuttamiseen liittyvät aikataululliset, taloudelliset ja tekniset asiat. Urakoitsija luovuttaa kokousta edeltävänä työpäivänä valvojalle kirjallisesti työvaiheselvitykset, hankinta-, työmaavahvuus- ja aikatauluraportit. Muut kokouksissa käsiteltävät asiat on saatettava valvojan ja projektipäällikön tietoon viimeistään kolme päivää ennen kokousta, jossa kyseistä asiaa on tarkoitus käsitellä, jotta rakennuttajan edustajilla on mahdollisuus tutustua asiaan riittävästi ennen kokousta. Vastaanottovaiheessa on viikoittain pidettävä erillinen vastaanottovaiheen aikataulupalaveri. Sen pitää ja sitä johtaa pääurakoitsijan erillinen nimetty koordinaattori Urakoitsijoiden yhteiset toimitukset 12.7 Työsuunnitelmat KVR-urakoitsijan velvollisuutena on valvoa ja ohjata työmaan yhteistoimintaa. Tätä varten urakoitsijoiden on keskenään pidettävä viikoittain yhteistoimintakokouksia (ns. urakoitsijapalaverit), joissa työmaavalvoja voi olla läsnä. Mikäli käsiteltävänä on myös rakennuttajan toimenpiteitä edellyttäviä asioita, kokoukseen on pyydettävä rakennuttajan edustaja. KVR-urakoitsija laatii yhteistoimintakokouksista pöytäkirjan ja toimittaa sen myös rakennuttajalle ja valvojille. Pääurakoitsijan on laadittava alueen rakennusaikaisesta käytöstä suunnitelma, ja hyväksytettävä se viranomaisilla. Suunnitelma voi samalla olla myös työsuunnitelma ja siitä tulee käydä selville mm. seuraavia asioita: työnaikaiset rakennukset ja sähkönjakelu työnaikaiset tiet ja liikkuminen urakka-alueella, nostoalueet työjärjestys urakka-alueella. Urakoitsijan on pidettävä työsuunnitelma osasuunnitelmineen jatkuvasti ajan tasalla Viranomaiskatselmukset KVR-urakoitsijan on huolehdittava siitä, että kaikki viranomaiskatselmukset ja -tarkastukset tulevat pidetyiksi. Toimituksista on ennalta ilmoitettava rakennuttajalle, jotta tämän edustaja voi olla läsnä tarkastustoimituksessa. KVR-urakoitsijan on pidettävä rakennusvalvontaviranomaisten edellyttämää tarkastusasiakirjaa. Copyright Pöyry CM Oy

25 13 VASTAANOTTOMENETTELY Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastus suoritetaan YSE :n määräysten mukaisesti Urakkasuorituksen tarkastus Erillisiä tarkastuksia ovat mm. työnaikaiset toimitustarkastukset ja asennustöiden asennustapatarkastukset sekä vaiheittain valmistuvien urakka-alueiden käyttöönottotarkastukset. Urakoitsijoiden laatujärjestelmien mukaisten itselle luovutusten jälkeen KVRurakoitsija ilmoittaa rakennuttajalle kirjallisesti, että kohde on vastaanottovalmiudessa ja pyytää rakennuttajalta vastaanoton ennakkotarkastusta. Kaikkien töiden osalta suoritetaan erillinen urakkasuorituksen ennakkotarkastus vähintään yhtä (1) viikkoa ennen varsinaista rakennuskohteen vastaanottotarkastusta Tarkastuskustannukset 13.4 Toimintakokeet Kumpikin osapuoli vastaa sopimuksenmukaisten tarkastusten kustannuksistaan. Mikäli kuitenkin joudutaan pitämään uusintatarkastuksia urakoitsijan suorituksen virheiden vuoksi, niin rakennuttaja veloittaa uusintatarkastuksesta aiheutuneet kustannukset uusintatarkastustarpeen urakoitsijalta seuraavasti (pidätetään viimeisestä maksuerästä): ensimmäinen jälkitarkastus veloituksetta toinen jälkitarkastus 1.000,00 (alv. 0 %) kolmas jälkitarkastus 1.500,00 (alv. 0 %) enemmät jälkitarkastukset 2.000,00 (alv. 0 %) / kerta. KVR-urakoitsija laatii ja esittää rakennuttajalle hyväksyttäväksi toimintakoeaikataulun putki-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatio- ja sähkölaiteurakoiden osalta. Toimintakokeiden laatu ja määrä esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Toimintakokeet toteutetaan yhteistyössä urakoitsijan, suunnittelijan ja rakennuttajan kanssa pääurakoitsijan yhteistyössä aliurakoitsijoiden kanssa laatiman yksityiskohtaisen kohteen luovutusaikataulun mukaisesti Luovutusasiakirjat KVR-urakoitsija vastaa huoltokirjan kokoamisesta ja laadinnasta. Huoltokirja laaditaan rakennuttajan määrittelemällä sovelluksella. Kiinteistön huoltokirja laaditaan suunnittelu- ja rakentamisprosessin yhteydessä siten, että se on luovutettavissa kohteen vastaanoton yhteydessä. Huoltokirjasta luovutetaan rakennuttajalle 3 sarjaa paperikopioina mapitettuna. Samoin muu luovutusaineisto luovutetaan sähköisessä muodossa CD-ROM-levykkeillä (3 sarjaa) sekä paperitulosteina (3 sarjaa mapitettuna). Rakennustyön tarkastuskirjan on tarvittavin tarkastusmerkinnöin varustettuna oltava vastaanottotarkastuksessa luovutettavissa. Copyright Pöyry CM Oy

26 13.6 Käytön opastus Urakoitsijoiden tulee järjestää käytön opastus rakennuksen käyttö- ja huoltohenkilökunnalle. Käytön opastuksen määrä ja laatu esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Käytön opastus toteutetaan urakoitsijoiden yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa laatiman koulutusohjelman mukaisesti ERIMIELISYYDET 14.1 Riitaisuuksien ratkaiseminen Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti osapuolten keskinäisten neuvottelujen avulla. Ellei erimielisyyttä voida näin sopia, riitaisuudet jätetään Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. 15 URAKOITSIJAN VALINTAPERUSTEET 15.1 Tarjouksen hylkääminen Tarjous voidaan hylätä, ellei se ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen tai siitä puuttuu tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittuja liitteitä tai sisältää urakoitsijan omia ehtoja Tarjouksen vertailuperusteet Tarjouksista hyväksytään rakennuttajalle halvin tarjouspyynnön mukainen tarjous edellyttäen, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan hankintalain ja tilaajavastuulain kriteerein arvioituna tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset urakan toteuttamiseksi. Tarjous voidaan hylätä myös muilla hankilaissa määritellyillä perusteilla (Laki julkisista hankinnoista) Vaihtoehtotarjoukset 16 TARJOUS 16.1 Tarjouksen muoto Vaihtoehtotarjouksia ei tarjousten vertailuvaiheessa oteta huomioon. Urakkatarjouksessa on annettava kaikki tarjouspyyntöasiakirjoissa pyydetyt tiedot ja tarjoukseen on liitettävä pyydetyt asiakirjat ja selvitykset. Urakkatarjoushinta on annettava käyttämällä oheisia lomakkeita Tarjoukseen liitettävät todistukset Tilaajavastuulain mukaiset dokumentit Urakoitsijan on liitettävä tarjoukseen liitteeksi Hankintailmoituksen mukaiset tiedot ja selvitykset. Mikäli työntekijän työnantaja tai alihankintasopimuksen osapuoli on ulkomainen yritys, on tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ja todistuksia vastaavat tiedot toimitettava Copyright Pöyry CM Oy

27 sijoittumismaan lainsäädännön mukaisina rekisteriotteina tai vastaavilla todistuksilla tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Yllä mainitut tiedot voidaan korvata tilaajavastuu.fi tiedoilla (Luotettava kumppani raportti) tai kaupparekisteriotteella yhdessä RALA-pätevyysrekisterin yritysraporttitulosteella. Urakoitsijan on varauduttava toimittamaan rakennuttajalle ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista uudelleen vastaava selvitys. Urakoitsijan on toimitettava tilaajavastuulain mukaiset selvitykset vähintään 12 kuukauden välein, mikäli sopimus syntyy. Tilaaja suosittelee, että urakoitsija kuuluu tilaajavastuu.fi-järjestelmän piiriin. Rakennuttajalla ja urakan tilaajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellaista urakoitsijaa tai aliurakoitsijaa, joka ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä. Sekä pää- että sivu-urakoitsijoiden tulee vaatia samanlaiset todistukset aliurakoitsijoilta ja toimittajilta yllä mainittujen lakisääteisten tilaajavastuulain mukaisista selvityksistä tarjouspyynnöissään kuten siltä itseltään vaaditaan. Määräys tästä on sisällytettävä aliurakoita koskeviin tarjouspyyntöihin Muut toimitettavat dokumentit Kohdassa mainittujen tietojen ja selvitysten lisäksi urakoitsijan tulee toimittaa tarjouksen liitteeksi myös hankintailmoituksen kohdassa III.2.3 mukaiset dokumentit ja selvitykset. Ennen urakkasopimuksen allekirjoitusta urakoitsijan on toimitettava rakennuttajan hyväksyttäväksi seuraavat asiakirjat ja selvitykset: Maksuerätaulukko Rakennuttajalla ja urakan tilaajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä sellaista urakoitsijaa tai aliurakoitsijaa, joka ei ole toimittanut vaadittuja selvityksiä. Urakoitsijan tulee vaatia samanlaiset todistukset aliurakoitsijoilta ja toimittajilta yllä mainittujen lakisääteisten tilaajavastuulain mukaisista selvityksistä (kohta 3) ao. tarjouspyynnöissään kuten siltä itseltään vaaditaan. Määräys tästä on sisällytettävä aliurakoita koskeviin tarjouspyyntöihin Tarjouksen voimassaoloaika Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa, kunnes jonkun tarjouksen tehneen kanssa on syntynyt sopimus työn suorittamisesta, kuitenkin enintään kaksi kuukautta tarjouspyyntökirjeessä määrätystä tarjouksen jättöpäivästä lukien. Rakennuttaja ilmoittaa tarjouksen tehneille urakkasopimuksen syntymisestä Tarjouksen tekeminen 16.5 Tarjousten avaus Tarjouksen tulee saapua rakennuttajalle suljetussa kirjekuoressa viimeistään tarjouspyyntökirjeessä ilmoitettuna ajankohtana. Kirjekuoren päällä tulee olla merkintä Yppärin koulu. Rakennuttajan edustajat avaavat tarjoukset avaustilaisuudessa, joka ei ole julkinen. Copyright Pöyry CM Oy

28 16.6 Lisätiedot Mikäli tarjouspyynnössä esiintyy epäselvyyksiä, niistä tulee kirjallisesti ilmoittaa rakennuttajalle viimeistään 7 vuorokautta ennen tarjouslaskenta-ajan päättymistä. Mahdollisten epäselvyyksien johdosta annettavat lisäselvitykset tulee rakennuttaja kirjallisesti toimittamaan kaikille urakkalaskentaan osallistuville urakoitsijoille. Muita lisätietoja ei katsota rakennuttajaa sitoviksi. 24 Pyhäjoella Olli Seppä, RI AMK Pöyry CM Oy Copyright Pöyry CM Oy

29 PÄÄSUUNNITTELUN TEHTÄVÄT Pääsuunnitteluun kuuluu seuraavat PS 01 RT tehtävät: 1 SUUNNITTELUN VALMISTELU- JA KÄYNNISTYSVAIHE 2 LUONNOSSUUNNITTELUVAIHE 3 RAKENTAMISEN VALMISTELUVAIHE (RAKENNUSLUPAVAIHE) 4 TOTEUTUSSUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN VALMISTELUVAIHE: 5 RAKENNUSAIKAISET TEHTÄVÄT: 6 KÄYTTÖÖNOTTOVAIHE 7 YLLÄPITOVAIHE: 7.1 Osallistuminen takuu- ja vuositakuutarkastuksiin

30 ARKKITEHTISUUNNITTELUN TEHTÄVÄT Arkkitehtisuunnitteluun kuuluu seuraavat ARK 95 tehtävät ja lisätehtävät: 2. ALUSTAVA SUUNNITTELU 3. LUONNOSSUUNNITTELU 4. TOTEUTUSSUUNNITTELU 5. RAKENNUSAIKAISET TEHTÄVÄT 6. KÄYTTÖÖNOTTOTEHTÄVÄT 7. ERILLISTEHTÄVÄT Suunnittelija toimittaa arkistoitavan suunnitteluaineiston ja huoltokirja-aineiston vaiheittain rakennustyön vastaanottotarkastuksien mukaisissa kokonaisuuksissa.

31 RAKENNESUUNNITTELUN TEHTÄVÄT Rakennesuunnitteluun kuuluu seuraavat RAK 95 tehtävät ja lisätehtävät: 2 ALUSTAVA SUUNNITTELU 3 LUONNOSSUUNNITTELU 4 TOTEUTUSSUUNITTELU 5 RAKENNUSAIKAISET TEHTÄVÄT 6 KÄYTTÖÖNOTTOON LIITYVÄT TEHTÄVÄT

32 LVIA-SUUNNITTELUN TEHTÄVÄT LVIA-suunnittelu käsittää seuraavat TATE 95 -tehtäväluettelon (RT ) ja TATE 95 tehtäväluettelon lisälehden (RT ) mukaisesti tehtävät: 3 LUONNOSSUUNNITTELU 4 TOTEUTUSSUUNNITTELU 5 RAKENNUSAIKAISISTA TEHTÄVISTÄ SEURAAVAT OSATEHTÄVÄT: 6 KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄT TEHTÄVÄT 7 ERILLISTEHTÄVÄT SOVELTUVIN OSIN SEURAAVASTI: 7.3 Energian tavoitekulutuksen laadinta 7.15 Tarkepiirustusten laatiminen

33 SÄHKÖ-, TELE JA TURVASUUNNITTELUN TEHTÄVÄT Suunnittelutehtävä käsittää TATE 95 -tehtäväluettelon (RT ) ja TATE 95 tehtäväluettelon lisälehden (RT ) mukaisesti seuraavat SÄH- ja TJÄ/TELtehtävät: 3 LUONNOSSUUNNITTELU (PÄÄOSIN TARJOUSSUUNNITTELUA, KS KOHTA 6) 4 TOTEUTUSSUUNNITTELU 5 RAKENNUSAIKAISISTA TEHTÄVISTÄ SEURAAVAT OSATEHTÄVÄT: 6 KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄT TEHTÄVÄT 5.7 Takuutarkastukset

34 Yppärin koulun rakentaminen Rakennuttajan TURVALLISUUSASIAKIRJA

35 Turvallisuusasiakirja Sivu 1/ 14 TURVALLISUUSASIAKIRJA PYHÄJOEN KUNTA TEKNINEN TOIMI YPPÄRIN KOULUN RAKENTAMINEN 1 Yleistä 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusasiakirja on voimassa olevan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua sekä rakennustyön toteuttamista varten laadittu asiakirja. Asiakirjan tarkoituksena on antaa rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Tämä asiakirja on urakkaohjelman liite ja se täydentää teknisten asiakirjojen työsuoritusta koskevia määräyksiä. 1.2 Turvallisuusasiakirjan laadinta ja ylläpito Kvr-urakoitsija ylläpitää turvallisuusasiakirjaa sekä rakennushankkeen suunnitteluvaiheen, valmisteluvaiheen että rakennustyön aikana. Pääurakoitsija asettaa VNa 205/2009 mukaisen turvallisuuskoordinaattorin työmaalle. Jokainen urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan rakennuttajalle tässä asiakirjassa havaitsemistaan puutteista sekä muutos- ja päivitystarpeista. 1.3 Päätoteuttaja KVR -urakoitsija toimii kohteen päätoteuttajana. Rakennuskohteen päätoteuttaja vastaa rakennustöiden ajan kaikista VNa 205/2009 mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvoitteita. Päätoteuttajan on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaan yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Edellä mainittuja tehtäviä johtamaan päätoteuttajan pitää nimetä työmaata tai työtä varten vastuuhenkilö ja tarvittaessa hänelle sijainen. Jokaisen muun toimijan pitää nimetä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten vastuunalainen henkilö.

36 Turvallisuusasiakirja Sivu 2/ 14 Päätoteuttajan on osaltaan varmistettava, että huoltokirjan käyttö- ja huolto-ohjeissa on myös riittävät työturvallisuus- ja terveystiedot. Suunnittelijat varmistavat omalta osaltaan, että työturvallisuus ja terveellisyys otetaan huomioon huoltokirjassa. Päätoteuttajan on huolehdittava, että muut urakoitsijat ja toimijat ovat saaneet mahdollisuuden tutustua turvallisuusasiakirjaan. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että rakennuttajan antamat muutkin turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja ohjeet välitetään muille urakoitsijoille ja toimittajille. Päätoteuttajan tulee valvoa turvallisuussääntöjen ja -ohjeiden noudattamista, varmistaa tiedonkulku turvallisuusasioissa sekä käsitellä sekä tuoda esiin turvallisuusasioita mm. työmaan kokouksissa ja urakoitsijapalavereissa. Päätoteuttaja nimeää hankkeelle työsuojelupäällikön ja varmistaa, että hankkeelle on valittu määräysten ja sopimusten mukaisesti työsuojeluvaltuutettu. Päätoteuttaja perustaa tarvittaessa työsuojelutoimikunnan. Urakoitsijan on osallistuttava tarvittaessa työsuojelutoimikunnan tai vastaavan elimen kokouksiin. Päätoteuttaja huolehtii, että tapaturmat tutkitaan ja vakavasta tapaturmasta tehdään ilmoitukset Pohjois-Suomen työsuojelupiiriin, poliisille ja rakennuttajalle. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että sattuneet läheltä piti - tapaukset, tapaturmat ja onnettomuudet käsitellään työmaakokouksissa, urakoitsijapalavereissa ja työsuojelutoimikunnassa. Rakennuttaja edellyttää suunnittelun toimeksiannoissa työturvallisuuden sisältyvän kaikkiin suunnitteluvaiheisiin. Jokainen suunnittelija on velvollinen huolehtimaan siitä, että suunnittelussa ja yhteensovittamisessa otetaan huomioon vaarojen ja haittojen ennaltaehkäisy sekä turvallisuus ja terveellisyys rakennustyön toteuttamisessa ja käytön aikana. Rakennuttaja edellyttää, että jokainen suunnittelija tekee tarpeelliset riskikartoitukset ja suorittaa turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämät valvonta- ja tarkastustehtävät omalla vastuualueellaan. Rakennuttaja edellyttää että suunnittelukokouksissa ja suunnitelmakatselmuksissa suunnittelijat tuovat esiin rakennustöiden turvallisuusasiat. Pääsuunnittelija koordinoi suunnittelijoiden välistä turvallisuusasioiden yhteensovittamisen. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu varmistaa, että kaikki turvallisen toteutuksen vaatimat tuotesuunnitelmat ovat olemassa ja että ne ovat riittävän kattavia turvallisen toteutuksen kannalta suunnitelmat ovat yhteensopivia, eivätkä ne ole ristiriidassa keskenään varmistaa, että muut suunnittelijat ovat ottaneet turvallisuuden huomioon omissa suunnitelmissaan huolehtia siitä, että työsuojeluasiat ovat osana suunnittelijakokousten työjärjestystä. Kaikkien suunnittelijoiden tulee sisällyttää käyttö- ja huolto-ohjeisiin riittävät työturvallisuustiedot ja ohjeet.

37 Turvallisuusasiakirja Sivu 3/ 14 Rakennuttajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita päätoteuttajan tekemään työmaasuunnitelmaan. 1.4 Urakoitsijoiden turvallisuustehtävät Jokaisen urakoitsijan on noudatettava päätoteuttajan laatimia turvallisuussääntöjä, turvallisuussuunnitelmia, menettelyohjeita, kulkulupa- ja työlupakäytäntöjä. Jokaisen urakoitsijan on arvioitava työhönsä liittyviä vaara- ja haittatekijöitä sekä toimitettava koko työmaan turvallisuuteen liittyvät tiedot päätoteuttajalle. Jokainen urakoitsija nimeää itselleen vastuunalaisen henkilön, joka vastaa urakoitsijan osalta tämän tahon töiden ja työntekijöiden turvallisuudesta. Urakoitsijoiden on informoitava teettämänsä työn aiheuttamista vaaroista ja tarpeellisista turvatoimista muita osapuolia. Informaatio ja tarpeellisista menettelytavoista sopiminen tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen sellaisten töiden aloittamista, joissa koneista, aineista tai työmenetelmistä saattaa aiheutua vaaraa. Jokainen urakoitsija on velvollinen osallistumaan päätoteuttajan johdolla kaikkiin menettelyihin, joissa tehdään toimintojen yhteensovittamista ja varmistetaan työmaan yhteistä turvallisuutta. Näitä menettelyjä ovat mm. työmaapalaverit, -kokoukset, aikataulu- ja työnsuunnittelupalaverit, perehdytys- ja tiedotustilaisuudet. Jokainen urakoitsija on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan työnsä sovittujen yhteensovitusmenettelyjen ja periaatteiden mukaisesti. Urakoitsijan on laadittava omien töidensä aikataulu- ja työsuunnitelmat työmaan yhteisen ja yleisen suunnittelun pohjalta ja siinä määriteltyjen reunaehtojen mukaisesti. Jokaisen urakoitsijan on noudatettava työssään päätoteuttajan laatimaa työmaa-alueen käytön suunnitelmaa mm. varastojen, työpisteiden, työmaaliikenteen, kulkuteiden sekä purkaus- ja lastauspaikkojen, paloturvallisuuden ja jätehuollon osalta. Urakoitsijoiden on huolehdittava, ettei heidän toiminnastaan ole vaaraa muille työmaalla työskenteleville, työmaan ulkopuolisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen, koneille, kasvillisuudelle, eläimistölle, koneille ja laitteille. Jokainen urakoitsija vastaa käyttämiensä koneiden ja laitteiden, materiaalien, kemikaalien sekä työmenetelmien turvallisuudesta. Päätoteuttajalla on oikeus tarkistaa, että toimittajan käyttämien työkoneiden ja laitteiden kunto ja turvallisuus on työturvallisuusmääräysten mukainen.

38 Turvallisuusasiakirja Sivu 4/ Turvallisuussuunnitelma Jokainen urakoitsija vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Työnjohto ja valvonta sekä siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet kuuluvat kunkin työntekijän omalle työnantajalle. Urakoitsijoiden tulee huolehtia turvallisuusmääräyksistä ja -ohjeista tiedottamisesta edelleen omille aliurakoitsijoilleen ja työntekijöilleen sekä valvoa osaltaan niiden noudattamista. Töihin tulee käyttää vain sellaisia työntekijöitä, jotka täyttävät työn ja rakennuttajan edellyttämät ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset. Urakoitsija vastaa käyttämänsä tilapäisen työvoiman ja aliurakoitsijoiden osalta ammattitaito- ja pätevyysvaatimuksen toteutumisesta ja riittävien turvallisuusohjeiden antamisesta. Urakoitsijoiden on huolehdittava työssään tarpeellisista liikennejärjestelyistä, varoitusmerkinnöistä ja suojaustoimenpiteistä. Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle Vna 205/ tarkoitetut rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi ja ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. Turvallisuussuunnitelman keskeinen sisältö on seuraava: -työmaan järjestely eri rakennusvaiheissa esitetään: Työmaan aluesuunnitelmassa ja siihen liittyvissä suunnitelmissa - kaivutyöt: Louhintasuunnitelmassa - rakennustyön aikainen sähköistys ja valaistus: Työmaan sähköityssuunnitelmassa - työmaaliikenne ja kulkutiet: Työmaan aluesuunnitelmassa - nostotyöt ja siirrot: Elementtiasennussuunnitelmassa - putoamissuojaukset: Putoamissuojaussuunnitelmassa -elementtien ja muiden suurten rakenteiden asennus: Elementtiasennussuunnitelmassa - tulityöt: Palontorjuntasuunnitelmassa. Päätoteuttajan on otettava huomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot sekä esitettävä rakennuttajalle turvallisuusasiakirjaan tarpeelliset muutokset työn edistymisen mukaisesti, jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. Päätoteuttajan on otettava huomioon suunnittelussa myös turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat Vna 205/2009 liitteessä 2 tarkoitettuja erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältäviä töitä.

39 Turvallisuusasiakirja Sivu 5/ 14 Suunnitelmat on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa, ja ne on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Rakennuttajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita päätoteuttajan tekemään turvallisuussuunnitelmaan. 1.6 Työmaasuunnitelma Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle Vna 205/ mukainen rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelma. Työmaasuunnitelmassa tulee lisäksi esittää työmaajärjestelyihin liittyvät rakennusalueen rajoitukset, työmaa-aitaukset, työnaikaiset rakenteet, työ- ja varastoalueet, nostureiden ja työnaikaisten nostimien paikat, työmaaparakit ja työnaikaiset LVVS- ja puhelinliittymät. Päätoteuttajan on työmaasuunnitelmassa otettava huomioon ympäröivän asutuksen ja koulun aiheuttama riski ja tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet henkilö- ja esineturvallisuuden varmistamiseksi. Ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat on suunniteltava kuormituksen suuruuden ja laadun vaatimusten mukaiseksi. Rakennustarvikkeiden purkaus- ja lastauspaikat on suunniteltava niin, että rakennustarvikkeita ei nosteta ajoneuvoliikenteen tai työntekijöiden ylitse. Mikäli päätoteuttaja haluaa työnaikaiseen käyttöön urakka-alueeseen kuulumattoman alueen, on hänen sovittava suoraan asianomaisen viranomaisen tai alueen haltijan kanssa ko. alueen käyttömahdollisuudesta ja -ehdoista. Viranomaisten kanssa on päätoteuttajan sovittava yleiseen liikenteeseen liittyvistä seikoista kuten esim. työmaan katuliittymistä. Työmaakäytössä olleet mahdolliset asemapiirustuksessa esitetyn rakennusalueen ulkopuoliset alueet päätoteuttajan on palautettava alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Rakennuttajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita päätoteuttajan tekemään työmaasuunnitelmaan. 1.7 Turvallisuuskoulutus Päätoteuttaja laatii työmaalle yhteiset turvallisuusohjeet ja vastaa, että jokainen omaan, aliurakoitsijan ja sivu-urakoitsijan henkilökuntaan kuuluva on perehdytetty työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän tuloaan työmaalle. Perehdyttäminen on dokumentoitava. Jokaisen työmaalla toimivan urakoitsijan ja itsenäisen työnsuorittajan on noudatettava rakennuttajan ja päätoteuttajan antamia työturvallisuusohjeita sekä osallistuttava päätoteuttajan antamaan perehdyttämiseen ja työturvallisuuskoulutukseen omalla kustannuksellaan. Jokainen urakoitsija perehdyttää työntekijänsä ja aliurakoitsijansa työmaahan päätoteuttajan ohjeiden ja menettelyjen mukaan.

40 Turvallisuusasiakirja Sivu 6/ 14 Päätoteuttajan laatimissa turvallisuusohjeissa tulee antaa työntekijöille vähintään tiedot työmaan turvallisuusmääräyksistä, työmaan vaaratekijöistä, vaadituista toimintatavoista, menettelyistä hätä- ja onnettomuustilanteissa, turvallisuuskäytännöistä, puutteiden ilmoittamisesta, käytettävistä henkilönsuojaimista ja varusteista sekä työmaan työturvallisuudesta vastaavista henkilöistä ja yhteistyön yleisistä menettelytavoista. Työmaan turvallisuudesta vastaavista henkilöistä ja käyttäjän turvallisuudesta vastaavista henkilöistä päätoteuttaja pitää rakennustöiden aikana ajan tasalla olevaa luetteloa, joka päivitetään työmaakokousten yhteydessä. Jokaisen urakoitsijan tulee ilmoittaa omasta työturvallisuudestaan vastaavat henkilöt tähän luetteloon. Listaan kirjataan vähintään henkilöt, jotka vastaavat seuraavista: työ- ja kulkuluvat, kulunvalvonta työmaahan perehdyttäminen työturvallisuus paloturvallisuus sähköturvallisuus kaivutöiden turvallisuus vartiointi liikennejärjestelyt työsuojelumääräykset (työmaan työsuojeluorganisaatio). 1.8 Turvallisuusseuranta Rakennuttajalla on oikeus järjestää urakoitsijoille perehdyttämistilaisuuksia ja turvallisuuskoulutusta. Rakennuttajalla on oikeus vaatia päätoteuttajaa järjestämään turvallisuuskoulutusta, mikäli työmaalla on ollut turvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita tai työmaalla on sattunut tapaturmia, onnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita. Päätoteuttaja huolehtii työmaan viikoittaisten kunnossapitotarkastusten tekemisestä (Vna 205/ ). Muiden urakoitsijoiden on osallistuttava työalueellaan ja tarvittaessa yleisesti päätoteuttajan vetämiin viikoittaisiin kunnossapitotarkastuksiin ja turvallisuuskierroksiin. Päätoteuttaja vastaa, että työsuojelumääräyksissä ja -ohjeissa vaaditut tarkastukset tehdään ajallaan ja huolellisesti. Tarkastuksissa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Valvojille on varattava tilaisuus osallistua näihin tarkastuksiin. Valvojilla on oikeus valvoa tarkastusten suorittamista sekä osallistua harkintansa mukaan tarkastuksiin. Valvojilla on oikeus pyytää kopiot tarkastuspöytäkirjoista.

41 Turvallisuusasiakirja Sivu 7/ 14 Työmaan päätoteuttajalta tulee löytyä kopiot työmaalla tehtyjen tarkastuksien pöytäkirjoista mm. kunnossapitotarkastukset, työvälineiden vastaanottotarkastukset sekä telineiden ja nostokaluston käyttöönottotarkastukset. Jokainen urakoitsija on omalta osaltaan velvollinen toimittamaan ao. tarkastuspöytäkirjat päätoteuttajalle. Työsuojelutarkastuksien yhteydessä havaituista poikkeamista on ilmoitettava rakennuttajalle viimeistään kolmen (3) päivän kuluttua tarkastuksesta. 2 VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT 2.1 Hankkeen lyhyt kuvaus Hanke käsittää koulurakennuksen rakentamisen 60 oppilaalle, joista yksi on esikouluryhmä. Yksikerroksinen bruttoalaltaan n. 700 m2 rakennus on erillinen rakennus muista vanhoista tontilla olevista koulurakennuksista. 2.2 Rakennustyöhön liittyviä erityisiä vaaroja Rakennuskohteeseen liittyvät tiedot ja vaaratekijät, jotka edellyttävät erityistoimenpiteitä ja turvallisuussuunnittelua. Tällaisia asioita ovat mm.: läheinen käytössä oleva koulurakennus ja päiväkoti läheiset asuinrakennukset rakentamisen aikainen liikenteenhoito maa- ja putkikaivannot alueella olevat vesijohdot alueella olevat sähköjohdot ja kaapelit pöly ja melu Kolmannet osapuolet, alueella liikkuvat ihmiset ja urakka-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöjen käyttäjät on otettava huomioon kaikessa työnsuunnittelussa. 2.3 Rakennushankkeen olosuhteet ja muu toiminta Rakennushankkeen toteutukseen liittyvät erityiset olosuhteet ja työympäristöön liittyvät riskitekijät, jotka edellyttävät toimenpiteitä urakoitsijalta. (VNA 205/2009) käyttäjät, henkilöstö, alueen asukkaat lähistöllä olevat rakennelmat ja rakennukset varottavat rakenteet

42 Turvallisuusasiakirja Sivu 8/ 14 nykyiset ilma- ja maanalaiset sähkö- ja teleliikennekaapelit työskentelyolosuhteet kuten sää, valaistus, pimeys, lämpötila, veto, pöly, melu, tärinä, mahdollinen täyttömaa, pohjavesi ja maaperässä oleva vesi. Urakka-alueella on käytössä olevia putkia, kaapeleita, vesi- ja viemärijohtoja ja päätoteuttajan tulee selvittää niiden tarkka sijainti ja turvallisuusmääräykset ao. johdon tai laitteen haltijan kanssa. Siirtomahdollisuus on selvitettävä aina ko. rakenteen tai rakennelman omistajan sekä tarvittaessa rakennuttajan kanssa. Erityistä vaaraa sisältävät rakennustyöt Kohteen erityisiä työturvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita ovat: sähköjohtojen ja kaapeleiden läheisyydessä tehtävät työt tärinää, pölyä ja melua aiheuttavat työt työt tie- ja katualueella alueella liikkuvat ihmiset Muita turvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita ovat: työskentely koulun läheisyydessä työntekijöiden ja koneiden liikkuminen liikenteellä olevilla alueilla nostotyöt korkealta telineeltä tai henkilönostimelta suoritettavat työvaiheet talvityön aiheuttamat työturvallisuusriskit työmaan tulitöiden tekemisestä aiheutuva tulipalovaara vesikatoilla suoritettavat työt, erityisesti siitä syystä, että vesikatolla ei ole turvaköyden kiinnitykseen tarkoitettuja turvakiskoja tai kattopollareita ja lisäksi kaiderakenteiden kiinnitys nykyisiin rakenteisiin saattaa olla ongelmallista 3 RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSET 3.1 Yleistä työn suorituksesta Urakoitsijoiden tulee käyttää työn suorituksessa työn luonteen vaatimaa ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Erikoisammattitaitoa vaativissa osasuorituksissa käytetään alan tuntevia, hyvän ammattitaidon omaavia työntekijöitä, aliurakoitsijoita ja -hankkijoita. Aliurakoitsijoiden ja -hankkijoiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä luotettavia alansa erikoisliikkeitä.

43 Turvallisuusasiakirja Sivu 9/ 14 Kunkin urakoitsijan on huolehdittava, että työmaalla toimivilla henkilöillä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus sähkö-, hitsaus- ja tuliyms. töissä. Työskenneltäessä liikenteellä olevalla katualueella tai muulla yleisen liikenteen käytössä olevalla alueella (mukaan lukien kevyt liikenne) on oltava voimassa oleva katu- tai tieturvakoulutus. Pääurakoitsijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että kaikilla työmaalla työskentelevillä henkilöillä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä kuvallinen tunniste, josta käy ilmi myös työnantaja. Pääurakoitsija huolehtii kulkulupien aktivoimisesta ja jaettujen kulkulupien hallinnasta sekä pitää reaaliaikaista listausta työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. 3.2 Vaaralliset työt ja työvaiheet 3.3 Kaivutyöt Päätoteuttaja huolehtii, että vaarallisista töistä ja työvaiheista laaditaan kirjalliset suunnitelmat ennen töiden aloittamista (Vna 205/2009, liite 2). Jokaisen urakoitsijan on laadittava vaarallisesta työstä ja työvaiheesta suunnitelma ja toimitettava se päätoteuttajalle hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista. Pääurakoitsijan on laadittava kaivannoista kaivantosuunnitelma ennen kaivutöihin ryhtymistä. Kaivannot tuetaan määräysten ja ohjeiden mukaan. 3.4 Putoamisvaaralliset työt, telineet ja kulkutiet 3.5 Nostotyöt Päätoteuttaja vastaa, että työskentelytasot, kulkutiet ja telineet sekä putoamissuojaus toteutetaan työmaalla Vna 205/ :n mukaisesti rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Päätoteuttajan tulee huolehtia, että kulkutiet ovat turvalliset liikkua ja vapaat kaapeleista ja letkuista. Putoamisvaarallisista töistä on laadittava kirjalliset suunnitelmat. Suunnitelmissa otetaan huomioon sekä työntekijöiden mahdolliset putoamisvaarat että putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttamat vaarat. Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on suojattava kansin tai kaitein. Työ-, suoja- ja tukitelineille, niille johtaville kulkusilloille sekä nostolaitteille ja nostoapuvälineille on tehtävä käyttöönottotarkastukset ennen niiden ottamista käyttöön (Vna 205/ ). Vaikeista tai vaarallisista nosto- ja siirtotöistä on laadittava erilliset suunnitelmat. Nostoista laaditaan aina kirjallinen suunnitelma, jos se tapahtuu yleisen liikenteen käyttämällä alueella.

44 Turvallisuusasiakirja Sivu 10/ Liikenteen ohjaus 3.7 Palosuojelu Nostojen suunnittelussa on huomioitava mm. nostojen turvallisuus, putoamisvaara, alueiden eristäminen nostojen ajaksi ja työskentelyalueen yleinen turvallisuus. Erityisesti on huomioitava elementtien nostotöiden suunnittelu. Päätoteuttaja suunnittelee tarvittaessa työkohtaiset liikennejärjestelyt ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja poliisiviranomaisella. Liikennejärjestelyt tulee suunnitella sellaisiksi, ettei niillä kohtuuttomasti häiritä liikenteen sujuvuutta. Työaluesuunnitelmassa on esitettävä työmaan suojaus- ja merkitsemistoimenpiteet. Ne on suunniteltava sekä toteutettava siten että työmaalla työskentelevien työturvallisuus ja työmaan ulkopuolisten turvallisuus on varmistettu. Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan vastuualueellaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan muissa urakka-asiakirjoissa annettuja yleisiä ohjeita, myöhemmin työmaalle laadittavia ja viranomaisten antamia suojeluohjeita. Päätoteuttajan tulee laatia työmaalla tehtäviä tulitöitä koskeva tulitöiden valvontasuunnitelma ennen töiden aloittamista, jossa määritellään: tulitöistä vastaavat henkilöt ja heidän koulutuksensa työmaan tulityölupakäytäntö ja tulityöluvan myöntäjä tulitöitä koskevat turvatoimet kuten, - tulityötä edeltävät turvatoimet - tulityön aikaiset turvatoimet - tulityön jälkeiset turvatoimet. Päätoteuttaja vastaa tulitöiden valvonnasta ja vartioinnista. Kaikilla työmaa-alueella tulitöitä suorittavilla on oltava kirjallinen tulityölupa päätoteuttajalta. Päätoteuttaja huolehtii työmaan paloturvallisuudesta, alkusammuttimista ja yleispalovartioinnista. Tulityötä suorittava urakoitsija huolehtii työkohdekohtaisesta palosuojauksesta, määräysten mukaisten käsisammuttimien hankinnasta ja työnaikaisesta palovartioinnista sekä vähintään kahden tunnin jälkivartioinnista. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava asianmukainen tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi voimassa oleva Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tulityökortti. Päätoteuttaja laatii ja luovuttaa rakennuttajalle luettelon kaikista työmaalla toimivista tulityökortin omaavista henkilöistä.

45 Turvallisuusasiakirja Sivu 11/ 14 Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen paloviranomaisen ja rakennuttajan kanssa. 3.8 Työnaikaiset rakenteet ja asennukset Pääurakoitsija vastaa työnaikaisista rakenteista ja asennuksista. 3.9 Rakennusvälineet, koneet ja laitteet 3.10 Pölyn leviämisen estäminen Työvälineiden, koneiden ja muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle ja liikenneturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. Jokainen toimittaja vastaa osaltaan käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta. Koneille ja laitteille tehdään tarvittavat päivittäiset toimintakokeilut niiden käyttäjien toimesta. Työmaalla on tehtävä koneille ja muille teknisille laitteille vaadittavat käyttöönottotarkastukset (Vna 205/ ). Yleisen liikenteen käytössä olevilla tie- ja katualueilla tai niiden läheisyydessä työskentelevien ajoneuvojen ja koneiden havaittavuus tarkastetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Katualueilla ja muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on koneiden erotuttava muusta liikenteestä. Koneissa pitää olla riittävästi varoitusvalaisimia, joka suuntaan pitää näkyä vähintään yksi varoitusvalaisin. Koneiden ja liikenteen välissä on tarvittaessa oltava riittävät suojavyöhykkeet tai - rakenteet. Työssä käytettävissä kuormaus- ja kuljetusajoneuvoissa tulee olla määräysten mukaiset peruutushälyttimet. Työmaapölyn ennaltaehkäisemiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Pölyämistä voidaan vähentää mm. työmaateiden pölynsidonnalla Melun ja tärinän rajoittaminen Melua ja tärinää aiheuttavia työmenetelmiä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Pakottavissa tilanteissa melua ja tärinää aiheuttavat työvaiheet on suoritettava niin, että niistä ei aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville henkilöille. Työstä ympäristölle aiheutuvan melun ja tärinän osalta päätoteuttajan on otettava huomioon erityisen häiritsevää melua aiheuttavia tilapäisiä toimintoja koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta (meluntorjuntalaki).

46 Turvallisuusasiakirja Sivu 12/ Henkilönsuojaimet Työ on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Jos tapaturma tai sairastumisen vaaraa ei voi välttää tai rajoittaa riittävästi teknisillä työolosuhteisiin kohdistuvilla suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on hankittava työntekijöille käyttöön henkilönsuojaimet. (VNp 1407/93 ja Vna 205/ ). Kuhunkin työvaiheeseen liittyvien henkilösuojainten valinnan ja käytön tulee perustua urakoitsijan suorittamaan vaaran arviointiin. 4 YMPÄRISTÖN SUOJAUS 4.1 Jätteiden käsittely 4.2 Työmaan aitaus ja kulkutiet Jätteiden käsittely tulee hoitaa määräysten edellyttämällä tavalla. Purku- ja raivausjätteet tulee kuljettaa välittömästi pois työmaa-alueelta (ilman välivarastointia) urakoitsijan hankkimalle kaatopaikalle. Päätoteuttajan työmaakäyttöön ottamalle työmaa-alueelle päätoteuttajan on pystytettävä kustannuksellaan työmaa-aita ympäristön ja työntekijöiden työturvallisuuden kannalta tarpeellisiin kohtiin. Työmaan aitaamisessa on otettava huomioon rakennustyön luonne, työmaan sijainti ja muut työmaaympäristön aiheuttamat lähtökohdat. Käytössä olevista kulkuaukoista ja porteista on huolehdittava siten, etteivät ulkopuoliset pääse työmaa-alueelle. 4.3 Kulkuteiden/katujen puhtaanapito Päätoteuttajalla on velvollisuus pitää työmaaliikenteensä likaamat kadut puhtaana ja siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä poistamalla kadulle kerääntynyt lika, pöly ja irtonaiset esineet ajoradalta ja jalkakäytävältä. Ajoväylät tulee pitää kaikkina aikoina ajokelpoisina pelastuslaitoksen kaluston pääsemiseksi työmaa-alueelle ja rakennuksiin. 4.4 Sähköturvallisuus sähkötilojen siivouksessa Päätoteuttajan tulee huolehtia, että sähkötilat ovat valmiit ja siivotut ennen niiden käyttöönottoa. Silloin, kun käytössä olevissa sähkötiloissa tehdään siivous- ja puhdistustöitä, tulee puhdistustyötä suorittavan henkilön valintaan ja opastamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Työn teettäjän tulee noudattaa Suomen Standardoimisliiton SFS standardin SFS 6002 liitettä. 4.5 Sanktiot Turvallisuusasioiden osalta tapahtuneet sopimusrikkomukset sanktioidaan kuten muut sopimusrikkomukset.

47 Turvallisuusasiakirja Sivu 13/ 14 Mikäli päätoteuttaja, urakoitsija tai itsenäinen työnsuorittaja toistuvasti laiminlyö turvallisuusvelvoitteiden noudattamisen, on tilaajalla oikeus vaihtaa tämä osapuoli. Tilaajalla on oikeus vaihdattaa päätoteuttajan vastuuhenkilö tai urakoitsijan vastuunalainen henkilö, jos turvallisuusasioissa on samoissa asioissa toistuvasti puutteita tai työsuojeluviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan turvallisuutta koskeviin laiminlyönteihin tai puutteellisuuksiin. Tapaturman tai vakavan vaaratilanteen aiheuttanut tai toistuvasti turvallisuusmääräysten ja ohjeiden vastaisesti toiminut henkilö voidaan poistaa hankkeelta tilaajan nimeämän edustajan toimesta. Henkilökohtaisen suojavälineen puuttuminen (kypärä, silmä- ja kuulosuojaus, varoitusvaate, turvajalkineet) aiheuttaa välittömästi henkilön poistamisen työkohteesta. Mikäli päätoteuttaja tai urakoitsija ei kirjallisesta kehotuksesta huolimatta siivoa työkohdettaan tai korjaa työnaikaisia työmaajärjestelyjä, on tilaajalla oikeus teettää työ ulkopuolisella taholla ja laskuttaa kertyneet kustannukset 1 ½ -kertaisena asianomaiselta. 5 KÄYTTÄJÄN TURVAVAATIMUKSET 5.1 Ilmoitusmenettely 5.2 Jakelukatkokset Työsuorituksiin liittyviin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin ja työsuorituksiin kuten kovaa ääntä, pölyämistä tai tärinää aiheuttaviin töihin, työmaan veden, lämmön ja sähkön mahdollisiin jakelukatkoksiin, jotka saattavat aiheuttaa häiriöitä on saatava viranomaisten, rakennuttajan ja käyttäjän lupa ennen toimenpiteitä. Luvan saamiseksi on päätoteuttajan ilmoitettava tapahtumasta viranomaisille ja rakennuttajalle hyvissä ajoin ennen toimenpidettä. Päätoteuttaja kokoaa ilmoitukset ja sopii rakennuttajan ja käyttäjän kanssa toimenpiteen suorituksesta. Toimenpiteet kohdistetaan sellaiseen aikaan ja suoritetaan sellaisina kokonaisuuksina, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa käyttäjälle ja rakennusalueen ympäristön toiminnoille. Saadut luvat, mahdolliset rajoitukset ja varotoimenpiteet merkitään työmaapäiväkirjaan. Rakennustyöt on hoidettava siten, että alueella toiminnassa olevissa tiloissa ei sähkön, lämmön ja veden jakelukatkoksia synny kuin välttämättömien liittymistöiden yhteydessä erikseen rakennuttajan ja käyttäjän kanssa sovitulla tavalla.

48 P-ALUE/OPETTAJAT 8 AP VANHA PIHAVARASTO asf. JÄTE- KATOS uusi laajennus uudet puuistutukset, 5 kpl LUISTELUKENTTÄ UUSI PÄÄRAKENNUS HUOLTOPIHA nu LIIKUNTASALI uusi laajennus PURETTAVA RAKENNUS uusi nurmikko uusi nurmikko, vanhan paikoitusalueen paikalle asf. nu uusi omenapuu, 4 kpl PURETTAVA RAKENNUS uusi nurmikko vanha koivu PP PP asf. SAATTO/ 10 AP Vanha maantie nu vanha koivu laajennusvara 200 m2 P ULKOILU/LEIKKIALUE, vanha

49

50 YPPÄRIN KOULU RIMALAUDOITUS, MAALATTU 2. KUITUSEMENTTILEVY 3. MUOVIPINNOITETTU KONESAUMAPELTI 4. ALUMIINI, IKKUNAT, OVET 5. BETONI, LUONNONHARMAA

51 R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S Pyhäjoen kunta YPPÄRIN KOULU 18/02/2014

52 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY SISÄLTÖ YLEISTIEDOT... 4 PAIKKATIEDOT... 4 LAAJUUSTIEDOT... 4 YLEISTÄ... 4 RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT RAKENNUSOSAT ALUEOSAT MAAOSAT Raivausosat Kaivannot Kanaalit Täyttöosat Penkereet Kuivausosat Erityiset maaosat TUENNAT JA VAHVISTUKSET Paalut Tuennat Vahvistukset Erityiset tuennat ja vahvistukset PÄÄLLYSTEET Liikennealueiden päällysteet Oleskelu- ja piha-alueiden päällysteet Reunatuet Kasvillisuus Erityisalueiden päällysteet ALUEEN VARUSTEET Talovarusteet Oleskeluvarusteet Leikkivarusteet Alueopasteet Erityiset aluevarusteet ALUEEN RAKENTEET Pihavarastot Pihakatokset Aidat ja tukimuurit Alueen portaat, luiskat ja terassit Alueen pysäköintirakenteet Erityiset alueen rakenteet TALO-OSAT PERUSTUKSET Anturat Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Erityiset perustukset ALAPOHJAT Alapohjalaatat Alapohjakanaalit Erityiset alapohjat RUNKO Väestönsuojat Kantavat seinät Pilarit Palkit Välipohjat Yläpohjat Runkoportaat Erityiset runkorakenteet JULKISIVUT Ulkoseinät Ikkunat Ulko-ovet Julkisivuvarusteet Erityiset julkisivurakenteet ULKOTASOT Parvekkeet

53 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY 1252 Katokset Erityiset ulkotasot VESIKATOT Vesikattorakenteet Räystäsrakenteet Vesikatteet Vesikattovarusteet Lasikattorakenteet Kattoikkunat ja luukut Erityiset vesikattorakenteet TILAOSAT TILAN JAKO-OSAT Väliseinät Lasiväliseinät ja sisäikkunat Erityisväliseinät Kaiteet Väliovet Erityisovet Tilaportaat Erityiset tilajako-osat TILAPINNAT Lattioiden pintarakenteet Lattiapinnat Sisäkattorakenteet Sisäkattopinnat Seinien pintarakenteet Seinäpinnat Erityiset tilapinnat TILAVARUSTEET Vakiokiintokalusteet Erityiskiintokalusteet Varusteet Vakiolaitteet Tilaopasteet Erityiset tilavarusteet MUUT TILAOSAT Hoitotasot ja kulkurakenteet Tulisijat ja savuhormit Muut erityiset tilaosat TILAELEMENTIT Kylpyhuone-elementit Kylmähuone-elementit Saunaelementit Talotekniikan tilaelementit Hormielementit Erityiset tilaelementit TEKNIIKKAOSAT PUTKIOSAT ILMANVAIHTO-OSAT SÄHKÖOSAT TIEDONSIIRTO-OSAT LAITEOSAT SIIRTOLAITTEET Hissit Kuljettimet Erityiset siirtolaitteet TILALAITTEET Keittiölaitteet Pesulaitteet Väestönsuojalaitteet Allaslaitteet Erityiset tilalaitteet

54 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Yppärin koulu Osoite Vanhamaantie 38, YPPÄRI Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus, rakennusoikeus, rasitteet jne.) Rakennuspaikka sijaitsee samalla tontilla kolmen aiemmin rakennetun koulurakennuksen ja varastorakennus kanssa. Tontti ei sijaitse asemakaava-alueella. Rakennusaineet ja -osat, yleistä Rakennushanke käsittää koulurakennuksen rakentamisen 60 oppilaalle, joista yksi on esikouluryhmä. Päärakennus on yksikerroksinen. Rakennus ovat puu- ja betonirunkoinen, kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia kipsilevyseiniä tai tiiliseiniä. Julkisivumateriaalit ovat puu ja läpivärjätty kuitusementtilevy. Rakennuksen mitoituskäyttöikä on 50 vuotta (By 50/2005). Paloluokka Autopaikat P2 8 autopaikkaa LAAJUUSTIEDOT Suunnitelmien mukaiset laajuustiedot (suunnitelmista mitatut): bruttoala 700 m 2 huoneistoala 655 m 2 lämmin tilavuus 2643 m 3 YLEISTÄ Urakka-alue sijaitsee Pyhäjoen kunnassa Yppärin kylässä. Rakennettava uusi koulurakennus on erillinen tontin muista vanhoista koulurakennuksista. Rakennus sijoittuu nykyisten koulurakennusten länsipuolelle. Rakennukseen tulee kolme normaalikokoista opetustilaa sekä yksi pienempi opetustila. Esikouluryhmälle varataan yksi opetustilan kokoinen tila. Kouluun tulee jakelukeittiö, josta ruoka haetaan luokkiin ja oppilaat ruokailevat luokissa. Teknisen työn tila rakennetaan huoltopihan yhteyteen. Rakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee rakennuksen keskellä ja esikouluryhmälle sekä opettajille ja keittiölle on erilliset sisäänkäynnit. Ilmanvaihtokonehuone on sijoitettu rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Pysäköintialue ja tontin sisäiset liikennealueet toteutetaan asemapiirustuksen mukaan. Sisäilmasto suunnitellaan luokan S2 mukaan. Pintamateriaalit päästöluokkaa M1. Rakennuksen paloluokka on P2. Rakennus varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Sisäilmaston laatuvaatimukset, RT mukaan: * sisäilmastoluokka suunnitellaan luokan S2 mukaan * työmaan puhtausluokka P2, loppusiivouksen jälkeen P1. * pintamateriaalit päästöluokkaa M1 Materiaalivaatimus käsittää rakennustarvikkeet, pintamateriaalit, aluskäsittelyt, kiinnitys- ja tiivistysaineet jne. Urakoitsija on velvollinen käyttämään kohteessa CE-merkittyjä tuotteita tuotestandardien määrittämällä tavalla. Rakennustuotteiden CE- merkintä perustuu harmonisoituun tuotestandardiin (hen) tai eurooppalaiseen tekniseen arviointiin (ETA). Ellei soveltuvaa harmonisoitua tuotestandardia ole, CEmerkintä ei ole pakollinen

55 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT Tilaaja ja Rakennuttaja Puhelin ja sähköposti Pyhäjoen kunta Kuntatie 1, Pyhäjoki Matti Soronen Antero Tervonen Heikki Hirvikoski Antero Tiirinki kunnanjohtaja sivistystoimenjohtaja Lämpölaitosjohtaja Projektipäällikkö p p p p Olli Seppä Käyttäjä Tarja Taskila Heikki Salminen rakennustöiden valvoja Yppärin koulun rehtori Yppärin koulun opettaja p p p Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, 4. krs, OULU Merja Pesonen, pääsuunnittelija Ulla-Maija Aarnio, arkkitehti Sari Isola-Mäläskä, arkkitehti Puhelin ja sähköposti (08)

56 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY 1 RAKENNUSOSAT 11 ALUEOSAT Noudatetaan Maa RYL Raivaustyö Urakkaan kuuluvat kaikki piirustuksissa ja muissa asiakirjoissa määritellyt työt. Urakkaan kuuluvat myös tieliittymissä ja tiealueilla esiintyvät, kiinteistön toimintaan kuuluvat työt niin, että ajo- ja jalankulkuliittymät yhtyvät saumattomasti tien rakenteisiin ja päällysteisiin. Tontille suunnitellut LVS -töistä aiheutuvat maarakennustyöt selviävät tehtävistä työselityksistä, asemapiirroksesta ja LVS -suunnitelmista. Ennen kaivutöitä urakoitsijan edustajan on tehtävä kaapelikartoitus ja oltava yhteydessä valvojaan mahdollisten lisäohjeiden varalta (sähkö, kaukolämpö, vesi, viemärit jne.) Ennen rakennustyön alkua pidetään alkutarkastus. Tarkastuksessa todetaan: toimenpiteet naapureille aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi koskemattomaksi jätettävät tontin osat kaadettavat ja säilytettävät puut työmaan rakennusten ja kulkureittien sijoitus uudelleen käytettävän maa-aineksen kasaamispaikka 111 MAAOSAT Rakennusalue on koulun piha- ja puistoaluetta. Rakennushankkeeseen kuuluu pihan uusien kulkureittien sekä tontin pohjoispuolella olevan opettajien pysäköintialueen rakentaminen Raivausosat Urakka-alueella on säilytettäviä puita, jotka tulee suojata riittävästi rakennustyön ajaksi. Rakennusalueen raivaus suoritetaan suunnitelmien edellyttämässä laajuudessa huomioiden tulevat korkeusasemat ja rakenteiden vaatimat alueet. Pintarakenteiden poisto urakka-alueella suoritetaan siinä laajuudessa, mitä suunnitelmissa esitettyjen uusien rakenteiden toteutus edellyttää. Poistettavien pintakerroksien lajittelu ja poiskuljetus sekä niistä aiheutuvat jätteenkäsittelymaksut sisältyvät urakkaan. Rakentamis-, tie- ja pysäköintialueilta poistetaan pintamaat suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Käyttökelpoinen ruokamulta tutkitaan ja seulotaan. Istutukseen ja nurmialustaksi soveltuva multa siirretään talteen rakennuttajan hyväksymällä tavalla. Johtokaivantojen kohdalta pintamaa poistetaan kaivutyön vaatimassa laajuudessa. Maamassojen laadun niin salliessa, pintamaita käytetään tontin täyttöihin. Maamassoja ei saa säilyttää puiden juuristoalueilla. Noudatetaan RYL/2:5 "Pintamateriaalin talteenotto" -ohjeita. Multakerroksen maksimikorkeus n. 1,5 m Kaivannot Alueen maakaivannot tehdään rakennuspiirustusten ja kuivatussuunnitelmien mukaan päällysrakenteiden alareunan tasoon. Kaivannot tasataan salaojiin päin 3 %:n kaltevuudella

57 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Maankaivantojen loppukaivu tehdään niin varovasti, että alueen täyttö ja pohjarakenteet voidaan tehdä häiriintymättömän maapohjan varaan Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Noudatetaan Maa RYL , 2222, Kanaalit Lämpö-, vesi-, viemäri ja sähköasennusten vaatimat kanaalit LVIS -suunnitelmien mukaan. Noudatetaan Maa RYL :T1, 2231:T2, , Täyttöosat Aluetäytöt sekä kanaalien täytöt tehdään suunnitellun päällysrakenteen alareunan tasoon suunnitelmien mukaan. Täyttöjen tasaukset tehdään salaojiin päin viettäviksi 3 %:n kaltevuudella. Kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien ympärystäyttö Erityissuunnitelmien mukaan. Tiiviysvaatimus 90 % tasauskerroksen ja lopputäytön osalta. Noudatetaan Maa RYL :T1, 2231:T2, 2233 Rakenteiden vierustäytöt ja perustusten alustäytöt rakennesuunnitelmien mukaan. Noudatetaan Maa RYL , 2236, 2232, 2231:T1, 2231:T2 Kanaalien täytöt erityissuunnitelmien mukaan. Pysäköinti- ja liikennealueiden täyttötyöt on tehtävä routimattomilla maalajeilla rakennesuunnitelmien mukaan. Tiivistetään kerroksittain, maksimipaksuus 600 mm Urakoitsija saa hyödyntää routimattomia kaivumaita täyttöihin. Työn valvoja ja rakennesuunnittelija tarkistavat ko. maa-ainesten soveltuvuuden täyttöihin ennen työn aloittamista. Noudatetaan MaaRYL Penkereet Ei ole Kuivausosat Salaojitus ja kuivatus tehdään pihantasaussuunnitelmien mukaisesti. Sadevesiviemäröinti tehdään suunnitelmien mukaan. Rakentamisessa noudatetaan KT02 ohjeita. Sade- ja jätevesikaivot asennetaan pystysuoraan, poikkeama enintään 10 mm 1 m matkalla. Sijainnissa sallittu 100 mm vaakapoikkeama. Maa-ainesten pääsy viemärikaivoon on estettävä. Ks. rakenne- ja LVI-suunnitelmat KT02, Maa RYL 2010 (224 Salaojatyö), TalotekniikkaRYL Erityiset maaosat Ei ole. 112 TUENNAT JA VAHVISTUKSET 1121 Paalut Ei ole. Kaivantojen mahdolliset tuennat ja vahvistukset erityissuunnitelmien mukaan Tuennat - 7 -

58 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Rakennuksen perustuskaivannon mahdolliset tuennat erityissuunnitelmien mukaan Vahvistukset Ei ole Erityiset tuennat ja vahvistukset Ei ole. 113 PÄÄLLYSTEET Rakennuksen vierustalle asennetaan seulanpääkiveys n. 500 mm leveydelle. Pihan pinta muotoillaan kaltevaksi rakennuksesta poispäin siten, että pintavedet kulkeutuvat esteettömästi kaivoihin tai ympäröivään maastoon. Muita pintarakenteita ei tehdä. Maa RYL (Kivipäällystäminen), 33 (Asfaltointi), 34 (Erityispäällystäminen), RT Liikennealueiden päällysteet Ei ole Oleskelu- ja piha-alueiden päällysteet Rakennuksen vierustalle asennetaan seulanpääkiveys n. 500 mm leveydelle Reunatuet Luonnonkivialueet (seulanpääkiveys) rajataan painekyllästetyllä soirolla Noudatetaan MaaRYL ja Kasvillisuus Ei uusia istutuksia. Säilyvä kasvillisuus on esitetty asemapiirustuksessa. Kasvillisuus suojataan riittävän korkein ja tukevin rakentein siten, etteivät ne vaurioidu rakentamisen aikana. Rakennustöiden ympäröivään kasvillisuuteen aiheuttamat vauriot korjataan urakkarajasta riippumatta. Vahingoittunut puu tai pensas korvataan rakennuttajan hyväksymällä uudella puulla tai pensaalla. Olevat rakennustyön aikana vaurioituneet nurmialueet kunnostetaan ennalleen Erityisalueiden päällysteet Ei ole. 114 ALUEEN VARUSTEET Rakennuksesta erilliset aluevarusteet tehdään asemapiirustuksen mukaan. Varusteet perustetaan valmistajan ohjeiden mukaan. Piha-alue ja rakennukset valaistaan sähkösuunnitelmien mukaisesti (SU). Noudatetaan Maa RYL (Aluevarustetyö), RT RakMK B1 ja RT Kyllästetty puutavara Talovarusteet - 8 -

59 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Talovarusteiden sijoitus ja määrät pihasuunnitelman mukaan. Kaikkiin ei automaattisiin ulko-oviin asennetaan kumiset ovistopparit ja aukipitolaitteet, esim. Primo Oy Kiinteistön nimiteksti Pääsisäänkäynnin puoleiseen julkisivuun arkkitehdin määrittämään paikkaan kiinnitetään polttomaalatuista taivutetuista RST -irtokirjaimista (kirjaimen paksuus 5 mm ja syvyys 25 mm) teksti YPPÄRIN KOULU korkeus 300 mm Tekstin lopullinen kirjasinkoko ja kokonaispituus tarkistettava vielä tilaajalta ja arkkitehdilta ennen lopullista toteutusta Polkupyörätelineet Polkupyörätelineet maahan kiinnitetty sinkittyä ja polttomaalattua terästä Jalkasäleiköt Kuumasinkityt jalkasäleiköt sisäänkäyntien ovien edustoille upotettuna pinnan tasoon, alle valetaan teräsbetonilaatta Jäteastiat Jakelukeittiön yhteyteen jäteastiat: 2 kpl poltettavalle jätteelle ja 1 kpl kartongille ja 1kpl paperinkeräykselle á 660 litraa, 1kpl lasille, 1kpl biojätteelle ja 1 kpl metallille á 240 l Oleskeluvarusteet Ei ole Leikkivarusteet Ei ole Alueopasteet Liikennemerkit Liikennemerkit tehdasvalmisteisia alumiinikylttejä, tolpat sinkittyä teräsputkea, betonielementtiperustus. Pysäköintialueen liikennemerkki tolppineen, 1 kpl. Pelastustie merkitään viralliset määräykset huomioiden Erityiset aluevarusteet Autojen lämmityspylväät Opettajien pysäköintialueelle uudet lämmityspylväät, 8 kpl Lämmityspylväiden perustaminen ja pystytys kuuluvat rakennusurakkaan, hankinta ja kytkentä sähköurakassa. Perustus valmistajan ohjeiden mukaan. 115 ALUEEN RAKENTEET Noudatetaan RunkoRYL , 22, 23, 25, 3, 4, 5 sekä RT Pihavarastot - 9 -

60 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Ei rakennuksesta erillisiä pihavarastoja Pihakatokset Ei ole Aidat ja tukimuurit Ei ole Alueen portaat, luiskat ja terassit Ei ole Alueen pysäköintirakenteet Ei ole Erityiset alueen rakenteet Ei ole

61 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY 12 TALO-OSAT 121 PERUSTUKSET Rakennesuunnitelmien mukaan Anturat Pilari- ja seinäanturat tehdään teräsbetonista paikalla valaen rakennesuunnitelmien mukaan. Noudatetaan: Runko RYL (Betonirunkorakentaminen), 42 (Betonielementtirakentaminen) 1212 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Perusmuurit tehdään teräsbetonista rakennesuunnitelmien mukaisesti. Näkyvän sokkelin pintamateriaalina on teräsbetoni, luonnonharmaa. Noudatetaan: Runko RYL (Betonirunkorakentaminen), 42 (Betonielementtirakentaminen), 52 (Kiviverhous- ja päällystys) 1213 Erityiset perustukset Ei ole. 122 ALAPOHJAT 1221 Alapohjalaatat Alapohja on maata vasten valettu kantava tai maanvarainen, rakennetyyppipiirustusten mukainen teräsbetonilaatta. Rakenne on alapuolelta lämmöneristetty (suulakepuristettu polystyreenisolumuovieristyslevy, esim. STYROFOAM) tai kuormitusta kestävä EPS. Tuulikaapeissa lattiasyvennykset tuulikaappimattoa varten, reunoissa RST-listat Alapohjakanaalit Ei ole Erityiset alapohjat Ritiläkaivot alapohjassa Siivouskeskuksen ritiläkaivo LVI-suunnitelmien mukaan Viemäriasennukset alapohjassa Alapohjien viemäriasennukset tehdään LVI suunnitelmien mukaan Liikuntasaumat alapohjissa Liikuntasaumat rakennesuunnitelmien mukaan Kaikissa kuivien tilojen liikuntasaumoissa käytetään pintabetoniin upotettavaa liikuntasaumalistaa esim. Duuri Pro EX, materiaali hiottu rst, muovitiiviste 123 RUNKO Rakennus on puu- ja betonirunkoinen. Osa puurunkoisista ulkoseinistä ja betoniväliseinät ovat kantavia. Yläpohja puurakenteinen (liima- tai kertopuupalkit), joiden päällä tehdasvalmisteiset puuristikot Väestönsuojat Ei ole

62 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY 1232 Kantavat seinät Rakennuksen kantavat väliseinät ovat puu- tai betonirakenteisia Pilarit Kantavat rakennuksen sisäpuoliset pilarit ovat betonitäytteisiä teräspilareita, konepajamaalaus maalaustyöselostuksen mukaan. Pilarit rakennesuunnitelmien mukaan. Terassien ja katosten pilarit ks. kohta 1252 Rak MK B7 RunkoRYL (Metallirunkorakentaminen) 1234 Palkit Kantavat rakennuksen sisäpuoliset palkit ovat liima- tai kertopuupalkkeja rakennesuunnitelmien mukaan. Terassien ja katosten palkit ks. kohta 1252 ja rakennesuunnitelmat. RunkoRYL (Puurunkorakentaminen) 1235 Välipohjat Ei ole Yläpohjat Yläpohjat ovat puurakenteisia rakennesuunnitelmien mukaan. Noudatetaan Rak MK C1 ja C2, RunkoRYL (Puurunkorakentaminen) sekä RIL Lämmöneristys RakMk C4 mukaan 1237 Runkoportaat Ei ole Erityiset runkorakenteet Ei ole. 124 JULKISIVUT 1241 Ulkoseinät Ulkoseinät ovat pääosin puuverhottuja ja puurakenteisia. Ulkoverhouksena maalattu rimalaudoitus julkisivupiirustuksen mukaan. Osalla seinäpinnoista levyverhous piirustusten mukaan (ks. julkisivupiirustus). Levyverhouksena läpivärjätty kuitusementtilevy. Näkyvät sokkelipinnat ovat sileää luonnonväristä teräsbetonia. Kaikissa teräsosissa (pilarit, katokset) käytetään maalattua (maalausselostuksen ja värityssuunnitelman mukaan) tai kuumasinkittyä tai maalaattu ja kuumasinkittyä terästä. Puupilarit maalataan maalaustyöselostuksen mukaan Ikkunat Ikkunat ja heloitus erikseen tehtävien ikkunakaavioiden mukaan. Pääosin ikkunat ovat 3-kertaisia MSEA-ikkunoita, karmisyvyys 210, ulkopuite ja karmin uloin osa alumiini-rakenteinen (maalattu)

63 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Osa ikkunoista on alumiinirakenteisia kolminkertaisella umpiolasilla varustettuja kiinteitä ikkunoita/järjestelmälasiseinärakennetta. Kaikkien ikkunoiden lasiosan U-arvo <0,8 W/m2K. Etelään ja länteen suuntautuvien lasiseinien lasit väritön auringonsuojalasi Pilkington Suncool 66/33 tai vastaava Ikkunat käsitellään tehtaalla ja maalataan maalaussuunnitelmien mukaisiksi. Listoitus sisäpuolelta puulistoilla, alumiini-ikkunat metallilistoilla, ikkunapellit muovipinnoitettua teräsohutlevyä. Alle 700 mm lattiasta olevat ikkunat ja ovien vieressä 1500mm lattiasta olevat ikkunat laminoitu turvalasi (RakMk F2 mukaan) 1243 Ulko-ovet Ovet ja heloitus erikseen tehtävien ovikaavioiden ja osapiirustusten mukaan. Ulko-ovet pääosin alumiinilasiovia, lasi 3x eristysturvalasi, karmit ja listat polttomaalattua alumiinia. Tiivisteet ulko-ovissa silikonikumia. Kynnykset terästä (max 20mm yliajokynnyksiä). U-arvo < 0,8 W/m2K Teknisen tilan ja IV-konehuoneen ovet tehdasmaalattuja lämmöneristettyjä HDF-ovia. Kynnykset tammea. Lukitus Abloy Sento. Alumiiniulko-ovet ovat sähkölukolla varustettuja kulunvalvottuja ovia Julkisivuvarusteet Vesipellit ja muut pellitykset vesipellit 0,7 mm kuumasinkittyä, muovipinnoitettua teräspeltiä PVDF. Väri julkisivupiirustuksen mukaan Erityiset julkisivurakenteet Ei ole. 125 ULKOTASOT 1251 Parvekkeet Ei ole Katokset Sisäänkäyntikatokset Sisäänkäynnin katoksen runko teräs-/puurakenteisena arkkitehti- ja rakennesuunnitelman mukaan. Vesikate muovipinnoitettu konesaumapelti. Katoksen alapintaan hienosahattu, maalattu rakolaudoitus. Pilarit konepajamaalattuja teräspilareita tai maalattuja puupilareita Erityiset ulkotasot Keittiön sisäänkäynnin taso Pääsisäänkäynnin edessä oleva taso ja luiska puuhierrettyä pakkasenkestävää teräsbetonia rakennesuunnitelmien ja arkkitehtipohjapiirustusten mukaan

64 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Käsijohteet/kaide rst-putkesta Jalkasäleikkö, ks Muiden sisäänkäyntien tasot Sisäänkäyntien edessä olevat tasot puuhierrettyä pakkasenkestävää teräsbetonia rakennesuunnitelmien ja arkkitehtipohjapiirustusten mukaan Jalkasäleikkö, ks VESIKATOT Ks. rakennusselityksen kohta 1235 yläpohjat Vesikattorakenteet Yläpohjat ovat puurakenteisia rakennetyyppien mukaan, paloluokka REI30. Ks. kohta 1236 Ullakko osastoidaan EI15-rakentein Räystäsrakenteet Peittomaalatut, tuulettuvat avoräystäät. Kattokannattajat kavennetaan räystäälle. Otsalaudoitus yhdellä peittomaalatulla laudalla. Hyönteisverkko sinkittyä metalliverkkoa, silmäkoko n. 4 mm. Räystäspellit ja myrskypellit muovipinnoitettua (PVDF HB pinnoite) 0,6 mm sinkittyä teräspeltiä. Räystäiden pituudet yleensä seuraavasti: alaräystäät 600 mm, sivuräystäät 400 mm. Terassin ja pääsisäänkäynnin katosrakenteet kts. kohta Vesikatteet Vesikate muovipinnoitettu kuumasinkitty konesaumattu teräsprofiilipelti, esim. Ruukki Classic C, ulkopuolinen vedenpoisto Vesikatteen ja aluskatteen alusta tuuletetaan räystäille tehtävin tuuletusraoin. Kattoluukut ja läpiviennit tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle harjaa, alalappeelle sijoittuvien läpivientien yläpuolelle tulee asentaa lumieste 1264 Vesikattovarusteet Yläpohjavarusteet tehdään RakMK, F2:n turvallisuusmääräysten mukaisesti. Tarvittavat talotikkaat, hoitosillat, kaiteet ja lumiesteet sekä kaikki pellitykset ovat kuumasinkittyä pulveripolttomaalattua terästä. Noudatetaan myös RT Talotikkaat Vesikatolle johtavat vakiovalmisteiset talotikkaat kuumasinkittyä pulveripolttomaalattua terästä RT mukaan, kiinnitysperiaate kuvan 9 mukaan Lumiesteet Sisäänkäyntien sekä kulkuväylien kohdalla valkiovalmisteiset putki- tai profiililumiesteet kuumasinkittyä pulveripolttomaalattua terästä Kattosillat ja -tikkaat Vakiovalmisteiset kattosillat ja tikkaat kuumasinkittyä pulveripolttomaalattua terästä, määrä ja ohjeellinen sijoitus RT kuvan 4 mukaan, kiinnitys yläpohjan vesikattorakenteisiin RT , kuvien 15 ja 16 sekä kohdan 6 ohjetekstin mukaan Räystäskourut ja syöksytorvet Vakiovalmisteiset pyöreät syöksytorvet ja puolipyöreät räystäskourut maalipinnoitettua, sinkittyä teräspeltiä

65 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY 1265 Lasikattorakenteet Ei ole. Noudatetaan RunkoRYL , Kattoikkunat ja luukut Ei ole Erityiset vesikattorakenteet Ei ole. 13 TILAOSAT 131 TILAN JAKO-OSAT 1311 Väliseinät Kevyet väliseinät ovat pääosin teräsrankaisia villoitettuja EK-kipsilevyseiniä tai muurattuja seiniä. Saumaukset elastisella saumamassalla seinän yhtyessä kattoon tai seinään. Laatoitettaviin seiniin kosteussulkusively ja märkätilojen seiniin sertifioitu vedeneristys. Väliseiniin rakennetaan tarvittavat vahvistukset laitteita, varusteita ja kalusteita varten. Seinäpintojen tasoitus ja maalaus tämän selostuksen kohdan 1326 mukaan 1312 Lasiväliseinät ja sisäikkunat Sisäikkunat: Lasirakenteiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman kohdassa F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet, lasirakenteille asetetut vaatimukset. Välioviin liittyvät sisäikkunat puukarmilla, ääneneristysvaatimus, kuten viereiset ovet. Sisäikkunoiden lasipinnoista osa kuvioidaan/ raidoitetaan etsausjäljitelmäkalvolla, esim. 3M Scotchcal 7725 Dusted 1313 Erityisväliseinät Ei ole Kaiteet Ei ole Väliovet Sisäovet ovat pääosin huullettuja vakiovalmisteisia laminaattipintaisia ovia. Ovien karmit ja listat ovat maalattuja, kynnys tammea. Lasikehysovissa kirkas, karkaistu lasi, kehykset laminaattipintaiset. Luokkatilojen sekä opettajain huoneen ovien ovikarmirakenteeseen liittyy toiselta puolen avattava laminaattipintainen sähköpieli (ruuvikiinnitys + alusprikka). Luokkatilojen ja opettajien huoneen ovet ovat ääniluokan db 30 ääneneristysovia. Oviin tulee pääsääntöisesti lukot, lukitus Abloy Sento. Teknisen työn tilan oven ääniluokka on db35. Ääneneristysvaatimus koskee koko ovikarmirakennetta sähköpielineen ja sisäikkunoineen. Pesutilojen ovet ovat muovilamiovia säädettävällä alumiinikarmilla. Jakelukeittiön heiluriovi on muovilamiovia säädettävällä alumiinikarmilla. Tuulikaappien sisäovet ovet ovat alumiinirakenteisia lasiovia. Ovien lasit turvalasia. Lasiovissa huomioraidoitus tai kuviointi etsausjäljitelmäkalvolla, esim. 3M Scotchcal 7725 Dusted

66 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Kaikkiin oviin tulee huonetunnukset ja tilanumeroinnit opastesuunnitelman mukaan. Oviin kumistopparit FIX 440 tai vastaava. Kaikkien niiden ovien yhteyteen, jotka voivat vahingoittaa seinää tai vahingoittua kalustekosketuksesta, asennetaan tarrakiinnitteinen seinästoppari. Kohtiin, joissa ei ole kynnystä ja lattiamateriaali vaihtuu, asennetaan teräslistat ruostumatonta terästä Erityisovet Yksi opetustila jaettavissa kahdeksi jakotilaksi ääntä eristävällä siirtoseinällä, esim. FP-tuote tai vastaava. Jakoseinä varustetaan käyntiovella. Pinta laminaattia. Jakoseinä liikkuu yläkiskossa olevan pyörästön varassa, ei alaohjauskiskoa. Jakoseinän ääneneristysvaatimus 30 db Tilaportaat Ei ole Erityiset tilajako-osat Ei ole. 132 TILAPINNAT 1321 Lattioiden pintarakenteet Lattioiden tasoitus Lattia-alueet tasoitetaan tulevien lattiapintojen osalta tasaisiksi ottaen huomioon lattiapinnoitemateriaalien vaatimat rakennepaksuudet, kuivumisajat sekä pintamateriaalin kiinnitysaine. Betonilattiat teräshierretään valmiiksivalun yhteydessä. Mahdollinen tasoite valitaan tilan käytön ja pintamateriaalin valmistajan ohjeen mukaan Kallistukset lattiakaivollisissa tiloissa Lattiakaivollisissa märkätiloissa tiloissa kallistukset pintalaatassa/pintabetonissa lattiakaivoon päin Matto ja ritiläsyvennykset Tuulikaapeissa lattiasyvennykset; mattosyvennys 20 mm. Syvennysten reunoissa rst kulmateräkset. Mattosyvennyksessä homogeeninen muovimatto 2,0 mm Jakotukkien rst-kaulukset Jakotukit ja niiden sijainti LVI-suunnitelmien mukaan. jakotukkien kohdalle lattiaan tehdään allas ruostumattomasta teräksestä, toteutustapa ja koko määritellään työmaalla rakennuttajan kanssa Liikuntasaumat lattioiden pintarakenteissa Kuivien tilojen liikuntasaumoissa käytetään pintabetoniin upotettavaa liikuntasaumalistaa esim. Duuri Pro EX, materiaali hiottu rst, muovitiiviste 1322 Lattiapinnat Lattiapinnat yleensä RYL:n korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Lattia-alueet tasoitetaan tulevien lattiapintojen osalta tasaisiksi ottaen huomioon lattiapinnoitemateriaalien laatu ja tyyppi sekä sen vaatimat tasoitemateriaalit, kiinnitysaineet, rakennepaksuudet ja kuivumisajat. Lattiakaivollisissa tiloissa vedeneristystyö Ardex 8+9-menetelmä, Ardex Oy

67 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Tuulikaapeissa lattiasyvennykset 20 mm, 2 mm akryylibetonimassa tai homogeeninen muovimatto ja rullattavat kuramatot 20 mm kumisekoitemattoja. Teknisen työn tilassa Mastertop 100 kuivasirote lattiakovetin, BASF Industry Ab. Asennetaan tuoreen betonin pintaan. Jalkalistana muovijalkalista Upofloor JL 60. Luokkatiloissa yms. opetustiloissa, käytävillä, opettajain huoneessa ja monistustilassa M1- luokiteltu homogeeninen muovimatto, 2 mm, esim. Tarkett iq Natural. Jalkalistana muovijalkalista Upofloor JL 60. Aputiloissa, mm. varasto- ja teknisissä tiloissa muovimatto, esim. Upofloor Lami. Muovimatto nostetaan seinille 150 mm. Wc-, suihku- ja jakelukeittiötiloissa kitkapintainen turvamatto R11, esim. Forbo Safestep. Matto nostetaan seinille 100 mm. Siivouskeskuksessa ja pukutiloissa kitkapintainen turvamatto R10, esim. Forbo Surestep. Matto nostetaan seinille 100 mm Sisäkattorakenteet Alakattojen yläpuoliset osat pölynsidontakäsitellään. Auloissa, käytävillä, tuulikaapeissa ja opettajain huoneessa ja osittain luokkahuoneissa avattavat akustoivat T-listoilla ripustettavat moduulialakatot. Akustiikkalevynä 600x600x20 mm, Ecophon Focus E, T24-listajärjestelmä, väri vakiovalkoinen. Wc-, puku- ja pesutiloissa yleensä avattava kalvopintainen kipsilevyalakatto, esim. 600x600x6,5 mm, Knauf Oy, Danoline Danotile, jauhemaalattu T-24 listajärjestelmä, väri vakiovalkoinen. Jakelukeittiössä avattava hygienia-alakatto 600x600x20 mm, esim. Ecophon Hygiene- sarjan Performance, jauhemaalattu T-24 listajärjestelmä, väri vakiovalkoinen. Kiinteät koteloinnit, reunaohennettu kipsilevy 13 mm, kipsilevysaumanauhoitus, ulkokulmissa metallivahvisteinen Gyproc- ulkokulmanauha. Otsapintojen ulkokulmalistana käytetään maalattua teräsasennuslistaa, esim. Inlook MF Sisäkattopinnat Maalattavat katot tasoitetaan. Maalaustyössä noudatetaan MaalausRYL 2012 Maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset ja käsittely-yhdistelmät. Kattopintojen maalaus yleensä: vesiohenteinen himmeä kattomaali kuiviin sisätiloihin, maaliryhmä 314. Kattopintojen maalaus kosteissa tiloissa vesiohenteinen kovan rasituksen kestävä maali, esim. Tikkurila Luja Pintamaali. Rakennusmateriaalien päästöluokka M1. Alakattojen yläpuoliset pinnat pölynsidontakäsitellään. Kattopintojen akustiikkalevytykset: Luokka-/teknisen työn tiloissa, joihin ei tule alakattoa, osalle kattopintaa kattopintaan kiinnitettävä akustiikkalevy, esim. Ecophon Master SQ, levykoko 1200/600x600x40mm, liimakiinnitys avosaumoin. IV-konehuoneiden kattojen akustiikkalevytykset, osalla kattopintaa, esim. Ecophon, Modus (TAL- H), harmaa, levykoko 1200x600x50 mm, reunakäsitelty, kiinnitys suoraan kattopintaan hattulistoin, levykenttien reunoissa levyn sävyyn maalatut U-listat

68 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY 1325 Seinien pintarakenteet Oleskeluauloissa osalla seinäpintaa värillinen akustiikkavillakenttä/ kiinnityspinta sivuseinällä, esim. Ecophon Wallpanel. Piilokiinnitysjärjestelmä Seinäpinnat Yleensä RYL:n normaalia laatutasoa. Maalattavat seinäpinnat tasoitetaan ja maalataan, märkätiloissa ja muoviverhousten alla sementtipohjainen rasitusluokan 04 tasoite. Tiili- ja kipsilevyseinät tasoitetaan ja maalataan. Märkätiloissa ja muoviverhousten alla sementtipohjainen rasitusluokan 04 tasoite. Maalina yleensä vesiohenteinen puolihimmeä pesunkestävä akrylaattimaali, esim. Tikkurila Ässäplast 20 remonttimaali. Kosteissa tiloissa ja kovalle kulutukselle alttiissa tiloissa vesiohenteinen kovan rasituksen kestävä maali, Tikkurila Luja Pintamaali. Maalaustyössä noudatetaan MaalausRYL 2012 Maalaustöiden yleiset laatuvaatimukset ja käsittely-yhdistelmät. Rakennusmateriaalien päästöluokka M1. Laatoitettavat seinäpinnat: Laatoitettaviin seiniin pelkälle kosteudelle altistuvissa seinäpinnoissa kaksinkertainen kosteussulkukäsittely. Vedelle alttiissa tilassa pinta vesieristetään: ensisijaisesti käytetään kuitukangasvahvisteista vedeneristysmenetelmää, esim. tyyppi Ardex 8+9, Ardex Oy valmistajan ohjeen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Saumalaastina laatoitettavissa seinissä vettä ja likaa hylkivä Ardex BS Flex -saumalaasti. Laattana yleensä kovaa kulutusta kestävä klinkkeri, esim. Pukkila Color, 96x197x7 mm, asennus vaakaan. - suihkutilojen, wc-tilojen, siivouskeskuksen ja keittiön seinät kauttaaltaan, kaksi väriä/tila - allastaustat korkoon 1300 mm, yksittäiset allastaustat 800x1300 mm alue - kalustevälit - ulkokulmissa käytetään muovisia tai alumiinisia laattakulmalistoja Akustoivat seinäpinnat Oleskeluauloissa osalla seinäpintaa värillinen akustiikkavillakenttä/ kiinnityspinta sivuseinällä, esim. Ecophon Wallpanel. Piilokiinnitysjärjestelmä. Opettajainhuoneessa em. akustiikkavillakenttä/ kiinnityspinta sivuseinällä. IV-konehuoneen seinien akustiikkalevytykset esim. reikäpeltiverhoiltu kapseloitu vaimennuslevyverhous, kiinnitys suoraan seinäpintaan hattulistoin, korkeus 1800 mm, yläosiin kapseloitu lasikuitukankainen akustiikkavilla hattulistoilla. Auloissa ja käytävillä seinien ulkokulmiin alumiinikulmalistat 30x30mm 1500 mm:n korkeuteen jalkalistasta (salkopituus 3000 mm) tai toisarvoisissa tiloissa muovikulmalistat 1350 mm:n korkeuteen (salkopituus 2700 mm) Erityiset tilapinnat Ei ole. 133 TILAVARUSTEET 1331 Vakiokiintokalusteet Komerokalusteet yleensä:

69 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY kalusteiden rungot ja hyllyt yleensä melamiinipintaista ABS-muovireunalistoitettua lastulevyä tai kosteudenkestävää lastulevyä (valkoinen tai harmaa vakioväri). Komeroiden rungoissa hyllysäätörei itys 32 mm:n välein, metalliset hyllynkannakkeet Ovet ja laatikoiden etulevyt yleensä (kuivat tilat): laminaattipintaista mdf-levyä laminaattireunanauhalla (erikoisväri). Lasiovet kirkasta, karkaistua, reunahiottua turvalasia Ovet ja laatikoiden etulevyt yleensä (jakelukeittiön kalusteet): kosteuden kestävää laminaattipintaista lastulevyä ABS-reunanauhalla (erikoisväri) Helat: vakiovetimet ja -saranat, laatikoissa teleskooppiliu ut. Kalusteissa säädettävät asennusjalat ja irrotettavat laminaattipintaiset sokkelilevyt ABSreunalistoilla. APK:n alla muovikaukalot. Keittiökalusteissa jätelajitteluvarusteet, kuivauskaapeissa kromatut tai galvanoidut metalliritilät sekä laatikostoissa aterinlokerikot. Kalusteet yleensä lukittavia, Abloy-kalustelukot, sarjoitus käyttäjän ohjeen mukaan Tasot ja pöydät yleensä: Taivereunainen 30 mm laminaatti (ABS- reunalistoilla, erikoisväri). Ikkunaseinällä olevien kalusteiden/ tasojen (jakelukeittiö) takareunassa ilmankiertoritilät tai aukot, takana korotetut reunalistat. Atk-pöydissä johtojen läpivientihelat. Siivouskeskuksessa ja kuraeteisessä rst-allastasot WC-, pesu- ja sosiaalitilojen kalusteet Wc-tiloissa pääsääntöisesti posliinitasoaltaat. Inva-wc- tiloissa erikoismallinen käsienpesuallastaso, esim. Gaius, Väinö Korpinen Oy. Pukukaapit teräslevyrunkoiset, laminaattipintaisin ovilevyin, lattialla seisovat tai seinään kiinnitetyt, täyskorkeat, ilmastoidut. Kaapit numeroidaan ja varustetaan perusvarustuksella. Opettajien pukukaapeissa Abloy-lukitus käyttäjän sarjaan Varastotilojen kalusteet yleensä Varastotiloissa säädettävät seinäkiinnitettävät hyllyjärjestelmät, esim. Sovella, laminaatti- tai melamiinihyllyt. Varastojen komerokaapit kuten komerokalusteet yleensä Siivouskeskus Siivoustiloissa Sovella järjestelmän seinähyllyt ja rst-allastasot Opettajain huoneen kalusteet: Hyllykaappeja, astiankuivauskaappi, laatikostoja, allas-/jätelajittelukaappi, rst-allas, tilavaraus jääkaapille, astianpesukoneelle, mikroaaltouunille. Rakenne kuten kalusteet yleensä. Monistustilassa työtasoa alakaappeineen ja laatikostoineen sekä seinällä korkeussäädettävä hyllyjärjestelmä, esim. Sovella, erikoisvärisin laminaattihyllyin Opetustilojen kalusteet Opetustiloissa pääsääntöisesti liitu- tai tussitaulu, koko n. 4500x1200 mm. Lisäksi varaus kattoon asennettavalle videoprojektorille ja valkokankaalle. Opetustiloissa yleensä korkeussäädettävät opettajien pöydät, esim. mallia Martela tai Isku. Opettajan pöytien yhteyteen (alle) räkkikaapit (tai pöydän alapintaan AV-valitsin, (käyttäjän erillishankinta). Osassa opetustiloja säilytyskalusteita, hyllyjä tai kaappeja, kuten komerokalusteet tai varastotilojen hyllyt ja yleensä Kuraeteisen kalusteet:

70 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Kuraeteisessä kenkähyllyt, esim. mallia Woodi ET106, Kuopion Woodi Oy, tai vastaava. Sivut ja tukisarjat valkoista laminaattia, ABS, reunalistat, hyllyt terästä, korkeussäädettävät ja varustetu irrotettavalla tippakaukalolla. Korkeussädettävät teräsputkijalat. Kuraeteisen laminaattipintaiset säätöhyllyt ja vaatetanko (2 tankoa päällekkäin) esim Sovella Naulakkokalusteet Aulassa/käytävällä/eteisessä oppilaiden naulakkokalusteet esim. mallia WOODI, Kuopion Woodi Oy, tai vastaava. Esikoulun naulakot istuinpenkillisiä korkeita naulakkokalusteita, muut seinälle ripustettuja ylänaulakoita Erityiskiintokalusteet Postituslokerikko Opettajainhuoneen postituslokerikko lukittavilla lokeroilla. Lokerikon ovissa vaihdettavat nimikilvet Jakelukeittiön kalusteet korivaunu esim. mallia Metos kuivausrata esim. Metos esipesuyksikkö, esim. mallia Metos tasovaunut, 2 kpl esim. mallia Metos 1333 Varusteet Verhokiskot Kaikkiin opetustilojen ja opettajain huoneen ikkunoihin kaksiuraiset verhokiskot, väri: vakiovalkoinen, esim. mallia Silent Gliss Sälekaihtimet Kaikkiin ulkoikkunoihin sälekaihtimet, kaihtimet lasiväliin, säleet maalattua alumiinia, väri PKT 452, harmaanvalkoinen, esim. Pirkanmaan kaihdin, 25 mm säle, käyttöelimet integroidut ikkunaan, ei näkyviä naruja. Myös osassa sisäikkunoita sälekaihtimet Valkokankaat Luokka- ja työtiloissa käsikäyttöiset valkokankaat seinä- tai kattokannattimilla Kiinnityspintataulut Opetustilojen ja opettajain huoneen kiinnityspintataulut linoleumpintaisia, alumiinikehystettyjä, piilokiinnitteisiä, esim. Lintex Bulletin Board. Oleskeluaulojen värilliset akustiikkavillakentät, (ks. kohta 1326 SEINÄPINNAT, Akustoivat seinäpinnat), toimivat myös kiinnityspintoina WC-varusteet, yleensä - peili, reunahiottu - wc-paperiteline yhdelle rullalle - paperipyyheannostelija, lukittava, valkoista peltiä - roskapussikehikko ruostumatonta terästä - saippua-annostelija, seinäteline, annospussille - vaatekoukusto, 2-koukkuinen WC-varusteet, inva-wc - käsienpesuallas inva-mallia - peili, reunahiottu - wc-paperiteline yhdelle rullalle - paperipyyheannostelija, lukittava, valkoista peltiä - roskapussikehikko ruostumatonta terästä - saippua-annostelija, seinäteline, annospussille - vaatekoukusto, 2-koukkuinen

71 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY - seinään kiinnitettävät tukikaiteet, käännettävät ja korkeussäädettävät, toisessa wcpaperiteline - seinätukikahvat, 2 kpl Opetustilojen allasvarusteet - käsipaperiannostelija - saippua-annostelija - roskapussiteline - vaatekoukusto Opettajain huoneen varusteet - käsipaperiannostelija - jätekaappiin ulosvedettävä jätevaunu Suihkutilojen varusteet - pesuainekori, kromattu - suihkutanko ja -verho - vaatekoukusto Sosiaalitilan varusteet - kokovartalopeili Kuraeteisen varusteet - käsipaperiannostelija - saippua-annostelija - roskapussiteline - vaatekoukusto Siivoustilan varusteet - käsipaperiannostelija - saippua-annostelija - roskapussiteline - kuivausteline ruostumatonta terästä, esim. Kati-kuivausteline, Hani-Tuote Oy - välineteline, esim. Bruns-kisko seinäkannatteinen taustalevyllinen kaatoallas ruostumatonta terästä vesilukkoineen - rättipatteri (SU) Sammutuspeitteet Turvallisuusselvityksen mukaisissa tiloissa sammutuspeitteet Alkusammutuskalusto Jauhesammutin 1334 Vakiolaitteet AV-laitteet Opetustilojen AV-laitteet käyttäjän erillishankinnassa Opettajain huoneen laitteet - jääkaappi pienellä pakastelokerolla - liesitaso - mikroaaltouuni, käyttäjän erillishankinnassa Kuraeteisen laitteet - kuivauskaappi Monistamon laitteet Ei hankinnassa Teknisen työn tilan koneet ja laitteet Työsalien koneet ja laitteet käyttäjän erillishankinta, osa koneista ja laitteista nykyisiä

72 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Työsalien huuvat LVI-suunnitelmien mukaan, LVI-urakassa Jakelukeittiön laitteet - jääkaappi - pakastinkaappi - mikroaaltouuni - keraaminen liesi 1335 Tilaopasteet Opasteet Oviin numerointi (tekninen numero) ja lisäksi yhteiskäyttöisten tilojen oviin tekstit tarrakirjaimin. Aputilojen opastekilvet symboleilla akryylilevylle Erityiset tilavarusteet Ei ole 134 MUUT TILAOSAT 1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet Yläpohjaan lämmöneristeen/puurungon päälle tehdään puurakenteiset kulkusillat, leveys 600 mm. Kattoluukkujen kohdalle tikkaat Tulisijat ja savuhormit Ei ole Muut erityiset tilaosat Ei ole. 135 TILAELEMENTIT 1351 Kylpyhuone-elementit Ei ole Kylmähuone-elementit Ei ole Saunaelementit Ei ole Talotekniikan tilaelementit Ei ole Hormielementit Ei ole Erityiset tilaelementit Ei ole. 2 TEKNIIKKAOSAT 21 PUTKIOSAT Lämpö- ja vesijärjestelmät erillisen suunnitelman mukaan. 22 ILMANVAIHTO-OSAT

73 ARKKITEHTITOIMISTO PEKKA LUKKAROINEN OY Ilmanvaihtojärjestelmät erillisen suunnitelman mukaan. 23 SÄHKÖOSAT Sähköjärjestelmät erillisen suunnitelman mukaan. 24 TIEDONSIIRTO-OSAT Tiedonsiirtojärjestelmät erillisen suunnitelman mukaan. 25 LAITEOSAT 251 SIIRTOLAITTEET 2511 Hissit Ei ole Kuljettimet Ei ole Erityiset siirtolaitteet Ei ole. 252 TILALAITTEET 2521 Keittiölaitteet Kalustekaavioiden mukaan. Ks. kohta Jakelukeittiön laitteet esipesusuihku esim. mallia Metos Laitosmallinen astianpesukone, täysautomaattinen kupukone, esim. malli Metos 2522 Pesulaitteet Ei ole Väestönsuojalaitteet Ei ole Allaslaitteet Ei ole Erityiset tilalaitteet Ei ole. Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy

74 YPPÄRIN KOULUHANKE UUDISRAKENNUS LVI-TYÖSELITYS Voudintie OULU puh

75 SISÄLLYSLUETTELO 0. ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA Rakennuskohde ja sen sijainti Rakennuskohteen yleistiedot ja laajuus Rakennushankkeen yhteystiedot Suunnittelijat ja kopiolaitos TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA Urakka Urakkasopimus Hankintarajat Merkinnät LVI- urakkaan kuuluu PU, IU ja AU Rakennusurakka Sähköurakka LVI-urakka Yleiset määräykset Nimistö Lait; asetukset; määräykset ja normit Työselitys ja piirustukset Muutokset Reiät; urat ja kannakkeet Materiaalit ja pintakäsittely Laitemerkinnät Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulut Valvonta, säätö ja tarkastukset Vastaanottotarkastus Luovutuskansiot Takuu Takuuajanhuolto Lämmitys-, vesijohto- ja viemärilaitteiden huolto Mittaus- ja säätölaitteiden takuuajan huolto LÄMMITYSLAITTEET (PU) Laitosselostus Hankintarajat Suunnitteluperusteet Putkistovarusteet Putket Paisuntalaitteet Pumppu Venttiilit Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit Lämpö- ja painemittarit Liitostavat Liitoksien tarkastus Lämpöjohtoverkoston huuhtelu Lämpöjohtoverkoston säätö VESIJOHTOLAITTEET (PU) Laitosselostus Hankintarajat Suunnitteluperusteet Pumppu Putket Venttiilit Painekokeet

76 4 VIEMÄRILAITTEET (PU) Laitosselostus Hankintarajat Viemäriputket PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET Yleistä Käsitteet ja määritelmät Eristämättä jätettävät laitteet Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit Eristeet ja päällysteet Työn suoritus ASENNUS Kiinnitys ja kannatus Lävistykset Asennustyö ILMANVAIHTOLAITTEET (IU) Laitosselostus Hankintarajat Kanavat varusteineen Kanavat Puhdistusluukut Eristykset Paloeristykset Lämpöeristykset Kannatus Poisto ja tuloilmanjakolaitteet Laitoksen säätö ja mittaus Akustiset vaatimukset MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET (IU) Yleistä Urakan laajuus Säätimet Lämmitys- ja käyttövesisäätimet Mittauslähettimet Säätöventtiilit Termostaatit Laitekilvet Käyttö- ja vastaanottotarkastukset Toimintakoe Materiaalit ja mekaaniset vaatimukset Apuenergia LIITE 1 Kalusteluettelo 2

77 3

78 0. ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 0.1 Rakennuskohde ja sen sijainti Rakennuskohteen yleistiedot ja laajuus Kohteessa yksi yksikerroksinen hoivakotirakennus Laajuus: kerrosala - kem2 huoneistoala - hum2 0.3 Rakennushankkeen yhteystiedot Puh - Yhteyshenkilö:- Puh: Suunnittelijat ja kopiolaitos Arkkitehtisuunnittelu Puh.- Fax: - Yhteyshenkilö: LVI-suunnittelu Yhteyshenkilö: - Puh:

79 Sähkösuunnittelu puh: - - Yhteyshenkilö: - puh. - Rakennesuunnittelu Yhteyshenkilö: - - Kopiolaitos: - 5

80 1 TYÖN LAAJUUS JA SUORITUSTAPA 1.1 Urakka Urakkaan sisältyvät urakkaohjelman, työselityksen ja piirustuksien mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina, koekäytettyinä ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus ja tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana. 1.2 Urakkasopimus Urakkasopimus tehdään pääurakitsijan ts. tilaajan ja asianomaisen urakoitsijan välillä. Urakoitsijan on tarjouksessaan kirjallisesti mainittava, miltä osin työselitystä ja piirustuksia ei voida noudattaa. Urakoitsija sitoutuu noudattamaan myöhemmin laadittavaa hyväksymäänsä työaikataulua ja laatimaan välitavoitteet esim. lämmöt päälle. Urakoitsijan on toimitettava henkilöstöluettelo ja perehdytettävä työntekijät rakennuskohteeseen sekä velvoitetaan aliurakoitsijat noudattamaan yleisiä työturvallisuusmääräyksiä. Urakkasopimus ja siihen liittyvät asiakirjat täydentävät toisiaan. Jos asiakirjat ovat ristiriitaisia, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä: 1.3 Hankintarajat Merkinnät - urakkasopimus - urakkaneuvottelupöytäkirja - yleiset sopimusehdot YSE tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset lisäselvitykset - urakkaohjelma ja muut sopimuskohtaiset urakkaehdot - urakkarajaliite - tarjous - määrä- ja mittaluettelot - muutostöiden yksikköhintaluettelo - työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset - sopimuspiirustukset - yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset AR - Asennusraja RU - Rakennusurakka SU - Sähköurakka LLU Lattialämmitysurakka 6

81 1.3.2 LVI- urakkaan kuuluu PU, IU ja AU - PU on putkiurakka sis. LLU:n - IU on ilmanvaihtourakka -AU on automatiikkaurakka 1.4 Rakennusurakka Rakennusurakkaan kuuluvat LVI- töistä aiheutuvat rakennus- ja aputyöt sovitaan rakennuliikkeen ja lvi-urakoitsijan välisellä sopimuksella. Katso urakkarajaliite. 1.5 Sähköurakka Seuraavat LVI- töiden aiheuttamat sähkötyöt kuuluvat sähköurakkaan, ellei niitä erikseen ole määrätty muuhun urakkaan kuuluviksi. Kaikki sähköjohdot ja niiden asennus kiinnikkeineen, kaikkien moottoreiden ja laitteiden ym. moottorisuojakytkimet, kontaktorit, kytkimet, merkkilamput ym. sähkölaitteet ja hälytyskeskus + hälytyksien johdotus. Sähköurakoitsija testaa kosteusvahtien toiminnan. 1.6 LVI-urakka LVI-urakkaan kuuluvat, arvonlisäveroineen kaikki LVI-laitteet, työt, rahti- ja ajokustannuksineen työpaikalle, KVV ja IV-työnjohto, LVI-urakoitsijan työvoiman päiväraha- ym. korvaukset ja vakuutukset sekä yleensäkkin työn saattaminen säädettynä ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten 1.7 Yleiset määräykset Nimistö Tilaaja tarkoittaa sitä, jonka lukuun työ tehdään. Työselityksessä rakennuttaja käytettynä eri yhteyksissä tarkoittaa itse rakennuttajaa tai hänen valtuuttamaansa asiantuntijaa tai valvojaa. Rakennusurakoitsija tarkoittaa rakennusteknillisten töiden suorittajaa. Urakoitsija tarkoittaa työselitykseen sisältyvien töiden suorittajaa. Sähköurakoitsija tarkoittaa sähköteknisten töiden suorittajaa. Alaurakoitsija tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jolle jokin urakoitsija antaa osan työstään suoritettavaksi. Valmistaja tarkoittaa tarvikkeiden kotimaista valmistajaa tai ulkomaisten tarvikkeiden maahantuojaa. 7

82 1.8 Lait; asetukset; määräykset ja normit Rakennus ja asennustöissä sekä tarvikkeiden hankinnassa ja valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsija vastaa kaikista urakkaan liittyvistä viranomaistarkistuksista ja niiden kustannuksista. 1.9 Työselitys ja piirustukset Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissa epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä suunnittelijan lausunto. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty piirustuksissa. Työselitykseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Kojeet ja laitteet on sijoitettava suunnitelmien mukaisesti.mikäli laitteen sijoitus ei rakenteellisen tai muun rakennusteknisen syyn takia ole mahdollista, siitä on pyydettävä lausunto suunnittelijalta. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita arkkitehti tai muu asiantuntija toimittaa. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuneet poikkeamat ja muutokset. Vastaanottotarkastuksessa tulee urakoitsijan luovuttaa rakennuttajalle kaksi sarjaa korjattuja ja täysin paikkansa pitäviä piirustuksia kansiossa A4-kokoon taitettuna. Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta: - kaksi sarjaa valokopioita urakkaan liittyvistä piirustuksista 1.10 Muutokset Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummaan, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous. Laskutusoikeus syntyy kun tilaaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt lisätyötilauksen. Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista, tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan kirjallinen suostumus. Jos urakoitsija on omavaltisesti poikennut suunnitelmista tai suorittanut ala-arvoista työtä, kuuluu hänelle, omien asennustöiden korjaamisen lisäksi, korvata myös korjauksesta johtuvat mahdolliset rakennus-, sähkö- ym. työt. 8

83 1.11 Reiät; urat ja kannakkeet Urakoitsija laatii reikäpiirustukset omien laitteittensa osalta yhteityössä muiden urakoitsijoiden kanssa. 32mm suuremmat rei`ät, urat ja kannakkeet merkitään rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaen rakennepiirustuksiin, siten että niiden mitat, muoto ja sijainti on yksikäsitteisesti määrätty. Rakennesuunnittelija tarkastettua piirustukset vahvistaa urakoitsija ne nimikirjoituksellaan. Höyrynsulkuun tehtävät läpimenokohdat tiivistetään urakoitsijan toimesta tai käytetään tehdasvalmisteisia läpimenolaippoja. Pintamateriaaleihin ja kalustoihin tulevista rei'istä ja urista vastaavasti on toimitettava arkkitehdille ja rakennusurakoitsijalle piirustukset ja ohjeet. Valmiisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta tarvitsevan urakoitsijan kustannuksella. Muille urakoitsijoille on urakoitsijan annettava ohjeet tartuntaterästen, alustojen yms, tekemistä varten. Urakoitsija hankkii ja asentaa urakkaan kuuluvien putkien, kanavien ja laitteiden kannattamiseen ja kiinnittämiseen tarvittavat teräksiset - kannattimet ja tuet - ripustimet ja pitimet - kiintopisterakenteet tartuntateräksin - poikkikannattimet ripustimia varten - peruspultit - piirustuksissa esitetyt muut kannakkeet ja muototeräsrakenteet Kannakkeet toimitetaan sinkittynä tai pohjamaalattuna. Teräsputkesta tehtävät ilmanvaihtokanavat rinnastetaan pintakäsittelymielessä teräsrakenteisiin. Kannattimien ja kannakkeiden kiinnityksessä on huomioitava rakenteiden tiiveys Materiaalit ja pintakäsittely Laitteiden materiaali on merkitty lyhennyksillä - Fe -teräs - RFe -ruostumaton teräs - HFe -haponkestävä teräs - Al -alumiini - Cu -kupari - ZnFe -sinkitty teräs Ellei muuta ole mainittu, tulee ruostumattoman teräksen vastata normin SIS ja haponkestävän teräksen normin SIS vaatimuksia. Mikäli materiaalimerkintä puuttuu, voi urakoitsija valita käyttötarkoitusta parhaiten vastaavan materiaalin eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan. Valinnassa on eri- 9

84 tyisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosiosuojaukseen. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuunottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsiteltyjä. Terästä ja valurautaa olevien laitteiden, kannattimien ja rakenteiden tulee olla pohjamaalatut ruosteenestomaalauksella Laitemerkinnät Kukin urakoitsija varustaa toimittamansa pumput, säiliöt, säätöventtiilit, säätölaitteet jne. suunnitelman mukaisen tunnuksen ilmaisevalla merkinnällä.. Kaikissa laitteissa on oltava eristyksen päälle jäävät selvät leimat tai merkinnät, joista tulee ilmetä viranomaisten vaatimien tietojen lisäksi ainakin valmistaja, tyyppimerkintä ja suoritusarvot. Putket varustetaan virtausnuolilla joista ilmenee virtaava aine Urakoitsijoiden yhteistyö ja aikataulut Urakoitsijoiden tulee olla kiinteässä yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa ja osallistuttava säännöllisesti viikkopalavereihin ja sopia asennusjärjestyksestä, toimittaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa tiedot ja huolehtia siitä, että asennetut laitteet eivät estä muiden laitteiden huoltoa. Urakoitsija suorittaa laitoksen lopullisen säädön ja koekäytön samanaikaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa niiltä osin, joissa tulos riippuu yhteistoiminnasta Valvonta, säätö ja tarkastukset Rakennuttaja on oikeutettu valvomaan urakoitsijan työsuoritusta ja hänen töittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Urakoitsijan edustajan on osallistuttava rakennustyön edellyttämiin neuvotteluihin työmaalla. Urakoitsija on velvollinen ilman lisäkorvausta vaadittaessa esittämään rakennuttajalle selvityksen siitä, että käytetyt tarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kaikki sellaiset laitteet ja laitoksen osat, jotka eivät jää näkyviin, on tarkastettava ennen peittämistä. Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla suoritettavissa tarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Laitteiden, laitoksen osien ja valmiin laitoksen lujuuden ja tiiviyden toteamiseksi 10

85 suoritetaan viranomaisten vaatimat ja työselityksessä määrätyt kokeet. Kokeet kustantaa urakoitsija. Ilmoitus kokeista on annettava hyvissä ajoin rakennuttajalle Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta sitten kun sitä sivuavat muut työt, kuten esim. sähkö- ja rakennustyöt, ovat valmiit. Säädöistä on esitettävä pöytäkirjat. Urakan valmistumisesta on kirjallisesti ilmoitettava rakennuttajalle. Urakoitsijan tulee järjestää kohteessa käytönopastus joko vastaanottotarkastuksen yhteyteen tai sovittava yhteinen sopiva ajankohta Luovutuskansiot Urakoitsijan tulee luovuttaa viimeistään vastaanottotarkastuksessa tilaajalle 2 sarjaa A4 kokoisia kansioita, joihin on kerätty seuraava materiaali suomenkielisenä: - A4 kokoon taitetut piirustukset, joihin on korjattu kaikki rakentamisen aikana tapahtuneet muutokset - kaikkien toimitettujen laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet - sähkökytkentäkaaviot - säätölaitteiden toimintakaaviot Urakoitsija hankkii lämmönjakohuoneen seinälle LVI-kytkentäkaavion, joka päällystetään lasilla tai muovitarralla Takuu Takuun suhteen noudatetaan yleisten sopimusehtojen vaatimuksia. Takuuaika on kaksi (2) vuotta. Virheellisten asennuksien ja laitteiden mahdollinen havaitsematta jääminen vastaanottotarkastuksessa ei vapauta urakoitsijaa vastuuvelvollisuudesta. Korjatun tai vaihdetun osan takuuaika lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin korjaus tai vaihto on tapahtunut Takuuajanhuolto Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. 11

86 Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta ei kulutustarvikkeet ja aineet. Rakennuttajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suurehkon vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdolisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin kuuluvia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet jotka on tehty. Huoltokäyntien yhteydessä on suoritettava yleiskatsaus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksen mukaisesti sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi viikkoa ennen takuuajan päättymistä Lämmitys-, vesijohto- ja viemärilaitteiden huolto Kerran vuodessa suoritetaan: - kaikkien pumppujen, moottorien ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet. Putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus. - putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivistyksien korjaus mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen tiivistystä. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta. - voiteluaine-, ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen. - valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin kun se edellyttää laitteen purkamista. - mudanerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa ja säiliöissä. - takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus siten, ettei ruostumista tai muuta syöpymistä esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan Mittaus- ja säätölaitteiden takuuajan huolto Kaksi (2) kertaa vuodessa suoritetaan: - mittaus- ja säätölaitteiden säädön ja toiminnan tarkistus sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus Kerran vuodessa (jälkimmäisellä huoltokäynnillä) suoritetaan: - kaikkien osoittavien mittausten kalibrointi sekä tarvittaessa vikojen etsintä ja korjaus. 12

87 2 LÄMMITYSLAITTEET (PU) 2.1. Laitosselostus Rakennuksen lämmityksen ja käyttöveden energialähteenä käytetään maalämpöä. Rakennus varustetaan vesikiertoisella lattia- ja/tai radiaattorilämmityksellä. Myös osassa tiloja voidaan käyttää ilmalämmitystä. 2.2 Hankintarajat Urakkaan kuuluu kaikki piirustuksissa ja tässä työselityksessä esitetyt laiteet asennettuna ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. Maalämpöpumppu, pumpun asennus, maalämpökaivojen poraus, maalämmönkeruuputket, maalämmönkeruuliuos, haaroituskaivot, kaivojen ja teknisentilan väliset kanaalit ja maalämpöjärjestelmän täyttötyöt ja maalämpöjärjestelmän käyttöönotto- ja säätötyöt kuuluvat maalämpöpumpun toimittajan urakkaan. Maalämpöurakkaan ei kuulu maalämpökanaaleiden asennukseen kuuluvat maatyöt. 2.3 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu ja asennus on suoritettava noudattaen Sisäasiainministeriön antamia määräyksiä ja ohjeita. Maalämpöjärjestelmän erillisuunnittelmat on laadittava rakennuksen laskennallisten käyttövesi- ja lämmitystehojen mukaisesti. Asennus on suoritettava hyvää asennustapaa noudattaen ja tarvikkeiden on oltava tyyppihyväksyttyjä maalämmön keruupiireissä käytettävälle liuostyypeille. Suunnittelulämpötilat Lämmitysverkosto on mitoitettu seuraaville lämpötiloille: - lattialämmitys + 30/35 C - patterilämmitys +30/45 C - ilmanvaihdon lämmitys +30/60 C Lämpöhäviöiden perustana on käytetty seuraavia lämpötiloja: - alin ulkolämpötila maan lämpötila lattian alla normaalit huonelämpötilat pesutilat

88 2.4. Putkistovarusteet Putket Maalämpöpumppu toimitetaan kohteeseen valmiina tehdasasenteisena kokonaisuutena. Pumpun liittäminen teknisessä tilassa lämmönjakeluverkostoon tehdään kupariputkilla käyttäen tyyppihyväksyttyjä kapillaari tai puristusosia. Maalämmön keruupiirit tehdään liuoksille soveltuvasta muoviputkesta PEM (PN6,3). Lattialämmitysputket ovat happidiffuusiosuojattua komposiitti tai -muoviputkea. Muoviputkien liittimien on oltava valmistajan hyväksymiä ja suosittelemia tuotteita. Jakojohdot voivat olla kupari-, komposiittiputkea tai happidiffuusiosuojattua Pex-putkea suojaputkessa. Lämmönjakohuoneessa jakojohdot tehdään kupariputkesta - tai komposiitti- putkesta Paisuntalaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu. Paisunta-astia on kalvopaisunta-astia, joka asennetaan verkostoon suunnitelmien mukaisesti määräysten edellyttämin varolaittein. Paisuntajärjestelmän tekniset tiedot on esitetty piirustuksissa Pumppu Pumppu on keskipakoispumppu. Se tulee valita siten, että toimintapiste on hyötysuhteen huippualueen kohdalla. Pumppu toimitetaan täydellisenä moottoreineen, pumppu ja moottori valmiiksi kytkettynä ja varustettuna kosketusuojalla. Sähkömoottorin tehon tulee riittää vaikka virtausvastus järjestelmässä on 20% laskettua pienempi. Teräsputkistoon asennettavan lämpöjohtopumpun pesän tulee olla valurautaa, juoksupyörä pronssia tai muovia ja akseli ruostumatonta terästä. Lämmitysverkoston pumpun tulee olla portaattomasti säädettävä siten, että paineero verkostossa pysyy vakiona, pumppu on esim. mallia Magna Venttiilit Sulkuventtiilit ensiöpuolella ovat palloventtiilejä , tai ja alle DN 20 kokoiset sulkuventtiilit voivat olla Venttiilit toisiopuolella ovat: Sulkuventtiilit DN palloventtiilejä tai Sulkuventtiilit DN palloventtiilejä tai Kuristusventtiili

89 Linjasäätöventtiilit DN Yksisuuntaventtiilit DN Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili Ilmanpoisto- ja tyhjennysventtiilit Ilmanpoistoventtiilejä tulee asentaa niin, että ilma voidaan poistaa laitoksesta. Tyhjennyksiä tulee asentaa sellaisiin kohtiin, että laitos kokonaisuudessaan voidaan tyhjentää. Ilmanpoistimet sekä täyttöryhmän maalämmön keruupiireihin toimittaa laitetoimittaja. Ilmanpoistimena teknisessä tilassa toisiopuolella käytetään sulkuventtiiliä ja automaattista ilmanpoistinta Ilmanpoistimena muualla käytetään palloventtiiliä , jonka avoin pää tulpataan. Tyhjennysventtiileinä käytetään palloventtiiliä , jonka avoin pää tulpataan Lämpö- ja painemittarit Lämpömittarit ovat paikallisia lämpömittareita joiden mitta-alue on astetta. Mittarin lukematarkkuuden tulee olla vähintään 1 aste. Mittarit ovat pilarimittareita (tarkastettuja) Painemittarit toisiopuolella ovat asteikkoltaan on 0...0,6 MPa. Lämmitysverkostoille asennetaan lisäksi yksi kpl. sähköhälytys-koskettimin varustettuja painemittareita. 2.5 Liitostavat Liitokset tehdään juotos- tai puristusliitoksin, komposiittiputkien liitokset tehdään tehdasvalmisteisilla valmistajan suosittelemilla liittimillä. 2.6 Liitoksien tarkastus Liitoksien tiiviyden toteamiseksi putkiurakoitsija suorittaa tekemiensä liitoksien osalta paine-astiamääräysten mukaiset painekokeet lämpölaitoksen edustajan läsnäollessa. Painekokeet tulee suorittaa ennen putkiston lämpöeristyksen tekemistä. Koepaine ensiöpuolella 1.9 MPa koeaika yksi tunti. Koepaine toisiopuolella 0,30 MPa koe aika yksi tunti. 2.7 Lämpöjohtoverkoston huuhtelu Lämpöjohdot on huuhdeltava huolellisesti vastaavan mestarin ja valvojan läsnäollessa. Huuhtelusta tehdään merkintä työmaapöytäkirjaan. 15

90 2.8 Lämpöjohtoverkoston säätö Lattialämmitysverkosto säädetään siten, että huonekohtaisesti saavutetaan 1.5 asteen tarkkuudella huonelämpötilat. Säätötyö on suoritettava termostaattiventtiilien tuntoelimet irroitettuna ja ulkoilman lämpötilan ollessa alle -10 astetta. Säädön suorittamisesta ja lämpötiloista laaditaan pöytäkirja, joka luovutetaan tilaajalle. 16

91 3 VESIJOHTOLAITTEET (PU) 3.1 Laitosselostus Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Rakennuksen lämpimän käyttöveden energialähteenä käytetään maalämpöä. Vesilaitos hankkii vesimittarin sulku- ja takaiskuventtiileineen. Päävesijohtoon asennetaan tarvittaessa vakiopaineventtiili. Urakoitsija säätää vesikalusteiden virtaamat kalusteiden normivirtaamien mukaisiksi. 3.2 Hankintarajat Urakkaan sisältyy kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuna ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. 3.3 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu ja asennus on suoritettava noudattaen Sisäasiainministeriön antamia kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita. 3.4 Pumppu Käyttöveden kiertopumppu on suoraan putkeen asennettava rakenteista kannatettava keskipakoispumppu. Pumpun pesä ja juoksupyörä ovat pronssia ja akseli ruostumatonta terästä. 3.5 Putket Kylmä- ja lämminvesiputket tehdään kupariputkesta lämmönjakohuoneessa. Putkien liitokset tehdään kovajuottamalla käyttäen tehdasvalmisteisia kapillaariliitososia tai puristuosilla. Näkyvissä olevat kytkentäjohdot tehdään puolikovasta kromatusta kupariputkesta Rakenteisiin asennettavat kytkentäjohdot ovat PEX-muoviputkea. PEXmuoviputki asennetaan suojaputkeen ja hanakulmat hanakulmarasiaan. Jakojohtojen tyypit eristyksineen on esitetty piirustuksissa. Muoviputkien liittimien on oltava valmistajan hyväksymiä tuotteita. 17

92 3.6 Venttiilit Sulkuventtiilit ovat palloventtiilejä Lämpimän käyttöveden sulku- ja säätöventtiilit Yksisuuntaventtiilit Tyhjennysventtiilit , joiden avoimet päät tulpataan Vedenlämmittimen kylmänveden syöttöjohdon venttiili Painekokeet Putkistojen tiiviyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä vedellä. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Koepaine on 1,0 MPa ja koeaika vähintään yksi tunti. 18

93 4 VIEMÄRILAITTEET (PU) 4.1 Laitosselostus Kiinteistö liitetään kunnalliseen jäte- ja sadevesiviemäriverkostoon. Keittiö viemäröidään omana rasvaviemärijärjestelmänä ja johdetan piha-alueella omana viemärinä tarkastuskaivolle saakka. Mikäli rasvaviemäröinti rakennetaan maavaraisena PP-muoviviemäreillä, on vamistettava viemäriputken ja osien soveltuvuus rasvaviemäriksi. Tällöin on muhvien tiivisteet vaihdettava NBRtiivisteiksi. (Rasvaviemärijärjestelmävaraus; voidaan käyttötarkoituksen muututtua varustaa rasvanerotuskaivolla. Kaivo asennettava piha-alueelle) 4.2 Hankintarajat Urakkaan kuuluu kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet asennettuna ja viranomaisten puolesta tarkastettuna valmiiseen käyttökuntoon rakennuttajalle luovuttamista varten. 4.3 Viemäriputket Viemärit de<110 ovat muhvitonta SN 4-luokan polypropeeniputkea tai muhvillista SN 4-luokan polypropeeniputkea Viemärit de=160 ovat muhvillista SN 4-luokan PVC-putkea Liikennealueilla viemärit ovat muhvillista SN 8-luokan PVC-putkea Haaroitukset ja suunnanmuutokset tehdään vastaavilla osilla. Roilossa olevat viemärit lämpöeristetään Armaflex solukumieristeellä. Eristevahvuus 13mm. Sadevesiviemärit ovat muoviputkea UPOREN PLUS T8 kumitiivistein 19

94 5 PUTKI- JA LAITE-ERISTYKSET 5.1 Yleistä Urakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustuksien osoittamassa laajuudessa. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976 ja SFS Eristettyjen putkien läpiviennit kuivissa tiloissa tehdään mineraalivillakourusta ilman erillistä läpivientihylsyä. Kosteissa ja märissä tiloissa eristyksen päälle asennetaan metallinen läpivientihylsy joka on varustettu vesieristyslaipalla. 5.2 Käsitteet ja määritelmät Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Tällaisia ovat tekniset tilat, keittiöt ja muut tilat, joissa putkia ei ole rakenteilla peitetty. Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty. esim. käyttämätön tai kylmä ullakko, nousukuilu ja alakatto sekä erilliset kanavat. Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai sen puuttuessa huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä. 5.3 Eristämättä jätettävät laitteet - painemittarien yhdysjohdot - paisunta-, tyhjennys- ja ilmanpoistojohdot - säätö- ja sulkuventtiilit - pumput - paisunta-astiat - säiliöiden ja laitteiden arvokilvet - näkyviin asennettavat lyhyet vesijohtojen kytkentäjohdot joiden koko on 15 mm tai pienempi Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan täsmentää työselityksen määräyksiä. 20

95 5.4 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit Putkisto, osa Eriste Sarja tai Päällyste Paikka tyyppi paksuus Kaukolämpöjohdot Aa 25 6 näkyvä eristys Lämmitys-, ja lämminvesijohdot Aa 22 6 näkyvä eristys Lämmitys-, ja lämminvesijohdot Aa 22 ei-näkyvä eristys Kylmävesijohdot Ac 22 6K näkyvä eristys Kylmävesijohdot Ac 22 K ei-näkyvä eristys Vuorivillakourujen nimelliset eristyspaksuudet millimetreinä ovat: Kourun sisä- Eristyspaksuussarja läpimitta Lattiaan ja sieniin asennettavissa kytkentäkaapeissa lämpöeristetään kylmävesijohto Armaflex-AC eristeellä. Eristyspaksuus on 15 mm. 5.5 Eristeet ja päällysteet Eristeiden ja päällysteiden määritys on standardin SFS 3976 mukainen. Eristeet Aa Mineraalivillakouru, K4, K5/SFS Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista. Ac Alumiinipaperilla tehtaalla päälystetty mineraalivillakouru S3/SFS Käyrät tehdään käyräkappaleista tai kouruista leikatuista välikappaleista kiinnitys kuumasaumaamalla. Bb Ef Lasikuituhuovalla varustettu verkkomatto AC/Armaflex umpisolueristeletku Päällysteet 6 Paloluokiteltu (I/I) PVC-muovilevy 12 Alumiinilevy SFS 2585 AlMn1 H16 K Höyrysulku 21

96 5.6 Työn suoritus Eristeiden asennus Aa Ac Ef Vuorivillakouru kiinnitetään halk. 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa Näkyvissä oleva kouru kiinnitetään kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ei näkyvän paikan kouru kiinnitetään lisäksi halk. 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa. Saumojen kiinnitys liimaamalla valmistajan ohjeiden mukaisesti Päällysteiden asennus 6 Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm. Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm. T-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeen sopivaksi. Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jos päällystettävään käyrään ei ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys 0,7 mm paksusta PVC-levystä sinkatuin kulmakappalein tai kietomalla tasoitettu eristys päällysteen värisellä PVC-nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla. 22

97 6 ASENNUS 6.1 Kiinnitys ja kannatus Kukin urakoitsija suorittaa kiinnitystyössä tarvittavat poraukset kustannuksellaan. Kiinnitystarvikkeet, kuten kiilapultit ym. kuuluvat urakkaan. Kannakejärjestelmä on hyväksytettävä etukäteen rakennuttajalla, lisäksi asennustyön alkaessa tehdään malliasennukset erityyppisille ratkaisuille. Putkijohtolaitteet: Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä /240129, DN 50 ja isommat putket putkipidikkeillä / ja kierretangolla kannatuskiskoon tai kiilapulteilla rakenteisiin. (Eristämättömät putket, kuten lämpöjohtonousut, kiinnitetään putkipidikkeillä tai ). Kannatusrakenteiden tulee olla tehdasvalmisteisia, materiaalina on sinkitty teräs. Rinnakkain kulkevien vaakajohtojen kannatusteräkset kiinnitetään yhteiseen muototeräkseen. Kupariputkien kannakkeiden on putkea koskettavalta osalta oltava kuparia. Kromatut putket kiinnitetään kromatuilla pitimillä. Putket kiinnitetään seuraavin välein: Teräsputket Kupariputket Kannatusväli du du m < 22 1,25 < Pinta-asenn Pystysuorat DN 50 tai pienemmät putket tulee kiinnittää 2 m välein. Putket kiinnitetään siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan. 23

98 6.2 Lävistykset Rakenteiden läpimenokohdissa on kiinnitettävä erityistä huomiota äänen eristämiseen, Putket eivät saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Kuivissa tiloissa eristetyt putket menevät seinien läpi eristettynä ilman päällystystä. Muut läpimenokohdat varustetaan suojaputkilla ja asennusreiät valetaan umpeen. Lattialävistyksissä käytettävät suojaputket ovat tartunnoilla varustettuja teräs- tai kupariputkia, vesieristyksen lävistyksessä on oltava lisäksi laippa. Putket ja suojaputken väli on oltava n. 5 mm kauttaaltaan. Putken ja sen suojaputken välinen tila täytetään mineraalivillalla tai välitilan paksuutta vastaavilla eristyskourun kappaleilla. Lävistyskohdat varustetaan lukittavin valkoisin peitelevyin. Peitelevyt hankkii ja asentaa putkiurakoitsija. 6.3 Asennustyö LVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Putkiverkostoihin on järjestettävä tarpeellisiin kohtiin avattavia liitoksia siten, että kaikkien laitteiden, venttiilien yms. irrottaminen on mahdollista. Avattavia liitoksia ei kuitenkaan saa käyttää sellaisissa paikoissa, joihin laitoksen valmistuttua ei pääse käsiksi rakenteita rikkomatta. Erityisesti asennustyössä on huomioitava seuraavaa: - Putkien ja tarvikkeiden varastointi työmaalla saa tapahtua ainoastaan asianmukaisissa varastotiloissa ja telineissä, pääurakoitsija antaa ko. tilat käyttöön, ks. urakkarajaliite. - Putkien on oltava ensiluokkaisia ja puhtaita sisä- ja ulkopinnoiltaan. - Putket katkaistaan leikkurilla, jotta lastuja ym. epäpuhtauksia ei pääse putken sisälle. - Ennen asennusta on putket huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista esim. paineilmapuhalluksella. - Työaikana eri työvaiheiden jälkeen avoimiksi jääneet putkenpäät suljetaan muovitulpalla, joka ei voi päästä putken sisälle. Lattiakaivot peitetään kiinnitettävillä esim. muovilevykansilla. 24

99 7 ILMANVAIHTOLAITTEET (IU) 7.1 Laitosselostus Rakennuksen ilmanvaihto tapahtuu keskitetyillä ilmanvaihtokojeilla. Keittiö varustetaan tarvittaessa ilmanvaihtohuuvilla. Ilmanvaihtokoneiden tulee täyttää energiatodistuksessa esitetyt raja-arvot SFP-luvun ja vuosihyötysuhteen osalta. 7.2 Hankintarajat Kanavien lämpöeristykset kuuluvat iv-urakkaan.. Hankintaan kuuluu kaikki tässä työselityksessä ja piirustuksissa esitetyt laitteet ja tarvikkeet asennettuna ja säädettynä täysin toimintakuntoon sekä viranomaisten puolesta tarkastettuna. 7.3 Kanavat varusteineen Kanavat Peltikanavat tehdään noudattaen aineen ja paksuuksien suhteen SFS-standardilehteä Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia. Pyöreiden kanavien liitokset tiivistetään termoplastisella kutistenauhalla tai Veloduct-liittimin. Kanavien tiiviyden suhteen noudatetaan tiiviysluokkaa B jolloin koepaine on 300 Pa ja sallittu vuoto 0,4 litraa sekunnissa neliömetrille. LTO-kojeilta lähtevien jäteilmakanavien tiiviysluokka on C, jolloin koepaine on 400 Pa ja sallittu vuoto 0.45 litraa sekunnissa neliömetrille Puhdistusluukut Puhdistusluukkujen on oltava tehdasvalmisteisia ja luukkujen on vastattava kanavan seinämän palonkestoluokkaa. Puhdistusluukut tulee asentaa Suomen rakentamismääräyskokoelman ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus E7 kohdan 9 (ilmanvaihtolaitosten puhdistaminen) mukaisesti. 7.4 Eristykset Paloeristykset Piirustuksiin paloeristysmerkinnällä varustetut kanavat eristetään paloluokitellulla verkkovillamatolla Paroc 80VM. Eristyksen valuminen pystykanavissa estetään kanaviin kiinnitetyillä tartunnoilla. Paloeristeiden asennus ja kiinnitys suoritetaan LVI-RYL 92 kohdan mukaisesti. 25

100 7.4.2 Lämpöeristykset Ullakolla kanavat eristetään alumiinifoliolla päällystetyllä ilmastointimatolla Paroc 35 AluCoat tai vastaavalla. Kanavaeristysten tulee olla kiinnitettyjä siten, etteivät ne roiku vaakakanavissa ja valu pystykanavissa. Tarvittaessa on käytettävä sopivia tartuntoja kanavissa ja tukilevyjä eristeen pinnassa. Piirustuksissa erikseen mainituissa paikoissa lämpöeristys tehdään solukumieristeellä esim. Armaflex. 7.5 Kannatus Kanavat ja varusteet kannatetaan tarkoitukseen sopivilla riittävän tiheään asennetuilla järjestelmäkannatusrakenteilla. Kannatusväli 2000 mm. Ilmahormit tulee kiinnittää ja kannattaa siten, että ne palotilanteessa pysyvät paikoillaan vähintään niiltä edellytetyn palonkestoajan. Pystykanavat tuetaan puristusvantein. Näkyviin asennettavat kanavat on kannakoitava sinkityillä lattateräsvanteilla ja kierretangoilla, kannakenauhoja ei hyväksytä. 7.6 Poisto ja tuloilmanjakolaitteet Ilmanjakolaitteiden tyypit on esitetty piirustuksissa. 7.7 Laitoksen säätö ja mittaus Ilmavirrat mitataan ja säädetään siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan 5% tarkkuudella. Huoneiden väliset painesuhteet on kuitenkin aina säilytettävä suunnitelmien mukaisina. Kaikista mittauksista on laadittava mittauspöytäkirjat. Tilakohtaiset ilmavirrat on mitoitettu normaalin käyttöajan mukaisesti. Ilmavirrat säädetään iv-kojeen pienimmällä mahdollisella teholla. Mittauspöytäkirjaan merkitään normaali käyttöajan ilmamäärät. 7.8 Akustiset vaatimukset Kun ilmanvaihtolaitteet on säädetty, tulee ilmanvaihtourakoitsijan suorittaa äänimäärien mittaukset huonekohtaisesti ja laatia mittaustuloksista pöytäkirja. Mittauksissa mitataan erikseen taustamelu ja ilmanvaihtolaitteiden aiheuttama melu. Urakoitsija mitoittaa äänen- ja tärinänvaimentimet sekä valitsee ja asentaa laitteet siten, ettei niiden aiheuttama melutaso ylitä oleskelualueella Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1, ääneneristysmääräykset, mukaisia arvoja. 26

101 Rakennuksen LVI-laitteiden aiheuttama äänitaso ulkopuolella 45 db (A). Tiloissa, joille ei ole asetettu suoranaisia meluvaatimuksia, pyritään olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman alhaisiin melutasoihin. 27

102 8 MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET (IU) 8.1 Yleistä LVI- laitteet varustetaan sähköisin säätölaittein piirustuksien ja tämän työselityksen mukaisesti. Säätölaitteet tulee toimittaa täydelliseen toimintakuntoon asennettuna ja säädettynä. Kaikki tarkoitettujen säätötoimintojen aikaansaamiseksi tarvittavat laitteet sisältyvät urakkaan, vaikka niitä ei olisi erikseen mainittu. Kaikki kentällä tapahtuva johdotus kuuluu sähköurakkaan. Säätölaitteet ovat toimintaperiaatteeltaan elektronisia. Säätötapa käy ilmi säätökaaviosta. Keskuksien, tuntoelimien ja toimilaitteiden paikat on alustavasti esitetty säätöpiirustuksissa. Lopulliset paikat määritellään yhteistyössä suunnittelijan kanssa. Muiden urakoitsijoiden on varattava tilaa säätölaitteita varten niin paljon, että laitteet voidaan helposti asentaa, että johtojen kytkentä käy vaivattomasti ja että tulevat huoltotoimet voidaan suorittaa. Rakennus varustetaan DDC-pohjaisella rakennusautomaatiojärjestelmällä joka ohjaa, säätää ja valvoo taloteknisiä järjestelmiä. Järjestelmän käyttöliittymän tulee olla selainpohjainen, joka mahdollistaa järjestelmän käytön asiakkaan ja/tai huoltoyhtiön tietokoneilla ilman erillisiä ohjelmalisenssejä ja ohjelmaasennuksia. Valvomotoimintoja voidaan käyttää myös kannettavalta huoltopäätteeltä kiinteistön kaikilta alakeskuksilta. Kiinteistön talotekniikan hallinta/valvonta on helposti hajautettavissa laitteisto- ja paikkariippumattomasti eri asiantuntijaorganisaatioille, kun kohde varustetaan laajakaistaliittymällä. Tällöin kiinteistön taloteknisten järjestelmien reaaliaikainen seuran on mahdollista kaikkialta internet yhteyksien (www) välityksellä. 8.2 Urakan laajuus Urakkaan kuuluvat kaikki urakka-asiapapereissa säätölaitteisiin sisältyvät työt. Näitä ovat mm: - LVI-säätölaitteet asennuksineen - laitteiden kannakkeet ja niiden kiinnitys - säätölaitteiden viritys ja säätö - säätölaitteiden viritys- ja säätöpöytäkirjat - vesitermostaatit putkistoihin asentaa putkiurakoitsija Kaikki kaapeloinnit ja V>230V kytkentätyöt kuuluvat sähköurakkaan. Alempijännitteiset kytkentätyöt kuuluvat automaatiotöihin. Kaapelipäiden kuorinta sisältyy kyseiseen kytkentätyöhön. Automaatiourakoitsijan tulee luovuttaa sähköurakoitsijan käyttöön tarkat johdotusja asennusohjeet. 28

103 8.3 Säätimet Lämmitys- ja käyttövesisäätimet Säätimien tulee olla mikroprosessoripohjaisia. Lämmityksen säätimien säätökäyrien tulee olla muotoiltavissa useasta pisteestä (min. 5 pistettä). Suorat määritellään antamalla käyrän alku- ja loppupisteiden menoveden ja ulkoilman lämpötila. Molemmat lämpötilat tulee olla vapaasti valittavissa. Säätökeskuksen säätöpiirit on voitava varustaa vuorokausi- ja viikko-ohjelmaisella yöalennuksella. Sähkökatkoksen aikana täytyy viikko-ohjelman säilyä kahden viikon ajan. 8.4 Mittauslähettimet Lämpötila-anturin tuntevana elimenä käytetään standardivastuselementtiä. Mittausantureiden tulee olla korroosiosuojattua materiaalia sekä tyypiltään ja kiinnikkeiltään sijoituspaikkaansa sopivia. Ulkoantureiden kytkinrasioiden tulee olla roiskevedeltä suojattua rakennetta ja varustettu sopivalla kaapelitiivisteellä. Ulkotuntoelimet asennetaan helposti luoksepäästävään paikkaan, vähintään kolmen metrin korkeuteen siten, ettei auringonpaiste, ikkunoiden, tuuletusaukkojen ym. lämpövuoto pääsevaikuttamaan tuntoelimiin. 8.5 Säätöventtiilit Säätöventtiilit ovat paineluokaltaan 1.0 MPa valurauta tai punametallipesäisiä varustettuna ruostumattomilla sisäosilla. Vuoto max. 0.20% kvs-arvosta. Säätöventtiileillä tulee olla logaritminen ominaiskäyrä. 8.6 Termostaatit Termostaattien toimintapisteen tulee olla portaattomasti säädettävissä mittausalueella. Eroalueen tulee olla säätökaavioiden ja kojeluetteloiden mukainen. Termostaateissa tulee olla nähtävissä asetteluarvo. Termostaattien käyttöjännite järjestelmän toimittajan mukaisesti. 8.7 Laitekilvet Toimilaitteet varustetaan työselityksen kilpiluettelon mukaisilla kilvillä. 8.8 Käyttö- ja vastaanottotarkastukset Toimintakoe Vähintään kolme viikoa ennen rakennuksen luovutusta on suoritettava toimintakokeet. Kaikkia sähköllä toimivia laitteita on toimintakokeissa pystyttävä käyt- 29

104 tämään lopullisien virtasyöttöjen kautta. Toimintojen tulee olla moottoreiden, peltien yms. osalta oikean suuntaisia. Samoin tulee pakkokytkentöjen ja hälytysten olla kytkettyjä. Rakennusteknisten töiden sekä vesi- ja ilmamäärämittausten ja säätöjen tulee olla valmiina ennen kuin toimintakoe alkaa. Säätölaitteiden virityksestä luovutetaan rakennuttajalle virityspöytäkirjat. 8.9 Materiaalit ja mekaaniset vaatimukset Alakeskuksena käytetään teräslevykoteloon rakennettua keskusta. Alakeskuskaapin tulee olla metallia ja suojausluokaltaan vähintään IP34. Alakeskus kiinnitetään suoraan seinäpintaan tai muotorautakehikkoon. Laitekaapissa tulee olla kenttäjohdotuksia varten liittimet. Kaapin sisäiset johdotukset ao. liittimille tehdään valmiiksi ennen alakeskusten toimittamista työmaalle. 24 V johtimet tulee varustaa avattavin liittimin, joilla ne voidaan erottaa elektroniikkapiireistä kenttäjohtojen kytkennän ja kytkentöjen tarkistamisen ajaksi. Kaapelit ja johdot alakeskuskaapin sisällä asennetaan kannellisiin johtokouruihin. Heikkovirtajohtimia ja vahvavirtajohtimia varten tulee olla erilliset kourut. Vahvavirtakaapelit tuodaan kaappien oikeasta reunasta sisään, heikkovirtakaapelit tuodaan kaappien vasemmasta reunasta sisään. Läpivientejä varten tulee olla riittävät läpivientitiivisteet. Alakeskuskaappi varustetaan pääkytkimillä, sulakkeilla ja valolla. Laitekaapin kanteen sijoitetaan tasku piirustuksia varten. Laitekaappiin sijoitetaan myös ko. alakeskuksen apureleet, muuntajat, jäätymissuojat yms. Alakeskuksen elektroniikan on oltava rakenteeltaan sellainen, että huolto ja pisteiden lisäys on helppo suorittaa. Toimilaitelähtöjen on oltava ylijännite- ja oikosulkusuojattuja. Ohjauskoskettimien jatkuva kuormitettavuus on 5A/230V. Alakeskuskaapissa on oltava 230 V pistoke sähkötyökaluille. Alakeskuksessa olevat laitteet ja riviliittimet merkitään suunnitelmissa käytetyillä tunnuksilla ja selventävillä suomenkielisillä teksteillä. Asettelunupit tulee varustaa merkinnöin, jotka osoittavat käyttötarkoituksen ja asetusarvon. Alakeskus voidaan toteuttaa myös ilmanvaihtokonehuoneen jakokeskuksen osana Apuenergia Rakennusautomaation keskuslaitteita varten asennetaan UPS-laiteet. Kaikkien alakeskuksen ohjelmien, parametrien, asetusarvojen ja käsikorjausten tulee säilyä alakeskuksen muisteissa virransyötöstä riippumatta tai ne tulee varustaa sellaisilla virransyöttölaitteilla ja akustoilla, jotka mahdollistavat 48 h virtakatkoksen ilman, että ao. arvot ja ohjelmat katoavat muisteista. Oulussa Nuotek Oy 30

105 Perussisältö Yppärin koulu: oleskelutila o 2-4kpl Tuloilmaventtiili o 2-4kpl Poistoilmaventtiili opettajien huone / terveydenhoitajan tila o 2-3kpl Tuloilmaventtiili o 2-3kpl Poistoilmaventtiili pesuhuone o 1kpl Lattiakaivo Vieser DN75 (kansi RU) o 1kpl Suihkuhana + Juoksuputki + Suihkusetti o 1kpl Poistoilmaventtiili Inva WC o 1kpl WC-istuin korotettu o 1kpl Poistoilmaventtiili o 1kpl Pesuallashana+bide monistus o 1kpl Tuloilmaventtiili o 2kpl Poistoilmaventtiili ruokailutila o 3-4kpl Tuloilmaventtiilit o 3-4kpl Poistoilmaventtiilit o 1kpl Pesuallashana o 1kpl Pesuallas jakelukeittiö oheistiloineen o 1kpl Keittiöhana+apk-liitin o 1-2kpl Tuloilmaventtiilit o 1-2kpl Poistoilmaventtiilit o 1kpl Pesuallashana +bide o 1kpl RST-allas Franke Päijänne o 1kpl Yksiotehana + Juoksuputki KIINTEISTÖTEKNIIKKA NUOTEK OY Pohjois-Suomi Idealinja 13, OULU Itä-Suomi Leväsentie 2, KUOPIO Etelä-Suomi Mannerheimintie 107, HELSINKI asiakaspalvelu@nuotek.fi

106 Varasto sisällä o 1kpl Poistoilmaventtiili Lämmönjakohuone/tekninentila o 1kpl Tuloilmaventtiilit o 1kpl Poistoilmaventtiili o 1kpl Lämmönjakokeskus Tekninen työ o 3-4kpl Tuloilmaventtiilit o 3-4kpl Poistoilmaventtiilit o 1-2kpl Pesuallashana o 1-2kpl Pesuallas Opetustila o 3-4kpl Tuloilmaventtiilit o 3-4kpl Poistoilmaventtiilit o 1kpl Pesuallashana o 1kpl Pesuallas iv-konehuone o 1-2kpl Ilmanvaihtokoneet o 1kpl RST-allas o 1kpl Yksiotehana + Kääntyvä juoksuputki 150mm o 1-2kpl Lattiakaivo Vieser DN75 (kansi RU) katto(ulkona) o 3-4 kpl Viemärin tuuletusputket o 1-2 kpl Ilmanvaihdon huippuimurit ja poistoputket wc o 1kpl Pesuallas +Pesuallashana+bide o 1kpl Lattiakaivo Vieser DN70 o 1kpl WC-istuin o 1kpl Poistoilmaventtiili Pukuhuone o 2kpl Poistoilmaventtiilit o 1kpl Tuloilmaventtiili KIINTEISTÖTEKNIIKKA NUOTEK OY Pohjois-Suomi Idealinja 13, OULU Itä-Suomi Leväsentie 2, KUOPIO Etelä-Suomi Mannerheimintie 107, HELSINKI asiakaspalvelu@nuotek.fi

107 Kura-eteinen o 1-2kpl Poistoilmaventtiilit o 1kpl RST-allas Franke Päijänne o 1kpl Yksiotehana + Juoksuputki + Kuraharja + Kura-allas Liikuntasali o 4-5kpl Poistoilmaventtiilit o 4-5kpl Tuloilmaventtiilit HUOM! Lopullinen kalustus tehdään aina LVI-suunnitelmien mukaisesti. Vesikalusteet ovat mallia esim. Gustavsberg Nautic. Ilmanvaihdon päätelaitteet mallia esim. Swegon; Tuloilma katossa: - Colibri Ceiling - Eagle Ceiling - KTS Tuloilma seinällä: - Colibri Wall - Eagle Wall - STQA Poistoilma katossa: - KSO Poistoilma seinällä: - KSO - ALGc KIINTEISTÖTEKNIIKKA NUOTEK OY Pohjois-Suomi Idealinja 13, OULU Itä-Suomi Leväsentie 2, KUOPIO Etelä-Suomi Mannerheimintie 107, HELSINKI asiakaspalvelu@nuotek.fi

108 Sähköseloste Yppärin koulu Nuotek Oy

109 Sähköseloste 2 Sisältö Sisältö... 2 B0 RAKENNUTTAMINEN Arkkitehtisuunnittelu... 3 B03 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN... 3 B06 Liittymismaksut... 4 H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET... 4 H01 Urakan laajuus... 4 H02 Asiakirjojen pätevyysjärjestys... 4 H03 Säädösperusteiset tarkastukset... 4 H04 Vastaanotto... 5 H05 Piirustusvelvollisuudet ja dokumentointi... 5 S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT... 6 S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN... 7 S232 LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 9 S241 PISTORASIAT...10 S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT...12 S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ...13 S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ...13 S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ...14 S262 LATTIALÄMMITYKSET...14 S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET...14 S265 PUTKISTOJEN SAATTOLÄMMITYKSET...15 S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT...15 S512 UPS- LAITTEET JA LAITTEISTOT...15 S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT...15 T110 ANTENNIJÄRJESTELMÄ...16 T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ...17 T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ...17 T140 PUHELINJÄRJESTELMÄ...18 T150 OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ...19 T210 AV-JÄRJESTELMÄ...19 T240 KUULOLAITEJÄRJESTELMÄ...19 T310 OVIKELLOJÄRJESTELMÄ...20 T370 HOITAJAKUTSUJÄRJESTELMÄ...20 T510 SÄHKÖLUKITUS- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ...20 T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ...21 T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ...21 T620 PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ...22 T660 PALO-OVIEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ...22 T640 PALOPELTIEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ...23 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ...23 T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ...23 Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

110 Sähköseloste 3 A0 KIINTEISTÖHALLINTO A00 Yleistiedot kohteesta 001 Rakennuskohde ja sijainti Kohteen nimi: Osoite: Yppärin koulu Vanhamaantie 38, Yppäri 002 Rakennuskohteiden yksikkötiedot Päärakennus: n.740 kem2 Jätekatos: kem2 Autopaikat: 8 kpl, lämmitettäviä B0 RAKENNUTTAMINEN B01 Rakennuttaja/Tilaaja Rakennuttaja/Tilaaja: Osoite: Yhteyshenkilö: Rakentaja: Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Kiinteistöpäällikkö: Veikko Björn GSM mailto veikko.bjorn@pyhajoki.fi valitaan myöhemmin(täydennetään) B02 Suunnittelu 021 Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Kauppurienkatu 12, 4.krs, Oulu Yhteyshenkilö: GSM: mailto toimisto@lukkaroinen.fi 022 Rakennesuunnittelu valitaan myöhemmin(täydennetään) 023 LVIA - suunnittelu valitaan myöhemmin(täydennetään) 024 Sähkösuunnittelu valitaan myöhemmin(täydennetään) B03 LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN 032 Verkkoyhtiö Elenia Oy Yhteyshenkilö: Erno Leväniemi Puh: mailto Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

111 Sähköseloste Puhelinyhtiö PPO Oy Yhteyshenkilö Jari Matola Puh: mailto B06 Liittymismaksut 061 Sähköliittymä Kiinteistöön asennetaan suunnitelmassa määritelty pienjänniteliittymä. Urakoitsija tilaa liittymän kytkennän ja mittaroinnin paikalliselta jakeluverkkoyhtiöltä. Tilaaja maksaa sähköliittymän. Tämä hankinta ei sisällä työmaasähköistystä. 062 Puhelinliittymät 0611 Tariffirakenteet Liittymäsopimuksen mukaan. H0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET H01 Urakan laajuus H02 Asiakirjojen pätevyysjärjestys H03 Säädösperusteiset tarkastukset 031 Käyttöönottotarkastukset 032 Varmennustarkastukset Tilaaja / Rakennuttaja tilaa paikallisesta puhelinyhtiöltä kuituliittymän. Ellei kuituliittymää ole saatavilla, asennetaan perinteinen kupariliittymä. Työ tehdään Standardisarjan SFS 6000 ( uusi painos) Pienjännitesähköasennukset käsikirjan SFS määräyksiä noudattaen. Urakka käsittää piirustuksissa ilmenevät sähköjärjestelmien ja sähköteknisten tietojärjestelmien asennukset. Tässä sähköselostuksessa urakka tarkoittaa sähköurakkaa ja sähköurakoitsijasta käytetään lyhennettä urakoitsija. Urakassa noudatetaan yleisiä sopimusehtoja YSE-98 ja sen sivu - ja ala-urakoita varten tehtyä lisäystä. Urakkaan sisältyy urakoitsijan suorittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. Sähkölaitteistojen varmennustarkastuksen suorittaa valtuutettu tarkastaja. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

112 Sähköseloste Muut tarkastukset Tarkastuspöytäkirjat tulee luovuttaa rakennuttajalle. Varmennustarkastuksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan. Paikallinen rakennusvalvonta viranomainen tekee tarvittavia tarkastuksia. 034 Rakentamisen viranomaisvalvonta H04 Vastaanotto Paloviranomainen Jokilaaksojen pelastuslaitos Palotarkastaja Pentti Ukkola, puh Rakennuttajan suorittamat tarkastukset Rakennuttaja tarkastaa asennuksen siisteyden ja järjestelmien toimivuuden ennen kohteen vastaanottoa. 042 Tarkistusmittaukset ja koestukset Urakoitsija on velvollinen tekemään kaikki vaaditut mittaukset ko. kohteesta. (Käyttöönottomittaukset, lähtötasomittaus antennipisteistä, kanavapakettien mittaus antennilta, yleiskaapeloinnin mittaukset viestintäviraston ohjeen mukaan sekä muut vaadittavat mittaukset. 043 Toimintakokeet Urakoitsija on velvollinen testaamaan kaikki kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmät. 044 Käytönopastus Urakoitsija on velvollinen opastamaan käyttäjää järjestelmäkohtaisesti. H05 Piirustusvelvollisuudet ja dokumentointi 051 Suunnitelmapiirustukset Sähkötyöselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mikäli asennustapa ei käy selville työselityksestä ja piirustuksista, tai on tulkinnanvarainen, on urakoitsija velvollinen pyytämään lisäselvityksiä. Suunnitelma-asiakirjat ja niiden laajuus ja sitovuus: (Suunnittelija laatii tämän selosteen pohjalta) Suunnitelma-asiakirjojen pätevyysjärjestys on YSE mukainen, kuitenkin siten täsmennettynä, että sähköurakan asiakirjat pätevät seuraavassa järjestyksessä: sähkötyöselitys asennuspiirustukset (tasopiirustukset) Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

113 Sähköseloste Työpiirustukset sopimusasiakirjoihin liittyvistä muiden alojen tarjouspyyntö- tai muista asiakirjoista ilmenevät tiedot. Suunnitelma laaditaan toteutusperusteisesti. Kuvat hyväksytetään tilaajalla. 055 Työmaan piirustuskäytäntö Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. 056 Loppupiirustukset Urakoitsija tekee tai teettää loppupiirustukset tarkepiirustuksista omalla kustannuksellaan. Muutoskorjaukset on vietävä alkuperäispiirustuksiin viimeistään loppupiirustusten teon yhteydessä. Urakoitsija tarkastaa kaikki työpiirustukset lopullisia asennuksia vastaaviksi. Kaikki loppupiirustukset tulee varustaa yhdenmukaisella otsikoinnilla ja niissä tulee olla selvä merkintä "LOPPUPIIRUSTUS". Loppupiirustussarjoihin liitetään myös jäljennökset moottorien ylivirtasuojaustaulukoista ja yms. mittauspöytäkirjoista, toimitukseen sisältyvien laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeista sekä laitteiden takuutodistuksista, vastaanoton- ja viranomaisten tarkastuspöytäkirjoista yms. asiakirjoista. Loppupiirustuksia toimitetaan: 1 sarja tiedostoina DWG- ja PDF- muodossa rakennuttajalle tavallisia kopioita A4-kokoon taitettuina kansioissa: 2 sarjaa rakennuttajalle 057 Käyttöpiirustukset Keskuksille hankitaan loppukuva mapit, joissa on kaikki suunnitelma piirustukset täydennettynä tarkekuvista. Lisäksi mappeihin tulee liittää mittauspöytäkirjoista kopiot. S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Kiinteistön alakattoihin asennetaan kaapelihyllyt, mikäli tilat ovat siihen sopivat. Tikashyllyn käytettävä tyyppi on Meka KS20-x tai vastaava. Näkyviin jäävissä hyllyissä käytetään Meka-levyhyllyjä. Hyllyt asennetaan tilan sallimalla tavalla hyviä asennustapoja noudattaen. S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Kiinteistön toimistoissa kaapelireittinä käytetään johto-/pistorasiakanavia. Sähkö- ja Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

114 Sähköseloste 7 telejärjestelmien erottamiseksi käytetään ns. kaksikanavaista johtokanavaa. Johtokanavat asennetaan tilan sallimalla tavalla hyviä asennustapoja noudattaen. Johtokanavan tyyppi on alumiininen valkeaksi maalattu Meka Instal AD tai vastaava. S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ Asennetaan tarvittaessa. Asennukset tehdään tilan sallimalla tavalla hyviä asennustapoja ja määräyksiä noudattaen. Väri ja tyyppi valitaan kohdekohtaisesti. S150 LÄPIVIENNIT Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaaviksi palo-, ääni-, kosteus- ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta. SUUNNITTELUSSA huomioitava uloskäytävien sähköasennukset määräys. Kohteeseen vaaditaan tehtäväksi palokatkosuunnitelma. S160 YHTEISKÄYTTÖISET PUTKITUSJÄRJESTELMÄT JA KAAPELIKAIVOT Rakennuksen sisäpuoliset maakaapeloinnit tulee putkittaa. Samoin asfaltoitavien alueiden kaapeloinnit asennetaan putkeen. RU hankkii ja asentaa suojaputket suunnitelman mukaisesti. Urakoitsija suorittaa aluekaapeloinnin, sekä asentaa kaapelit suojaputkiin. S2 S21 SÄHKÖJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN S211 SÄHKÖLIITTYMÄ S2111 Sähköliittymäkaapeli Urakoitsija hankkii ja asentaa aluekaapelikuvan mukaisen liittymiskaapelin kiinteistölle. Verkkoyhtiö kytkee muuntajan jakokaapin puoleisen pään. Urakoitsija kytkee liittymiskaapelin kiinteistön pääkeskukseen. S2112 Suojausosat Liittymiskaapeli asennetaan rakennuksen alla suojaputkeen. S22 S222 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ S2221 Pääkeskuksen syöttöjärjestelmät Pääkeskusta syötetään paikallisen verkkoyhtiön pj- verkosta. S2222 Sähköpääkeskus Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

115 Sähköseloste 8 Urakoitsija hankkii ja asentaa kiinteistön pääkeskuksen pääkaavion mukaisena. Keskusten pääkaavioissa on annettu kunkin keskuksen yksityiskohtaiset rakennevaatimukset. Mikäli keskuksen valmistaja muuttaa jotain annettua ohjetta, on se erikseen sovittava. Urakoitsija kytkee kaikki kaapelit pääkeskukseen. Jakeluverkon haltija toimittaa kwh-mittarin. Virtamuuntajat tulevat keskustoimituksessa. Urakoitsija hankkii varasulakkeita pienimmän myyntipakkauksen (tulppasulakkeita 5 kpl ja kahvasulakkeita 3 kpl) kutakin ko. keskuksessa käytettävää kokoa. Urakoitsija hankkii ja asentaa pääkeskuksen oveen pääkeskus kilven sekä keskuskomeroon varasulakekaapin. S2223 Maadoitukset Rakennus maadoitetaan perustusmaadoituselektrodilla rakennuksen ympäri. Kupari sijoitetaan perusmaahan pohjankaivuun yhteydessä myötäillen sokkeli linjoja. Elektrodin on oltava hyvässä johtavassa yhteydessä ympäröivän maan kanssa. Tarvittaessa maa tiivistetään elektrodin ympäriltä. Maadoituselektrodin jatkokset ja haaroitukset tehdään luotettavin puristus-, hitsaus-, tai kovajuotosliitoksin. Myös perustuksien teräkset yhdistetään CU16 köydellä maadoituskiskoon. Pääkeskuksen läheisyyteen asennetaan potentiaalintasauskisko (MEB), johon liitetään kaikki maadoituskaaviossa merkityt kohteet. Maadoitusjohtimet on asennettava siten, että ne voidaan irrottaa maadoitusresistanssin mittausta varten tai elektrodin eheyden toteamiseksi esim. silmukkaresistanssimittauksella. Putkistoon asennettavat johtoliittimet asennetaan siten, että niitä ei tarvitse irrottaa venttiilin, mittarin tms. laitteen vaihdon yhteydessä. Koneita, kojeita ja tarvikkeita ei saa SARJAMAADOITTAA siten, että yhden laitteen poistaminen esim. huoltoa varten katkaisee muiden maadoituksen. Maadoitusluettelo: perustus-, metalliputkisto-, IV-kanavisto-, konemaadoitukset yms. määräysten mukaan. Suojajohtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus on testattava SFS mukaisesti. Testin suoritus kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Urakoitsijan on todettava nollajohtimen ja suojajohtimen erillään oleminen mittaamalla eristysresistanssi: a) ennen kiinteästi asennettujen kojeiden liittämistä verkkoon b) kiinteästi asennetut kojeet liitettynä, ennen järjestelmän käyttöönottoa Mittauksen tarkoituksena on saada selvät kohdat, joissa järjestelmän nolla- ja suojajohdin ovat yhteydessä keskenään. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

116 Sähköseloste 9 S2224 Loistehon kompensointilaitteet Ei asenneta. S2227 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät Kiinteistöön asennetaan asemapiirustuksen ja nousujohtokaavion mukaiset pää- ja nousujohdot. Kaikki kaapeloinnit toteutetaan TN-S järjestelmänä. Kaikki kaaviossa esitetyt kaapelit, sekä keskuskaavioissa esitetyt ohjauskaapelit kuuluvat sähköurakkaan. S2228 Sähkön jakokeskukset Kiinteistöön asennetaan tasopiirustuksissa ja kaaviossa esitetyt jakokeskukset. Keskukset toimitetaan pääkaavioiden mukaisina. Keskukset asennetaan tasopiirustuksien mukaan. Urakoitsijan tulee luotettavin mittauksin todeta vaiheiden vinokuormitus, jonka tulee olla alle 10 %. Varokkeiden merkintälevykkeisiin merkitään ryhmänumero, sulake sekä käyttötarkoitus. Merkinnät tehdään konetekstinä. S23 S232 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S2321 Ohjausosat Kohteen lämmitysmuodoksi on valittu maalämpö. Sähköurakoitsija ei vastaa maalämpöön liittyvistä heikkovirta asennuksista. IV-urakoitsija hankkii kiinteistöjen ilmastointia varten IV-koneet, pumput ohjauslaitteineen. Kiinteistöön asennetaan sähkökojeille tarvittavat voimaryhmäjohdot sekä käynnistin- ja liitäntälaitteet. Ennen keskus- ja muita laitehankintoja ja asennuksia on tarkistettava kojeiden lopulliset tehoarvot, sijoitus sekä asennustapa kojehankkijoiden luetteloista ja asennuspiirustuksista, tarvittaessa laitetoimittajalta. Voimaryhmäjohtoasennukset tehdään valaistusryhmäjohtoasennuksia vastaavasti, ellei piirustuksissa ole toisin merkitty. Luetteloissa, piirustuksissa ja kaavioissa on esitetty kojeisiin liittyvät ohjaus-, hälytys- ja automatiikkalaitteet ja johdot. Kojeluetteloiden lisäksi urakoitsijan tulee ottaa huomioon piiri- ja säätö- kaavioissa esitetyt toimintaohjeet. Sähköurakoitsija suorittaa kaikki tarvittavat johdotukset ja kytkennät täyteen toimintakuntoon riippumatta siitä, kenen hankinnassa koje tai laite on. Ei koske maalämmön heikkovirta asennuksia. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

117 Sähköseloste 10 S2322 Kaapeloinnit Päävirtapiirit: suunnitelmien mukaan Ohjaukset: MMO n*1.5 Hälytys/ indikointi: NOMAK n*2* tai vastaava Toimilaitteet 24V: KLMA n* , NOMAK n*2* Toimilaitteet 230V: MMJ 3*1.5, MMJ 5*1.5 S24 S241 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT PISTORASIAT S2412 Kaapeloinnit ja kalusteet Kiinteistöön asennetaan kaavioiden ja tasopiirustuksien mukaiset nousu - ja ryhmäjohdot. Vastaanottomenettely on SFS mukainen. Urakoitsijan on suoritettava ja kirjattava pöytäkirjaan seuraavat tarkastukset ja testit: silmämääräinen tarkastus ennen käyttöönottoa ja peittyvistä kohteista työn aikana. vaaditut testaukset ja mittaukset mm. eristysresistanssit, vikapiirin impedanssit ja oikosulkuvirta, ylivirta- ja vikavirtasuojauksen toiminta ja laitteiden toiminta. Kiinteistöihin asennetaan piirustuksiin merkityt sähköpisteet ja niille ryhmäjohdot. Toimistojen työpisteisiin varataan 3kpl 2-osaisia pistorasioita. Luokkien etuosiin varataan pistorasiat stereoita, dokumenttikameroita, televisioita, videotykkiä ja tietokonetta varten, sekä varalle 3 pistorasiaa. Käytäville siivouspistorasioita n.6-8 metrin välein. Myös muihin tiloihin sijoitettava riittävä määrä pistorasioita. Laitteiden asennuskorkeudet ovat seuraavat: pistorasiat: yleensä 0,20m lattiasta kytkinyhdistelmässä 1,00m " pesutiloissa 1,70m " työtasojen yläpuolella 1,20 " telepisteet 0,20m lattiasta kytkimet: yleensä 1,00m lattiasta varastojen kytkimet 1,50m " varastojen ja hallin pistorasiat 1,70m termostaatit ja vastaavat 1,50m " liitäntärasiat 0,30m " Keittiön lämpökojeille asennetaan ohjauskytkin ns. emännänkytkin. Keittiölaitteiden kytkentä ja toimintatarkastus kuuluvat urakoitsijalle. Kytkimien, pistorasioiden yms. asennuskorkeudet on merkitty piirustuksiin, silloin, kun niiden asennuskorkeudet poikkeavat tämän sähköselostuksen yleisohjeen mukaisesta. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

118 Sähköseloste 11 Kytkimet, painikkeet ja pistorasiat tulee sijoittaa yhdenmukaisesti, kuitenkin ottaen huomioon rakenteiden ja pintamateriaalin asettamat vaatimukset. Kytkin- ja painikeyhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat pystysuorassa. Pistorasiayhdistelmät asennetaan niin, että peitelevyt ovat vaakasuorassa. Pistorasiassa liitetään johtimet niin, että nolla on vasemmalla tai ylimpänä. Asennusjärjestys Mikäli piirustuksissa ei ole muuta osoitettu, noudatetaan seuraavia asennusjärjestysohjeita: - Kun kytkimiä ja pistorasioita asennetaan yhdistelmäpeitelevyjen alle, sijoitetaan pistorasiat ylimmäiseksi - Kulkuvalon kytkin tai painike sijoitetaan kytkinyhdistelmässä alimmaiseksi - Painike- ja kytkinyhdistelmässä sijoitetaan kytkimet ylimmäiseksi Lähimpien kojerasioiden etäisyys ovenpielestä 100mm. Kojerasiayhdistelmien peitelevyjen välinen etäisyys 100mm. Kojerasia sijoitetaan puhtaaksi muuraukseen symmetrisesti tiilijakoon nähden. Urakoitsija tarkistaa asennuspisteiden, rasioiden yms. paikat kalustepiirustuksista rakennusaikaisia toteutuspiirustuksia laatiessaan. Huom. Suunnitelmissa laitteiden sijoituspaikat ovat viitteellisiä. Asennusvaiheessa laitteiden sijoitukset on tarkistettava asiakkaan toivomuksen, rakenteiden ja porauskuvan mukaan. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Asennuksissa käytetään yhtenäisvaippaisia Cu- kaapeleita. Niiden on oltava sähkönjohtavuus- ja erityisominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä tai vastaavia. Kaapelit asennetaan pääsääntöisesti ilman jatkoksia. Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, kaapeli suojataan esim. muototeräksellä tai metallisella, vähintään lujuusluokan 3 asennusputkella. Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita. Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä. Kiinnikkeinä käytetään muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja, muovitettuja tai muovisia kiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja. Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla vaakasuorassa asennuksessa on enintään 0,25m ja pystysuorassa 0,3m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli on kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 3-10cm rasiasta tai kytkimestä. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5m:n korkeuteen. Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset, johdotukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle. Putkitukset on kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasioiden kiinnitysalustoihin. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

119 Sähköseloste 12 Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita: - Varaputkitukset esitetään luovutuspiirustuksissa - Putket tai kaapelit ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle. - Kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmankierron estämiseksi. - Erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVIlävistyksen yhteydessä. - Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan niin, että putket pääsevät liikkumaan. - Kaikki asennusputket kiinnitetään vähintään 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja liitosten läheltä. - Taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla vähintään metrin välein. Kaikki pistorasiat hankitaan maadoitettuina ja muut kuin valaisin-pistorasiat turvasuluilla varustettuna. Kaikki pistorasiaryhmät, sekä ulkopistorasiat ovat vikavirtasuojattuja. Kytkin- ja pistorasiakalusteina käytetään ABB Busch-Jaeger jussi sarjaa. Keittiön työpöydän päälle asennettaville loistevalaisimille ja pistorasioille, astianpesukoneelle ja pesukoneelle asennetaan omat 16A ryhmäjohdot. Jääkaappia, pakastinta, astianpesukonetta ja minikeittiötä varten pistorasiat tulee asentaa siten, että pistotulpat voidaan irrottaa siirtämättä kojeita. Sähköurakoitsijan on tarkoin seurattava ovien aukenemissuuntiin tai kiinteiden kalusteiden sijoituksiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia niin, että niiden aiheuttamat kytkimien ja muiden laitteiden sijoitusmuutokset putkituksineen ja rasiointeineen tulevat ajoissa tehdyksi. Ryhmitykset suoritetaan kortin ST vaatimusten mukaisesti. Valaistus-ryhmäjohdot jaetaan keskuksissa mahdollisimman tasaisesti eri vaiheiden kesken. Urakoitsijalle kuuluu koje- ja jakorasioiden kiinnitys seinä- tai kattopinnan tasoon. OSASTOIVIEN SEINIEN ASENNUKSET Osastoivaan seinään ei saa upottaa koje- ja jakorasioita. Johdon saa tuoda seinästä läpi ja näin ollen osastoivissa seinissä on käytettävä pintakalusteita. S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT S2452 Syöttökaapelit Suunnitelman mukaan siten, että jännitteen alenema ei yli sallittua 4% täydellä kuormalla. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

120 Sähköseloste 13 S2453 Autolämmityspistorasiayksiköt FIBOX 2A2J1V ( ) tai teknisesti vastaava. S25 S251 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S2511 Ohjauslaitteet Tilojen valaistusta ohjataan paikallisesti kytkimillä ja painikkeilla. Luokkahuoneissa valaistusta on voitava jakaa vähintään ½ ja 1/1. S2512 Kaapeloinnit Suunnitelmien mukaisesti MMJ / MMO kaapeleilla. S2513 Valaisimet Tiloissa vaaditaan täyttyvän seuraavat valaistusvoimakkuudet: toimistot lux luokkahuoneet lux, valaisimet säädettäviä käytävät lux varastot, konehuoneet ja muut toisarvoiset tilat n.300 lux ryhmätilat lux, osa valaisimista säädettäviä liikuntasali lux. Lamppujen värilämpötilan tulee olla mahdollisimman lähellä luonnon valoa. Toimistoissa tulee kiinnittää huomiota kiusahäikäisyn estämiseen käyttämällä poikkilamelliritilöitä loistevalaisimissa. Ryhmä- ja yleisten tilojen valaisimien tulee olla kodinomaisia. Vastaavuus on osoitettava luotettavin valoteknisin mittauksin. Kaikki suojausluokan I valaisimet maadoitetaan käyttöolosuhteista riippumatta. Valaisimien mahdollisesti tarvitsemat kiinnityslaudat sekä ripustusapu-rakenteet asentaa pääurakoitsija. Yleistentilojen valaisimet on sijoitettava akustolevyjen kuvioinnin mukaan. Epäsuorat valaistukset toteutetaan arkkitehdin ohjeen mukaan. S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S2521 Ohjauslaitteet Ulkovalaistusta ohjataan automaattisesti ASTRONOMISELLA kello/hk kytkimellä tai käsin keskuksesta. S2522 Kaapeloinnit Pääkaavion ja tasopiirustuksen mukaisesti. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

121 Sähköseloste 14 S2523 Valaisimet Valaisinluettelon mukaan. Käytetään sellaisia valaisimia seinällä, joista ei aiheudu häikäisyä ohikulkijalle. Valaisin tulee valita ja suunnata siten, että valoa osuu seinään ja lähikulkureitille. S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S2531 Ohjauslaitteet Pihavalaistusta ohjataan automaattisesti ASTRONOMISELLA kello/hk kytkimellä tai käsin keskuksesta. S2532 Kaapeloinnit Suunnitelmien mukaisesti. S2533 Valaisimet ja tarvikkeet Suunnitelmien/valaisinluettelon mukaan. Käytetään pylväsvalaisimia ns. puistotyyppisiä. OKT tyyppisiä ns. pieniä pihapylväitä ei sallita. Valaisimen tulee olla sopiva myös monimetallilampulle. Pelkälle HQL lampulle sopivaa valaisinta ei hyväksytä. Valaisimet sijoitetaan pääasiassa arkkitehdin ohjeen mukaan. S2524 Hankintarajat KVR urakoitsija suorittaa pylväsvalaisimien jalustojen asentamisen asemapiirustuksen mukaisesti valmiiksi oikeaan korkoon. Urakkaan kuuluu ulkovalaisimet lamppuineen valaisinluettelon mukaisina sekä jalustat, tyvisuojat yms. tarvikkeet. Urakoitsija kytkee valaisimet täyteen toimintakuntoon. S26 S262 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT LATTIALÄMMITYKSET S2621 Ohjauslaitteet ja järjestelmät S2622 Kaapeloinnit S2624 Lämmityslaitteet S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET S2641 Ohjauslaitteet Mahdollinen ohjaus toteutetaan ns. kaksoistermostaatilla ulkolämpötilan mukaan valmistajan ohjeen mukaisilla asetuksilla tai VAK:n ohjaamana. S2642 Kaapeloinnit Vesi- ja viemäri järjestelmät saattavat vaatia lämmityksiä. Tarkentuu LVI suunnittelun edetessä. S2644 Sulanapitokaapelit tai elementit Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

122 Sähköseloste 15 Suunnitelman mukaan. S265 PUTKISTOJEN SAATTOLÄMMITYKSET S2651 Ohjauslaitteet Mahdollinen ohjaus toteutetaan ns. kaksoistermostaatilla ulkolämpötilan mukaan valmistajan ohjeen mukaisilla asetuksilla tai VAK:n ohjaamana. S2652 Kaapeloinnit Putkistot saattavat vaatia lämmityksiä. Tarkentuu LVI suunnittelun edetessä. S2653 Putkistojen lämmityslaitteet Suunnitelman mukaan. S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT S2661 Ohjauslaitteet S2662 Kaapeloinnit S2663 Sulanapitokaapelit S5 UPS-JAKELUJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET S51 UPS- JAKELUN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEISTOT S512 UPS- LAITTEET JA LAITTEISTOT S5121 UPS laitteet UPS-laitteet ovat tilaajan erillishankintana. S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT S61 POISTUMISVALAISTUS S610 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ S6102 Keskuslaitteet Käytetään yksikkövalaisimia tai palo-/turvavalaistus keskusta. S6103 Kaapeloinnit Yksikkövalaisimet >> normaali MMJ kaapelointi tai paloilmoitin suursilmukka. S6104 Poistumisreittien turvavalaisimet Käytetään hyväksyttyjä akulla varustettuja valaisimia. Lamput tulee olla LED tyyppisiä. S6105 Poistumisreittien opasvalaisimet Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

123 Sähköseloste 16 Kiinteistön poistumisteille asennetaan ovimerkkivalaisimet. Valaisimet ovat LED tyyppiä. Sama valaisin voidaan asentaa joko kattoon tai seinään. S6106 Poistumisreittien valaistuksen suunnitelma Suunnitelma on syytä käyttää hyväksynnässä paikallisella paloviranomaisella. T TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT T1 VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT T110 ANTENNIJÄRJESTELMÄ T1101 Kaapeli-tv-liittymä Käytetään mahdollisuuksien mukaan KTV liittymää. Jos sitä ei ole saatavana, eikä kuidusta saada KTV signaalia, on käytettävä yhteisantennijärjestelmää. T1102 Antennilaitteet ja mittaukset Yhteisantennijärjestelmään tulee asentaa UHF, VHF ja ULA antennit kaavion mukaisesti. Radio- ja TV-ohjelmien välittämistä varten rakennukseen asennetaan digitaalikanavakelpoinen (5-862 MHz, luokka Tähti 800) antennijärjestelmä. Järjestelmä asennetaan Viestintäviraston määräyksen 21D/2003M sekä ST -käsikirjan 12 mukaisesti. Järjestelmän asennuksen saa suorittaa vain Viestintäviraston rekisteröimä TY - tai TA -luokan teleurakoitsija. Antennijärjestelmästä tulee suorittaa seuraavat mittaukset: - signaalitasot vahvistimen tulossa - signaalien tasot ja laatu vahvistimen lähdössä - suurin taajuusvasteen kaltevuus antennirasiassa alueella MHz - suurin vaimennus antennirasiassa taajuudella 862 MHz - alimman ja ylimmän signaalin taso valikoiduissa antennirasioissa. Mittauksista laaditaan ja allekirjoitetaan 2 kpl pöytäkirjoja. Toinen kappale liitetään verkoston luovutusdokumentteihin ja toinen luovutetaan tilaajalle ennen vastaanottotarkastusta. Antennikaaviossa esitetyt laitteet kuuluvat urakkaan. T1103 Keskuslaitteet Käytetään yleiskaapeloinnin jakamoa. T1104 Maadoitukset Antennimastot maadoitetaan MK16 kevillä maadoituskaavion mukaan. T1105 Kaapeloinnit Kaapelointi järjestelmä kuvan mukaan TELLU13 kaapelilla tai vastaavalla alumiinikaapelilla. T1106 Antennirasiat Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

124 Sähköseloste 17 Käytetään päättyviä Tähti 800 luokan rasioita, jossa R ja TV paikat. Jokaisessa ryhmähuoneessa/toimistossa/taukotilassa/luokassa/ruokalassa/käytävällä tulee olla vähintään 1kpl antennirasioita. T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ T1201 Keskuslaitteet Kiinteistö varustetaan erilliseen lukittavaan äänentoistokaappiin asennettavalla äänentoistolaitteella. Laitteistossa oltava mahdollisuus DVD/radio äänentoistoon. T1202 Kaapeloinnit Suunnitelman mukaisesti. T1203 Ohjaus- ja säätölaitteet Opettajainhuone varustetaan kuulutuslaitteella. Säätimet suunnitellaan tilakohtaisesti palvelemaan mahdollisimman hyvin tarvetta. T1204 Kaiuttimet Käytetään tilakohtaisesti uppo- tai pintakaiuttimia. Ulos asennetaan kaiuttimet joista voidaan toistaa myös välituntisoitot. Luokat ja käytävät yms. varustetaan yhdellä kaiuttimilla/tila, jossa on pakkosyöttörele. T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ T1301 Tietoliikenneliittymä Kiinteistöön tuodaan uusi puhelinliittymä puhelinyhtiön toimesta. Liittymiskaapeli on oltava ensisijaisesti kuitumaakaapeli. Jos yhtiöllä ei ole kuituverkkoa alueella, toimitetaan kiinteistöön kupariliittymä. Laajakaista palvelut tulevat kuitua tai kuparia pitkin. KTV palvelu tulee Tellu kaapelilla tai kuidusta. IPTV ei korvaa perinteistä koaksiaaliverkkoa ja sen palveluja. Kaikki telejärjestelmät asennetaan vahvavirtajärjestelmiä vastaavasti. Asennuskorkeuksina noudatetaan soveltuvin osin valaistusryhmäjohdoissa annettuja korkeuksia. Poikkeukset on annettu kunkin järjestelmän kohdalla tai tasopiirustuksissa. Vahvavirta- ja teleasennuksille ei sallita yhteisiä rasiayhdistelmiä, mikäli, vahvavirtalaitteen jännitteiset osat joudutaan paljastamaan telelaitteen kytkentätilaa avattaessa. T1302 Alue- ja talojakamot Talojakamo sijaitsee teknisessä tilassa. T1303 Alue- ja nousukaapeloinnit Kupari liittymä VMOHBU Xx2x0,5 sekä kuitu ja mahdollisesti TELLU5. T1305 Kaapeloinnit Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

125 Sähköseloste 18 Lähiverkkojärjestelmiä varten kohteeseen toteutetaan yleiskaapelointi tietoliikennekaavion mukaisesti. Kaapelointi suoritetaan kategorian CAT-6 vaatimusten mukaisesti. Liitäntärasiat ja paneelien liittimet ovat vastaavasti CAT6 RJ-45 UTP. Jokaisessa ruokalassa, käytävällä ja jakelukeittiössä tulee olla vähintään 1kpl 2xRJ45 ja toimistoissa sekä monistamossa vähintään 2kpl 2xRJ45. Opetustilat varustetaan siten että kolmanneksella oppilaista on mahdollisuus kytkeytyä langalliseen verkkoon yhtä aikaa. Yksi opetustiloista varustetaan siten että kaikilla oppilailla on mahdollista kytkeytyä langalliseen verkkoon yhtä aikaa. Yleiskaapelointijärjestelmän asennuksen saa suorittaa vain Viestintäviraston rekisteröimä TP - tai TY luokan teleurakoitsija. Kaapelien veto ja parikaapelien päättäminen rasioihin ja paneeleihin kuuluu sähköurakkaan. Kaikki kerroskaapelit merkitään kummastakin päästään liitäntärasiatunnuksella. Merkintätunnuksina jakamossa ja yleiskaapeloinnin liitäntärasioissa käytetään tunnuksia, jotka muodostetaan seuraavasti: XYZZ X = jakamonumero, Y = paneeli numero, ZZ = rasian numero Urakoitsija suorittaa ATK-verkon tarkistusmittaukset, joista annetaan dokumentit tilaajalle työn valmistuttua loppupiirustuksien yhteydessä. T1306 Liitäntäpisteet Puhelinyhtiö tuo liittymiskaapelinsa jakamon rimalle saakka. Kuitukaapeli päätetään kuitupaneeliin. Puhelinlaitos suorittaa tarvittavat ristikytkennät jakotelineellä, sekä toimittamiensa puhelin- ja kuitukaapelin päätteiden asentamisen ja tekemisen. Urakoitsija hankkii tarvittavat kuitupaneelit talojakamoon. Urakoitsija hankkii ja asentaa ristikytkentätelineet puhelinkaavion mukaisilla komponenteilla varustettuina ja kytkettyinä rakennuksen sisäverkon osalta. Urakoitsija hoitaa D100 putkireitin jakamosta tontinrajalle saakka. T140 PUHELINJÄRJESTELMÄ T1401 Järjestelmä Kiinteistöön ei asenneta erillistä puhelinsisäjohtoverkkoa. Mahdolliset puhelimet liitetään yleiseen puhelinverkkoon avoimen kaapelointijärjestelmän avulla. Tekijällä on oltava teleurakointioikeudet THK 23 A/93 M mukaisesti. Mikäli, sähköurakoitsijaa ei ole oikeutettu suorittamaan kaikkia puhelin-/ ATK asennuksiin liittyviä töitä (Telehallintokeskuksen myöntämä teleurakointilupa) urakointiluokka TP, on urakoitsijan teetettävä ne alihankintana teleurakoitsijalla kuitenkin taloudellisesti sähköurakkaan kuuluvana. Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

126 Sähköseloste 19 Työn valmistuttua urakoitsijan tulee huolehtia, että teleurakoitsija tarkastaa puhelinverkon määräystenmukaisuuden ennen verkon käyttöönottoa. Tarkastuksesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat urakkaan. Tarkastuksesta tehdään televerkon omistajalle luovutettava pöytäkirja, josta käy ilmi tarkastuksen tulos. Tarkastuspöytäkirjan allekirjoittaa teleurakoitsija tai yrityksessä teleurakoinnista vastaava henkilö. Teleurakoitsija ei saa liittää televerkkoa yleiseen televerkkoon ennen kuin tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. Teleurakoitsijan tulee toimittaa puhelinlaitokselle lopulliset johdotuspiirustukset, taulukot ja kaaviopiirustuksen puhelinparien järjestyksestä talojakamolla. Vastaanottotarkastuksessa todetaan urakoitsijan toimittamien piirustusten ja tarkastuspöytäkirjan sekä katselmuksen perusteella, onko toimitus hankintasopimuksen mukainen. Talojakamon läheisyyteen sijoitetaan kiinteistön puhelinkaavion valokopio muovikotelossa. T150 OVIPUHELINJÄRJESTELMÄ T1501 Keskuslaitteet T1502 Kaapelointi T1403 Ovikojeet, ovikojetaulu T1504 Vastauskojeet T2 TILAKOHTAISET KUVA- JA ÄÄNIJÄRJESTELMÄT T210 AV-JÄRJESTELMÄ T2101 Ohjausjärjestelmä Tilakohtaisesti. T2102 Kaapelointi Suunnitelman mukaisesti. T2103 Kuvanesityslaitteet Opetustilojenkattoon varataan videotykkiä varten pistorasia ja johdotus kuvaa varten, videotykkien erikoiskaapeleita toteutetaan AV-suunnitelman mukaan. Kaikki luokat ja ruokala/käytävä varustetaan älytauluvarauksella. Älytauluille ja dataprojektoreille 3-kertainen Cat kaapelointi. T2104 Valkokankaat Suunnitelman mukaisesti. T2105 Äänentoistolaitteet Suunnitelman mukaisesti. T240 KUULOLAITEJÄRJESTELMÄ Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

127 Sähköseloste 20 T2401 Induktiosilmukkalaitteistoyksiköt T2402 Silmukkavahvistimet T2403 Kaapeloinnit T2404 Tilojen induktiosilmukat T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT T310 OVIKELLOJÄRJESTELMÄ T3101 Jännitelähteet T3102 Kaapelointi T3103 Painikkeet T3104 Ovikellot T370 HOITAJAKUTSUJÄRJESTELMÄ T3701 Keskuslaitteet T3702 Kaapeloinnit T3703 Valvomolaitteet T3704 Näyttölaitteet T3705 Hoitajaviestilaitteet T3706 Potilaspaikkalaitteet T3707 Avunpyyntökytkimet T3708 Kuittauspainikkeet T4 TIEDOTUS- JA NÄYTTÖJÄRJESTELMÄT T410 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ T4101 Keskuskellolaitteet Pääkello sijoitetaan tekniseen tilaan. Kytketään satelliittitahdistukseen antenniyhteydellä. T4102 Kaapeloinnit Suunnitelman mukaisesti, väylään. T4103 Sysäyksen vahvistimet Suunnitelman mukaisesti, pitkille kaapelivedoille. T4104 Sivukellot ja näyttölaitteet Asennetaan kellot ulos 1kpl, luokkiin 1kpl ja käytävään 2kpl(tarvittaessa). T5 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT T510 SÄHKÖLUKITUS- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ T5101 Jännitelähteet Tekniseentilaan akusto(kulunvalvonnankeskitin). T5102 Ohjauslaitteet Kulunvalvonta lukijat/ kulkulätkät(henkilökunnan määrä) Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

128 Sähköseloste 21 pääoville. T5103 Kaapeloinnit Suunnitelman mukaan. T5104 Sähkölukot ja salvat Ulko-ovet varustetaan sähkölukoilla. T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ T5301 Hälytysyhteydet GSM-yhteys vartiointiliikkeeseen. T5302 Keskuslaitteet Tekniseen tilaan akulla varustettu keskus. T5303 Kaapelointi Suunnitelman mukaisesti. T5304 Ohjaus- ja käyttölaitteet Henkilökunnan kulkuoville asennetaan käyttöpäätteet. T5305 Ovi- yms. kytkimet Magneettikytkimet oville. T5306 Ilmaisimet Liiketunnistimet kaikkiin tiloihin, mihin on pääsy ulkoa. T5307 Paikallishälyttimet Ei asenneta. Optio keskuksessa ja kaapelireitit olemassa. T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ T5501 Valvontayhteydet Tietokone/internet yhteys. T5502 Keskuslaitteet Tietokonepohjainen tallennus. Järjestelmä toimituksessa. T5503 Tallentimet Tietokonepohjainen tallennus. Järjestelmä toimituksessa. T5504 Monitorit Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

129 Sähköseloste 22 LCD näyttö valvonta / tallennin pc:lle T5505 Kaapelointi IP-kamerat, Cat6 UTP kaapelointi/ virransyöttö Poe T5506 Valvontakamerat IP-kamerat käytäville, auloihin ja pihalle ulko-ovien yhteyteen. T6 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT T620 PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ T6201 Hälytysyhteydet Käytetään varoitinkeskusta, jossa GSM modeemi toimii siirtolaitteena talonmiehen tai vartijan tai vastaavan kännykkään. T6202 Palovaroitinkeskus Suunnitelman mukainen. T6203 Kaapeloinnit KLM 4X0,8 kaavion mukaan silmukoihin. T6204 Palovaroittimet Käytetään optisia savuilmaisimia. Lämpöilmaisimia sijoitetaan tarvittaessa sellaisiin paikkoihin, joissa savuilmaisin aiheuttaisi turhia(vääriä) hälytyksiä. Vähimmäisvaatimuksena ilmaisimia on sijoitettava 1kpl/60m2 jokaista kerrosta kohden. Majoitustila(huonetilat)ja palo-osaston yhteiset tilat on varustettava yhdellä ilmaisimella. Varoittimet on sijoitettava siten, että ne reagoivat tulipalosta aiheutuneeseen savuun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sijoittelussa tulee ottaa huomioon rakennuksen muoto ja kriittiset tilat esim. tekninen tila, keittiö, iv-huone jne. T6205 Palopainikkeet Ei asenneta. T6206 Paikallishälyttimet Palokelloja sijoitetaan ulos ja sisälle siten, että hälytysääni kattaa koko rakennuksen ja sen pihan. T6207 Paikallishälyttimet Suunnitelma on syytä käyttää hyväksynnässä paikallisella paloviranomaisella. T660 PALO-OVIEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ T6601 Keskuslaitteet T6602 Kaapeloinnit Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

130 Sähköseloste 23 T6603 Ovien-ohjaus ja valvontalaitteet T640 PALOPELTIEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ T6401 Palopeltien valvonta- ja ohjauskeskus T6402 Kaapelointi T6403 Palopeltien valvontakytkimet T6404 Palopeltien ohjauslaitteet T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ T8101 Tiedonsiirtoyhteydet LVI-työselityksen mukaisesti. T8102 Valvomolaiteet LVI-työselityksen mukaisesti. T8103 Alakeskuslaitteet LVI-työselityksen mukaisesti. T8104 Kaapelointi LVI-työselityksen mukaisesti. T8105 Kenttälaitteet LVI-työselityksen mukaisesti. T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ T8401 Keskuslaitteet Verkkoyhtiön energiamittari. Pyhäjoella Jukka Nuorala Yppärin Koulu Vanhamaantie 38, Yppäri

131 Perussisältö Yppärin koulu: Oleskelutila o Kiinteä valaisin tilan mukaan o Valaistus painikeryhmiä o Ryhmä (ATK+TV+PR) tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Turva- /Ovimerkkivalot määräysten mukaan o Huonetermostaatti (LVI) Opettajien huone / terveydenhoitajan tila o Kiinteä valaisin tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Ryhmä (ATK+TV+PR) tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Turva- /Ovimerkkivalot määräysten mukaan o Huonetermostaatti (LVI) Pesuhuone o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä Inva WC o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Pistorasia Monistus o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Ryhmä (ATK+PR) tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Turva- / Ovimerkkivalot määräysten mukaan o Huonetermostaatti (LVI) Ruokailutila o Valaistus tilan mukaan o Valaistus painikeryhmä o Ryhmä (ATK+TV+PR) tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Turva- / Ovimerkkivalot määräysten mukaan o Huonetermostaatti (LVI) Jakelukeittiö oheistiloineen o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Pistorasiat työtasolla tarpeen mukaan o Siivouspistorasia tarpeen mukaan o Keittiökoneiden liitännät o Verhomoottorin sähköistys (RU) KIINTEISTÖTEKNIIKKA NUOTEK OY Pohjois-Suomi Idealinja 13, OULU Itä-Suomi Leväsentie 2, KUOPIO Etelä-Suomi Mannerheimintie 107, HELSINKI asiakaspalvelu@nuotek.fi

132 Varasto sisällä o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinrymä o Pistorasiat tarpeen mukaan Lämmönjakohuone / tekninentila o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o LVI-laitteiden sähköistys o Pistorasia vikavirtasuojatulla syötöllä Tekninen työ o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Pistorasiat tekninen työ tilan laitteille o Huonetermostaatti (LVI) o Pistorasiat tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Turva- / Ovimerkkivalot määräysten mukaan Opetustila o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Ryhmä (ATK+TV+PR) tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Turva- / Ovimerkkivalot määräysten mukaan o Huonetermostaatti (LVI) IV-konehuone o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o LVI-laitteiden sähköistys o Pistorasia vikavirtasuojatulla syötöllä Katto (Ulkona o LVI-laitteiden sähköistys WC o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkin o Pistorasia Pukuhuone o Valaistus tilan mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Huonetermostaatti (LVI) KIINTEISTÖTEKNIIKKA NUOTEK OY Pohjois-Suomi Idealinja 13, OULU Itä-Suomi Leväsentie 2, KUOPIO Etelä-Suomi Mannerheimintie 107, HELSINKI asiakaspalvelu@nuotek.fi

133 Kura-eteinen o Valaistus tilan mukaan o Liiketunnistin katossa o Turva- / Ovimerkkivalot määräysten mukaan Liikuntasali o Valaistus tilan mukaan o Valaistus painikeryhmä o Ryhmä (ATK+TV+PR) tilan mukaan o Siivouspistorasiat tarpeen mukaan o Liikuntasalin kojeiden sähköistys Piha-alue o Autonlämmitystolpat aseman mukaan o Sadevesikaivojen sulanapito o Pihavalopylväät aseman mukaan. Astronominen kello ohjaus. o LVI-laitteiden sähköistys, rasvanerotuskaivo Terassit ja ulko-ovien ympäristöt o Valaistus tarpeen mukaan o Ulkopistorasia o Numerovalorakennuksessa o Astronominen kello ohjaus Pääsisäänkäynti o Valaistus tarpeen mukaan o Valaistus kytkinryhmä o Ulkopistorasia o Astronominen kello ohjaus o Turva- / Ovimerkkivalot määräysten mukaan o IV Hätä-seis o 2xRJ45 paloilmoitinkeskukselle o Sähkölukon kaapelointi Kaikissa tiloissa paloilmoitin laitteet määräysten mukaan. HUOM! Lopullinen kalustus tehdään aina Sähkö-suunnitelmien mukaisesti. Sähkökalusteet ovat ABB Jussi sarjaa. KIINTEISTÖTEKNIIKKA NUOTEK OY Pohjois-Suomi Idealinja 13, OULU Itä-Suomi Leväsentie 2, KUOPIO Etelä-Suomi Mannerheimintie 107, HELSINKI asiakaspalvelu@nuotek.fi

134 POHJATUTKIMUKSET JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Yppärin koulurakennus Pyhäjoki