ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Esiopetusyksikkö: Tiikon päiväkoti lukuvuosi Esiopetusyksikön yhteistyökoulu: Ylöjärven yhtenäiskoulu Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus Aluejohtajan päätöspöytäkirja ja pykälä pykälä Aluejohtajan allekirjoitus Perusopetusasetus 9 Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma toimii esiopetusyksikön itsearvioinnin ja kehittämistoiminnan tukena.

2 1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Tavoitteena on hyvän itsetunnon omaava, toisia ihmisiä kunnioittava yhteisön jäsen. Haluamme lapsen kokevan tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Pyrimme luomaan turvallisen, kannustavan ja vuorovaikutuksellisen ilmapiirin, missä jokainen saa oppimisen ja oivaltamisen kokemuksia. Tavoitteena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan ja niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Teemme yhteistyötä vanhempien ja muiden tahojen kanssa kehittääksemme esiopetusta vastaamaan lasten tarpeita. 2. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖAJAT Loma- ja työajat Syyslukukausi Syysloma (vko 42) Kevätlukukausi Talviloma (vko 9) Päivittäinen esiopetusaika (klo) Esiopetuksen henkilökunta Esiopettaja Marita Skön Lastentarhanopettaja Ida Ojala Lähihoitaja Sari Peltonen Päiväjärjestys Aamupiirillä katsomme kalenterin ja päivän ohjelman. Vapaata leikkiä Esiopetuksen tavoitteiden mukaista ohjattua toimintaa ja ulkoilua Päiväpiiri, joka sisältää esiopetuksen tavoitteiden mukaisia harjoitteita musiikin, liikunnan ja leikin keinoin Lounas Aikatauluun voi, toiminnasta riippuen, tulla jonkin verran muutoksia.

3 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA Suunnittelun perustana ovat opetushallituksen laatimat esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja Ylöjärven kaupungin esiopetussuunnitelma. Niiden pohjalta teemme ryhmälle oman lukuvuosisuunnitelman. Tämän lisäksi laadimme yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa jokaiselle lapselle oman esiopetuksen oppimissuunnitelman. Suunnittelusta vastaa esiopettaja, mutta sitä tehdään yhteistyössä ryhmän kaikkien työntekijöiden kanssa. Kokoonnumme lasten ulkoiluaikaan kerran viikossa omaan osastopalaveriin, jossa mm. suunnittelemme tulevan viikon ohjelmaa, arvioimme toimintaamme ja käymme läpi lapsiin liittyviä asioita. Kun käsiteltäviä asioita ilmaantuu enemmän, pidämme yhteisen iltapalaverin. Esiopettajalle on varattu viikoittain 5h 15min suunnitteluaikaa, ja nämä tunnit on sijoitettu lasten lepoaikaan. Fyysinen oppimisympäristömme päiväkodin sisätiloissa käsittää omien eteis- ja WC tilojen lisäksi kaksi huonetta. Toinen niistä sopii ruokailuun ja kaikenlaiseen pöydässä tehtävään työskentelyyn, toisessa on leikkisyvennys ja avaraa lattiatilaa rakentelu- ym. leikkeihin. Viereistä liikuntasalia käytämme silloin, kun siellä ei ole ohjattuja liikuntahetkiä meneillään. Tiloja järjestellään eri tavoin ja lapsille tarjolla olevia materiaaleja vaihdellaan teeman, lasten kiinnostusten ja tarpeiden mukaan. Lapset saavat myös itse muokata tiloja ja esittää hankintatoiveita. Ulkoilua ajatellen jo päiväkotimme oma piha tarjoaa paljon tilaa, välineitä ja telineitä sekä vaihtelevan maaston monenlaiseen tekemiseen. Lisäksi retkeilemme lähialueella (metsät, kentät, puistot, kirjasto) ja, mahdollisuuksien mukaan, myös hieman kauempana. Ylöjärven kaupungin perusturvaosaston strategiaohjelman mukaisesti haluamme toimia vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti asiakkaita ja työtovereita kunnioittaen. Haluamme tukea myös vanhempien välistä vuorovaikutusta. Päiväkodissamme on vireä vanhempainryhmä, joka on järjestänyt tapahtumia ja talkoita (mm. marjapensaiden istutus, grillin muuraus, leikkimökin maalaus, aurinkovarjojen hankinta). Ryhmän kokouksissa on mukana yksi henkilökunnan edustaja. Vanhempainryhmällä on oma sähköposti, mitä kautta ryhmään voi ottaa yhteyttä: Ylöjärven hyvinvointiohjelmassa painotetaan tänä vuonna terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä. Annamme näistä aiheista tietoa ja ohjausta esikoululaisille. Rohkaisemme lapsia maistelemaan kaikkea ruokaa, mutta ilman pakottamista ja painostusta. Syntymäpäiväjuhlissa nautimme yhdessä olemisesta ja tekemisestä ilman makeisia. Ohjattujen liikuntahetkien lisäksi annamme lasten käyttää viereistä liikuntasalia vauhdikkaisiin leikkeihin ja omien liikuntaratojen suunnitteluun ja käyttöön. Liikumme ja leikimme oman, ison ja maastoltaan vaihtelevan, pihamme lisäksi läheisissä puistoissa, metsissä ja urheilukentillä. Kaupungin varhaiskasvatukseen on laadittu kestävän kehityksen opas, jonka periaatteita pyrimme noudattamaan myös esiopetuksessa. Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu mm. pyrkimys muuttaa yhteiskunnan käyttäytymismalleja ympäristöä kuluttavista ympäristöä säästäviin sekä pyrkimys jakaa vastuuta. Se on kokonaisuus, joka on mukana

4 arkipäivässä ja kaikessa kasvatus- ja opetustyössä. Siitä, miten se näkyy esikoulussa, esimerkkeinä mm. huomion kiinnittäminen valojen sammuttamiseen, vesihanojen sulkemiseen ja roskaamiseen sekä paperinkeräys. Pidämme rikkautena sitä, että kaikki ovat erilaisia ja haluamme välittää tämän ajatuksen myös lapsille. Kiinnostuksen kohteet ja tapa toimia, oppia ja olla vuorovaikutuksessa vaihtelevat yksilöittäin. Siksi emme ole valinneet tiettyä painotusaluetta, vaan haluamme tarjota lapsille mahdollisimman monipuolista toimintaa. Otamme suunnittelussa huomioon lasten toiveita ja annamme heille mahdollisuuksia järjestää myös omia leikkejään ja tekemisiään. Olemme tilanteissa lähellä ja valmiina auttamaan kaverin/tekemisen löytämisessä. Lasten osallisuus on meille tärkeää. "Lapset on hyviä oppimaan" on yksi mottomme, minkä haluamme lapsille viestittää. On lupa epäonnistua, eikä kaikkea tarvitse osata heti. Harjoittelemme asioita erikokoisissa ryhmissä tai jopa yksilöllisesti, toiminnasta ja lasten tarpeista riippuen. Teemme myös jonkun pidempiaikaisen, yhteisen projektin lasten kiinnostusten pohjalta. Meillä on käytössä "Pikkumetsän esiopetus" -materiaali, mikä sisältää laajasti harjoitteita kaikista esiopetuksen sisältöalueista. Jokaisella lapsella on oma harjoitusvihko, jota täytetään noin kerran viikossa, mutta suurin osa asioista opitaan satujen, lorujen, pelien, leikkien ja muun oman toimimisen kautta. Ryhmän yhteisellä ipadilla on esiopetuksen tavoitteita tukevia harjoitusohjelmia ja pelejä, ja se on rajoitetusti lasten käytössä. 4. ESIOPETUSYKSIKÖN YHTEISTYÖTAHOT 4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Sisäeteisen kaapin ovessa on ilmoitustaulumme. Siinä ovat nähtävillä mm. viikon ruokalista, loma- ja työajat, viikko-ohjelma ja tulevat tapahtumat. Tämän lisäksi päiväkodissamme on käytössä sähköinen Tenavanetti, mistä perheet näkevät viikko-ohjelman ja ilmoitustaulun ilmoitukset. Se sisältää myös jokaisen lapsen oman Reissuvihon, mitä kautta vanhemmat voivat esittää toiveita, huolenaiheita ja kysymyksiä tai vaikka lähettää lapsen hoitoaika ja vapaapäivä -tiedot. Päiväkodissa otetut valokuvat siirretään lapsen Kasvun kansioon, mistä ne voi kotona tallentaa ja/tai tulostaa. Tapaamme vanhempia ja vaihdamme kuulumisia päivittäin. Tämän lisäksi vanhemmilla on aina mahdollisuus sopia kanssamme rauhallinen keskusteluhetki muulloinkin kuin esiopetuksen oppimissuunnitelmaa tehtäessä/arvioitaessa. Elokuussa on esikoululaisten vanhempainilta, missä vanhemmat saavat tietoa esiopetuksesta ja voivat esittää omia toiveitaan toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Syyskuussa aloitetaan vanhempainkeskustelut, joissa laaditaan kullekin lapselle oma esiopetuksen oppimissuunnitelma. Keskusteluhetkeen osallistuvat huoltaja/huoltajat, esiopettaja ja, osan ajasta, lapsi itse. Kaavakkeet jaetaan kotiin ennen keskustelua, ja

5 vanhemmat voivat täyttää myös lapsen toiveet -osan jo valmiiksi, sillä monia lapsia ujostuttaa keskustelutilanne niin, etteivät hänen ajatuksensa välttämättä tule esille. Keväällä järjestetään samanlainen vanhempainkeskusteluhetki, jossa arvioidaan yhdessä tavoitteiden toteutumista ja käydään läpi koulun aloittamiseen liittyvä tiedonsiirto päiväkodista koululle.. Kun saamme vanhempainryhmältä tiedon seuraavan kokoontumisen ajankohdasta, laitamme siitä ilmoituksen Tenavanettiin ja ilmoitustaululle ja toivomme runsasta osanottoa. 4.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Lapsen osallisuus tarkoittaa sitä, että hän kokee tulevansa huomatuksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja ympäröivään yhteisöön kuuluvaksi. Tämä kokemus rohkaisee häntä ilmaisemaan mielipiteitään ja olemaan osallisena toiminnan suunnittelussa. Yhteisissä keskusteluissa kartoitamme lasten toiveita toiminnasta ja sen toteuttamisesta. Jokaista toivetta ei voi toteuttaa, mutta lapsille on välityttävä tunne siitä, että heillä on vaikutusvaltaa omiin asioihinsa. Lapsi on osan aikaa mukana vanhempainkeskusteluissa syksyllä ja keväällä. Hän saa esittää omia toiveitaan ja näkemyksiään sekä kuulla kasvattajiensa ajatuksia esiopetusvuoden tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Havainnoimme lasten toimintaa ja oppimista ja dokumentoimme niitä kirjaamalla ja valokuvaamalla. Ohjaamme lapsia arvioimaan myös itse omaa oppimistaan ja kehittymistään. 4.3 Muut yhteistyötahot ja yhteistyökäytännöt Muita yhteistyötahojamme ovat mm. varhaiskasvatuksen resurssierityisopettaja (VREO) Miia Kujansuu, lähipäiväkotien esiopetusryhmät ja eri asiantuntijat liittyen lasten terveyteen ja kehitykseen (terveydenhoito, terapeutit, psykologi, kuraattori). Vreo Miia Kujansuu työskentelee Tiikon päiväkodissa maanantaisin ja tiistaisin. Hän on, tarpeen mukaan, käytettävissä eri ryhmissä. Esiopetuksessa hän osallistuu mm. tehostettua/erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaamiseen. Päivähoidon kanssa olemme tiiviissä yhteistyössä jo omankin talon sisällä. Tuohitossuista esikoululaisia on 15 lasta, joista suurin osa tarvitsee esiopetuksen lisäksi päivähoitoa. Ryhmässä on myös seitsemän 5-vuotiasta päivähoidon piiriin kuuluvaa lasta, jotka osallistuvat joihinkin toimintoihin yhdessä esikoululaisten kanssa. Lisäksi talossa on kolme

6 muuta päivähoitoryhmää, joiden kanssa teemme yhteistyötä päivittäin - "yhteinen päiväkoti, yhteiset lapset". Muita varhaiskasvatuksen yhteistyökumppaneitamme ovat lähipäiväkodit, aluejohtajamme Sisko Nevala ja muut varhaiskasvatustoimiston työntekijät. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ Yhteistyökoulumme on Ylöjärven yhtenäiskoulu, ja yhteyshenkilömme siellä opettaja Elina Kerokoski. Esiopetuksen yhteyshenkilönä toimii esiopettaja Marita Skön. Yhteispelihankkeen mukaisesti esiopettaja ja opettaja pitävät syksyn aikana yhteisen suunnittelupalaverin siirtymäyhteistyöstä. Tässä palaverissa mm. pohdimme mahdollisuuksia opettajien vierailuihin esi- ja koululuokissa ja kummitoiminnan käynnistämiseen. Esiopetusryhmän oma vanhempainilta on Maalis-huhtikuussa pidämme vanhempainkeskustelut, joissa käymme läpi lapsen tiedonsiirtolomakkeet. Lomakkeet lähetetään kouluille toukokuussa. Toukokuussa koulu järjestää tuleville 1 -luokkalaisille tutustumispäivän. 6. ARVIOINTI Toiminnan arviointi on jatkuva prosessi, jonka pohjalta toimintaa kehitetään. Arvioimme jatkuvasti omaa työskentelyämme, opetustamme, oppimisympäristöämme ja opetussuunnitelman toteutumista. Arviointi tapahtuu viikko- ja iltapalavereissamme. Tämän lisäksi esiopetuksen henkilökunta arvioi omaa osaamistaan sekä itsenäisesti, että päiväkodin johtajan kanssa vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Itsearvioinnissa on käytössä aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta mittaava AES. Lasten havainnointi ja keskustelut heidän kanssaan antavat meille arvokasta tietoa heidän kehittymisestään ja oppimisestaan. Havaintoja kirjataan Eskarin arki -materiaaliin kuuluviin havainnointilomakkeisiin. Alkusyksystä teemme lapsille matemaattisia ja kielellisiä taitoja mittaavat arvioinnit (KPT, MAKEKO, Lukimato). Saatujen havaintojen pohjalta suunnittelemme tulevaa toimintaa lasten tarpeita vastaavaksi. Pyrimme luomaan lapsille turvallisen ja innostavan oppimisympäristön, joka muuntuu kulloistenkin tarpeiden mukaan. Toimivuutta arvioidaan ja muutoksia tehdään tarvittaessa. Lasten toiveet otetaan huomioon. Esikouluvuoden aikana tehostamme lasten kanssa itsearvioinnin harjoittelemista. Muodostaakseen eheän ja totuudenmukaisen minäkuvan lapsen on tärkeää oppia

7 tuntemaan omia kykyjään. Positiivisella ja hyväksyvällä ilmapiirillä tuemme lasta kokeilemaan myös hänelle vaikeita asioita. Tutussa ja turvallisessa seurassa on mahdollista myös epäonnistua ja yrittää jälleen uudelleen kunnes taito kehittyy. Vanhemmilta saatu palaute on meille tervetullutta. Palautetta voi antaa päivittäisissä kohtaamisissa, Tenavanetin reissuvihon kautta, yhteisissä tapahtumissa, vanhempainilloissa ja -palavereissa. 7. ESIOPETUKSEN TUKI 7.1 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuodot esiopetusyksikössä Yleinen tuki: Jos tehtyjen havaintojen ja/tai vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta huomataan lapsella tilapäistä tuen tarvetta, kirjataan sovitut tukitoimet lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen resurssierityisopettaja Miia Kujansuulta saamme konsultaatiota sopivien tukimuotojen löytämiseksi. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevaa Arjen tuki - lomaketta voimme myös hyödyntää tähän tarkoitukseen. Ryhmän yhteisessä käytössä on jo paljon lapsen kasvua ja oppimista tukevia menetelmiä, kuten mm. strukturoitu päivän kulku, aikuisen tuki ja ohjaus, toimiminen pienemmissä ryhmissä ja tiivis yhteistyö vanhempien kanssa. Näiden lisäksi voimme tarvittaessa ottaa koko ryhmälle tai yksittäisen lapsen kanssa käyttöön mm: - Kuvia ja/tai tukiviittomia (asioiden jäsentäminen, ymmärtäminen, muistaminen ) - Sektorikellon ja/tai tiimalasin (siirtymätilanteiden sujuminen, ajan hahmottaminen ) - Leikinvalintataulun (itsenäisten päätösten tekeminen, arjen sujuminen, sitoutuminen leikkiin, leikin pitkäkestoisuus...) - Pukemismaton (keskittyminen, oma rauha...) - Rauhoittumispaikan (tilaisuus päästä yli harmin tunteista ja jutella asiasta aikuisen kanssa) - Käytöksen liikennevalot (kehu ja kannustus, itsehillintä, tekojen seurausten pohtiminen...) - Palkkiojärjestelmän (motivointi, onnistumisen tunteet...) Lapsi, jonka äidinkieli on joku muu kuin suomi, saa tarvitsemaansa tukea suomen kielen oppimiseen. Yhdessä vanhempien kanssa kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan hänelle oma S2 -opetussuunnitelma. Asioita voidaan tarvittaessa käsitellä myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä. Tiikon esiopetusryhmän yhteisöllinen oppilashuoltosuunnitelma on valmis (liitteenä), ja yksilöllinen oppilashuoltosuunnitelma valmistuu syksyn 2014 aikana.

8 Tehostettu tuki: Kun lapsi tarvitsee oppimiseensa jatkuvaa ja säännöllistä tukea eikä yleinen esiopetuksen tuki riitä, lapsen oppimisesta tehdään pedagoginen arvio. Tämän jälkeen, yhteistyössä oppilashuollon ja huoltajien kanssa, sovitaan tehostetun tuen käynnistämisestä. Tehostetussa tuessa lapselle laaditaan esiopetuksen tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Lapsen kasvatus, opetus ja arjen kuntoutus toteutetaan vertaisryhmässä tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan kirjattuja menetelmiä käyttäen. Käytettävissä olevat menetelmät ovat samoja kuin yleisenkin tuen puolella, kuten mm. yhteisopettajuus, oppimisympäristön muokkaus, tuen tarpeen perusteella kohdennetut pienryhmät, tarkemmin strukturoitu arki ja eriyttäminen. Tehostetussa tuessa lapsella voi olla ylimääräisenä resurssina 1,5 2 paikkaa erityisopettajan tai muun asiantuntijan suosituksella. Vreo Miia Kujansuu on käytettävissämme sekä konsultatiivisesti että tarvittaessa jaksoittain (osa-aikaisena erityisopetuksena). Tiivistämme vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja pyrimme tekemään yhteistyötä myös muiden lasta kuntouttavien/hoitavien tahojen kanssa. Esim. puhe- tai toimintaterapeutin käynnit on mahdollista järjestää myös päiväkodin tiloissa, mikäli se terapeutille sopii. Erityinen tuki: Lapsi voi saada erityistä tukea, jos - Lapsen saama tehostettu tuki ei riitä tai lapsen haasteet on tutkittu ja todettu erityisen tuen tarve - Tuen tarve on kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä; lapsen osallisuuden varmistaminen vaatii erityistä huomiota - Usealla kehityksen osa-alueella on suuria haasteita, tai jollakin alueella erittäin vahva tuen tarve ja ohjaus vaatii jatkuvaa erityisosaamista - Lapsen kasvatus, opetus ja kuntouttava arki vertaisryhmässä edellyttää erityistä huomiota ja paljon erilaisia menetelmiä (huomattavan paljon apua ryhmässä toimimiseen, paljon yksilöllistämistä, paljon aikaa perustaitojen harjoitteluun) - Pidennetyn oppivelvollisuuden lapset kuuluvat erityisen tuen piiriin. Lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Esiopetuksen edustajina toimivat vreo Miia Kujansuu, esiopettaja Marita Skön ja vt. päiväkodin johtaja Marika Luukko.

9 Vreo Miia Kujansuu on käytettävissämme konsultatiivisesti ja jaksoittain (osa-aikaisena erityisopetuksena). Moniammatillisuus (myös päivähoidon ulkopuolinen) näkyy arjessa; kuntoutus- ja/tai hoitovastuu on määritelty päivähoidon ulkopuolelta ja yhteistyö on tiivistä. 8. PÄIVÄKOTIKOHTAISET SUUNNITELMAT 8.1 Yksikkökohtaisten suunnitelmien ja niihin liittyvien ohjeistusten käsittely päiväkodissa/esiopetusyksikössä (pvm tai laatimisprosessin kuvaus) Suunnitelmat ja niihin liittyvät ohjeistukset käsitellään vuosittain yhteisissä suunnittelupalavereissa. Retkille osallistuu riittävä määrä henkilökuntaa. Mukaan varataan ainakin puhelin ja ensiapupakkaus. Ks. Riskienhallintasuunnitelma. Päiväkodin johtajan poissaolon ajaksi nimetään vastuuhenkilö. Työntekijän poissaolon korvaamisesta päättää päiväkodin johtaja. Tarvittaessa työntekijät siirtyvät auttamaan toiselle osastolle. Esikoululaisen yksinkulkeminen pohditaan tapauskohtaisesti vanhempien, päiväkodin johtajan ja esiopetuksen henkilökunnan kanssa yhdessä. Mikäli lupa myönnetään, siitä täytetään kirjallinen kaavake. Lääkehoitosuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa niille lapsille, jotka tarvitsevat säännöllistä tai ajoittaista lääkitystä päiväkodissa. Kiusaamisen ennaltaehkäisystä on päiväkodissa laadittu suunnitelma, joka päivitetään syksyllä Turvallisuuskansion suunnitelmat Suunnitelmien päivittämisestä vastaa päiväkodin johtaja. Tiikon päiväkodin turvallisuuskansio on päivitetty toukokuussa Se sisältää pelastus-, riskienhallinta- ja kriisisuunnitelmat. Kriisitilanteita varten päiväkodissa on Turvalaatikko.

10 9. OSAAMISEN HALLINTA Työntekijät kehittävät ja pitävät yllä ammattitaitoaan osallistumalla koulutuksiin. Koulutusten antia jaetaan myös työkavereille. Eri työntekijöiden osaamisalueita hyödynnetään yhteiseksi hyväksi.