ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Esiopetusyksikkö: Loilan esiopetus lukuvuosi Esiopetusyksikön yhteistyökoulu: Ylöjärven Yhtenäiskoulu Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus Tiina Kärki Aluejohtajan päätöspöytäkirja ja pykälä pykälä Aluejohtajan allekirjoitus Sisko Nevala Perusopetusasetus 9 Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma toimii esiopetusyksikön itsearvioinnin ja kehittämistoiminnan tukena.

2 1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksen lähtökohtana on lapsen hyvinvoinnin, turvallisen kasvun ja oppimisedellytysten tukeminen. Esiopetuksen avoin ja kiireetön ilmapiiri mahdollistaa lapsen kuulemisen ja osallisuuden tukemisen. Vuorovaikutustaidot kehittyvät leikin keinoin ja luonto toimii lapselle oppimisen aarreaittana. Loilan esiopetuksessa painottuu lapsen ja vanhempien osallisuus, jota toteutetaan kohdassa 3 mainituin keinoin. 2. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN JA TYÖAJAT Loma- ja työajat Syyslukukausi Syysloma (vko 42) Kevätlukukausi Talviloma (vko 9) Vapaapäivä Päivittäinen esiopetusaika (klo) Esiopetuksen henkilökunta Ryhmäavustaja Anna-Liisa Lahtinen Lähihoitaja Jaana Finnilä Lähihoitaja Emma Sisättö-Siitama Lastentarhanopettaja Anneli Kallio Lastentarhanopettaja Marita Skön Päiväkodinjohtaja Tiina Kärki Päiväjärjestys ulkoilu/ohjattu toiminta pienryhmissä ohjattu toiminta pienryhmissä/ulkoilu lounas ohjattu toimintahetki 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA Toiminnan suunnittelu tapahtuu maanantaisin tiimipalaverissa ja esiopettajien päivittäisessä toiminnan reflektoinnissa. Suunnittelun perustana on lasten havainnointi, jossa käytetään apuna Eskarin arki -materiaalia. Vanhempien kanssa yhdessä määritellään lapsen henkilökohtaiset tavoitteet lapsen esiopetussuunnitelmaan. Lasten ja vanhempien osallisuus toteutuu hyödyntämällä heidän toiveitaan ja mielenkiinnon kohteitaan toiminnan suunnittelussa. Lasten henkilökohtaisista tavoitteista muodostetut esiopetusryhmän tavoitteet ovat pohjana pienryhmien toiminnalle.

3 Ylöjärven sivistyslautakunnan toimintasuunnitelmasta ja hyvinvointisuunnitelmasta johdettuna painopistealueena on tehostaa ja vahvistaa varhaista puuttumista sekä turvallisuuden tunnetta. Loilan esiopetuksessa on käytössä kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma. Kiusaamista vähennetään lisäämällä itsetuntoa vahvistavia toimintatapoja kuten kehumista ja kannustamista. Ristiriitatilanteita ratkottaessa käytetään apuna Mini- Verso -vertaissovittelua. Avoimella ja sallivalla ilmapiirillä luodaan hyvä vuorovaikutussuhde lapsen kanssa ja tuetaan lapsen emotionaalista hyvinvointia. Lapsen osallisuus esiopetuksessa toteutetaan kasvatushenkilöstön sensitiivisellä ja lasten ajattelua aktivoivalla kasvatusotteella. Se näkyy päivittäin lapsille tarjottuna itseilmaisun mahdollisuuksina, avoimen keskustelun aktivoimisena, keskinäisen vuorovaikutuksen tukemisena, kehumisen kulttuurin edistämisenä, oman tuottamisen ja kuvallisen ilmaisun lisäämisenä sekä turvallisen, tasa-arvoisen ja kaikkia arvostavan ilmapiirin ylläpitämisenä. Vanhempien osallisuutta tuetaan huomioimalla vanhempien toiveita ja mielipiteitä ja tarjoamalla mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumien ja vanhempainiltojen sisältöön. Loilan esiopetuksella on suljettu Facebook -sivu, joka toimii tiedotuskanavana ja tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden myös keskinäiseen ajatusten vaihtoon. Kyläsepän päiväkodin ja Vanhan koulun keskeinen sijainti mahdollistaa Loilan esiopetuksen monipuolisen retkeilyn. Lähimetsän ja leikkikenttien lisäksi vierailemme mm. Yhtenäiskoululla, kirjastossa, kotiseutumuseolla ja muissa lasten ehdottamissa kohteissa. Lähin retkikohteemme on naapurin puutarha, jossa saamme tutustua eri puu- ja kasvilajeihin ja hyötypuutarhan makuihin. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa parin, pienryhmän, aikuisen ja koko ryhmän kesken. Uusia asioita omaksutaan ja onnistumisen kokemuksia saadaan toiminnallisin menetelmin, kokeilemalla, tutkimalla ja vertaisoppimalla. Eri tapoja oppia tuetaan käyttämällä erilaista välineistöä. Esimerkiksi mittaamista voi harjoitella ämpäreillä, askelilla, kävyillä, tyynyillä ja viivottimella. Lisäksi oppimateriaaleina käytetään Huiske- esiopetusmateriaalia, Tunne- ja turvataitoja lapsille, Matikasta moneksi -materiaaleja sekä äänneohjeita. 4. ESIOPETUSYKSIKÖN YHTEISTYÖTAHOT 4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Pääasiallisena tiedotuskanavana toimii Loilan esiopetuksen suljettu Facebook - ryhmä, jonka viestit ovat tapahtumatiedote -painotteisia. Tarvittaessa käytämme myös sähköpostia. Päivittäinen keskustelu vanhempien kanssa on tärkein ja nopein yksilötason tiedotusmuoto. Ryhmien eteistiloissa on ilmoitustaulut, joissa on yleisiä tiedotteita kaupungin palveluista ja esiopetuksen tapahtumista.

4 Esikoululaisten vanhemmille järjestetään vanhempainilta, jossa käydään läpi keskeiset asiat samalla kun vanhemmat voivat myös tutustua toisiinsa. Keväällä ennen koulun tiedonsiirtoa järjestämme keskustelevan vanhempainillan koulunalkamiseen liittyvistä asioista. Vanhempainilloissa keskustellaan esikoulun toiminnasta ja kuunnellaan vanhempien toiveita ja ideoita. Vuoden aikana esiopetuksessa järjestetään erilaisia tapahtumia ja juhlia, joihin vanhemmat ovat tervetulleita. Joulu- ja kevätjuhlat ovat odotettuja koko perheen tapahtumia, joiden sisällön ja ajankohdan suunnitteluun vanhemmat saavat vaikuttaa esimerkiksi toivejoululaulujen muodossa. 4.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Esiopetussuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää lapsen vahvuudet ja oppimisen haasteet. Opetussuunnitelman laadintakeskusteluun osallistuvat lapsi, vanhemmat ja esiopettaja. Suunnitelma pohjautuu päivittäiseen havainnointiin sekä lapsen ja vanhempien toiveisiin. Esioppilaan kanssa keskustellaan hänen esiopetuksensa tavoitteista ja oppimisen edistymisestä. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa esiopetuksen sisältöön. Heidän ääntään kuullaan jatkuvan osallistamisen keinoin: lasten mielipidettä kysytään ja heidän keskinäistä vuorovaikutusta havainnoidaan. Toiminnassa kiinnitetään huomiota lasten mielenkiinnon kohteisiin ja otetaan suunnittelussa huomioon lapsilta saatu palaute ja ehdotukset. 4.3 Muut yhteistyötahot ja yhteistyökäytännöt Yhteistyötä tehdään myös muiden esiopetusryhmien kanssa ja osallistutaan erilaisiin esiopetusikäisille järjestettäviin tapahtumiin, kuten sähly- ja jalkapalloturnauksiin. Esikoululaiset osallistuvat Ylöjärven seurakunnan järjestämiin Godly Play -hetkiin Kaurasmäen raamattuhuoneella muutaman kerran lukukaudessa. Lepistön pariskunnan puutarha Kyläsepän päiväkodin naapurissa on esikoululaisten lähin vierailukohde. Puutarhan kiipeilypuu ja jääkauden silottama avokallio innostavat esikoululaisia kokeilemaan rajojaan ja tutkimaan luonnon ihmeitä. 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ Yhteistyökoulumme Ylöjärven Yhtenäiskoulun ensimmäisten luokkien opettajat kutsuvat esiopettajat yhteistyöpalaveriin syksyllä. Tässä palaverissa suunnittelemme tulevaa yhteistyötä. Syksyn aikana kutsumme edellisen vuoden esikoululaiset Yhtenäiskoululta kylään. Sitä ennen toimitamme heille valmistamamme kutsun.

5 Tiedonsiirtokaavakkeet täytetään päiväkodilla maaliskuussa ja palaute- ja tiedonsiirtokeskustelut käydään vanhempien kanssa huhtikuussa ennen kuin kaavakkeet toimitetaan esioppilaiden tuleville kouluille. Toukokuussa on tarkoitus vierailla oppitunneilla ja tutustua koulun ruokalaan syömällä lounaan siellä. Esiopettajat ovat opettajien kanssa työryhmässä mukana ideoimassa esi- ja alkuopetuksen joustavaa yhteistyömallia. 6. ARVIOINTI Esiopettajat arvioivat oppimisympäristöä, opetusta ja kasvatusta keskustellen päivittäin sekä reflektoiden tiimi- ja suunnittelupalavereissa. Esiopetusryhmässä lapsia arvioidaan havainnoimalla heitä eri toiminnoissa. Lisäksi arvioinnissa käytetään Eskarin arki -materiaalia, johon liittyvät arviointitehtävät Makeko, Lukimato ja KPT. Aikuisen tehtävänä on tehdä lapsen oma oppiminen näkyväksi. Lasten osallisuus toiminnan arvioinnissa toteutuu arkisissa keskustelutilanteissa. Lapsia kannustetaan itsearviointiin sanallisesti ja kuvallisesti. Toisilta lapsilta saatu vertaispalaute on myös tärkeää. Vanhemmilla on aina mahdollisuus antaa suullista ja kirjallista palautetta. Uutena palautekanavana on Loilan esiopetuksen suljettu Facebook-sivu. Saatu palaute käsitellään henkilökunnan kesken joko tiimipalaverissa tai työpaikkakokouksessa. Esiopettajat käyttävät itsearvioinnissaan vertaispalautetta sekä kontekstianalyysia ja AES-mittaria. Esiopetuksen toimintatapojen, -ympäristön ja -kulttuurin jatkuva reflektointi kehittää myös ammatillisuutta. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota osallisuuden ja turvallisuuden toteutumiseen. Esiopetuksen asiakastyytyväisyyskysely järjestetään syksyllä ja keväällä vanhemmille. Siitä saatujen tulosten perusteella kehitämme toimintaamme edelleen. 7. ESIOPETUKSEN TUKI 7.1 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tukimuodot esiopetusyksikössä Yleinen tuki: Esioppilaan tarvitsema tuki on lyhytaikaista ja tilapäistä. Erityisopettajan konsultaatio toteutuu muun toiminnan yhteydessä. Vahvistetaan peruspedagogiikkaa yksilön näkökulmasta varhaiskasvatuksen Arjen tuki - lomaketta käyttäen. Opetusmenetelmien monikanavaisuutta lisätään. Jäsennetään toimintaa ja otetaan koko ryhmän käyttöön kasvatusta tukevia menetelmiä. Lapsen saama yleinen tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan.

6 Strukturoitu päiväjärjestys: Strukturoitu päiväjärjestys auttaa yleistä tukea tarvitsevaa lasta ennakoimaan tulevia tapahtumia ja siirtymiä. Viikoittain toistuvat tapahtumat esim. ulkoiluvuorot ja keskiviikon lelu- ja leikkipäivä tukevat nekin osaltaan lapsen kehitystä. Pienryhmätoiminta: Esikoululaiset on jaettu kahteen ryhmään, joista on muodostettu neljä kiinteää pienryhmää. Näissä ryhmissä lapset toimivat lähes päivittäin. Käytössä on myös muuntuvia pienryhmiä. Esikouluryhmä voi jakaantua lasten tavoitteiden tai toiveiden mukaisiin ryhmiin. Oppimisympäristön muokkaaminen: Päiväkodin tilojen monipuolinen käyttö mahdollistaa työskentelyn erilaisissa ryhmissä. Päiväkodin toimintavälineet ovat lasten käytettävissä ja saatavilla mahdollisimman paljon. Ryhmän ilmapiiri pyritään luomaan lapselle hyväksi ja turvalliseksi kasvuympäristöksi, jossa lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi sekä tuntee olevansa tärkeä ryhmän jäsen. Opetusmenetelmien monipuolisuus: Opetuksessa hyödynnetään kaikkia aistikanavia. Esikoulussa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä. Oppimista tapahtuu mm. kuulemalla, näkemällä, kokeilemalla, tuntemalla. Havainnointi: Esikoululaisten jatkuva havainnointi ja tarkkailu kertoo heidän vireystilastaan ja kehitysvaiheestaan, mikä otetaan huomioon suunnittelussa ja kaikessa toiminnassa. Erityisopetus: Varhaiskasvatuksen resurssierityisopettaja Miia Kujansuu on viikoittain ryhmän toiminnassa mukana. Palaute: Esiopetusryhmässä pidetään myönteisen palautteen antamista ja saamista erittäin tärkeänä. Sitä tapahtuu kaikessa vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten välillä ja vertaispalautteena. Palautetta annetaan sanallisesti, eleillä tai kuvallisesti (mm. liikennevalot). Myönteisen palautteen saaminen tukee esioppilaan itsetuntoa. Tehostettu tuki: Jos yleinen tuki ei tunnu riittävältä, esiopettaja tekee lapselle pedagogisen arvion, joka käsitellään yhdessä vanhempien kanssa. Tämän pohjalta päätetään lapsen mahdollisesta siirtymisestä tehostetun tuen piiriin. Tehostetulla tuella tarkoitetaan jaksottaista (lyhytaikaista tai tilapäistä) vahvaa tuen tarvetta tai osa-aikaista/lievempää jatkuvan tuen tarvetta. Esioppilaan kasvatus, opetus ja arjen kuntoutus toteutetaan vertaisympäristössä erilaisia menetelmiä käyttäen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut ovat käytössä viikoittain. Vanhempien ja lapsen kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tehostettu tuki kirjataan lapsen esiopetuksen tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan. Viikoittainen erityisopettajan läsnäolo ryhmässä auttaa tuen tarpeen määrittelyssä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Tilapäisiin tuen tarpeisiin vastataan järjestämällä tarvittava tuki nopeasti ja tehokkaasti tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa.

7 Tehostetun tuen oppimissuunnitelmat pyritään saamaan nopealla aikataululla valmiiksi ja otetaan käyttöön tarvittavat muutokset oppimisympäristössä ja ohjausmenetelmissä. Erityinen tuki: Jos tehostettu tuki ei riitä tai lapsella on jo todettu erityisen tuen tarve, esiopettaja tekee pedagogisen selvityksen, joka käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Työryhmään kuuluvat esiopettaja, päiväkodin johtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Erityisessä tuessa tuen tarve on kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä; lapsen osallisuuden varmistaminen vaatii erityistä huomiota. Silloin lapsella on usealla kehityksen osa-alueella suuria haasteita tai jollakin alueella erittäin vahva tuen tarve. Lapsen ohjaus vaatii jatkuvaa erityisosaamista. Lapsen kasvatus, opetus ja kuntouttava arki vertaisryhmässä edellyttävät erityistä huomiota ja paljon erilaisia menetelmiä kuten huomattavan paljon apua ryhmässä toimimiseen, paljon yksilöllistämistä ja aikaa perustaitojen harjoitteluun. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut ovat käytössä maanantaisin ja tiistai - aamupäivisin, muulloin konsultatiivisesti. Moniammatillisuus (myös päivähoidon ulkopuolinen) näkyy arjessa, kun kuntoutus- ja hoitovastuu on määritelty päivähoidon ulkopuolelta ja yhteistyö on tiivistä. Erityisen tuen piiriin siirtyvälle lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden lapset kuuluvat aina erityisen tuen piiriin. Erityinen tuki järjestetään esioppilaalle varhaiskasvatuksen resurssierityisopettajaa konsultoiden. Oppimisympäristöön ja henkilöstöresursseihin tehdään lapsen ohjauksessa tarvittavat muutokset. Henkilöstön tarvitsema erityisosaaminen varmistetaan konsultoinnilla ja koulutuksella. Oppilashuolto: Kolmiportaisen tuen lisäksi tärkeänä tukimuotona esiopetuksessa on oppilashuolto, jonka suunnitelma on tämän lukuvuosisuunnitelman liitteenä. 8. PÄIVÄKOTIKOHTAISET SUUNNITELMAT 8.1 Yksikkökohtaisten suunnitelmien ja niihin liittyvien ohjeistusten käsittely päiväkodissa/esiopetusyksikössä Päiväkodinjohtaja Tiina Kärki vastaa henkilökunnan riittävyydestä myös poikkeustilanteissa. Pitkistä retkistä tiedotetaan koteja ajoissa, annetaan mukana olevat puhelinnumerot vanhemmille, otetaan mukaan lasten nimilistat sosiaaliturvatunnuksin ja vanhempien yhteystiedot. Mukaan otetaan tarvittavat ensiapuvarusteet.

8 Yksinkulkuluvista keskustellaan vanhempien kanssa. Jos lapsen esikoulumatka ei sisällä vaarallisia tien ylityksiä ja matka ei ole liian pitkä, voimme sopia lapsen yksinkulkuluvasta. Lääkehoitosuunnitelmat tehdään vanhempien kanssa lääkärin määräämistä lääkkeistä, joita esiopetusryhmässä annetaan lapselle. Suunnitelmaan perehdytetään tarvittava henkilökunta. Suunnitelmat säilytetään lapsen oman ryhmän kaapissa, josta sen voi kerrata tarvittaessa. Loilan ja Yhtenäiskoulun esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma päivitetään syksyn aikana. Lapsen itsetunnon kehittäminen vähentää kiusaamista. Itsetuntoa ja -luottamusta tuetaan mm. lapsen osallistamista, tunnekasvatusta, vuorovaikutusleikkiä ja Mini-Verso -vertaissovittelumenetelmää käyttämällä. 8.2 Turvallisuuskansioon liittyvien suunnitelmien päivittäminen, vastuuhenkilö ja päivämäärä pelastussuunnitelma turvallisuussuunnitelma kriisisuunnitelma riskienhallinta Päiväkodinjohtaja Tiina Kärki päivittää suunnitelmat syyskuussa ja ne käydään läpi syksyn aikana henkilökunnan kanssa. Sen jälkeen järjestetään paloharjoitus. 9. OSAAMISEN HALLINTA Esiopetuksen henkilökunta osallistuu Ylöjärven kaupungin järjestämiin esiopetuskoulutuksiin ja esiopetuspäivään. Esiopettajat vierailevat lasten kanssa toisissa esiopetusryhmissä vuoden aikana. Näin voidaan viedä omaa tietoa uusiin ryhmiin ja saadaan vinkkejä oman ryhmän toiminnan suunnitteluun.