KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA"

Transkriptio

1 Terveyskeskusten nykykäytännöt huhtikuu 2008 KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Tämä kysely kartoittaa aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden ja multippeliskleroosia (MS) sairastavien potilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelua perusterveydenhuollossa. Kysymykset koskevat terveyskeskuksenne nykykäytäntöjänne tilanteissa, joissa teette hoitovastuullanne oleville potilaille suunnitelman muuna kuin omana toimintana toteutettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Omalla toiminnalla tarkoitetaan sekä terveyskeskuksen omaa kuntoutusta että sen kustantamaa ostopalveluna toteutettavaa kuntoutusta. Kysely lähetetään terveyskeskuksen johtavalle lääkärille. Toivomme, että kyselyyn vastaavat terveyskeskuksessanne AVH- ja MS- potilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitteluun osallistuvat henkilöt (esimerkiksi kuntoutustyöryhmän jäsenet tai lääkärit, jotka erityisesti hoitavat näitä potilaita). Jos terveyskeskuksenne alueella on useita terveysasemia tai kuntoutustyöryhmiä, joissa on itsenäiset toimintatavat, kukin voi vastata kyselyyn omalla lomakkeellaan. Lomakkeen kysymykset koskevat joko sairaanhoitopiiriä (esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) tai terveyskeskusta (esimerkiksi Jyväskylän kaupungin terveyskeskus). Lomake sisältää sekä yhteisiä nykykäytäntöjä kartoittavia kysymyksiä (kysymykset 1 17 ja 32 35) että erikseen AVH- potilaita (kysymykset 18 24) ja MS- potilaita (kysymykset 25 31) koskevia kysymyksiä. Vastatkaa kysymyksiin rastittamalla teille sopiva vaihtoehto huhtikuun 2008 käytäntönne mukaisesti, ellei kysymyksen ohjeissa toisin mainita. Web-lomake löytyy linkistä Aloittakaa syöttämällä tunnus: tk Kaikki terveyskeskuksenne vastaajat käyttävät samaa tunnusta. Web-lomaketta ei voi tallentaa kesken täyttämisen, joten varmistukaa, että tiellä on kaikki tarvittavat tiedot ennen aloittamista. Voitte vaihtoehtoisesti täyttää tämän paperilomakkeen ja palauttaa sen oheisessa vastauskuoressa Jyväskylän yliopistoon. Kyselylomakkeen voi kopioida. Vastauksenne toivomme saavamme mennessä. Vastausajankohta / 2008 Ilmoittakaa vastaamiseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärät ammattinimikkeittäin. Johtava lääkäri Kuntoutusohjaaja Sairaanhoitaja Erikoislääkäri Neuropsykologi Sosiaalityöntekijä Muu lääkäri Psykologi Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Puheterapeutti Muu ammattihenkilö Valitkaa keskuudestanne yhteyshenkilö, jolta voimme tarvittaessa tarkentaa tietoja. Nimi Ammattinimike Puhelin -, tavoitettaessa varmimmin klo Sähköpostiosoite

2

3 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 1 AVH- ja MS- POTILAIDEN HOITOKÄYTÄNNÖT 1 Toimipaikkanne tiedot: Terveyskeskuksen nimi Onko terveyskeskuksenne osa terveydenhuollon kuntayhtymää? Ei Kyllä Jos vastasitte kyllä, niin koskevatko vastauksenne koko kuntayhtymää? Ei Kyllä Kattavatko vastauksenne koko terveyskeskuksenne toiminnan (esimerkiksi eri terveysasemat)? Ei Kyllä Jos vastasitte ei, niin mitä osaa terveyskeskuksestanne vastauksenne koskevat: Mihin sairaanhoitopiiriin terveyskeskuksenne kuuluu? 2 Onko sairaanhoitopiirissä käytössä yhtenäinen, kirjattu hoitoketju AVH- ja MS- potilaille? AVH Ei ole On, valmistumisvuosi On tekeillä (arvioitu valmistumisaika ) MS Ei ole On, valmistumisvuosi On tekeillä (arvioitu valmistumisaika ) Halutessanne voitte kuvata nykyisiä seuranta- ja hoitovastuukäytäntöjänne: 3 Arvioikaa, kuinka suurella osalla teidän sairaanhoitopiirin alueella asuvista AVH- ja MS- potilaista hoitovastuu on perusterveydenhuollossa? Ei juuri Noin Useim- Lähes kenelläkään Harvalla puolella milla kaikilla AVH- potilaista MS- potilaista 4 Kuinka monta AVH- ja MS- potilaista on terveyskeskuksenne hoitovastuulla tällä hetkellä? Onko kyseessä tarkka luku tilastoista vai arvio (rastittakaa oikea vaihtoehto)? AVH potilasta Tarkka luku Arvio MS potilasta Tarkka luku Arvio

4 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 2 NYKYKÄYTÄNNÖT KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSSA Kysymykset koskevat tilanteita, joissa teette hoitovastuullanne oleville AVH- ja MS- potilaille suunnitelman muuten kuin terveyskeskuksenne omana toimintana toteutettavasta kuntoutuksesta. 5 Perinteisesti kuntoutus sisältää ammatillisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueet. Kuinka monelle potilaalle olette tehneet viimeisen vuoden aikana Ei juuri Noin Lähes kenellekään Harvoille puolelle Useimmille kaikille a) kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman, joka sisältää eri tahojen järjestämisvastuulle kuuluvia toimenpiteitä? AVH- potilaalle MS- potilaalle b) lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman? AVH- potilaalle MS- potilaalle c) arvion vammaispalvelujen tarpeesta (esim. asunnon muutostyöt, kuljetus- tai tulkkipalvelut) AVH- potilaalle MS- potilaalle 6 Terveyskeskuksessanne kuntoutussuunnitelmia laaditaan kuntoutustyöryhmässä Ei Kyllä (vastatkaa kohtaan 6a) terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Ei Kyllä (vastatkaa kohtaan 6b) ostopalveluna yksityiseltä lääkäriltä Ei Kyllä muualla, missä? Ei Kyllä a) Miten kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutustyöryhmässä? Ei juuri Noin Aina tai koskaan Harvoin puolessa Useimmiten lähes aina Työryhmä keskustelee erityistyöntekijöiden havainnoista ennen potilaan tapaamista. Sama lääkäri vastaa potilaan seurannasta. Avohoidon terapeutti on mukana vastaanotolla kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Avohoidon terapeuttien kirjalliset palautteet ovat käytössänne kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Laitoskuntoutuksen palautteet ovat käytössänne kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaan vaikuttavat tiedot antaa potilaalle kukin erityistyöntekijä erikseen. suurin osa työryhmästä yhdessä. lääkäri yksin.

5 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 3 b) Miten kuntoutussuunnitelma laaditaan lääkärin vastaanotolla? Ei juuri Noin Aina tai koskaan Harvoin puolessa Useimmiten lähes aina Lääkäri konsultoi terveyskeskuksen erityistyöntekijöitä ennen suunnitelman laatimista. Sama lääkäri vastaa potilaan seurannasta. Avohoidon terapeutti on mukana vastaanotolla kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Avohoidon terapeuttien kirjalliset palautteet ovat käytössänne kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Laitoskuntoutuksen palautteet ovat käytössänne kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. 7 Ketkä ovat mukana laatimassa AVH- ja MS- potilaiden kuntoutussuunnitelmia? Vastausvaihtoehdot: 1 = säännöllisesti mukana 2 = vaihtelevasti mukana 3 = konsultaatiomahdollisuus 4 = ei ole käytettävissä Kuntoutustyöryhmässä Lääkärin vastaanotolla Erikoislääkäri Muu lääkäri Fysioterapeutti Kuntoutusohjaaja Neuropsykologi Psykologi Puheterapeutti Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Onko terveyskeskuksessanne neurologi? Ei Kyllä Onko terveyskeskuksessanne kuntoutuksesta vastaava lääkäri? Ei Kyllä 8 Onko teille tullut yksityislääkärin tekemiä kuntoutussuunnitelmia? Ei Kyllä Jos vastasitte kyllä, niin kuinka usein olette Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina kutsuneet potilaan vastaanotollenne? toimittaneet suunnitelman sellaisenaan Kelalle? kirjoittaneet sen pohjalta uuden suunnitelman? 9 Kuinka monen potilaan kuntoutuksen suunnittelussa olette hyödyntäneet Aivoinfarktin ja MS-taudin lääkehoito ja kuntoutuksen Käypä hoito -suosituksia? Ei juuri Noin Useim- Lähes kenenkään Harvan puolen pien kaikkien Aivoinfarktin Käypä hoito -suositusta MS-taudin Käypä hoito -suositusta

6 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 4 10 Miten toimitte AVH- ja MS- potilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmia laatiessanne? Rastittakaa arvionne sen mukaan, miten usein olette toimineet kysytyllä tavalla viimeisen vuoden aikana. Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Kuntoutussuunnitelma tehdään KU207-lomakkeelle. B-lausunnolla tai vastaavalla. sairauskertomuslehdelle. Suunnitelmaan on kirjattu toimintakyvyn taso (esim. avun tarve arkielämässä, liikuntakyky, kommunikointikyky). kuntoutuksen päätavoite. kuntoutuksen osa-tavoitteet ajoituksineen. potilaan omat tavoitteet. Suunnitelmaa laadittaessa potilas on ollut mukana. omainen / läheinen on ollut mukana. Kuntoutusta suunnitellaan lakisääteisessä asiakasyhteistyöryhmässä AVH- potilaan kohdalla. MS- potilaan kohdalla. 11 Miten hoitovastuullanne olevien AVH- ja MS- potilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen seuranta on järjestetty? Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Kontrolliaika ja -paikka on kirjattu suunnitelmaan. Yhteyshenkilö on kirjattu suunnitelmaan. Kelan kuntoutuspäätöstä verrataan tehtyyn suunnitelmaan heti päätöksen tultua. Jos Kelan kuntoutuspäätös ei kata kuntoutussuunnitelmaa, niin puuttuva osa järjestetään julkisen terveydenhuollon toimesta. Kuntoutussuunnitelmaan kirjattuna yhteyshenkilönä toimii pääasiassa Kuntoutuksesta vastaava lääkäri Kuntoutusohjaaja Sairaanhoitaja Erikoislääkäri Neuropsykologi Sosiaalityöntekijä Terveyskeskuslääkäri Psykologi Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Puheterapeutti Joku muu 12 Ketkä arvioivat AVH- ja MS- potilaiden lääkinnällisen kuntoutuksen vaikuttavuuden? Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Kuntoutussuunnitelman laadinnasta vastaava taho Kuntoutuksen toteuttaja Potilas itse Muu taho

7 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 5 AVH- JA MS- POTILAIDEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI ERIKOISALALLANNE 13 Miten olette toteuttaneet toimintakyvyn arviointia viimeisen vuoden aikana? Ei juuri Noin Useim- Aina tai lainkaan Harvoin puolessa miten lähes aina Toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein hoitavan lääkärin toimesta. Toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein eri kuntoutustyöntekijöiden toimesta. Potilas itse arvioi omaa toimintakykyään ja selviytymistä arjessa (esim. kyselylomakkeella). Lääkärin eri mittareilla saamilla tuloksilla on vaikutusta kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Terapeuttien eri mittareilla saamilla tuloksilla on vaikutusta kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Potilaan itsearviointiin perustuvilla tuloksilla on vaikutusta kuntoutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. 14 Miten paljon otatte huomioon seuraavia ICF -luokituksen* mukaisia osa-alueita kuntoutusta suunnitellessanne? * ICF = Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus Ei juuri Noin Useim- Aina tai lainkaan Harvoin puolessa miten lähes aina Ruumiin ja kehon eri järjestelmien toiminnot (esim. lihasvoima ja -tonus, tarkkaavaisuus, äänija puhetoiminnot) Tehtävän tai toimen toteuttaminen, kuten itsestä huolehtiminen, liikkuminen, keskustelu ja kommunikaatio Potilaan osallistumisen esim. koulutukseen, työhön, vapaa-ajan harrastuksiin, sosiaaliseen elämään Ympäristötekijät (esim. perhe, palvelut, apuvälineet) Yksilötekijät (esim. ikä, henkiset vahvuudet) 15 Mainitkaa kolme (3) käytössänne olevaa arviointimenetelmää, jotka mielestänne ovat olennaisimmat kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. AVH- potilailla MS- potilailla

8 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 6 16 Millä menetelmillä arvioitte AVH- ja MS- potilaiden toimintakykyä? Seuraavassa (a-e) on lueteltu erilaisia toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Rastittakaa kaikki säännöllisesti terveyskeskuksessanne työskentelevien henkilöiden tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät ja lisätkää listaan käytössänne olevat olennaiset siitä puuttuvat arviointimenetelmät. a) Päivittäisistä toiminnoista selviytymisen, mielialan ja sairauden vaikeusasteen arvioinnissa käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt (Jos ette käytä mitään näistä, laittakaa rasti tähän ) Barthel -indeksi 15-D Functional Independence Measure (FIM) Mini-Mental State Examination (MMSE) Depressioseula (DEPS) RAND-36 / SF-36 Nottingham Health Profile Expanded Disability Status Scale (EDSS) Fatigue Severity Scale (FSS) Multiple Sclerosis Functional Composite (MSFC) b) Fysioterapeuttien käyttämät liikkumisen ja muun fyysiseen toimintakyvyn arviointimenetelmät (Jos ette käytä mitään näistä, laittakaa rasti tähän ) Ashworth scale / Modified Ashworth Scale FSQ -kysely (Functional Status Questionnaire) Motor Assessment Scale (MAS tai MMAS) ABC -kysely (Activity-specific Balance Confidence) Lihasvoiman mittaaminen objektiivisella mittarilla Bergin tasapainotesti Kipu VAS -janalla tms. mitattuna Tinettin tasapainotesti Suoritustestistö: ORTON (Invalidisäätiö) Suoritustestistö: TOIMIVA Hengitysfunktioiden mittaaminen Timed Up and Go -testi Tasapainomittaus voimalevyanturilla 10m kävelytesti Lantionpohjan lihasten mittaukset 6 minuutin kävelytesti c) Toimintaterapeuttien käyttämät toimintakokonaisuuksien, ympäristössä selviytymisen, taitojen ja toimintavalmiuksien arviointimenetelmät (Jos ette käytä mitään näistä, laittakaa rasti tähän ) Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) A-one LOTCA, mikä versio? Housing Enabler O Connor tweezer dexterity Box & Block -testi Grooved Pegboard Canadian Occupational Performance Measure (COPM) Occupational Self Assessment (OSA) Occupational Performance History Interview (OPHI) Cotnab Valpar, mikä/mitkä? Pintatunnon arviointi Puristus- ja nipistysvoimamittaukset Purdue Pegboard SODA (Sequential occupational dexterity assessment)

9 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 7 d) Puheterapeuttien käyttämät kielellisten toimintojen, puhe- ja oraalimotoriikan sekä nielemisen arviointimenetelmät (Jos ette käytä mitään näistä, laittakaa rasti tähän ) BDAT (Bostonin diagnostinen afasiatutkimus) WAB (Western Aphasia Battery) Token -testi Lyhyt afasiatutkimus (Lempinen & Söderholm 1986) BNT (Bostonin nimentätesti) Nopean sarjallisen nimeämisen testi Communicative Abilities in Daily Living (CADL) Lauseenymmärtämistutkimus (Pizzamiglio testi) CETI (Communicative Effectiveness Index) SAQOL-39 (Afaattisen henkilön elämänlaatu) Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille (Niilo Mäki Instituutti 2004) aikuisille (Niilo Mäki Instituutti 2006) Frenchay Dysarthria Assessment GRBAS -äänenlaadun arviointi NOT-S (Pohjoismainen Orofakiaalinen testi) TSTI eli Sensory, Oral, Peripheral Examination (DPNS-testi) e) Neuropsykologien käyttämät kognitiivisten toimintojen, muistin ja oppimisen arviointimenetelmät (Jos ette käytä mitään näistä, laittakaa rasti tähän ) WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale) III K-S muistikoe Behavioral Inattention test (BIT) CERAD WMS (Wechsler Memory Scale) III Rey Osterrieth -testi Paced Auditory Serial Addition Test (PASAT) Wisconsin card sorting test (WCST) Spatial Recall Test (SRT 7/24) Trail Making (TMT A ja B) Bourdon Wiersma Stroop-testi Rey Auditory verbal learning test Bentonin visuaalisen retention testi Sanafluenssitehtävät CogniSpeed reaktioaikaohjelma 17 Miten toimintakyvyn arviointimittareiden käyttö on muuttunut erikoisalalanne viimeisen 3 vuoden aikana? Jonkin Jonkin Selvästi verran Ei ole verran Selvästi vähentynyt vähentynyt muuttunut lisääntynyt lisääntynyt Mittareiden käyttö lääkärin vastaanotolla Mittareiden käyttö eri terapeuttien toimesta Potilaan itsearviointiin perustuvien lomakkeiden käyttö Standardoitujen, Suomen olosuhteisiin validoittujen mittareiden lukumäärä Mittareiden merkitys kuntoutussuunnitelman laatimisessa Mittareiden merkitys kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa

10 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 8 AVH- POTILAAN LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS 18 Onko hoitovastuullanne AVH- potilaita, jotka saavat lääkinnällistä kuntoutusta muualla kuin terveyskeskuksenne vuodeosastolla (esimerkiksi erilaisia avoterapioita tai laitoskuntoutusta)? Kyllä, siirtykää kysymykseen 19 Ei, kuvailkaa nykykäytäntöjänne, minkä jälkeen voitte siirtyä kysymykseen Arvioikaa, a) kuinka monta lääkinnällistä kuntoutusta saavaa AVH- potilasta on hoitovastuullanne? Onko kyseessä tarkka luku tilastoista vai arvio (rastittakaa oikea vaihtoehto)? potilasta Tarkka luku Arvio b) kuinka monella heistä lääkinnällinen kuntoutus on toteutunut viimeisen vuoden aikana Ei juuri Noin Lähes kenellekään Harvalla puolella Useimmilla jokaisella Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena? terveyskeskuksen omana toimintana? terveyskeskuksen ostopalveluna? 20 Seuraavat kysymykset koskevat Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavia AVH- potilaita. a) Kuinka monella potilaalla on Ei juuri Noin Lähes kenellekään Harvalla puolella Useimmilla jokaisella alle 6 kuukautta sairastumisesta? kuukautta sairastumisesta? yli 12 kuukautta sairastumisesta? b) Missä laaditte heille lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman kun sairastumisesta on Ilmoittakaa osuus prosentteina, rivin prosenttien summa tulee olla 100. alle 6 kuukautta? kuntoutustyöryhmässä % lääkärin vastaanotolla % 6 12 kuukautta? kuntoutustyöryhmässä % lääkärin vastaanotolla % yli 12 kuukautta? kuntoutustyöryhmässä % lääkärin vastaanotolla % c) Mikä on tavallisin kontrollikäyntien tiheys kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi kun sairastumisesta on Useasti vuodessa 1 vuoden välein 2 vuoden välein 3 vuoden välein 0 12 kuukautta?...yli 12 kuukautta?

11 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 9 21 Kuinka usein seuraavat kuntoutusmuodot ovat sisältyneet laatimiinne AVH- potilaiden Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmiin viimeisen vuoden aikana? a) Avokuntoutus Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Allasterapia Fysioterapia Lymfaterapia Musiikkiterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Puheterapia Ratsastusterapia Toimintaterapia Muu, mikä b) Yksilöllinen laitoskuntoutus Tavallisin suositeltu laitoskuntoutusjakso on kestoltaan 4 viikkoa 3 viikkoa 2 viikkoa 2 x 2 viikkoa muu, mikä c) Muut kuntoutusmuodot Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Ryhmäterapia avokuntoutuksessa (kuntoutujia on useampia samanaikaisesti) Moniammatillinen yksilöterapia avokuntoutuksessa (kaksi tai useampi terapeutti ohjaa yhtä potilasta samanaikaisesti) Kuntoutuskurssi (avo- tai laitosmuotoinen) Sopeutumisvalmennuskurssi Ammatillinen kuntoutus Omatoiminen harjoittelu (ryhmät, ym.) 22 Ovatko AVH- avokuntoutuksen resurssit alueellanne riittävät? Ei Kyllä En osaa sanoa Jos vastasitte ei, niin mainitkaa missä resursseissa on puutteita ja miten puute on vaikuttanut? 23 Käytättekö lisäksi ostopalveluja Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaville AVH- potilaille? Ei Kyllä

12 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu Lukekaa alla oleva AVH- potilaan kuvaus ja laatikaa hänelle ehdotuksenne lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamiseksi seuraavaksi vuodeksi vastaamalla kysymyksiin a-f. Tausta: Kyseessä 55 -vuotias kodinhoitajana työskennellyt nainen, jolla 50 -vuotiaana aloitettu lääkitys verenpainetautiin ja hyperkolesterolemiaan. Vuosi sitten aivoverenvuoto vasemman talamuksen alueella. Akuuttivaiheessa oikea yläraaja täysin pareettinen, puhe ollut lievästi puuroutunutta. Sairaalahoitojakso ja kuntoutusvaihe kestänyt 3 kuukautta. Sen jälkeen avokuntoutusta. Potilas asuu puolison kanssa omakotitalossa, jonne on asennettu tukikaiteita ja kahvoja. Pystyy liikkumaan itsenäisesti kepin kanssa sisätiloissa, mutta ulkona liikkuminen vähäistä. Pientä avun tarvetta on peseytymisessä ja pukeutumisessa, lisäksi ruokaillessa tarvitsee pilkkomisapua. Tehnyt keittiötehtäviä yksikätisesti yhdessä miehensä kanssa. Muita arjen toimintoja ei ole tehnyt. Yksityinen siivouspalvelu käy 2-3 viikon välein. Kuntoutujalla ollut kuljetuspalvelut, vammaispysäköintilupa ja korotettu vammaistuki. Nyt haetaan työkyvyttömyyseläkettä. Status: Kävely onnistuu ilman apuvälineitäkin hitaasti oikeaa jalkaa ontuen, oikea yläraaja lievässä fleksiossa kyynärpäästä, painonsiirto oikealle jalalle puutteellinen ja tukivaihe jää normaalia lyhyemmäksi. 6 minuutin kävelytestissä käveli 145 metriä kävelykepin kanssa. Lattialta ylösnousussa tarvitsee apua, muuten siirtymiset itsenäisiä. Oikeassa alaraajassa hyvät aktiiviset liikkeet lonkkatasolla ja polvessa. Sen sijaan oikeasta nilkasta puuttuu aktiivinen dorsifleksio. Tunto lievästi heikentynyt, etenkin kylmän ja lämmön aistiminen, mutta pystyy aistimaan asennot ja liikesuunnat. Spastisuutta distaalisesti, varpaat ajoittain kipristyvät. Oikean yläraajan pystyy nostamaan abduktioon 15 astetta. Kyynärvarressa ei painovoiman voittavaa koukistusliikettä. Ranteessa huomattavaa spastisuutta, sormet nyrkkiin puristuneina. Aktiivinen supinaatio vain 20 astetta. Passiivista liikerajoitusta kehittynyt sekä ranteeseen että kyynärpäähän. Oikeassa olkapäässä ollut subluksaatio, olkapää on kipeä ja jäykkä, jatkuvasti pienessä sisärotaatiossa. Olkapään kivut haittaavat myös siirtymisiä, sillä ei pysty tukeutumaan. Puristusvoimat oikealla 2,8 kg ja vasemmalla 24,6 kg. Oikeanpuolen alafakialisheikkous. Puhe kankeaa ja suupielessä on puutuneisuutta. Ei näkökenttäpuutosta. Neuropsykologi todennut nimeämisen ja sanojen löytämisen vaikeutta sekä tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeutta, mitkä vaikeuttavat omien asioiden hoitamista. a) Arvioikaa, mitkä ovat kolme tärkeintä tavoitetta kyseisen AVH- potilaan kuntoutuksessa seuraavan vuoden aikana? b) Mikä taho on mielestänne esimerkissä olleen AVH- potilaan kuntoutuksen toteuttaja? Kela, vaikeavammaisten kuntoutus Julkinen terveydenhuolto Muu taho, mikä c) Missä esimerkissä olleen AVH- potilaan hoitovastuu ja seuranta terveyskeskuksenne nykykäytännön mukaisesti on? Erikoissairaanhoidossa Perusterveydenhuollossa Muualla, missä

13 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 11 d) Mitä avoterapioita ja kuinka paljon suosittelette esimerkin AVH- potilaalle? Terapiakertojen Terapiakerran Ei Kyllä määrä / vuosi pituus (minuuttia) Allasterapia Fysioterapia Lymfaterapia Musiikkiterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Puheterapia Ratsastusterapia Toimintaterapia Muu terapia, mikä Tulisiko suosittelemianne terapioita toteuttaa kotikäynteinä? Ei Kyllä En osaa sanoa Jos vastasitte kyllä, niin mainitkaa mitä terapioita: e) Suositteletteko seuraavia kuntoutusmuotoja esimerkin AVH- potilaalle? Toteutus jaksotettuna Ei Kyllä Kesto vuorokautta Ei Kyllä Yksilöllinen laitoskuntoutusjakso Kuntoutuskurssi Sopeutumisvalmennuskurssi f) Jos suosittelisitte esimerkin AVH- potilaalle joitain muita kuntoutus- tai hoitotoimenpiteitä tai lähettäisitte hänet jonnekin muualle konsultaatioon, niin mainitkaa mitä tai minne?

14 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 12 MS-POTILAAN LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS 25 Onko hoitovastuullanne MS- potilaita, jotka saavat lääkinnällistä kuntoutusta muualla kuin terveyskeskuksenne vuodeosastoilla (esimerkiksi erilaisia avoterapioita tai laitoskuntoutusta)? Kyllä, siirtykää kysymykseen 26 Ei, kuvailkaa nykykäytäntöjänne, minkä jälkeen voitte siirtyä kysymykseen Arvioikaa, a) kuinka monta lääkinnällistä kuntoutusta saavaa MS- potilasta on hoitovastuullanne? Onko kyseessä tarkka luku tilastoista vai arvio (rastittakaa oikea vaihtoehto)? potilasta Tarkka luku Arvio b) kuinka monella heistä lääkinnällinen kuntoutus on toteutunut viimeisen vuoden aikana Ei juuri Noin Lähes kenellekään Harvalla puolella Useimmilla jokaisella Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena? terveyskeskuksen omana toimintana? terveyskeskuksen ostopalveluna? 27 Seuraavat kysymykset koskevat Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavia MS- potilaita. a) Kuinka monella potilaalla on Ei juuri Noin Lähes kenellekään Harvalla puolella Useimmilla jokaisella käytössä interferoni- tai vastaava lääkitys?... sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto? alle 5 vuotta sairastumisesta? b) Missä laaditte heille lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman? Ilmoittakaa osuus prosentteina, rivin prosenttien summa tulee olla 100. Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavilla kuntoutustyöryhmässä % lääkärin vastaanotolla % c) Mikä on tavallisin kontrollikäyntien tiheys kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi Useasti vuodessa 1 vuoden välein 2 vuoden välein 3 vuoden välein Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavilla?

15 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu Kuinka usein seuraavat kuntoutusmuodot ovat sisältyneet laatimiinne MS- potilaiden Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmiin viimeisen vuoden aikana? a) Avokuntoutus Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Allasterapia Fysioterapia Lymfaterapia Musiikkiterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Puheterapia Ratsastusterapia Toimintaterapia Muu, mikä b) Yksilöllinen laitoskuntoutus Tavallisin suositeltu laitoskuntoutusjakso on kestoltaan 4 viikkoa 3 viikkoa 2 viikkoa 2 x 2 viikkoa muu, mikä c) Muut kuntoutusmuodot Ei juuri Noin Useim- Aina tai koskaan Harvoin puolessa miten lähes aina Ryhmäterapia avokuntoutuksessa (kuntoutujia on useampia samanaikaisesti) Moniammatillinen yksilöterapia avokuntoutuksessa (kaksi tai useampi terapeutti ohjaa yhtä potilasta samanaikaisesti) Kuntoutuskurssi (avo- tai laitosmuotoinen) Sopeutumisvalmennuskurssi Ammatillinen kuntoutus Omatoiminen harjoittelu (ryhmät, ym.) 29 Ovatko MS- avokuntoutuksen resurssit alueellanne riittävät? Ei Kyllä En osaa sanoa Jos vastasitte ei, niin mainitkaa missä resursseissa on puutteita ja miten puute on vaikuttanut? 30 Käytättekö lisäksi ostopalveluja Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaville MS- potilaille? Ei Kyllä

16 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu Lukekaa alla oleva MS- potilaan kuvaus ja laatikaa hänelle ehdotuksenne lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamiseksi seuraavaksi vuodeksi vastaamalla kysymyksiin a-f. Tausta: 45- vuotias eläkkeellä oleva nainen, MS-diagnoosi v Asuu omakotitalossa puolison kanssa. Henkilökohtainen avustaja käy 20 h/viikko auttaen päivittäisissä kodin askareissa ja pesuissa (erityisesti hiusten pesu vaikeaa). Ajoittain avun tarvetta myös pukeutumisessa. Erityishoitotuki ja kuljetuspalvelut myönnetty. Lääkityksenä Rebif 3 x viikossa, Rivatril 1 x 2 ja Lyrica 150 mg x 2. Status: Keskeisiä oireita ovat alaraajalihasvoimien heikkous oikeapainotteisesti, oikean käden kömpelyys ja yläraajojen rasituksen siedon aleneminen, oikean ylä- ja alaraajan tuntohäiriöt, muistin aleneminen, suun alueen tuntohäiriöt ja nielemisvaikeudet sekä virtsarakon toimintahäiriöt (tarvittaessa toistokatetroi). Potilas kokee suurimmaksi ongelmaksi laaja-alaiset eri puolilla kehoa tuntuvat kivut, jotka kuvaa polttaviksi ja kirveleviksi, VAS- asteikolla voimakkuus 80/100, ei yhteyttä rasitukseen tai tiettyihin liikkeisiin. Lisäksi rasitukseen liittyviä kramppeja selässä, jaloissa ja käsissä. Pitkillä matkoilla käyttää pyörätuolia. Kotona liikkumisen apuvälineinä kyynärsauvat ja rollaattori. Sisällä pystyy ottamaan muutamia askeleita ilman apuvälineitä tukeutuen tarvittaessa seinään. Ulkona maksimikävelymatka kyynärsauvojen kanssa noin 100 metriä. Kävellessä vasempaan alaraajaan tulee väsymisen oireita ja nilkan hallinta heikkenee. Kävely on hidasta, askelpituus lyhentynyt, tukipinta leveä. Pysyy seisomassa hetken ilman tukea leveällä tukipinnalla, tukipinnan kaventaminen aiheuttaa horjahtelua. Silmät kiinni ei pysty seisomaan olenkaan. Painonsiirrot onnistuvat huonosti. Siirtymiset ja istumasta ylösnousu itsenäisesti kevyesti käsiin tukeutuen. Bergin tasapainotestin pisteet 38/56. Potilas kokee käsien kömpelyyden lisääntyneen haitaten kaikkia päivittäisiä toimintoja, esineet tippuvat herkästi käsistä. Sormi-nenänpääkokeessa oikealla dysmetriaa ja hienomotoriikka oikealla selvästi hidasta. Oikeassa yläraajassa lihasvoima voittaa vain kevyen vastuksen, puristusvoima heikko (Jamar 2, oikea 8 kg ja vasen 14 kg). Oikeassa alaraajassa liikkeet painovoimaa vastaan alkuosalla liikerataa, vasemmalla kevyen vastuksen voittavana. Vartalon hallinnassa heikkoutta. Lihaskestävyys heikentynyt. Tonus normaali sekä ylä- että alaraajoissa. Sensoriikan heikentyminen heikentää ruoan kontrollointia suuontelossa sekä nielemisrefleksitoimintaa ja siten nielemisfunktiota. Kertoo yskivänsä ruokailutilanteissa päivittäin. a) Arvioikaa, mitkä ovat kolme tärkeintä tavoitetta kyseisen MS- potilaan kuntoutuksessa seuraavan vuoden aikana? b) Mikä taho mielestänne on esimerkissä olleen MS- potilaan kuntoutuksen toteuttajana? Kela, vaikeavammaisten kuntoutus Julkinen terveydenhuolto Muu taho, mikä c) Missä esimerkissä olleen MS- potilaan hoitovastuu ja seuranta terveyskeskuksenne nykykäytännön mukaisesti on? Erikoissairaanhoidossa Perusterveydenhuollossa Muualla, missä

17 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 15 d) Mitä avoterapioita ja kuinka paljon suosittelette esimerkin MS- potilaalle? Terapiakertojen Terapiakerran Ei Kyllä määrä / vuosi pituus (minuuttia) Allasterapia Fysioterapia Lymfaterapia Musiikkiterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Puheterapia Ratsastusterapia Toimintaterapia Muu terapia, mikä Tulisiko suosittelemianne terapioita toteuttaa kotikäynteinä? Ei Kyllä En osaa sanoa Jos vastasitte kyllä, niin mainitkaa mitä terapioita: g) Suositteletteko seuraavia kuntoutusmuotoja esimerkin MS- potilaalle? Toteutus jaksotettuna Ei Kyllä Kesto vuorokautta Ei Kyllä Yksilöllinen laitoskuntoutusjakso Kuntoutuskurssi Sopeutumisvalmennuskurssi e) Jos suosittelisitte esimerkin MS- potilaalle joitain muita kuntoutus- tai hoitotoimenpiteitä tai lähettäisitte hänet jonnekin muualle konsultaatioon, niin mainitkaa mitä tai minne?

18 Terveystieteiden laitos Terveyskeskusten nykykäytännöt 2008 sivu 16 YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISALUEET 32 Arvioikaa yhteistyötä AVH- ja MS- potilaiden kuntoutuksessa? Huonosti Melko Kohtalai- Varsin Oikein Yhteistyö toimii huonosti sesti hyvin hyvin kuntoutuksen suunnitteluun osallistuvan terveyskeskuksen henkilökunnan kesken erikoissairaanhoidon kanssa Kelan kanssa avoterapiaa toteuttavien terapeuttien kanssa laitoskuntoutuksen toteuttajien kanssa 33 Ovatko kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan käytettävissä olevat resurssinne riittävät? Ei Kyllä En osaa sanoa 34 Miten kehittäisitte AVH- potilaiden nykyisiä kuntoutuskäytäntöjä paremmiksi. 35 Miten kehittäisitte MS- potilaiden nykyisiä kuntoutuskäytäntöjä paremmiksi. Web-lomake kyselyyn vastaamiseksi löytyy osoitteesta: Web-lomaketta ei voi tallentaa kesken täyttämisen, joten varmistukaa, että teillä on kaikki tarvittavat tiedot ennen aloittamista. Vaadittava tunniste löytyy lomakkeen ensimmäiseltä sivulta. Jos haluatte vastata täyttämällä tämän paperilomakkeen, palauttakaa se oheisessa vastauskuoressa Jyväskylän yliopistoon mennessä. Tarkistattehan ystävällisesti ennen lomakkeen postitusta, että olette vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Lisätietoja kyselystä: tutkija Jaana Paltamaa (puh: arkisin kello 9-12, sähköposti: osoite: Terveystieteiden laitos, PL 35 (Viv), Jyväskylän yliopisto. Kiitos vastauksistanne!

KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA

KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Erikoissairaanhoidon nykykäytännöt huhtikuu 2008 KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Tämä kysely kartoittaa aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt

Kyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt 1 (5) LIITE S21. Säännöllisesti käytössä olevat AVH- ja MS-kuntoutujien toimintakyvyn arviointimenetelmät keväällä 2008 kuntoutuksen suunnittelutaholla erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa. Kyselyssä

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2008 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ammattinimike fysioterapeutti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Yliopistollisia osasuorituksia: Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op

Yliopistollisia osasuorituksia: Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op Oppiaine: Laajuus: ov/ op 1/18 TOIMINTATERAPIAN NYKYKÄYTÄNNÖT LAITOSKUNTOUTUKSESSA A TAUSTATIEDOT Voitte vastata kyselyyn omaan toimintaterapiakokemukseenne perustuen. Vastatkaa monivalintakysymyksiin rastittamalla sopiva vaihtoehto

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Ei. =>Voitte lopettaa vastaamisen tähän. Palauttakaa kysely oheisessa kuoressa! Kyllä. => Vastatkaa kyselyyn, kiitos.

Ei. =>Voitte lopettaa vastaamisen tähän. Palauttakaa kysely oheisessa kuoressa! Kyllä. => Vastatkaa kyselyyn, kiitos. 1 (24) PUHETERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan puheterapiakokemukseenne perustuen. Vastatkaa monivalintakysymyksiin rastittamalla sopiva vaihtoehto. Laittakaa

Lisätiedot

Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot.

Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Mittari FIM FSQ AMPS WMFT BBS FAC 10m r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo)

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

kuntoutuslaitoksessa työsopimussuhteisena työntekijänä ammatinharjoittajana, jolta kuntoutuslaitos ostaa palvelut

kuntoutuslaitoksessa työsopimussuhteisena työntekijänä ammatinharjoittajana, jolta kuntoutuslaitos ostaa palvelut 1 (17) II. KUNTOUTUSLAITOKSEN PUHETERAPIAN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan puheterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu yksilöja ryhmäkuntoutusjaksoja tai -kursseja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustarveselvitys Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa 1 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa Lääkinnällisen kuntoutuksen määritelmä Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta 11.11.2016 Katariina Kallio-Laine LKT, neurologian erikoislääkäri Vastaava asiantuntijalääkäri katariina.kallio-laine@kela.fi Neuropsykologinen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT

TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT 1 TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT TÄYTTÖOHJE Kyselyssä käytetään henkilöistä, joilla on CP-vamma käsitettä CP-kuntoutuja. Kyselyssä kartoitetaan vuonna 2008 Teillä toimintaterapiaa saaneiden

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Vaikeavammaisten yksilöjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot