OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

Transkriptio

1 OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat JOHTO-hanke 04/2015 YTO-työryhmä

2 Sisällysluettelo Sisällys A. Yleisiä periaatteita... 2 B. Ohjeet noudatettavaksi asti Päättävät opiskelijat Jatkavat opiskelijat Opinnot loppuun Opinnot järjestelmiin... 8 C. Ohjeet noudatettavaksi alkaen Jatkavat opiskelijat, joilla kaikki ATTOT suoritettu Vastaavuudet ja automaattinen osaamisen tunnistaminen Vaadittavat lisäsuoritukset Vanhasta tutkinnosta yli jäävien ATTO-suoritusten sijoittaminen Jatkavat opiskelijat, joilla osa ATTOista suorittamatta Opiskelijat, joilla on lukio-opintoja suoritettuna Koko lukion oppimäärä suoritettu Yksittäisiä lukion kursseja suoritettuna Vapaasti valittavat tutkinnon osat Ehdotuksia täydentävästä osaamisen hankkimisesta Arviointi Liitteet: Eri koulutuksen järjestäjien työkaluja siirtovaiheeseen

3 A. Yleisiä periaatteita Sanastoa ja käsitteitä: Yhteiset tutkinnon osat (YTO) = korvaa tutkinnon perusteissa vuosina olleet Ammattitaitoa täydentävät tutkinnonosat (ATTO) ja sitä aikaisemmat Yhteiset opinnot. Tutkinnon osa = pienin kokonaisuus, josta annetaan tutkintotodistuksessa näkyvä arvosana. Korvaa myös ennen vuosia käytössä olleen käsitteen opintokokonaisuus. Osa-alue = Yhteisten tutkinnon osien alla oleva kokonaisuus, josta annetaan arvosana OPINTOKORTTIIN/OPINTOSUORITUSOTTEESEEN tai vastaavaan todistuksen liitteeseen. Esim. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on tutkinnon osa. Sen alla on osa-alueet - äidinkieli - toinen kotimainen kieli - vieras kieli Opinnot = opinto-sanaa käytetään laajassa merkityksessä, yleisterminä: se voi tarkoittaa esim. puuttuvaa tai keskeneräistä tutkinnon osaa, sen alla olevaa opintojaksoa, tai useampia opintojaksoja tai niiden sisältöjä (arvioinnin kohteet) yhdessä. Opintojakso = tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus tutkinnon perusteissa vuosina Osaamistavoite = Yhteisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tavoitteet perustutkintojen perusteissa (aiemmin pelkkä tavoite, ammatillisissa tutkinnon osissa käytetään edelleen ammattitaitovaatimusta) Osp = osaamispisteen lyhenne. Uusien perustutkinnon perusteiden mukainen mitta, joka ilmaisee osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä tutkinnon kannalta. Siltaopinnot = siirtymäkauden aikana tarjottavia opintoja, joilla täydennetään puuttuvaa osaamista. 2 Yhteiset tutkinnon osat Uusissa tutkinnon perusteissa mitoituksen perusteena on osaamispiste. Entiset ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat muuttuvat yhteisiksi tutkinnon osiksi. Yhteisiä tutkinnon osia on neljä, ja niiden alle sijoittuu eri osa-alueita. Yhteisiä tutkinnon osia pitää suorittaa 35 osp, mikä sisältää pakollisia ja valinnaisia tutkinnon osia ja osa-alueita. Jaottelu on nähtävillä taulukossa:

4 Opiskelijan valmistuminen ei saa viivästyä tutkintouudistuksen takia. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta OPSmuutokseen liittyen. Kaikki tarvittavat opinnot järjestetään. Keskeinen työkalu tässä prosessissa on HOPS. HOPS nostettu lakiin L630/1998, 787/2014, 29 a. Opiskelijan kanssa tehdään yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana. Ei saa unohtaa opiskelijoiden kannustus- ja ohjauskeskusteluja. 3 Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi. Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat. Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettajat ja opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan kanssa koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa pitää päivittää opintojen edetessä. Lisätietoa Arvioinninoppaasta s. 37. Lähtökohta muutostilanteessa on, että osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Tavoite on, että vuosikurssista riippumatta kevään aikana saadaan rästit pois ja HOPSiin merkityt opinnot valmiiksi. Kun opiskelijalle tunnustetaan aikaisemmin hankittua osaamista, merkitään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja osaamisen hankkiminen suunnitellaan jo opitun ja hankitun osaamisen pohjalta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on hyvä tehdä aina ennen kyseisten tutkinnon osien toteuttamista, mutta opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus osaamisen

5 Osaamisen tunnustamisesta tiedottaminen Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta, minkälaista aineistoa ja millaisia selvityksiä osaamisen tunnustaminen edellyttää, keneen otetaan yhteyttä ja milloin osaamisen tunnustamista voidaan hakea. Osaamisen tunnustamista edeltää osaamisen tunnistaminen, jossa selvitetään, onko opiskelijalla tarvittavat selvitykset osaamisestaan. Riittävä selvitys osaamisesta Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueen osaamistavoitteet todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on, että osaamisen tunnistamisen yhteydessä saatu selvitys opiskelijan osaamisesta on luotettava ja riittävä osaamisen tunnustamiseen ja siitä ilmenee, että opiskelijan osaaminen on ajantasaista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määritellään, mitkä lukion erilliset kurssit vastaavat yhteisten tutkinnon osien osa-alueita siinä tapauksessa, että lukion kyseisen oppiaineen oppimäärää ei ole kokonaan suoritettu tai opiskelijalla ei ole lukion päättötodistusta. Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Mikäli osaamisen tunnustamisessa on opiskelijan osaamista verrattava suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin, osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden opettajat. Opettajan arviointitehtävää ei voi delegoida muulle henkilöstölle, vaan kyseessä olevan opettajan tulee päättää osaamisen vastaavuudesta. Tunnustettavan osaamisen määrä Osaamisen tunnustamisella suoritetuksi saatujen perustutkinnon tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa. Opiskelija voi saada osaamisensa perusteella hyvinkin suuren osan suoritettavasta perustutkinnosta tunnustettua. Arvioinninopas 2/2015, suoraan sellaisenaan lainattua tekstiä 4 tunnustamiseen myös kyseisten tutkinnon osien opiskelun aikana (L 630/1998, 787/2014, 30 ). TAUSTATIEDOKSI: Jotta osaamisen tunnistaminen ja täydentävien opintojen (siltaopinnot) tarjoaminen on mahdollista, täytyy oppilaitosten vertailla vanhat ja uudet opetussuunnitelmat keskenään. Näin saadaan kartoitettua, mitä osaamistavoitteita opiskelija ole saavuttanut ja missä hänen täytyy täydentää osaamistaan. Tiedolla on merkitystä erityisesti silloin, kun kaikkia ATTO-opintoja ei ole vielä suoritettu, ja opiskelija siirtyy suorittamaan uusien perustutkinnon perusteiden mukaisia opintoja yhteisistä tutkinnon osista. Esimerkki tällaisesta kartoituksesta löytyy liitteistä 4 ja 5.

6 B. Ohjeet noudatettavaksi asti 1. Päättävät opiskelijat On tärkeää, että kaikki opiskelijat, joilla tutkinnon valmistuminen on lähellä, saavat riittävästi tietoa uudistuvista tutkinnon perusteista. Opiskelijalle on selkeästi kerrottava, miksi hänen kannattaa saattaa kaikki keskeneräiset opinnot valmiiksi ennen heinäkuun 2015 loppua. Opiskelijan on ymmärrettävä, että opintojen jäädessä keskeneräisiksi hän siirtyy uuteen tutkintojärjestelmään, ja häneen kohdennetaan samoja sääntöjä ja toimenpiteitä kuin jälkeen muutenkin opintojaan jatkaviin. Tämä tarkoittaa mahdollisia täydentäviä opintoja. Erityishuomio kannattaa kiinnittää opiskelijoihin, joilla on vapautuksia (liikunta-, terveystieto-, taide- ja kulttuuriopinnoista ei ole enää vapautuksia 18 vuotta täyttäneille, kohtuuttomuuspykälällä esim. ruotsista vapautetuille tulee lisäsuorituksia, mukautettuja opintoja saatetaan joutua täydentämään, oppisopimusopiskeijalle tulee täydennyksiä). Jos opiskelija on vapautettu ruotsin kielestä, sen tilalle on suoritettava äidinkieltä tai vierasta kieltä niin, että 11 osp täyttyy viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta. Ehdotus toimintamalliksi: 1. Oppilaitoksessa selvitetään yksilö- ja ryhmätasolla (Katso liite 1) - mitä opintoja (esim. tutkinnon osa, opintojakso jne.) puuttuu tai on kesken? - kuinka paljon opintoja on kesken? 5 2. Tehdään koonti keskeneräisistä ja puuttuvista opinnoista ja tarkastellaan - onko joku sellainen opinto, jonka suorituksia puuttuu monen ryhmän opiskelijoilta? - onko sellaisia opintoja, joita eri tutkintoja suorittavat voisivat toteuttaa yhdessä, esim. projektina? - onko sellaisia eri tutkinnon osiin kuuluvia puuttuvia opintoja, joita voi toteuttaa samassa tilassa/saman aikaisesti. Eli eri alojen opiskelijat yhdessä, mutta omien tutkintojensa mukaisia tehtäviä tehden? 3. Kartoituksen pohjalta tehdään suunnitelma, miten yhdessä saadaan ohjattua keskeneräiset opinnot valmiiksi. - mitä opetetaan kaikille ryhmille yhdessä? - missä kohtaa lähitutkinnot voivat tehdä yhteistyötä? - onko mahdollista kehittää joku projekti tai tapahtuma, jossa eri aloilta tulevat opiskelijat näyttävät osaamistaan? - onko yksi vaihtoehto jonkinlainen rästipaja? 4. Tarjotaan riittävä ohjaus ja lisäopetus tai muu osaamisen hankkimistapa siirtymävaiheeseen. Laaditaan opiskelijoille suunnitelma, jota seuraamalla he saavat tutkinnon valmiiksi mennessä.

7 5. Kaikki tultaessa kesken jäävät opinnot täydennetään alkaen noudatettavaksi laadittua ohjeistusta. Case Tavastia: Jos valmistuvalla opiskelijalla on hylättyjä opintoja tarjotaan hänelle mahdollisuutta suorittaa ko. opinnot 5. jakson aikana huhti-toukokuussa, jolloin työssäoppiminen siirtyisi kesään ja valmistuminen heinäkuun loppuun. Yllä kuvattu prosessi tiivistetysti: 6

8 2. Jatkavat opiskelijat 2.1 Opinnot loppuun On tärkeää, että myös jatkavat opiskelijat saavat riittävästi tietoa uudistuvista tutkinnon perusteista. Opiskelijalle on selkeästi kerrottava, miksi hänen kannattaa saattaa kaikki keskeneräiset opinnot valmiiksi ennen heinäkuun 2015 loppua. Keskeneräisten opintojen (myös ammatilliset tutkinnon osat) loppuun saattaminen nopeuttaa ja selkeyttää syksyllä 2015 edessä olevaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jonka pohjalta opiskelijoille/opiskelijaryhmille laaditaan suunnitelma mm. yhteisten tutkinnon osien suorittamisesta. Tutkinnon osa on suoritettu/arvioitu siirretään täysimääräisenä Ryhmä ei ole suorittanut jotakin opintoa (heillä ei ole ollut sitä vielä tarjonnassa): a) opinto tulee ryhmälle lukujärjestykseen vielä keväällä b) tarjotaan OPS:an mukainen opinto tai rakennetaan siirtymävaiheen siltaopinto lukukaudelle Opinto on ollut ryhmän lukujärjestyksessä, mutta jollakin opiskelijalla se on rästissä Opiskelija täydentää sen: asti vanhan opsin mukaisesti, mikäli vain pieni puute, esim. koe/tehtävä 1.8. lähtien uuden opsin mukaisesti. 7 Ehdotus toimintamalliksi: 1. Oppilaitoksessa selvitetään yksilö- ja ryhmätasolla (katso liite 1) - mitä opintoja opiskelijoilla on kesken? Kuinka paljon opintoja on kesken? 2. Tehdään koonti keskeneräisistä opinnoista ja tarkastellaan - onko joku sellainen opinto, jonka suorituksia puuttuu monen ryhmän opiskelijoilta? - onko sellaisia opintoja, joita eri tutkintoja suorittavat voisivat toteuttaa yhdessä, esim. projektina? - onko sellaisia eri tutkinnon osiin kuuluvia puuttuvia opintoja, joita voi toteuttaa samassa tilassa/saman aikaisesti. Eli eri alojen opiskelijat yhdessä, mutta omien tutkintojensa mukaisia tehtäviä tehden? 3. Kartoituksen pohjalta tehdään suunnitelma, miten saadaan ohjattua keskeneräiset opinnot valmiiksi. - mitä opetetaan kaikille ryhmille yhdessä tai voivatko lähitutkinnot tehdä yhteistyötä? - onko mahdollista kehittää joku projekti tai tapahtuma, jossa eri aloilta tulevat opiskelijat näyttävät osaamistaan? Onko yksi vaihtoehto jonkinlainen rästipaja? 4. Tarjotaan riittävä ohjaus ja lisäopetus tai muu osaamisen hankkimistapa siirtymävaiheeseen. Laaditaan opiskelijoille suunnitelma, jota seuraamalla he saavat keskeneräiset tutkinnon osat tai tutkinnon osan osat valmiiksi mennessä. Jos mahdollista, päättävien ja jatkavien lisäopetusta voi yhdistää.

9 Jos opintoja jää rästiin, jatkavat opiskelijat täydentävät opintojaan työssäoppien, siltaopinnoissa (siirtymävaiheeseen erikseen luotu opiskelupaketti) tai rästipajoissa jne, joita toteutetaan jälkeen koulutuksenjärjestäjien tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Yllä kuvattu prosessi tiivistetysti: 2.2 Opinnot järjestelmiin Jotta opinnot voidaan viedä opiskelijahallintojärjestelmiin ja resursointityökaluihin, täytyy tietää mitä siirretään ja miten. Sitä varten pitää tietää vanhan ja uuden opetussuunnitelman vastaavuudet ja opiskelijoiden suorittamat opinnot. Koulutuksen järjestäjien järjestelmät ja toimintamallit eivät ole täysin identtisiä, vaikka perusproblematiikka kaikilla on sama. Tässä havainnollistetaan järjestelmiin viennin periaatteita Keudassa. Case Keuda: ESIMERKKI SIIRTYMÄÄN LIITTYVISTÄ PERIAATTEISTA JÄRJESTELMÄÄN LIITTYEN KEUDASTA: 8 Mahdollisimman monen opiskelijan tulisi valmistua ajallaan ( käytännön syistä mennessä), sillä 1.8. alkaen he valmistuvat osp-ops:an mukaisesti. Samoin kaikki keskeneräiset tutkinnon osat olisi hyvä suorittaa loppuun, jotta niiden arviointi voidaan siirtää keskitetysti. Keskeneräisten tutkinnon osien tunnistaminen ja tunnustaminen on opetushenkilöstön tehtävä. Jo tehdyt opintosuoritteet näkyvät opiskelijoilla Winhassa opintoviikkoina Muunto osaamispisteiksi uusien OPSien mukaisilla opintonimikkeillä Toteutettava ryhmäkohtaisten OPSIen mukaisesti, siirrettävä tiedot oppilas kerrallaan Käytännön siirtotyön järjestelmän sisällä tekevät Sanni ja Laura, poikkeukset sovitaan erikseen (esim. aiemmin kuin v.2013 aloittaneet) Jotta opiskelijoille voidaan luoda uudet opinnot tulee tietää, mitkä vanhoista opinnoista korvaavat uusia (Tätä varten on omia työkaluja/taulukkoja) Kun uudet YTO-opsit ovat valmiit, ne tulee rinnastaa vanhojen kanssa VERTAILUTAULUKOLLA. Tähän voi käyttää samaa vertailutaulukkoa kuin ammatilliset tutkinnon osaat. Vanha opinnon tunnus Vanhat tutkinnon perusteet asti Opinnon tyyppi (ok/osa/oj) Vanha opinnon nimi TÄMÄ LOMAKE LIITE 2 Uudet tutkinnon perusteet lähtien Uusi opinnon tunnus Opinnon tyyppi Uusi opinnon nimi Lisätietoja

10 Tässä on toimenpiteitä uusien OPS:ien sekä jatkavien opiskelijoiden jo suoritettujen opintojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen Yhteisiin Tutkinnon Osiin liittyen (YTO) liittyen: 1. OV-OPS:an ja OSP-ops:an vertailutyö tutkinnon osittain tehdään ATTO-Peda-tiimissä mennessä. Vertailua varten on olemassa erillinen lomake. Lomake jaetaan ATTO-Peda tiimin vetäjän kautta ja tiimit voivat muokata/käyttää sellaisenaan. Opiskelijoiden suoritettujen tutkinnon osien arvosanat siirretään keskitetysti uuteen OP:iin (huhtikuuheinäkuu 2015, Siirron tekee JOHTO-hankkeen projektiassistentti). 2. Keskeneräisten tutkinnon osien suoritukset tunnistetaan ja tunnustetaan uuteen OPS:aan mennessä ammattiopiston johtoryhmän antamien ohjeiden mukaan keskeneräisten tutkinnon osien tekninen siirto tehdään keskitetysti työryhmässä, jota Laura eikkilä ohjaa. Ammattiopiston johtoryhmä nimeää työryhmän mennessä. 4. Viimeiset arvioinnit tulee olla Winhassa , jolloin todistuksia voidaan vielä tarvittaessa tuottaa. Tämän jälkeen tulevat arvioinnit kirjataan järjestelmään vasta , jolloin ne tehdään osp- OPS:an mukaisesti. 5. Elokuussa 2015 tulostetaan jokaisen opiskelijan OV-opintosuoritusote ja OSP-opintosuoritusote, jotka ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa läpi HOPS-keskustelun yhteydessä. Opiskelija hyväksyy suoritustensa siirron osp-perusteisiksi allekirjoittamalla opintosuoritusotteet. Vastaava ohjeistus samoin aikarajoin on laadittu myös ammatillisia tutkinnon osia ja peda-työryhmiä varten. 9

11 C. Ohjeet noudatettavaksi alkaen 1. Jatkavat opiskelijat, joilla kaikki ATTOT suoritettu 1.1 Vastaavuudet ja automaattinen osaamisen tunnistaminen a) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osasta tulee suoritetuksi sekä pakolliset että valinnaiset osa-alueet, eli tutkinnon osa tulee suoritetuksi kokonaan aikaisemmin suoritetuilla pakollisten äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen tutkinnon osilla (opintokokonaisuuksilla). (Arvioinninopas 2/2015, suoraan lainattua tekstiä) Suoritetuilla äidinkielen, ruotsin sekä englannin (tai jonkin muun vieraan kielen) opinnoilla yht. 7 ov, tutkinnon osa 11 osp tulee suoritetuksi. 10 b) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Tutkinnon osasta tulee suoritetuksi pakolliset Matematiikka- ja Fysiikka ja kemia -osa-alueet 5 osaamispisteen laajuisesti ja niiden valinnaisia osa-alueita 3 osaamispisteen laajuisesti aikaisemmin suoritettujen pakollisten matematiikan sekä fysiikan ja kemian tutkinnon osien (opintokokonaisuuksien) tunnustamisella. Mikäli opiskelija on pakollisten tutkinnon osien (opintokokonaisuuksien) lisäksi suorittanut valinnaisena tieto- ja viestintätekniikkaa, on koulutuksen järjestäjän arvioitava suoritusten vastaavuus vuoden 2014 perustutkinnon perusteiden Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen -osa-alueen osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin ja tehtävä tarvittava osaamisen tunnustaminen. (Arvioinninopas 2/2015, suoraan lainattua tekstiä)

12 Suoritetuilla Matematiikalla, Fysiikalla ja Kemialla, yht. 5 ov, tulee suoritetuksi 8 osp. Tarvitaan 1 osp lisäopintoja (Tieto- ja viestintätekniikka), ellei opiskelijalla ole tunnustettavaa osaamista esim. ATTO-valinnaisista. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (1 osp): Opinto järjestetään tai osaamista tunnustetaan muualta (työkokemus, harrastukset, valinnaiset opinnot tai muu näytettävissä oleva osaaminen). ATTO-matematiikka, 3ov on Keudassa jaettu kolmeen osaan: Peruslaskutaidot hallintaan, Soveltava matematiikka ja Johdatus tilastoihin ja kuvaajiin. Fysiikka ja Kemia on toteutettu erillisinä 1 ov laajuisina osioinaan. Lisäksi Keudassa on ollut valinnaisena opintona tarjolla TVT. Siirryttäessä YTOihin on tehty seuraava esitys Peruslaskutaidot hallintaan ja Soveltavan matematiikan kurssien (2 ov) sisällöstä syntyvät tulevaisuuden kaikki kolme pakollista matematiikan kurssia: Peruslaskut, prosenttilaskenta ja geometria (3 osp). Johdatus tilastoihin ja kuvaajiin kurssin (1ov) sisällöstä voidaan laatia valinnaisen matematiikan kursseja (1½ osp): esim. talousmatematiikka (½ osp) ja tilastot ja kuvaajat (1 osp). Fysiikan ja kemian kurssien (2 ov) sisällöistä voidaan erottaa fysiikka ja kemian pakolliset opinnot (2 osp) ja nimetä siirtymäkauden valinnainen (1 osp), joka täyttää valinnaisen määritelmän tulevissa valinnaisissa. TVT valinnaisen suorittaneille (1 ov) voidaan antaa kurssin suorittamisesta tulevaisuuden pakollinen (1 osp) ja puolikas matemaattisluonnontieteellisestä valinnaisesta (½ osp). Näin ollen henkilö, joka olisi suorittanut kaikki kolme matematiikan, fysiikan, kemian ja TVT:n kurssit saisi opinnoistaan kaikki pakolliset (6 osp) ja kaikki matemaattis -luonnotieteelliset valinnaiset (3 osp). Jos päädytään siihen, ettei puolikkaita kursseja ole (toivottavaa), ehdotetaan perustettavaksi siirtymäkauden matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja (ns. siltaopinto), joiden sisältö räätälöidään tarpeen mukaan näistä neljästä aineesta. Siirtymäkauden valinnainen (ns. siltaopinto) voi olla myös pysyvään tarjontaan jäävä valinnainen. 11 c) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Tutkinnon osasta tulee suoritetuksi pakolliset Yhteiskuntataidot- ja Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto -osa-alueet 3 osaamispisteen laajuisesti sekä valinnaisia osa-alueita 2 osaamispisteen laajuisesti aikaisemmin suoritettujen pakollisten yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon sekä liikunnan ja terveystiedon tutkinnon osien (opintokokonaisuuksien) tunnustamisella. Mikäli opiskelija on pakollisten tutkinnon osien (opintokokonaisuuksien) lisäksi suorittanut valinnaisena yritystoimintaan tai työelämätaitoihin liittyviä opintoja, on koulutuksen järjestäjän arvioitava suoritusten vastaavuus vuoden 2014 perustutkinnon perusteiden Työelämätaidot- sekä Yrittäjyys ja yritystoiminta -tutkinnon osan osaalueiden osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin ja tehtävä tarvittava osaamisen tunnustaminen. (Arvioinninopas 2/2015, suoraan lainattua tekstiä).

13 Suoritetuilla Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedolla, Liikunnalla ja Terveystiedolla, yht. 3 ov, tulee suoritetuksi 5 osp. Lisäopintoja 2 osp. Opinto suoritettava tai osaamista tunnustetaan muualta: Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Jos tehty vapautus Liikunnasta ja Terveystiedosta (12 ): suoritettava Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto tai valittava tilalle 2 osp valinnaisia opintoja tai osaamista tunnustetaan (ko. osaamistavoitteiden mukaisesti) työkokemuksesta, harrastuksesta tai muista opinnoista, niin että tämän tutkinnon osan osaamispisteet 8 osp täyttyvät. d) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Tutkinnon osasta tulee suoritetuksi Taide ja kulttuuri -osa-alue 2 osaamispisteen laajuisesti aikaisemmin suoritetun pakollisen Taide ja kulttuuri -tutkinnon osan tai (opintokokonaisuuden) tunnustamisella. Lisäksi suoritettujen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisten tutkinnon osien (yhteisten opintojen valinnaisten opintokokonaisuuksien) tunnustamisella saadaan suoritettua yhteisten tutkinnon osien osaalueita 6 osaamispisteen laajuisesti. Näistä valinnaisista tutkinnon osista tai opintokokonaisuuksista voidaan osaamista tunnustaa 5 osaamispisteen laajuisesti Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -tutkinnon osaan ja yhden osaamispisteen laajuisesti siihen tutkinnon osaan, jonka osa-alueisiin kyseinen osaaminen sisältyy. (Arvioinninopas 2/2015, suoraan lainattua tekstiä) 12 Suoritetulla Taide ja kulttuurilla 1 ov ja suoritetuilla ATTO-valinnaisilla 3 ov, tulee suoritetuksi 7 osp, ellei osaamista ole tunnustettu muihin tutkinnon osiin.

14 Case Tavastia Tavastiassa käytetään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tätä lomaketta silloin, kun kaikki ATTOt on suoritettu. Kokonaista lomaketta voi tiedustella Tavastiasta (kuten muita lomakkeita kyseisistä oppilaitoksista) Vaadittavat lisäsuoritukset a) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Jos kaikki ATTOT on suoritettu, ei ole vaadittavia lisäsuorituksia. b) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Jos kaikki ATTOt on suoritettu, tarvitaan 1 osp lisäopintoja tieto- ja viestintätekniikassa, ellei osaamista ole tunnustettu ATTO-valinnaisista. Tutkinnon osan osa-alue Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (1 osp) voidaan suorittaa: osaamisen tunnistamisena esim. ammatillisista tutkinnon osista/ suoritetusta työssäoppimisesta/työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta tai muun osoitettavissa olevan osaamisen kautta (HOPS) integroiden työssäoppimiseen (HOPS) uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa (HOPS ja lukujärjestys) mahdolliseen koulutuksenjärjestäjän siltaopintoon osallistuen

15 c) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Vaikka kaikki ATTO-opinnot olisi suoritettu lisäopintoja tarvitaan 2 osp, ellei osaamista ole tunnustettu ATTO-valinnaisista. Lisäopintoja tarvitaan työelämätaidoista tai yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta. Työelämätaidot Osaamisen tunnistamisena suoritetusta työssäoppimisesta/työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta (HOPS) Integroidaan työssäoppimiseen (HOPS) Suoritetaan uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa (HOPS ja lukujärjestys) Mahdollinen koulutuksenjärjestäjän siltaopinto Yrittäjyys ja yritystoiminta Osaamisen tunnistamisena suoritetusta työssäoppimisesta/työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta (HOPS) Osaamisen tunnistaminen ATTO-valinnaisista tai ammatillisista valinnaisista Esim. Yrittäjyys 10 ov, Yritystoiminta 4 ov tai 10 ov, Hiusalan yrittäjyys 10 ov (tms) tai NY-toiminta tai vastaava. Suoritetaan uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa (HOPS ja lukujärjestys) Integroidaan työssäoppimiseen (HOPS) Mahdollinen koulutuksenjärjestäjän siltaopinto Jos opiskelijalle on tehty vapautus Liikunnasta ja Terveystiedosta (12 ), opiskelijan on suoritettava osa-alue Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto tai valittava tilalle 2 osp valinnaisia opintoja tai osaamista tunnustetaan (ko. osaamistavoitteiden mukaisesti) työkokemuksesta, harrastuksesta tai muista opinnoista, niin että tämän tutkinnon osan osaamispisteet 8 osp täyttyvät. 14 d) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Jos näitä opintoja ei ole suoritettu, opiskelija valitsee uuden opsin mukaisesti tämän tutkinnon osaan liittyviä valinnaisia opintoja. Voidaan myös hyödyntää suoritetuista vapaasti valittavista ylijääviä opintoja tai osaamista tunnustetaan niin, että osaamispisteet 7 osp täyttyvät. Jos ATTO-valinnaisia on käytetty muihin yhteisiin tutkinnon osiin, on tätä tutkinnon osaa täydennettävä. Jos aiempi vapautus Taide ja kulttuurista (12 ), niin suoritettava tästä tutkinnon osasta opintoja niin, että 7 osp täyttyy. e) Vapautukset Erityishuomio kannattaa kiinnittää opiskelijoihin, joilla on vapautuksia. Liikunta-, terveystieto-, taide- ja kulttuuriopinnoista ei ole enää vapautuksia 18 vuotta täyttäneille. Kyseiset opinnot voi suorittaa, tai vapautusten tilalle pitää valita muita samaan tutkinnon osaan kuuluvia opintoja. Kannattaa tarkistaa, löytyykö vanhoista ATTO-valinnaisista tai vapaasti valittavista tunnustettavaa osaamista. Jos opiskelijalla on ollut vapautus ruotsin kielestä, mutta uutta vapautusta ei tehdä, yritetään saavuttaa T1-taso. Jos on vapautus myös uudessa järjestelmässä, täytyy sen sijaan valita tutkinnon osan muita osa-alueita.

16 1.3 Vanhasta tutkinnosta yli jäävien ATTO-suoritusten sijoittaminen Jos opiskelijalla on ATTO-valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja, jotka on suoritettu, mutta joista osaamista ei ole tunnustettu YTOihin (pakollisiin tai valinnaisiin), voidaan osaaminen tunnustaa uuden tutkinnon vapaasti valittaviin. Jos opiskelija on suorittanut vanhassa tutkinnossa vapaasti valittavia 10 ov, osaamista tunnustetaan uuteen tutkintoon seuraavasti: Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin joko yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osa-alueisiin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyviin vapaasti valittaviin tutkinnon osiin tutkintoa yksilöllisesti laajentaviin tutkinnon osiin Periaate: puolikkaita osaamispisteitä ei jaeta. Jos näyttäisi tulevan 1,5 osp edestä osaamista, pyöristetään puolikkaat ylöspäin: 1,5 osp pyöristyy 2 osaamispisteeseen. Jos aikaisemmin suoritetun perustutkinnon vapaasti valittaviin tutkinnon osiin on sisältynyt esimerkiksi sellaista harrastustoimintaa, joka ei täytä edellä mainittuja uuden asetuksen mukaisia sisältöjä, ei osaamista voida tunnustaa. Tällöin opiskelijalta edellytetään lisäsuorituksia niin, että vapaasti valittavien tutkinnon osien osaamispistemäärä täyttyy. TAUSTATIEDOKSI: Osaamisen tunnustamisessa Vapaasti valittaviin tutkinnon osiin on otettava huomioon uusi asetus 801/2014, 5, jonka mukaan vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat olla 1) ammatillisia tutkinnon osia, jotka voivat olla oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osia 2) paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, jotka voivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia ja joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin 15 3) yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 4) jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja, jotka voivat olla esimerkiksi ammattikorkeakoulussa, yliopistossa ja kansalaisopistossa suoritettavia opintoja ja muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja 5) työkokemuksen kautta hankittua osaamista, jonka tulee tukea suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Jos aikaisemmin suoritetun perustutkinnon vapaasti valittaviin tutkinnon osiin on sisältynyt esimerkiksi sellaista harrastustoimintaa, joka ei täytä edellä mainittuja uuden asetuksen mukaisia sisältöjä, ei osaamista voida tunnustaa. Tällöin opiskelijalta edellytetään lisäsuorituksia niin, että vapaasti valittavien tutkinnon osien osaamispistemäärä täyttyy. Kun osaamista tunnustetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin, laajuus määräytyy hankitun osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin. Mikäli toisen ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta on aikaa (suoritettu ennen vuosina tai vahvistettuja perusteita), tulee koulutuksen järjestäjän arvioida suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden vastaavuus sen perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteisiin, joiden mukaan aikaisempi perustutkinto on suoritettu. Lisäksi tulee varmistaa osaamisen ajantasaisuus, jotta osaaminen voidaan tunnustaa. Arvioinninopas 2/2015, suoraan sellaisenaan lainattua tekstiä

17 2. Jatkavat opiskelijat, joilla osa ATTOista suorittamatta Jokaisen koulutuksenjärjestäjän on verrattava omat ATTO-toteutuksensa uusiin OPSeihin. Vertailun pohjalta voidaan kohdentaa arvioinnin kohteet puuttuviin tutkinnon osiin ja rakentaa niiden perustella tarvittavat siltaopinnot. Vaihtoehtoisesti voidaan osoittaa puuttumaan jääneet osa-alueet, joista on olemassa vastaava tutkinnon osan osa-alue uudessa opetussuunnitelmassa. Nämä voidaan sijoittaa lukujärjestyksiin tavanomaiseen tapaan. Esimerkkejä vertailusta: Case Keuda a) Laaditaan ATTO-opintojaksoja vastaavasti listaus, johon poimitaan YTOISTA ne arvioinnin kohteet, jotka ovat samat/vastaavat toisiaan. Näin nähdään, mitä opiskelijalle jää täydennettäväksi, jos joku ATTO-tutkinnon osan opintojakso puuttuu. Katso liite 4. Keudan uusi OPS (v. 2015), pakolliset osa-alueet: Otsikko Arvioinninkohteet Opintojakso Keudan vanhan OPSin (v. 2009) Opintojakso Opintojakso Opintojakso Suoritus S/T1- K3/KE x x Arvioinnin kohteen arvosana Otsikko 16 Arvioinnin kohteen arvosana b) Tutkinnon osan osa-alueittain on kartoitettu ATTO-ops ja YTO-ops. On mietitty, mitkä arvioinnin kohteet löytyvät ATTO-opsin eri teemakokonaisuuksista (kuten esim. Peruslaskutaidot hallintaan) ja mitkä vastaavasti löytyvät YTO-opsin teemakokonaisuuksista (Peruslaskut). Sen jälkeen on katsottu, mitkä täydentävät opinnot ATTOjen arvioinnin kohteet sisältyvät YTOon. VRT. liite 4 ja 5. ATTOT Peruslaskutaidot hallintaan Arvionnin kohteet Soveltava matematiikka Arvionnin kohteet Johdatus tilastoihin ja kuvaajiin Arvionnin kohteet YTOT Peruslaskut, pakollinen Arvionnin kohteet Prosenttilaskenta, pakollinen Arvionnin kohteet Geometria, pakollinen Arvionnin kohteet Talousmatematiikka, valinnainen Arvionnin kohteet Tilastot ja kuvaajat, valinnainen Arvionnin kohteet

18 Vertailun pohjalta voidaan suunnitella opiskelijalle suoritustapa puuttuvien arvioinnin kohteiden mukaan a) opiskelija täydentää valmiiksi YTON eri teemakokonaisuudet yksitellen TAI b) puuttumaan jäävistä arvioinnin kohteista kootaan yksi täydentävä kokonaisuus, jolla kaikki puuttuvat voi suorittaa kerrallaan (ns. siltaopinto) Toteutustapoja ovat esim. työssäoppiminen, osallistuminen lähiopetukseen tai verkko-opetukseen. 3. Opiskelijat, joilla on lukio-opintoja suoritettuna 3.1 Koko lukion oppimäärä suoritettu TAUSTATIEDOKSI: Lukio-opintojen tunnustaminen päättötodistuksen pohjalta Lukion koko oppimäärän suorittamisella hankittua osaamista tunnustetaan ammatillisen perustutkinnon yhteisiin tutkinnon osiin siten, että vaadittavasta 35 osaamispisteen laajuudesta kertyy osaamisen tunnustamisella 32 osaamispisteen laajuisesti Lisäksi opiskelija voi valintojensa mukaisesti saada osaamista tunnustettua ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin (Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp) vapaasti valittaviin tutkinnon osiin 10 osaamispisteen laajuisesti, mikäli suoritetut tutkinnon osat sisältävät uuden asetuksen 801/2014 vapaasti valittavilta tutkinnon osilta edellyttämän sisällön. Yhteisistä tutkinnon osista: Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp -tutkinnon osasta tulee suoritetuksi kaikki sen osa-alueet 11 osaamispisteen laajuisesti lukion äidinkielen, toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen oppimäärillä hankitun osaamisen tunnustamisella. 17 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp -tutkinnon osan osa-alueet tulee suoritettua 8 osaamispisteen laajuisesti, jolloin Matematiikka- sekä Fysiikka ja kemia -osa-alueet tulevat suoritettua lukion matematiikan, fysiikan ja kemian oppimäärillä hankitulla osaamisella. Osaamispisteitä voi opiskelijakohtaisesti kertyä lisää, mikäli opiskelija on opiskellut Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen -osa-aluetta vastaavia lukion soveltavia kursseja. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp -tutkinnon osan osa-alueet tulee suoritettua 6 osaamispisteen laajuisesti. Yhteiskuntataidot sekä Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto -osa-alueet tulevat suoritettua lukion yhteiskuntaopin sekä liikunnan ja terveystiedon oppimäärillä hankitun osaamisen tunnustamisella. Osaamispisteitä voi opiskelijakohtaisesti kertyä lisää, mikäli opiskelija on opiskellut Työelämätaidot- sekä Yrittäjyys ja yritystoiminta -osa-alueita vastaavia lukion soveltavia kursseja. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp -tutkinnon osan osa-alueista tulee suoritetuksi kaikki 7 osaamispistettä lukion vastaavien oppiaineiden suoritettujen oppimäärien tunnustamisella. Jos oppiaineen oppimäärän arvosana puuttuu, opiskelijan on osoitettava osaamisensa arvosanan saadakseen. Edellä määritelty lukio-opinnoilla hankitun osaamisen tunnustaminen on tehty vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteiden (dro 33/011/2003) sisältämien kurssien ja valtioneuvoston asetuksessa 955/2002 määritellyn nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijaon perusteella. Tämän tuntijaon mukaisten kurssien sisältämä osaaminen kattaa edellä mainittujen yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien lisäksi vapaasti valittavat tutkinnon osat 25 osaamispisteen laajuisesti siten, että ammatillisista tutkinnon osista on osoitettu 15 osaamispistettä vapaasti valittaviin tutkinnon osiin niiden alkuperäisten 10 osaamispisteen lisäksi. Mikäli opetus on toteutettu edellä mainitusta tuntijaosta poikkeavasti, osaamisen tunnustaminen on tarkistettava aina tapauskohtaisesti. Arvioinninopas 2/2015, suoraan sellaisenaan lainattua tekstiä

19 Case Tavastia Lomakkeesta näkee periaatteen, miten Tavastiassa vertaillaan lukiotodistusta perustutkinnon perusteisiin/tavastian OPS:aan. Katso liite 3. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN (Lukion päättötodistuksesta) Todistus liitteenä YHTEISET OPINNOT P V SANA ARVO- Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Äidinkieli 5 6 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 2 Vieraat kielet 2 3 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 3 TEHTY osp LUKIO-OPINNOT Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, Ruotsi Vieras kieli, A-englanti Matematiikka Fysiikka Kemia 3.2 Yksittäisiä lukion kursseja suoritettuna TAUSTATIEDOKSI: Arvioinninopas 2/2015, suoraan sellaisenaan lainattua tekstiä: 18 Lukion yksittäisten oppiaineiden oppimäärien tunnustaminen Vaikka opiskelijalla ei ole lukion päättötodistusta, mutta hän on suorittanut lukion eri oppiaineiden oppimääriä, joista lukio on antanut lopullisen oppimäärän arvosanan, tunnustetaan osaaminen ammatilliseen perustutkintoon siten, että näitä oppimääriä vastaavat yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tulevat suoritetuiksi. Lukion erillisten kurssien tunnustaminen Perustutkinnon perusteissa on määritelty, mitkä lukion erilliset kurssit vastaavat ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Vastaavuus on määritelty suoraan lukion kurssien tavoitteiden ja sisällön sekä yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien perusteella. Vastaavuuden määrittelyssä on käytetty lukion opetussuunnitelman perusteita Jos opiskelijan todistus on vanhemman tai aikuislukion opetussuunnitelman perusteen mukainen, koulutuksen järjestäjä tekee opintojen vastaavuuden vertailun. Lukion erillisten kurssien (ei lopullista oppimäärän arvosanaa) tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan ei tarvitse opiskella ammatillisessa oppilaitoksessa perustutkinnon niitä tutkinnon osien osa-alueita, jotka hän on opiskellut lukion kursseina. Näissä tapauksissa ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteiden mukainen osaaminen on käyty hankkimassa lukiossa. Nämä suoritetut lukion kurssit merkitään yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteina opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan HOPS:iin ja opintosuoritusrekisteriin tai muuhun viralliseen opiskelijatietohallinnon järjestelmään. Osaamispisteitä näille osa-alueiden osaamistavoitteille ei tarvitse erikseen merkitä. Kyseisen tutkinnon osan osa-alueen arvosanan antaa opetuksesta vastaava opettaja/opettajat ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti. Osa-alueiden osaamispisteet ja arvosanat merkitään opintosuoritusrekisteriin. Näiden osa-alueiden kohdalle ei tule alaviitemerkintää lukiosuorituksesta, koska niiden arvosana on annettu ammatillisen perustutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi yhteistyössä lukion kanssa tarjota omalla valinnaistarjottimellaan lukiossa suoritettavia lukion eri oppiaineiden kursseja yhteisten tutkinnon osien valinnaisissa osa-alueissa vapaasti valittavissa tutkinnon osissa (yhteensä 25 osp:n laajuisesti siten, että ammatillisista tutkinnon osista osoitetaan 15 osp vapaasti valittaviin tutkinnon osiin). Vapaasti valittavissa tutkinnon osissa tarjotut lukion kurssit ovat kukin erillisiä tutkinnon osia, ja ne merkitään tutkintotodistukseen lukion suorituksina arvosanoineen. Näiden valittujen lukion kurssien osaamispisteet määräytyvät siten, että yksi lukion suoritettu kurssi vastaa 1,5 osaamispistettä.

20 Kahden tutkinnon mallissa: Opiskeltavat aineet lukiossa: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, englanti, lyhyt matematiikka, yht. n. 24 kurssia (1 lukiokurssi = 1,5 osp) Sijoittaminen uuteen opsiin, yht. 36 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11/11 ops Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 6/9 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 0/8 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7/7 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10/10 osp 4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Ne voivat olla seuraavia: 1. Ammatillisia tutkinnon osia 2. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 3. Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 5. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Jatkavien opiskelijoiden jo suoritetut ja/tai mahdolliset tunnustetut vapaasti valittavat opinnot siirretään opiskelijan etu huomioiden suorituksiksi uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Siirrettäessä on kiinnitettävä huomio ammattitaidon kannalta hyödylliseen osaamiseen. Ks. teksti OPH:n arvioinnin oppaasta 2015:2. 19 Kuitenkin, jos aikaisemmin suoritetun perustutkinnon vapaasti valittaviin tutkinnon osiin on sisältynyt esimerkiksi sellaista harrastustoimintaa, joka ei täytä edellä mainittuja uuden asetuksen mukaisia sisältöjä, ei osaamista voida tunnustaa. Tällöin opiskelijalta edellytetään lisäsuorituksia niin, että vapaasti valittavien tutkinnon osien osaamispistemäärä täyttyy. Ammatillisten, paikallisiin ammattitaitoa perustuviin tutkinnon osiin ja työkokemuksen kautta hankitun osaamisen tunnustamisen tekee ensisijaisesti ammatilliset opettajat (jotka ovat arvioineet ko. tutkinnon osat). Yhteiset tutkinnon osat ja jatko-opintovalmiuksia tukevat tutkinnon osat tunnustaa yleensä YTOopettaja tai opinto-ohjaaja (jos vastaavuudet on perusteissa määritelty). Kohdat 1-3 arvioidaan numeerisesti. Ammatilliset vapaasti valittavat arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Kohtien 4 ja 5 arviointiin ei voida ottaa kantaa tämän ohjeistuksen julkaisuhetkellä, koska asetuksia ei ole kaikilta osin vielä annettu. Vapaasti valittavien opintojen laajuus arvioidaan sen perusteella, kuinka kattavia, vaikeita tai merkittäviä ne ovat koko tutkinnon kannalta. Jos vapaasti valittavia tutkinnon osia on suoritettu yli 10 ov, käydään opiskelijan kanssa HOPSkeskustelun/siirtovaiheen keskustelun yhteydessä läpi, mikä parhaiten vastaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksia 10 osp edestä. Jos osaamista halutaan tunnistaa ja tunnustaa yli 10 osp, voidaan osa mahdollisesti tunnustaa yhteisiin tutkinnon osiin, ammatillisiin tutkinnon osiin tai yksilöllisesti tutkintoa laajentaviin tutkinnon osiin.

21 Jos osaamisesta on olemassa erillinen todistus (kuten ajokortti tai todistus jostakin toisesta oppilaitoksesta), ei ole aina järkevää ottaa tällaista osaamista mukaan vapaasti valittaviin ylimääräisenä. Jos opinnäyte vanhassa tutkinnossa ei ole ollut ammattiosaamisen näyttö tai sen osa, sen katsotaan kuuluvan oppimisen arviointiin eikä siitä tule erillistä merkintää/arviointia. Joissakin tapauksissa opinnäyte, joka ei ole näyttö tai näytön osa ja laajentaa osaamista yli ammatillisen tutkinnon osan, voidaan mahdollisesti lukea vapaasti valittaviin tutkinnon osiin, mikäli muut edellytykset täyttyvät. 5. Ehdotuksia täydentävästä osaamisen hankkimisesta Työssäoppiminen - integrointi Moduloidut tutkinnon osat valinnaisiin ja vapaasti valittaviin - Kootaan siirtymävaiheeseen erilaisia teemoitettuja opintokokonaisuuksia yksittäisistä arvioinnin kohteista/täydennettävistä opinnoista. Voidaan sijoittaa muutenkin kuin perinteiseen lukujärjestykseen: - Esim. Omnian kesäkoulu - Leirikoulut ja yökoulut Rästiryhmät - jo olemassa olevat - siirtymävaiheen extraryhmät Itseopiskellen esim. verkossa 20 Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Jos on todistus muualla suoritetuista vastaavista opinnoista Opiskelija hakee osaamisen tunnistamista, joka tehdään todistuksen perusteella. Omasta talosta riittää opintokortti, jos opiskelija jatkaa samassa tutkinnossa. Jos ei ole todistusta oppilaitoksessa hankitusta osaamisesta (esim. työkokemus) Kyseisten opintojen opettaja sopii todentamisesta/näytöstä. Huom! Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet arvioidaan aina numerolla (arviointikeskustelu, näyttö tms. 6. Arviointi Arvosanan antaminen tutkinnon osista ja tutkinnon osan päättöarvosana Yhteisistä tutkinnon osista annetaan jokaisesta neljästä tutkinnon osasta arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Tutkinnon osan arvosanaa määritettäessä on otettava huomioon se osaamispistemäärä, jonka opiskelija on osaamisellaan hankkinut kullekin tutkinnon osan osa-alueelle. Arvosanasta päättävät ne opettajat, jotka ovat antaneet osa-alueiden arvosanat (poikkeuksena lukio). Mikäli ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin on sisällytetty esimerkiksi kielitaidon hallintaa, se arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksena.

22 Mukautetut opinnot Mikäli erityistä tukea tarvitseva opiskelija (voimassaoleva HOJKS) ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, opetus voidaan mukauttaa (L 630/1998, L xx/2015, 19 a, A 811/1998, xx/2015, 8,). Mukauttaminen tarkoittaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten mukaisiksi ja mukautetun arvosana-asteikon tasolle. Mukauttaminen voi koskea ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden määrällistä rajoittamista tai niiden laadullista muutosta siten, että ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita kevennetään. Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan. Säädösten mukaan erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Näihin asiakirjoihin dokumentoidaan syy, miksi opiskelija tarvitsee erityistä tukea, sekä suunnitelmat erityisistä tukitoimista ja niiden toteutumisen seuranta ja opiskelijan osaamisen arviointitiedot. Arviointi on suoritettava mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Arvosana-asteikko on T1 K3. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettävän ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1-tasolla. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet laaditaan kaikille mukautettaville tutkinnon osille käytössä olevan arvosana-asteikon eri tasoille. 21

23 Liite1 Ehdotus lomakepohjaksi: suoritetut, kesken olevat tai puuttuvat opinnot. Suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi ennen Ryhmä: Opiskelija: ATTO-opinto Äidinkieli 1 Äidinkieli 2 Äidinkieli 3 Äidinkieli 4 Toinen kotimainen, ruotsi Englanti 1 Englanti 2 Matematiikka 1 Matematiikka 2 Matematiikka 3 Kemia Fysiikka YYTT Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Tieto- ja viestintätekniikka Yritystoiminta 4 ov Ympäristötieto Tuutoritoiminta Yhdistystoiminta Työpaikkaohjaajaksi valm. Yrittäjyys 10ov Yritystoiminta 10 ov Suoritettu Kyllä Osin Ei Suoritustapa Ajoitus Ohjaaja Huomioitavaa

24 Yksikön tarjoamat ATTO-valinnaiset: Suoritetttu Kyllä Osin Ei Suoritustapa Ajoitus Ohjaaja Huomioitavaa Toteutus ennen !!! Lomakkeen käyttötarkoitus: Selvittää, mitä ATTOja opiskelijalla on suoritettu ja miten suorittamattomat hoidetaan pois. Voidaan käyttää HOPS-keskustelun yhteydessä tai muussa siirtymävaiheen keskustelussa (ATTOista Ytoiksi) Lomakkeen täyttöohje: Opiskelija/opettajat/opo tai kaikki yhdessä merkitsevät lomakkeeseen ATTO-opinnot, joita opiskelija on suorittanut. Laitetaan paperiin rasti sen mukaan, onko opinto suoritettu kokonaan (arviointi on), osittain (on kesken, täydennettävää) vai puuttuuko se. Kartoituksessa voi käytää apuna vanhoja ja uusia arvioinnin kohteita: mikä on arvioitu? Mitä täytyy vielä tehdä? Sen jälkeen kirjataan, mikä suoritustapa sovitaan, milloin suoritus hoidetaan ja kuka ohjaa. Suoritustapoja ovat esim: Työssäoppiminen Rästipaja Osallistuminen yksikössä ko. opinnon opetukseen

25 Liite 2 Keuda Vanhat tutkinnon perusteet asti Uudet tutkinnon perusteet lähtien Vanha opinnon tunnus Opinnon tyyppi (ok/osa/oj) Vanha opinnon nimi Uusi opinnon tunnus Opinnon tyyppi Uusi opinnon nimi Lisätietoja

26 Liite 3 Tavastia OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN (Lukion päättötodistuksesta) Todistus liitteenä YHTEISET OPINNOT P V ARVO- SANA TEHTY osp Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp LUKIO-OPINNOT Äidinkieli 5 6 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 2 Toinen kotimainen kieli, Ruotsi Vieraat kielet 2 3 Vieras kieli, A-englanti Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Matematiikka Fysiikka ja kemia Fysiikka Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Kemia Yhteiskuntataidot 1 2 Yhteiskuntaoppi Työelämätaidot 1 Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 4 Liikunta Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 0 Taide ja kulttuuri Terveystieto Kuvataide (KU1 ja/tai KU2) Musiikki (MU1 ja/tai MU2) Etiikka FI1 FI1 FI1 Psykologia Ympäristöosaaminen Äidinkieli UE1 UO1 ET1 UE2 UO2 ET2 UE3 UO3 ET3 PS1 (antaa 1 osp) PS1, PS2, PS4 ja PS5 (antaa 3 osp) Biologia BI3 (antaa 1 osp) Äidinkieli ja kirjallisuus

27 Keudan uusi OPS (v. 2015), pakolliset osa-alueet: Arvioinninkohteet Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen: - mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - keskusteluun osallistuminen - asiakaspalvelutilanteen vuorovaikutustaidot - suullinen esitys Viestijän perustaidot Keudan vanhan OPSin (v. 2009) mukaiset opintojaksot: Viestijän Viestijänä vuorovaikutustaidot yhteiskunnassa x = Viestintä ja vuorovaikutsutilanteessa toimiminen arvioinninkohteella on vastaavuus vanhaan opintojaksoon Viestijän vuorovaikutustaidot Viestijänä työelämässä Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen - tekstilajeihin tutustuminen, niiden tunnistaminen ja tarkasteleminen x x Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen - muistiinpanot ja tiivistäminen - lähteiden käyttö - luku- ja opiskelustrategian arviointi ja parantaminen o referaatti Tiedon hankkiminen - tiedonhaku - lähdekritiikki - tekijänoikeudet ja lähteisiin viittaaminen Mediataidot ja verkkoviestinnän hyödyntäminen - ammattijulkaisut - media ja median tekstit - mediakriittisyys - ammattitaidon monikanavainen esittely - digitaalisten ympäristöjen pelisäännöt Alan kirjallisten töiden laatiminen - oikeinkirjoitus, lause- ja virkerakenne, tekstin jaksotus, tekstin ulkoasu x x - ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien kirjoittaminen ja työstäminen - asiakirjat Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen ymmärtäminen - ammattikieli x o ohje - kirjallisuus tai muu kulttuuri Oman äidinkielen taidon arvioiminen - äidinkielen taito: itsearviointi ja taitojen kehittäminen x x x x x x x x