Raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimukset 2011

Transkriptio

1 Raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimukset 2011

2

3 Raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimukset 2011 HSL Helsingin seudun liikenne

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Marko Vihervuori, (09) marko.vihervuori@hsl.fi Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Edita Oy Helsinki 2012

5 Esipuhe Tämä julkaisu sisältää Helsingin raitiovaunu- ja metroliikenteessä syys- ja lokakuussa 2011 tehtyjen lippulajitutkimusten keskeisiä tuloksia. Julkaisussa kuvataan tutkimusten menetelmät ja päävaiheet. Edelliset raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimukset on tehty vuonna 2008 HKL:n toimesta ja painettu raportti on julkaistu HKL:n julkaisusarjassa (HKL B:10/2009). Tuloksia käytetään joukkoliikenteen kehittämisessä ja HSL:n taloudellisissa tarkasteluissa. Arvokasta taustatietoa saadaan myös raitiovaunu- ja metroliikenteen matkustajien asiakasprofiileista ja matkustuskäyttäytymisestä. Lippulajitutkimuksista on vastannut Liikennetutkimukset ja -ennusteet -ryhmän päällikkö Marko Vihervuori. Kokonaisuutena tutkimuksia suunnittelivat liikennetutkija Jukka Tarkiainen ja Marko Vihervuori. Raitiovaunulippulajitutkimuksen kenttätöitä suunnittelivat Jukka Tarkiaisen ja Marko Vihervuoren lisäksi Matkalippujen tarkastusyksikön tarkastusesimies Sanna Hirvi ja ryhmäesimies Jaana Juvonen. HSL:n matkalipuntarkastajat tekivät kenttätyöt. Käytännön työsuunnitelmat tekivät Matkalippujen tarkastusyksikön ryhmäesimiehet: Jaana Juvonen, Tarmo Kähkönen, Nina Ruisniemi, Mia Sacklen, Lauri Sitomaniemi ja Päivi Suomi. Matkustajalaskentaraitiovaunujen käytöstä tutkimuksessa sovittiin erikseen HKL:n kanssa. Metroliikenteen lippulajitutkimus tehtiin osana vuoden 2011 metrotutkimusta, joka koostui metron lippulajitutkimuksesta ja profiilitutkimuksesta. Profiilitutkimus raportoidaan erikseen. Metron lippulajitutkimusta suunnittelivat Jukka Tarkiainen, Marko Vihervuori ja Sanna Hirvi. Kenttätyöt tehtiin vilkkaimmilla asemilla HSL:n matkalipuntarkastajien ja Taloustutkimus Oy:n tutkijoiden yhteistyönä ja lopuilla asemilla vain matkalipuntarkastajien voimin. Taloustutkimus Oy:n puolesta tutkimuksen teosta vastasivat tutkimusjohtaja Pauliina Aho, tutkimuspäällikkö Tuomo Turja ja kenttätyönohjaajat Domna Repo ja Taru Toivanen. Taloustutkimus vastasi kummankin lippulajitutkimuksen tallennustyöstä. Tutkimusaineistoja käsiteltiin HSL:ssä liikennetutkija Marja Salon ja Jukka Tarkiaisen toimesta. Tutkimusraportin ovat laatineet Jukka Tarkiainen, Marja Salo ja Marko Vihervuori ja sen on taittanut Heli Skippari.

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Jukka Tarkiainen, Marja Salo ja Marko Vihervuori Päivämäärä Julkaisun nimi: Lippulajitutkimus raitiovaunu- ja metroliikenteessä 2011 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne Tiivistelmä: Tämä julkaisu sisältää syksyllä 2011 HSL-alueella raitiovaunu- ja metroliikenteessä tehtyjen lippulajitutkimusten keskeisiä tuloksia. Julkaisussa kuvataan myös tutkimuksien menetelmät ja päävaiheet. Raitiovaunuliikenteen tutkimuksessa saatiin matkustajan näyte ja metroliikenteen tutkimuksessa matkustajan näyte, mitkä laajennettiin tilastollisin menetelmin kuvaamaan kulkumuotojen vuotuista liikennettä. Matkustajien keskimääräinen matkan pituus raitiovaunuliikenteessä oli 2,19 km ja metroliikenteessä 6,45 km. Matkustajien lipputyyppijakauma (%) kulkumuodoittain oli seuraava: Raitiovaunuliikenteessä Metroliikenteessä HSL-matkakortti, kausi 64,9 74,9 HSL-matkakortti, arvo 18,5 11,9 HSL-kertalippu 6,4 7,1 HSL-kännykkälippu 6,0 3,2 HSL-vuorokausilippu (1 7 vrk) 1,2 0,6 Muu lippu 0,3 0,0 Oikeus matkustaa liputta 2,7 2,2 Yhteensä 100,0 100,0 Matkustajien asuinkuntajakauma (%) kulkumuodoittain oli seuraava: Raitiovaunuliikenteessä Metroliikenteessä Espoo 4,9 5,4 Helsinki 83,9 84,7 Kauniainen 0,2 0,1 Kerava 0,4 0,4 Kirkkonummi 0,4 0,4 Vantaa 3,8 4,7 Sipoo 0,2 0,3 Muu 6,2 4,1 Yhteensä 100,0 100,0 Avainsanat: Raitiovaunuliikenne, metroliikenne, lippulaji, lipputyyppi, keskimatka, matkustajakilometrit Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 29/2012 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Kieli: Suomi Sivuja: 58 HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09)

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Jukka Tarkiainen, Marja Salo ja Marko Vihervuori Datum Publikationens titel: Undersökning av biljettyper i spårvagns- och metrotrafiken 2011 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Sammandrag: Denna publikation innehåller de centrala resultaten från undersökning av biljettyper som genomfördes hösten 2011 i spårvagns- och metrotrafiken i HRT-området. I publikationen beskrivs också undersökningens metoder och huvudfaser. Undersökningssamplet består av passagerare i spårvagnstrafiken och av passagerare i metrotrafiken, och från detta material har den årliga trafiken per trafikslag beräknats med hjälp av statistiska metoder. Resans genomsnittliga längd i spårvagnstrafiken var 2,19 km och i metrotrafiken 6,45 km. Fördelning på biljettyper (%) per trafikslag var följande: I spårvagnstrafiken I metrotrafiken HRT-resekort, period 64,9 74,9 HRT-resekort, värde 18,5 11,9 HRT-enkelbiljett 6,4 7,1 HRT-mobilbiljett 6,0 3,2 HRT-dygnsbiljett (1 7 dygn) 1,2 0,6 En annan biljett 0,3 0,0 Rätt att resa utan biljett 2,7 2,2 Sammanlagt 100,0 100,0 Fördelning på hemkommuner (%) per trafikslag var följande: I spårvagnstrafiken I metrotrafiken Esbo 4,9 5,4 Helsingfors 83,9 84,7 Grankulla 0,2 0,1 Kervo 0,4 0,4 Kyrkslätt 0,4 0,4 Vanda 3,8 4,7 Sibbo 0,2 0,3 En annan kommun 6,2 4,1 Sammanlagt 100,0 100,0 Nyckelord: Spårvagnstrafiken, metrotrafiken, biljettslag, biljettyp, genomsnittliga resan, passagerarkilometer Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 29/2012 ISSN (häft.) ISBN (häft.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) Språk: finska Sidantal: 58 HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn (09)

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Jukka Tarkiainen, Marja Salo ja Marko Vihervuori Date of publication Title of publication: Ticket Survey on Tram and Metro Services 2011 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region transport Abstract: This publication presents the key results of the ticket survey conducted on HSL area tram and metro services in autumn The publication also describes the research methods used and the main phases of the survey. The survey included a sample of 35,000 tram passengers and 79,000 metro passengers. The data was extrapolated to represent travel on these modes of transport on an annual level using statistical methods. The average length of journey on tram services was 2.19 km and on metro services 6.45 km. The distribution of ticket types (%) by mode of transport was as follows: Tram services Metro services HSL Travel Card, season ticket HSL Travel Card, value HSL single ticket HSL mobile ticket HSL day ticket (1 7 days) Other ticket Right to free travel Total The distribution of passengers municipality of residence (%) by mode of transport was as follows: Tram services Metro services Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Sipoo Other Total Keywords: Tram services; Metro services; ticket type; average journey; passenger kilometers Publication series title and number: HSL publications 29/2012 ISSN (nid.) ISBN (nid.) Language: Finnish Pages: 58 ISSN (pdf) ISBN (pdf) HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, HSL, Tel

10

11 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksien kuvaus Tutkimusmenetelmä Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimus Metroliikenteen lippulajitutkimus Tutkimusohjelma ja -aikataulu Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimus Metroliikenteen lippulajitutkimus Tutkimusaineistojen tarkastelu ja käsittely Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Metroliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Tutkimusaineistojen laajennus Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Metroliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Kehitysideoita ja huomioitavaa Tutkimuksien tulokset Yleistä Matkustajien lipputyyppijakauma Matkustajien asuinkuntajakauma Matkustajakilometrit ja keskimatkat asuinkunnittain Matkustajien lipputyyppijakauman asuinkunnittain Lipputyyppijakauma raitiovaunulinjoittain ja metron eri osuuksilla Keskimatkat lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla ja metron eri osuuksilla Matkustajakilometrit lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla ja metron eri osuuksilla Vertailu vuoden 2008 ja 2011 tulosten välillä Lipputyyppijakaumien vertailu Asuinkuntajakaumien vertailu... 39

12 Liiteluettelo Liite 1. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen tutkimuslomake Liite 2. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen kooditukset Liite 3. Metroliikenteen lippulajitutkimuksen tutkimuslomake Liite 4. Metroliikenteen lippulajitutkimuksen kooditukset Liite 5. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen kulku Liite 6. Metroliikenteen lippulajitutkimuksen kulku Liite 7. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimus: näytemäärät suunnittain, aikaryhmittäin ja linjoittain Liite 8. Metroliikenteen lippulajitutkimus: näytemäärät suunnittain, aikaryhmittäin ja linjoittain Liite 9. Tiedot ja määrät raitiovaunuliikenteen tutkimusaineiston lippulajeista Liite 10. Tiedot ja määrät metroliikenteen tutkimusaineiston lippulajeista Liite 11. Metroliikenteen matkustajien lipputyyppijakauma nousuasemittain Liite 12. Metroliikenteen matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma nousuasemittain Liite 13. Metroliikenteen matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma nousuasemittain Liite 14. Metroliikenteen keskimatkat nousuasemittain Liite 15. Metroliikenteen matkustajien matkustajakilometrit lipputyypeittäin nousuasemittain Liite 16. Metroliikenteen matkustajakilometrien prosentuaalinen jakauma lipputyypeittäin nousuasemittain Liite 17. Metroliikenteen matkustajakilometrien prosentuaalinen jakauma lipputyypeittäin nousuasemittain

13 Termit HSL-alue Lippulaji Lipputyyppi Matkustajamäärä Nousijamäärä Vuonna 2011 HSL-alue muodostui kuudesta kunnasta: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Lippulaji kuvaa yhtä tietyn tyyppistä lippua. Esimerkkinä: Helsingin sisäinen kertalippu (paperinen) aikuinen, mikä on voimassa 60 min. Lipputyypillä tarkoitetaan tietyntyyppisten lippujen (lippulajien) muodostamaa ryhmää. Esimerkkeinä lipputyypistä ovat HSL:n matkakortin arvoliput ja HSL:n kännykkäliput. Tässä raportissa käsitellään raitiovaunu- ja metroliikenteen matkustajamääriä. Matkustajamäärien lähteenä on HSL:n matkustajamäärätilasto, jossa tilastoidaan joukkoliikennevälineeseen nousevia matkustajia eli ns. nousijoita. Tässä raportissa käytetään kuitenkin yleistajuisuuden vuoksi termiä matkustajamäärä (eikä nousijamäärä). Matkustajamääristä tilastoidaan joukkoliikennevälineeseen nousevia matkustajia eli ns. nousijamääriä. Tässä raportissa käytetään kuitenkin yleistajuisuuden vuoksi termiä matkustajamäärä.

14

15 13 1 Johdanto Lippulajitutkimuksella hankitaan tietoa liikkumiskäyttäytymisestä selvittämällä millaisia lippuja matkustajat käyttävät, minkä pituisia matkoja he tekevät ja missä matkustajat asuvat. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tiedot HSL-alueen raitiovaunu- ja metroliikenteestä koituvan alijäämän jakamiseksi HSL:n jäsenkuntien kesken. Tätä varten oli selvitettävä raitiovaunu- ja metroliikenteessä eri kuntien asukkaiden erityyppisillä lipuilla kulkemien matkojen määrät ja pituudet sekä matkasuoritteet matkustajakilometreinä. Raportissa esitetyt tiedot on tarkoitettu käytettäväksi joukkoliikenteen kehittämisessä ja suunnittelussa sekä HSL:n taloudellisissa tarkasteluissa. Vuonna 2011 HSL-alue muodostui kuudesta kunnasta: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Raitiovaunu- ja metroliikenne rajoittuu Helsingin rajojen sisälle. Nämä olivat ensimmäiset raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimukset HSL:ssä. Edelliset raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimukset ovat tehty vuonna 2008 HKL:n toimesta. Vuoden 2011 metroliikenteen lippulajitutkimus tehtiin osana metrotutkimusta, joka koostui profiili- ja lippulajitutkimuksesta. Profiilitutkimuksen tulokset raportoidaan erikseen. 2 Tutkimuksien kuvaus 2.1 Tutkimusmenetelmä Lippulajitutkimukset koostuivat kahdesta vaiheesta: kenttätutkimuksesta sekä siitä saatavan aineiston käsittelystä ja analysoinnista. Kenttätutkimuksessa tietoa kerättiin haastattelemalla matkustajia raitiovaunuissa ja metroasemilla. Haastattelun aluksi HSL:n lipuntarkastaja tarkasti haastateltavan matkalipun lippulajin selvittämiseksi. Tarkastus tehtiin joko tarkastajalaitteella tai silmämääräisesti riippuen lipusta (matkakortti, paperilippu tai kännykkälippu). Haastattelussa kysyttiin kokonaisuudessaan: lippulaji (tarkastettiin) asuinkunta poistumispysäkki (raitiovaunu) / määräasema (metro). Tiedot kirjattiin tutkimuslomakkeille (liitteet 1 ja 3). Lisäksi kirjattiin: haastattelijan nimi päivämäärä kalustonumero (raitiovaunu) linja (raitiovaunu) / tutkittava asema eli matkustajan nousuasema (metro) suunta (raitiovaunu) kellonaika, tutkimus alkoi / loppui nousupysäkki. Kummankin liikennemuodon osalta tutkimusalueena oli koko linjasto. Tutkimus tehtiin keräämällä mahdollisimman edustava näyte. Tarkastajien osallistuminen tutkimuksen kenttätöihin oli välttämätöntä, sillä vain heillä on oikeus tarkastaa matkaliput. Seuraavissa luvuissa on kuvattu tarkemmin tutkimusmenetelmää eri liikennemuodoissa Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimus Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksessa tavoitteena oli kerätä riittävästi näytettä linjoittain siten, että linjan näyte olisi edustava aikajaksoittain ja suunnittain sekä jakautunut tasaisesti pysäkeittäin.

16 14 Tämä saatiin aikaan suunnittelemalla tutkimusryhmien liikkuminen linjoilla etukäteen sekä haastattelemalla ainoastaan edelliseltä pysäkiltä nousseita matkustajia seuraavan pysäkkivälin aikana. Suunnitelmien lähtökohtina oli, että linjan jokaista pysäkkiä tutkittaisiin yhtä monta kertaa ja molempia linjan suuntia (sivuja) tutkittaisiin yhtä lailla eri aikajaksoissa. Linjojen molempien suuntien yhtäaikaiseen tutkimiseen käytettiin kahta tutkimusryhmää, jotka liikkuivat eri vaunuvuoroissa linjoilla. Yksi tutkimusryhmä muodostui vähintään yhdeksästä matkalipuntarkastajasta, jotka joko yksinään tai pareittain tarkastivat matkaliput ja haastattelivat nousevia matkustajia ovien läheisyydessä. Tutkimuksen yhteydessä ei määrätty tarkastusmaksuja liputtomille matkustajille, vaan heidät ohjattiin ostamaan matkalippu. Tutkimus tehtiin laskentaraitiovaunuissa, jotta niistä saatavaa matkustajamäärätietoa käytettäisiin tutkimusaineiston analysoinnissa ja laaduntarkkailussa. Laskentaraitiovaunuissa on viisi ovea ja yhdellä ovella oli kaksi tarkastajaa, paitsi etuovella riitti joillain linjoilla yksi tarkastaja Metroliikenteen lippulajitutkimus Metroliikenteen lippulajitutkimuksessa haastateltiin matkustajia asemakohtaisesti aamusta iltaan määritellyin aikajaksoin, jotta asemakohtainen näyte kuvaisi liikkumistottumuksia koko päivän osalta. Tutkimusta tehtiin asemasta riippuen portilla ja/tai laiturilla. Tutkimusta tehdessä otettiin huomioon asemien ruuhkautuminen antamalla matkustajien mennä suoraan metroon tutkimuspisteen ruuhkautuessa. Laiturilla tapahtuneen tutkimuksen yhteydessä määrättiin tarkastusmaksuja, laiturialueen rajalla liputtomat matkustajat ohjattiin ostamaan matkalippu. 2.2 Tutkimusohjelma ja -aikataulu Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimus Varsinainen tutkimus tehtiin arkipäivinä maanantaista torstaihin (viikot 36 39). Viikoilla 37 ja 38 tutkimusta tehtiin vain maanantaista keskiviikkoon, sillä oli HSL:n Matkustajapalvelut -osaston (ml. matkalippujen tarkastajat) kehittämispäivä ja oli autoton päivä. Liitteessä 5 on kuvattu yksityiskohtaisemmin tutkimuksen kulku. Jokaista linjaa päätettiin tutkia vähintään kahtena päivänä, jotta lyhyet satunnaiset poikkeamat eivät vaarantaisi tulosten luotettavuutta. Tutkimussuunnitelman muodostumiseen vaikuttivat arviot näytekertymästä, työresurssit ja linjojen matkustajamäärät. Tutkimuksen kenttätyö oli suunniteltu huomioiden tarkastajien ruokatunnit ja muut tauot sekä siirtymäajat linjoilta tauoille. Päivä oli jaettu kahteen vuoroon. Tutkimusta tehtiin pääosin kello 6:30 22:30. Tutkimuksen edistymistä seurattiin linjoittain laskemalla näytekertymää haastattelulomakkeista ja vertaamalla sitä matkustajalaskentalaitteista saatavaan tutkimuspäivän matkustajamäärään. Matkustajamäärää ja näytekertymää seurattiin raitiovaunujen liikennöintiajalta aikajaksoittain seuraavalla tavalla: (aamu) (päivä) (iltapäivä) (ilta). Matkalippujen tarkastusyksikön (MLT) tehdessä päiväkohtaiset työsuunnitelmat ohjeistuksen perustuen, seurattiin myös sivujen (suunnat) yhtenäistä määrää kahden tutkimuspäivän jälkeen. Ko-

17 15 konaisuutena varsinainen tutkimussuunnitelma oli riittävän laaja. Täydennystutkimuksia tehtiin loka-marraskuussa kolmella linjalla tiettyjen aikajaksojen vähäiseksi jääneen tutkimisen takia. Täydennystarve johtui työvuoroista ja sillä varmistettiin jokaisen linjan tutkittavien sivujen (suunta) lukumäärän yhtenäisyys. Tutkimusohjelma jakaantui siis: jokaisen raitiovaunulinjan varsinaiseen tutkimiseen näytekertymäarvion pohjalta täydennystutkimukseen linjaa tasaisesti edustavan ja aikajaksollisesti riittävän näytteen saavuttamiseksi Metroliikenteen lippulajitutkimus Varsinainen tutkimus tehtiin maanantaista torstaihin (viikot 40 44). Viikolla 41 tutkimusta tehtiin vain maanantaista keskiviikkoon, koska torstai oli koululaisten syyslomapäivä. Liitteessä 6 on kuvattu yksityiskohtaisemmin tutkimuksen kulku. Tutkimusohjelmaan vaikuttivat työresurssien määrä ja arvio näytteen saannista sekä metroaseman antama suoja säältä (ulkotilat/sisätilat). Jokainen metroasema päätettiin tutkia vain yhtenä päivänä, koska tutkimukseen kuluu runsaasti henkilöresursseja. Tutkimuksen laatua varmistettiin vertaamalla asemittain tutkimuspäivän matkustajalaskentatietoja lokakuun keskimääräisen arkipäivän tietoihin ja todettiin, että suuria poikkeamia ei ollut. Kenttätöitä lippulajitutkimuksessa tekivät matkalipuntarkastajat ja metrotutkimukseen konsultiksi valittu Taloustutkimus Oy. Kenttätutkimuksen työntekijämäärä vaihteli asemittain ja ajankohdan mukaan. Määrä oli arvioitu näytteen saannin kannalta matkustajamäärän mukaan sekä asemarakenteen ja asemien sisäänkäyntien ihmisvirtojen perusteella. Metroliikenteen lippulajitutkimus tehtiin profiilitutkimuksen kanssa asemittain yhtä aikaa, koska tarkoituksena oli käyttää kuormitusprofiilia laajennustietona. Päivittäisen tutkimusaikojen valintaan vaikuttivat aikajaksollisen edustavuuden lisäksi metroliikenteen kulku ja matkalipuntarkastajien työvuoroajat. Tutkimusaika rajoittui välille klo 7:00 21:00. Metron liikennöintipäivä oli jaettu viiteen aikajaksoon, joissa jokaisessa tutkittiin yhteensä 1,5 tunnin ajan kahdessa 45 min tutkimusjaksossa (aamu) (aamupäivä) (keskipäivä) (iltapäivä) (ilta) Kenttätöiden edistymistä seurattiin laskemalla asemakohtainen näytemäärä aikajaksoittain ja vertaamalla sitä profiilitutkimuksen matkustajalaskennan määrään samassa aikajaksossa. Näytemäärän laskentaa tehtiin ensin HSL:n toimesta ja myöhemmin Taloustutkimus Oy:n toimesta asemilla, joilla he olivat mukana lippulajitutkimuksessa. Tutkimuksen aikana nousi esille epäselvyyksiä vertailtaessa lippulajitutkimuksen tutkittua näytemäärää ja profiilitutkimuksen tuloksia. Syiden varmistamiseksi metrotutkimus (lippulajitutkimus ja profiilitutkimus) uusittiin Kontulan metroasemalla alkuperäistä tutkimuspäivää vastaavana viikonpäivänä (8.11.). Epäselvyyksien syyksi tarkentui profiilitutkimuksen matkustajalaskenta. Tämä johti tulosten laajennuksessa tarvittavien matkustajamäärätietojen selvittämiseen hyödyntäen metroasemilla olevia matkustajalaskurilaitteita. 2.3 Tutkimusaineistojen tarkastelu ja käsittely Raitiovaunu- ja metroliikenteen lippulajitutkimuksien haastattelulomakkeet lähetettiin Taloustutkimus Oy:lle tallennettavaksi tietoaineistoiksi. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen osalta tallennuksen yhteydessä tarkistettiin sivun päätepysäkin mukainen suuntatieto ja koodattiin se numeeriseen muotoon. Tallennetut tietoaineistot Taloustutkimus lähetti HSL:ään Excel-tiedostoina, joita tarkasteltiin ja käsiteltiin Excel- ja SAS-ohjelmistoilla.

18 16 Jatkokäsittelyyn kelvollisiksi todettuihin tietoaineistoihin tehtiin lisää tarkasteluja. Kummankin lippulajitutkimuksen tietoaineistoja varten oli suunniteltu loogisuustarkastelut, joissa paneuduttiin aineistojen havaintotietojen oikeellisuuteen ja etsittiin kirjoitus- tai tallennusvirheitä kuten virheellisesti kirjattuja asemakoodeja tai lippulajeja. Lippulajitietojen oikeellisuuden varmistamiseksi aineistoihin liitettiin lippulajitaulukko, jossa oli tiedot tutkimushetkellä kyseisissä kulkuvälineissä sallituista lippulajeista. Aineistoihin liitettiin myös tiedot raitiovaunulinjaston pysäkeistä ja metroradan asemista matkojen loogisuuden tarkastelua varten. Osa virheistä voitiin korjata, esimerkiksi selkeät kirjoitusvirheet, jotka olisivat muutoin johtaneet havainnon hylkäämiseen. Mikäli virheellistä tietoa ei pystytty korjaamaan, havainto jätettiin pois aineiston tarkastelusta. Myös liputtomat matkustajat poistettiin aineistoista, koska heiltä ei ole kysytty matkatietoja. Liputtomien oletettiin jakautuvan samalla tavalla kuin muiden matkustajien, eikä heitä esitetä erikseen. Alla on kuvattu tarkemmin liikennemuotokohtaisesti tietoaineiston käsittely. Matkustajalaskennassa saadaan tulokseksi kyseiseen joukkoliikennevälineeseen nousseet matkustajat eli ns. nousijat. Mahdollisesti kulkuvälinettä vaihtava matkustaja tilastoituu siis aina uudestaan nousijana noustessaan seuraavaan joukkoliikennevälineeseen. Tässä raportissa käytetään kuitenkin yleistajuisuuden vuoksi termiä matkustajamäärä (eikä nousijamäärä), mutta on syytä muistaa em. tilastollinen määritelmä Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Taloustutkimukselta saadussa aineistossa oli riviä, joilla oli haastattelutietoa kirjattuna. Havaintoja hylättiin kappaletta ja 290 havaintoa lisättiin, koska osa lastenvaunuissa matkustaneista lapsista oli jäänyt merkitsemättä. Heille annettiin samat matka- ja asuinkuntatiedot kuin ko. lastenvaunujen kanssa liikkuneelle aikuiselle. Näin saatiin havaintoriviä, jotka sisälsivät jatkokäsittelyn kannalta välttämättömät ja ristiriidattomat tiedot laajennuskerrointen laskentaa ja tiedon analysointia varten. Yleisin syy haastatteluhavainnon hylkäämiseen oli lippulaji, hylättyä havaintoa. Tähän joukkoon kuuluivat liputtomat matkustajat ja puutteellisen tai virheellisen lippulajitiedon sisältäneet havaintorivit. Muista syistä hylättiin yhteensä havaintoa. Syitä näille hylkäämisille olivat pääasiassa virheellinen tai puuttuva pysäkkitieto ja epäselvä tai puuttuva asuinkuntatieto. Havaintojen kelpoisuutta jatkokäsittelyyn tarkasteltiin ennakkoon suunnitellussa järjestyksessä, mikä vaikutti havaintomääriin hylkäyssyittäin. Esimerkiksi havaintojen lippulajitietoja tarkasteltiin ensimmäiseksi mutta virheellisen lippulajitiedon lisäksi oli mahdollista, että samalta riviltä puuttui myös asuinkunta. Havainnoille oli annettu tutkimuksen aloitusaika raitiovaunulinjan sivun tutkimisen aloitushetken mukaan. Aloitusajan mukaan havainnot jaettiin seuraaviin aikaryhmiin laajennusta varten alkavien minuuttien mukaan seuraavasti: 05:00 08:59 (aamu) 09:00 11:59 (aamupäivä) 12:00 14:59 (keskipäivä) 15:00 17:59 (iltapäivä) 18:00 01:59 (ilta). Liitteessä 7 on taulukoitu havaintomäärät linjoittain per aikaryhmä. Kummatkin suunnat on esitetty erikseen aikaryhmittäin ja koko päivän osalta yhdistettynä samaan taulukkoon.

19 Metroliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Metroliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto sisälsi havaintoa, kun Kontulan metroaseman toista tutkimuskertaa (8.11.) ei oteta huomioon. Tuloksissa käytetään siis Kontulan osalta alkuperäisen tutkimuspäivän (11.10.) aineistoa. Aineiston loogisuustarkasteluiden, käsittelyn ja korjausten jälkeen havaintoriviä sisälsi jatkotarkastelun kannalta välttämättömät ja ristiriidattomat tiedot laajennuskerrointen laskentaa ja tiedon analysointia varten. Havaintoja hylättiin kappaletta ja 588 havaintoa lisättiin. Lisätyt havaintorivit olivat lastenvaunuissa matkustaneita lapsia ja heidän suhteen toimittiin samoin kuin raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksessa. Yleisin syy haastatteluhavainnon hylkäämiseen oli puuttuva, epälooginen tai virheellisesti kirjattu tieto poistumisasemasta. Tällaisia havaintoja hylättiin kappaletta. Suuri puuttuvan tiedon määrä johtunee siitä, että matkustajat olivat velvollisia näyttämään lippunsa tarkastajalle, vaikka olisivat muutoin saattaneet kieltäytyä vastaamasta kokonaan. Muista syistä havaintoja hylättiin virheellisen lippulajikoodin ja liputtomuuden vuoksi. Muiden hylättyjen havaintojen lukumäärä oli Havaintojen kelpoisuutta jatkokäsittelyyn tarkasteltiin suunnitellussa järjestyksessä, mikä vaikutti havaintomääriin hylkäyssyittäin. Myös metron osalta lippulajikoodeja tarkasteltiin ensimmäiseksi aineistoa käsiteltäessä. Havainnoille oli annettu tutkimuksen aloitusaika metroaseman tutkimusvuoron aloitushetken mukaan. Havainnot jaettiin aloitusajan mukaan seuraaviin aikaryhmiin laajennusta varten, alkavat tunnit: 05:00 08:59 (aamu) 09:00 11:59 (aamupäivä) 12:00 14:59 (keskipäivä) 15:00 17:59 (iltapäivä) 18:00 23:59 (ilta). Liitteessä 8 on taulukoitu havaintomäärät asemittain per aikaryhmä. Kummatkin suunnat on esitetty erikseen aikaryhmittäin ja koko päivän osalta yhdistettynä samaan taulukkoon. 2.4 Tutkimusaineistojen laajennus Tutkimusaineistojen tarkastelun ja alustavan käsittelyn jälkeen määriteltiin laajennuskertoimet suhteuttaen tutkimusaineistojen havaintomäärät liikennemuotojen matkustajamääriin. seuraavissa kohdissa on kuvattu laajennustapa yksityiskohtaisemmin liikennemuodoittain Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Matkustajakilometrien ja keskimatkojen määrittämiseksi tutkimusaineistoon lisättiin pysäkkien väliset etäisyydet linjakohtaisesti. Tämä mahdollisti matkustajakilometrien laskennan aineistoa laajennettaessa, jossa havaintomäärä korotetaan tiettyyn nousijamäärään. Tutkimusaineiston laajennus tehtiin kolmessa vaiheessa suluissa mainittujen muuttujien määrätessä laajennettavan osan nousijamäärän ja alkuperäisen havaintomäärän: 1. tutkimusjakson keskimääräisen vuorokauden nousijamäärä (linjaryhmä, suunta, aikaryhmä) 2. syyskuun nousijamäärä (linjaryhmä) 3. vuoden nousijamäärä (linjaryhmä). Ensimmäisessä laajennusvaiheessa linjoista ainoastaan 1- ja 1A-linjat yhdistettiin linjaryhmäksi. Myöhemmissä vaiheissa myös linjat 3B ja 3T sekä 4- ja 4T-linjat yhdistettiin. Eri laajennusvaiheiden välissä aineistoa yhdisteltiin muuttujien perusteella, jotta voitiin laajentaa seuraavaan nousija-

20 18 määrään. Ensimmäisessä laajennusvaiheessa käytettiin matkustajalaskentalaitteiden antamaa nousijamäärää. Myöhemmissä vaiheissa käytettiin HSL:n matkustajamäärätilaston mukaisia lukuja. Vuonna liikennöi poikkeuksellisesti myös 5-linja, jonka matkustajamäärä jaettiin lippulajitutkimuksessa vuoden nousijamääriä tarkasteltaessa niille linjoille, joiden normaaliliikenteisillä reiteillä 5-linja liikennöi. Lopullisen aineiston laajennettu nousijamäärä vastaa raitiovaunuliikenteen vuotuista nousijamäärää eli nousijaa. Liitteessä 9 on esitetty havaintomäärät ja vuotuiset nousijamäärät per lippulajikoodi. Taulukossa kuvataan myös lippulajikoodille lipun tyyppi, kelpoisuusalue ja lipun lisätietoja. Lippulajikoodiin liittyvien tietojen perusteella lippulajit on voitu järjestää eri ryhmiin esim. kerta-, arvo- ja kausiliput Metroliikenteen lippulajitutkimuksen aineisto Ennen tutkimusaineiston laajennusta aineistoon liitettiin metroasemien väliset etäisyystiedot, joiden avulla voitiin laskea matkojen pituudet. Täten laajennuksen yhteydessä jokaiselle riville voitiin laskea myös laajennettu yhteenlaskettu matkan pituus kutakin laajennuksen aikajaksoa kohti. Laajennus tehtiin asemakohtaisesti kolmessa eri vaiheessa: 1. tutkimusjakson keskivuorokauden nousijamäärä (nousuasema, aikaryhmä) 2. lokakuun nousijamäärä (nousuasema) 3. vuoden nousijamäärä (nousuasema). Aikaryhmiä (kellonaika) käytettiin laajennettaessa haastatteluhavainnot vuorokauden tasolle, mutta kuukausi- ja vuositason laajennus perustui pelkästään asemakohtaiseen nousijamäärätietoon. Laajennuksen monivaiheisuuden tavoitteena oli huomioida aikaryhmien ja vuodenaikavaihtelun oikeat painotukset koko vuoden nousijamäärissä. Vuorokausitason laajennuksessa käytettiin metroasemien matkustajalaskureiden nousijamääriä. Siitä huomioitiin ainoastaan tutkimuspäivät. Kuukausi- ja vuositason laajennuksessa käytetyt nousijamäärät ovat HSL:n matkustajamäärätilaston lukuja, jotka perustuvat samaan laskuriaineistoon. Laajennetussa aineistossa havaintoja on vuotuisen nousijamäärän verran eli nousijaa. Liitteessä 10 on esitetty havaintomäärät ja vuotuiset nousijamäärät (nousut) per lippulajikoodi. Taulukossa kuvataan myös lippulajikoodille lipun tyyppi, kelpoisuusalue ja lipun lisätietoja. Lippulajikoodiin liittyvien tietojen perusteella lippulajit on voitu järjestää eri ryhmiin esim. kerta-, arvo- ja kausiliput. 2.5 Kehitysideoita ja huomioitavaa Syksyn 2011 lippulajitutkimuksien merkittäviksi huomioitaviksi asioiksi muodostuivat työresurssit, lippulajitutkimusprosessi ja tiedonkäsittely. Raitiovaunuliikenteen ja metroliikenteen lippulajitutkimuksien tekeminen samana syksynä aiheutti yli kaksi kuukautta kestävän suuren työmäärän matkalippujen tarkastusyksikölle. Hankalaksi osoittautui etenkin raitiovaunulippulajitutkimuksen täydennystutkimuksien tekeminen varsinaisen tutkimuksen jälkeen, koska metroliikenteen lippulajitutkimus alkoi heti perään. Tämä johti kenttätöiden valmistumisen viivästymiseen raitiovaunujen tutkimuksen osalta. Lisäksi näistä kahdesta tutkimuksesta kertyi paljon haastattelulomakkeita, jotka nykyistä tutkimustapaa käyttäen vaativat paljon resursseja, sillä niitä pitää käydä läpi aineiston käsittelyvaiheessa. Molemmat tekijät aiheuttivat riskin lippulajitutkimuksien tulosten valmistusaikataulun pitävyyteen ja niiden ehtimiseen HSL:n tilinpäätökseen. Aikataulussa pysyttiin vaivoin. Suositellaan, ettei raitiovaunujen ja metron tutkimusta jatkossa tehdä saman vuoden syksynä vaan mieluiten molemmat erikseen niin, että kerrallaan tutkitaan vain yksi liikennemuoto.

21 19 Tärkein kehitysidea jatkoa varten on tiedonkeruun toteuttaminen sähköisesti. Sähköinen tiedonkeruu mahdollistaa kirjoitusvirheiden ja epäloogisuuksien karsimista jo tiedonkirjausvaiheessa sekä automatisoi tallentamisvaiheen, minkä pitäisi vähentää tutkimuksen ulkoisia kustannuksia ja säästää tutkimusryhmän resursseja tärkeämpiin töihin. Sähköinen tiedonkeruu on mahdollista nykyajan teknisillä laitteilla ja sovelluksilla. 3 Tutkimuksien tulokset 3.1 Yleistä Tässä raportissa esitetään HSL-alueen raitiovaunu- ja metroliikenteen matkustajakäyttäytymiseen liittyviä lippulajitutkimuksen keskeisiä tutkimustuloksia. Aineiston perusteella saadaan tietoa matkustajien asuinkuntajakaumasta, käytetyistä lippulajeista, matkan nousu- ja poistumispysäkeistä/asemista sekä matkasuoritteesta ja keskimatkan pituuksista. Lisäksi raportissa kerrotaan tutkimustuloksien esittämistapoihin vaikuttaneista tekijöistä. Raportin tuloksissa ei ole mainittu liputtomia, vaan on oletettu heidän jakautuvan samalla tavalla muiden matkustajien kanssa. Raportissa tarkastellaan tutkimusvuoden eli vuoden 2011 lukuja. Aineistosta on tehty myös tätä raporttia yksityiskohtaisempia taulukointeja. 3.2 Matkustajien lipputyyppijakauma Tuloksista nähdään (taulukko 1 ja kuva 1), että käytetyin lipputyyppi raitiovaunu- ja metroliikenteessä oli HSL:n matkakortin kausilippu. Sitä käytti raitiovaunuliikenteessä 64,9 % matkustajista ja metroliikenteessä 74,9 % matkustajista. Kummassakin liikennemuodossa HSL:n matkakortin arvoliput olivat toiseksi käytetyin lipputyyppi osuuksien ollen 18,5 % raitiovaunu- ja 11,9 % metroliikenteessä. Kokonaisuudessaan nähdään, että HSL:n matkankortin käyttö oli lähes yhtä suurta näissä liikennemuodoissa. Muut liput -kategoria pitää sisällänsä VR:n liityntälipun ja Helsinki Cardin. Taulukko 1. Lipputyyppijakauma raitiovaunu- ja metroliikenteessä.

22 20 Kuva 1. Lipputyyppijakauma raitiovaunu- ja metroliikenteessä. Raitiovaunu- ja metroliikenteen osalta saadaan selville HSL:n lippuja käyttäneiden jakautuminen vuotiaisiin lapsiin ja aikuisiin sekä ilmaisten matkojen osalta jakautuneisuus lapsiin ja aikuisiin. Raitiovaunuliikenteessä alle 7-vuotiaiden osuus oli 1,5 % ja HSL-lippuja käyttäneiden osuus oli 97,0 % kaikista matkustajista. HSL-lippuja käyttäneistä matkustajista 93,4 % oli aikuisia ja 6,6 % lapsia (7 16-vuotiaita). Metroliikenteessä taas alle 7-vuotiaiden osuus oli 1,3 % ja HSL-lippuja käytti 97,7 % matkustajista. HSL-lipuilla matkustaneista 90,9 % oli aikuisia ja 9,1 % lapsia (7 16- vuotiaita). Taulukon 2 kausi-lipputyyppi muodostuu HSL:n kausilipuista ja VR:n liityntälipusta. Kertalippuun on yhdistetty HSL:n kertaliput ja HSL:n kännykkälippu. Helsinki Card kuuluu vuorokausilippuihin. Taulukko 2. Karkeampi lipputyyppijakauma raitiovaunu- ja metroliikenteessä.

23 Matkustajien asuinkuntajakauma Molempien liikennemuotojen kohdalla nähdään, että suurin osa matkustajista oli helsinkiläisiä (taulukko 3). Raitiovaunuliikenteessä helsinkiläisten osuus oli 83,9 % ja metroliikenteessä 84,7 %. Kummankin kohdalla espoolaisten osuus oli hieman vantaalaisten osuutta suurempi. Raitiovaunuliikenteessä 93,6 % matkustajista asui HSL-kunnissa, kun taas metroliikenteessä vastaava luku oli 95,6 %. (taulukko 3). Kuvassa 2 on esitetty taulukkoa 3 vastaavat tulokset pylväsdiagrammeina. Taulukko 3. Matkustajien asuinkuntajakauma raitiovaunu- ja metroliikenteessä.

24 22 Kuva 2. Matkustajien asuinkuntajakauma raitiovaunu- ja metroliikenteessä. 3.4 Matkustajakilometrit ja keskimatkat asuinkunnittain Taulukossa 4 on esitetty raitiovaunu- ja metroliikenteen matkustajakilometrit ja keskimatkat asuinkunnittain sekä asuinkuntien osuus kokonaismatkustajakilometreistä. Kummassakin liikennemuodossa helsinkiläisten osuus oli selkeästi suurin (raitiovaunu 84,3 % ja metro 87,1 %). Keskimatkoja tarkasteltaessa huomataan raitiovaunuliikenteessä kokonaiskeskimatkan olleen 2,2 km ja metroliikenteessä 6,5 km. Metroliikenteessä pisimpiä matkoja tekivät sipoolaiset. Taulukko 4. Matkustajakilometrit ja keskimatkat asuinkunnittain raitiovaunu- ja metroliikenteessä.

25 Matkustajien lipputyyppijakauman asuinkunnittain Taulukossa 6 on kuvattu raitiovaunuliikenteen matkustajien lipputyyppijakauman osuudet asuinkunnittain. Helsinkiläiset, matkakortilla Helsingin sisäistä kautta käyttävät olivat kaikista suurin lipputyyppi-asuinkunta-yhdistelmä (53,0 %). Yhteensä-tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että matkakortin raitiovaunulipun osuus oli 10,3 % ja paperisen raitiovaunulipun osuus oli 0,2 %. Kännykkälippu oli kuudenneksi käytetyin lipputyyppi 6,0 % osuudella. Kaikkia lukuarvoja (taulukko 5 ja 6) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). Taulukko 5. Raitiovaunuliikenteen matkustajien lipputyyppijakauma asuinkunnittain.

26 24 Taulukko 6. Raitiovaunuliikenteen matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma asuinkunnittain. Metroliikenteessä osuudeltaan suurin lipputyyppi-asuinkunta-yhdistelmä oli myös helsinkiläinen, jolla oli matkakortilla Helsingin sisäistä kautta (59,3 %) (taulukko 7 ja 8). Toisena oli helsinkiläinen, jolla oli matkakortilla Helsingin sisäinen arvolippu (8,9 %). Yhteensä-tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että matkakortin Helsingin sisäinen kausi (61,5 %) oli käytetyin lipputyyppi. Toiseksi käytetyin oli matkakortin seutu kausi (12,7 %). Kännykkälippu oli viidenneksi käytetyin lipputyyppi 3,2 % osuudella. Kaikkia lukuarvoja (taulukko 7 ja 8) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-).

27 Taulukko 7. Metroliikenteen matkustajien lipputyyppijakauma asuinkunnittain. 25

28 26 Taulukko 8. Metroliikenteen matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma asuinkunnittain. 3.6 Lipputyyppijakauma raitiovaunulinjoittain ja metron eri osuuksilla Taulukossa 9 on kuvattu raitiovaunuliikenteen matkustajamäärät lipputyypin ja linjan mukaan. Matkustajamäärät vaihtelivat linjoittain suurestikin, joten taulukossa 10 esitetään linjakohtaisesti lipputyyppijakauma. Kuvassa 3 visualisoidaan päälipputyyppien jakautuneisuutta. Eri linjojen välillä ei ollut suuria eroja, kun lipputyyppijakautuneisuutta verrataan koko raitiovaunuliikenteen lipputyyppijakaumaan. Linjalla 8 oli prosentuaalisesti eniten matkakortin kauden (70,9 %) ja kokonaisuudessa matkakortin käyttäjiä (70,9 % + 15,7 % = 86,6 %). Pienin osuus matkakortin käyttäjiä oli linjoilla 3B&3T (64,4 % + 17,9 % = 82,4 %) ja 4&4T (60,9 % + 21,6 % = 82,5 %). Paperisia lippuja käytettiin suhteessa eniten linjoilla 7B (8,5 %) ja 4&4T (8,1 %). Kaikkia lukuarvoja (taulukko 9 ja 10) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-).

29 Taulukko 9. Raitiovaunuliikenteen matkustajien lipputyyppijakauma linjoittain. 27

30 28 Taulukko 10. Prosentuaalinen lipputyyppijakauma raitiovaunulinjoittain.

31 29 Kuva 3. Lipputyyppijakauma raitiovaunulinjoittain. Metroliikenne koostui kahdesta linjasta, joita taulukoissa 11 ja 12 kuvataan kolmella eri osuudella: runko-osuus, Mellunmäen haara ja Vuosaaren haara. Matkustajamäärät lipputyypeittäin ovat jaettu näille kolmelle eri osuudelle metromatkojen perusteella. Runko-osuudella ovat matkat, joiden sekä nousu- että määräasema olivat välillä Ruoholahti-Itäkeskus. Mellunmäen haaraan kuuluvat matkat, joiden nousu- tai/ja määräasema oli Mellunmäen haaralla. Vuosaaren haaralla ovat matkat, joiden nousu- tai/ja määräasema oli Vuosaaren haaralla. Kuvassa 4 esitetään metron osuuksien päälipputyyppien jakautuneisuus. Kaikkia lukuarvoja (taulukko 11 ja 12) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). Taulukossa 12 ja kuvassa 4 on esitetty matkustajamäärän jakautuneisuus lipputyypeittäin jokaisella osuudella erikseen ja kaikkien metrolinjojen lipputyyppijakautuneisuus. Mikään osuus ei suuresti eroa metron kokonaislipputyyppijakaumasta. Runko-osuudella oli prosentuaalisesti noin kaksinkertainen määrä matkakortin seutulipulla matkustaneita verrattuna haaraosuuksilla matkustaviin. Huomattavaa on myös, että haaraosuuksilla oli suhteessa enemmän matkustajia, joilla oli oikeus matkustaa liputta, esim. lastenvaunulliset.

32 30 Taulukko 11. Metroliikenteen matkustajien lipputyyppijakauma metromatkan mukaisilla osuuksilla.

33 31 Taulukko 12. Prosentuaalinen lipputyyppijakauma metromatkojen mukaisilla osuuksilla. Kuva 4. Lipputyyppijakauma metroliikenteessä eri osuuksilla.

34 32 Liitteissä 11, 12 ja 13 on kuvattu metron matkustajamäärät lipputyypeittäin nousuasemittain. Liitteessä 11 on lipputyyppimäärät nousuasemittain ja liitteessä 12 on lipputyyppien jakaumat nousuasemittain sekä liitteessä 13 kuvaaja päälipputyyppien jakautuneisuudessa nousuasemittain. Kaikkia lukuarvoja liitteissä 11, 12 ja 13 ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). 3.7 Keskimatkat lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla ja metron eri osuuksilla Raitiovaunuliikenteen keskimatkan pituus oli 2,19 km (taulukko 13). Linjoittain keskimatka vaihteli 1,95 2,55 km välillä. Pienin keskimatka oli linjoilla 3B&3T ja suurin linjoilla 1&1A. Kaikkia linjojen keskimatkoja lipputyypeittäin tutkittaessa huomataan, että seutulipuilla tehtiin lyhyempiä matkoja kuin Helsingin sisäisillä lipuilla. Pisimmät matkat tehtiin paperisella raitiovaunulipulla (2,64 km) ja matkakortin raitiovaunuarvolipulla (2,49 km). Kaikkein suurin keskimatka oli linjalla 6 lipputyypillä paperinen raitiovaunulippu (4,00 km). Kaikkia lukuarvoja (taulukko 13) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). Taulukko 13. Raitiovaunuliikenteen keskimatkat lipputyypeittäin-linjoittain.

35 33 Koko metroliikenteessä keskimatka oli 6,45 km (taulukko 14). Mellunmäen haaran ja Vuosaaren haaran matkojen keskimatkoja (8,81 km ja 9,16 km) vertaillessa selviää, että Vuosaaren haaralle tehdyt matkat olivat pidempiä, vaikka Mellunmäen haaran pituus on noin 700 metriä pidempi kun etäisyydet on mitattu asemien keskipisteistä. Kaikkien linjojen lipputyyppejä tutkittaessa huomataan, että seutulipuilla tehtiin lyhyempiä matkoja kuin Helsingin sisäisillä lipuilla. Keskimatkan perusteella lyhyimpiä matkoja tekivät he, joilla oli oikeus matkustaa ilman lippua (5,55 km). Liitteessä 14 on kuvattu metron keskimatkat lipputyypeittäin nousuasemittain. Kaikkia lukuarvoja (taulukko 14 ja liite 14) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). Taulukko 14. Metroliikenteen keskimatkat lipputyypeittäin metromatkojen mukaisilla osuuksilla. 3.8 Matkustajakilometrit lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla ja metron eri osuuksilla Matkustajakilometrit määräytyvät matkustajamäärän ja keskimatkan tulona (taulukko 15). Linjojen keskimatkoissa ei ole suuria eroja verrattuna matkustajamääristä johtuviin eroihin, joten matkustajamäärät rinnastuvat matkustajakilometreihin verratessa linjoja toisiinsa. Tämä on hyvin nähtävissä, kun verrataan kuvia 3 ja 5 keskenään. Matkustajamäärien jakauma lipputyypeittäin muistuttaa hyvin paljon matkustajakilometrien vastaavaa jakaumaa. Taulukosta 16 selviää, että jokaisella linjalla matkakortin Helsingin sisäisillä kausilipuilla tehdyt matkat vastaavat noin puolta (linjasta riippuen 48,6 61,3 %) linjan matkustajakilometreistä. Toiseksi suurin osa matkustajakilometreistä tehtiin joko matkakortin raitiovaunulipulla tai seutu kausilipul-

36 34 la. Linjasta riippuen toiseksi suurimman lipputyypin matkustajakilometrien osuus oli 8,8 14,1 %. Kaikkia lukuarvoja (taulukko 15 ja 16) ei ole esitetty: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). Taulukko 15. Raitiovaunuliikenteen matkustajakilometrit lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla.

37 35 Taulukko 16. Matkustajakilometrien prosentuaalinen jakauma lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla. Kuva 5. Matkustajakilometrien jakauma lipputyypeittäin raitiovaunulinjoilla.

38 36 Metroliikenteessä suurin osa matkustajakilometreistä jakautui lipputyypeille: matkakortin Helsingin sisäinen kausi, seutukausi ja matkakortin Helsingin sisäinen arvolippu. Tämä on nähtävissä selkeästi kaikkia metromatkoja (taulukko 17 ja 18) tarkasteltaessa: matkakortin Helsingin sisäisen kauden osuus oli 64,4 %, seutukauden osuus 10,4 % ja Helsingin sisäisen arvolipun 10,7 %. Matkustajamääräjakauma lipputyypeittäin oli metroliikenteessä raitiovaunuliikenteen tapaan hyvin samanlainen kuin matkustajakilometrien jakauma lipputyypeittäin. Tämä huomataan, kun verrataan kuvia 4 ja 6 Liitteissä 15, 16 ja 17 on kuvattu matkustajakilometrien ja niiden jakautuminen lipputyypeittäin nousuasemittain. Kaikkia lukuarvoja (taulukko 17 ja 18 sekä liitteet 15, 16 ja 17) ei ole esitetty, koska: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). Taulukko 17. Metroliikenteen matkustajakilometrit lipputyypin ja metromatkan mukaan.

39 37 Taulukko 18. Metroliikenteen matkustajakilometrien prosentuaalinen jakauma lipputyypeittäin metromatkojen mukaisilla osuuksilla. Kuva 6. Matkustajakilometrien jakauma lipputyypeittäin metrossa eri osuuksilla.

40 38 4 Vertailu vuoden 2008 ja 2011 tulosten välillä 4.1 Lipputyyppijakaumien vertailu Vuonna 2008 tehtiin myös lippulajitutkimukset raitiovaunu- ja metroliikenteessä. Tuolloin ei selvitetty matkustajien keskimatkanpituuksia. Raitiovaunuliikenteessä tutkimusmenetelmä erosi vuoden 2011 raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksesta. Aiemmin tutkimus tehtiin raitiovaunujen ovilla, ja pyydettiin matkustajia näyttämään matkakortti lukijalaitteelle ja muut kuin matkakortilla olevat liput kirjattiin lomakkeisiin. Erona näiden kahden eri vuoden välillä on lisäksi eräiden lippulajien uudistuminen. Merkittävää eroa ei kuitenkaan ole, sillä lipputyypit ovat pysyneet samana, mikä mahdollistaa vertailun. Taulukko 19. Vuoden 2008 ja 2011 raitiovaunuliikenteen lipputyyppijakauman vertailu. Raitiovaunujen yhteenlaskettu matkustajamäärä ei ole juuri muuttunut tutkimusten välillä. HSL:n kausilipun eli matkakortin kauden käyttäminen ei ole muuttunut paljoakaan (1,0 %). Suurin muutos on tapahtunut HSL:n paperisen raitiovaunulipun käytössä, minkä käyttö on vähennyt suuresti (-97,3 %). Samaan aikaan HSL:n matkakortin arvolipun (15,1 %), HSL:n kertalippujen (31,0 %) ja HSL:n kännykkälipun (5,2 %) määrät ovat kasvaneet. Vuosien 2008 ja 2011 lipputyyppijakauman osuuksia vertailtaessa havaitaan, että HSL:n paperisen raitiovaunulipun osuus on laskenut eniten (-5,9 %-yks). HSL:n matkakortin arvolipun osuus on kasvanut eniten (2,5 %-yks). Kummankin vuoden jakaumaa verratessa selviää, että HSLraitiovaunulipun (paperinen) osuuden vähentyminen näkyy useamman lipputyypin osuuden kasvuna. Metron vuoden 2008 lippulajitutkimuksessa käytettiin vuoden 2011 tutkimuksesta eroavaa tutkimusmenetelmää. Kuten raitiovaunujen lippulajitutkimuksessa, metroasemilla matkustajia pyydettiin näyttämään matkakorttinsa lukijalaitteille, joiden tietojärjestelmästä otettiin lippulajia ja asuinkuntaa koskevat tiedot. Myös metron eri vuosien tuloksia verratessa on otettava huomioon eräiden lippulajien uudistuminen.

41 39 Taulukko 20. Vuoden 2008 ja 2011 metroliikenteen lipputyyppijakauman vertailu. Tutkimusvuosien välillä metron kokonaismatkustajamäärä on kasvanut 6,8 %. Metroliikenteessä HSL:n matkakortin käyttö on lisääntynyt kausilipun osalta 11,7 % ja arvolipun osalta 17,6 %. Vuosien 2008 ja 2011 lipputyyppijakauman osuuksia vertailtaessa (taulukko 20) nähdään, että HSL-matkakortin kauden osuus on kasvanut 3,3 %-yks. HSL:n kertalipun käyttö on osuudeltaan 7,1 % eli sen osuus on laskenut -2,3 %-yks. Vuosien 2008 ja 2011 lipputyyppijakaumat ovat muutoin hyvin samankaltaisia. 4.2 Asuinkuntajakaumien vertailu Vuosien 2008 ja 2011 raitiovaunu- ja metroliikenteen asuinkuntajakaumien vertailtavuuteen vaikuttaa myös näiden vuosien lippulajitutkimuksien tutkimusmenetelmien erot. Vuonna 2008 lippulajitutkimuksessa matkustajia pyydettiin näyttämään matkakorttinsa lukijalaitteelle, joten matkakorttia käyttäneiden matkustajien asuinkuntatieto on peräisin matkakortilta. Matkakortille on merkitty matkustajan kotikunta. Vuonna 2011 kysyttiin matkustajalta asuinkuntaa riippumatta siitä mitä lippua hän käyttää. Käytännössä on mahdollista, että henkilö asuu toisessa kunnassa kuin missä hän on kirjoilla, joten tuloksien välillä pienet erot voivat johtua myös tästä. Raitiovaunuliikenteen kuntalaisosuuksia osuuksia verratessa (taulukko 21) nähdään selkeimpinä eroina helsinkiläisten osuuden kasvu (5,2 %-yks.) ja muiden kuin esitettyjen kuntien asukkaiden osuuden pieneneminen (-4,4 %-yks.).

42 40 Taulukko 21. Vuoden 2008 ja 2011 raitiovaunuliikenteen asuinkuntajakauman vertailu. Raitiovaunuliikenteessä (taulukko 21) matkustajien asuinkuntien määrissä on eroja vertaillessa vuoden 2008 tietoja vuoden 2011 tietoihin. Etenkin muiden kuin mainittujen kuntien asukkaiden määrä raitiovaunuliikenteessä on vähentynyt (-40,7 %). Samaan aikaan myös kauniaislaisten (-20,3 %), espoolaisten (-8,6 %), keravalaisten (-5,5 %) ja vantaalaisten (-10,4 %) määrät ovat laskeneet. Helsinkiläisten (6,3 %) ja kirkkonummelaisten (22,1 %) määrät ovat kasvaneet. Metroliikenteen kuntalaisosuuksia verratessa (taulukko 22) nähdään selkeimpinä eroina helsinkiläisten osuuden kasvu (4,3 %-yks.) ja muiden kuin esitettyjen kuntien asukkaiden osuuden pieneneminen (-2,9 %-yks.). Muutoin kuntalaisosuuksien määrät ovat pysyneet aikalailla samoina. Taulukko 22. Vuoden 2008 ja 2011 metroliikenteen asuinkuntajakauman vertailu. Metroliikenteen (taulukko 22) matkustajien asuinkuntien määrissä on muutoksia vuoden 2008 ja 2011 välillä. Muiden kuin taulukossa 22 mainittujen kuntien asukkaiden määrä metroliikenteessä on vähentynyt -35,9 %. Myös kauniaislaisten määrä on vähentynyt selkeästi, -24,3 %. Samaan aikaan helsinkiläisten (12,5 %), keravalaisten (7,5 %) ja kirkkonummelaisten (3,1 %) määrät ovat kasvaneet. Kokonaisuudessaan metroliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 6,8 % verrattaessa vuotta 2011 vuoteen 2008.

43 Liite 1. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen tutkimuslomake. 41

44 42 Liite 2. Raitiovaunuliikenteen lippulajitutkimuksen kooditukset. Ratikka Koodit Lippulajit Kaikista tarkastajalaitteella luettavista korteista otetaan ylös 4-numeroinen koodi. Muut liput luokitellaan seuraavasti: HSL:n paperiliput Ryhmälipun ollessa kyseessä jokainen sen matkustaja kirjataan ylös! Esim. kertalippu sisäinen (HKI) aikuinen x2 tulee Kertaliput kahdelle riville eli kaksi matkustajaa, joilta kummaltakin kysytään tiedot. Lipussa lukee kertalippu. Aikuinen Raitiovaunulippu 0 Lipussa lukee raitiovaunulippu. Sisäinen HKI 1 Seutu 2 Lähiseutu 3 3 Lapsi Sisäinen HKI 4 Seutu 5 Lähiseutu 3 6 Vuorokausiliput Aikuinen Sisäinen HKI 7 Seutu 8 Lapsi Sisäinen HKI 9 Seutu 10 Lipussa lukee vuorokausilippu. Muut Kännykkäliput 11 VR:n liityntälippu 12 Vaaditaan myös VR:n kantakortti. Tarkastajalippu henkilö on jo aiemmin joutunut ostamaan ko. lipun Aikuinen 15 Lapsi 16 Muut liput 20 esim. Helsinki Card Oikeus matkustaa ilman lippua Lapsi alle 7 v 31 Lastenvaunullinen 32 Muu 33 esim. virkapukuinen poliisi tai saattaja (oikeus saattajaan merkitty saatettavan lippuun) Liputon 99 kirjataan vain tämä koodi, ei tehdä kysymyksiä Laskentaraitiovaunujen kalustonumerot 71, 72, 73, 74, 76, 82, 86, 94, 96, 101, 104 ja 109