Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014

Transkriptio

1 Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014

2

3 Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014 HSL Helsingin seudun liikenne

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A, Helsinki PL 100, HSL puhelin (09) Lisätietoja: Marko Vihervuori, (09) marko.vihervuori@hsl.fi Copyright: Kartat, graafit / HSL 2015 Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2015

5 Esipuhe Tämä julkaisu sisältää Helsingin seudun lähijunaliikenteessä syksyllä 2014 tehdyn lippulajitutkmuksen keskeiset tulokset ja menetelmäkuvauksen. Tutkimus käsittää koko lähijunaliikenteen aina Karjaalle, Riihimäelle ja Lahteen asti. Edellinen lippulajitutkimus tehtiin lähijunaliikenteessä vuonna 2010, mutta silloin tutkimus rajoittui HSL-alueen sisälle. Tutkimuksen raportti Lippulajitukimus lähijunaliikenteessä HSL-alueella 2010 on julkaistu HSL:n verkkosivulla: Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa lähijunaliikenteen matkustuskäyttäytymisestä. Tuloksia hyödynnetään joukkoliikenteen kehittämisessä ja HSL:n sekä VR:n taloudellisissa tarkasteluissa. Lähijunaliikenteen lippulajitutkimuksesta on vastannut HSL:n Liikennetutkimukset ja -ennusteet - ryhmän liikennetutkija Matleena Lindeqvist. Tutkimuksen suunnittelivat liikennetutkijat Matleena Lindeqvist ja Jukka Tarkiainen yhdessä HSL:n Matkalippujen tarkastusyksikön kanssa. Kenttätyöt tehtiin HSL:n matkalipuntarkastajien voimin ja tutkimusaineiston käsittelystä vastasi liikennetutkija Sampo Kantele. Tutkimusraportin on laatinut Matleena Lindeqvist ja taittanut tutkimusavustaja Iituliina Hyyrynen.

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Matleena Lindeqvist, Sampo Kantele, Jukka Tarkiainen ja Marko Vihervuori Päivämäärä Julkaisun nimi: Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne Tiivistelmä: Syksyllä 2014 HSL teki lippulajitutkimuksen koko lähijunaliikenteessä eli Helsingistä Karjaalle, Riihimäelle ja Lahteen asti. Tutkimuksen avulla kerättiin tietoa matkustajien käyttämistä lipputyypeistä, asuinkunnista, matkojen pituuksista ja liityntäkulkutavoista. Tämä raportti sisältää tutkimuksen keskeiset tulokset ja kuvauksen tutkimusmenetelmästä ja sen päävaiheista. Tutkimuksessa saatiin matkustajan näyte, joka laajennettiin tilastollisin menetelmin kuvaamaan koko vuoden lähijunaliikennettä. Vuonna 2014 lähijunissa tehtiin yhteensä 60,5 miljoonaa matkaa, joista HSLalueen sisäisiä matkoja oli 51,2 miljoonaa. Kaikkien lähijunaliikenteessä tehtyjen matkojen keskimääräinen pituus oli 16,5 kilometriä, kun HSL-alueen sisäisillä matkoilla keskipituus oli 11,0 kilometriä. Matkustajien lipputyyppijakauma (%) oli seuraava: Lipun tyyppi HSL-alueen sisäiset matkat Koko lähijunaliikenne HSL-matkakortti, kausi 65,8 55,8 HSL-matkakortti, arvo 18,5 15,7 HSL-kertalippu 6,9 5,9 HSL-kännykkälippu 0,8 0,7 HSL-vuorokausilippu (1-7 vrk) 0,3 0,3 VR-lippu 4,4 18,9 Oikeus matkustaa liputta 3,2 2,8 Yhteensä 100,0 100,0 Matkustajien asuinkuntajakauma (%) oli seuraava: Koko lähijunaliikenne HSLjäsenkunnat Muut Asuinkunta HSL-alueen sisäiset matkat Espoo 17,3 14,9 Helsinki 45,6 40,0 Kauniainen 1,2 1,0 Kerava 5,1 4,8 Kirkkonummi 3,1 2,7 Sipoo 0,2 0,2 Vantaa 21,9 19,0 Hyvinkää 0,3 3,0 Järvenpää 0,9 4,5 Mäntsälä 0,2 1,1 Tuusula 0,7 1,7 Muu Helsingin seutu 0,7 0,8 Muu Suomi tai ulkomaat 2,8 6,3 Yhteensä 100,0 100,0 Avainsanat: Lähijunaliikenne, lippulaji, lipputyyppi, keskimatka, matkustajakilometrit Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 14/2015 ISSN (pdf) ISBN (pdf) Kieli: Suomi Sivuja: 60 HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09)

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Matleena Lindeqvist, Sampo Kantele, Jukka Tarkiainen ja Marko Vihervuori Datum Publikationens titel: Biljettslagsundersökning i närtågstrafiken 2014 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Sammandrag: På hösten 2014 utförde HRT en biljettslagsundersökning i hela närtågstrafiken, dvs. från Helsingfors ända till Karis, Riihimäki och Lahtis. Med hjälp av undersökningen samlades information om vilka biljettyper passagerarna använder, deras hemkommuner, resornas längder och anslutningsfärdsätt. Denna rapport presenterar de centrala resultaten av biljettslagsundersökningen. I rapporten beskrivs också undersökningens metoder och huvudfaser. Undersökningssamplet består av passagerare. Samplet utvidgades med statistiska metoder till en beskrivning av den årliga närtågstrafiken. År 2014 gjordes sammanlagt 60,5 miljoner resor i närtågstrafiken varav 51,2 miljoner resor var interna resor inom HRT-området. Den genomsnittliga längden av alla resor i närtågstrafiken var 16,5 kilometer, medan för resor inom HRT-området var den genomsnittliga längden 11,0 kilometer. Fördelningen av biljettyper (%) var följande: Biljettyp HRT-områdets interna resor Hela närtågstrafiken HRT-resekort, period 65,8 55,8 HRT-resekort, värde 18,5 15,7 HRT-enkelbiljett 6,9 5,9 HRT-mobilbiljett 0,8 0,7 HRT-dygnsbiljett (1 7 dygn) 0,3 0,3 VR-biljett 4,4 18,9 Rätt att resa utan biljett 3,2 2,8 Sammanlagt 100,0 100,0 Fördelningen enligt hemkommun (%) var följande: HRT:s medlemskommuner Övriga Hemkommun HRT-områdets interna resor Hela närtågstrafiken Esbo 17,3 14,9 Helsingfors 45,6 40,0 Grankulla 1,2 1,0 Kervo 5,1 4,8 Kyrkslätt 3,1 2,7 Sibbo 0,2 0,2 Vanda 21,9 19,0 Hyvinge 0,3 3,0 Träskända 0,9 4,5 Mäntsälä 0,2 1,1 Tusby 0,7 1,7 Övriga Helsingforsregionen 0,7 0,8 Övriga Finland eller utlandet 2,8 6,3 Sammanlagt 100,0 100,0 Nyckelord: Närtågstrafiken, biljettslag, biljettyp, genomsnittliga resan, passagerarkilometer Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 14/2015 ISSN (pdf) ISBN (pdf) Språk: finska Sidantal: 60 HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn (09)

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Matleena Lindeqvist, Sampo Kantele, Jukka Tarkiainen ja Marko Vihervuori Date of publication Title of publication: Ticket Survey on Commuter Train Services 2014 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport Abstract: In autumn 2014, HSL conducted a ticket survey on all commuter train services, i.e. from Helsinki to Karjaa, Riihimäki and Lahti. The survey was conducted to collect information about the ticket types used, passengers home municipalities, journey lengths and feeder modes. This report presents the key results of the survey and describes the research method and the main phases of the survey. The survey included a sample of 36,200 passengers, which was extrapolated using statistical methods to represent commuter train services over the whole year. In 2014, a total of 60.5 million journeys were made on commuter trains. Journeys within the HSL area amounted to 51.2 million. The average length of all journeys made on commuter trains was 16.5 kilometers, while the average length of journeys within the HSL area was 11 kilometers. The distribution of ticket types (%) was as follows: Ticket type Journeys within the HSL area HSL Travel Card, season ticket HSL Travel Card, value HSL single ticket HSL SMS ticket HSL day ticket (1-7 days) VR ticket Rigth to free travel Total All commuter train services The distribution of passengers municipality of residence (%) was as follows: HSL member municipalities Other Municipality of residence Journeys within the HSL area Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Tuusula Rest of the Helsinki region Rest of Finland or other countries Total All commuter train services Keywords: Commuter train services, ticket type, average journey, passenger kilometers Publication series title and number: HSL Publications 14/2015 ISSN (PDF) ISBN (PDF) Language: Finnish Pages:60 HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, HSL, Tel

10

11 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen kuvaus Tutkimusmenetelmä ja -aikataulu Näytetavoite ja tutkimussuunnitelmat Tutkimusaineiston käsittely Tutkimusaineiston laajennus Tutkimuksen tulokset Tulosten tarkastelussa huomioitavaa Matkustajien lipputyyppijakauma Matkustajien asuinkuntajakauma Matkojen keskipituudet ja matkustajakilometrit asuinkunnittain Lipputyyppijakauma asuinkunnittain HSL-alueen sisäisillä matkoilla Linjakohtaiset tulokset Lipputyyppijakauma linjoittain Asuinkuntajakauma linjoittain Matkojen keskipituudet linjoittain Liityntäkulkutavat asemittain Vertailu vuosien 2010 ja 2014 tulosten välillä Tulosten vertailussa huomioitavaa Lipputyyppijakauma Asuinkuntajakauma Matkojen keskipituudet Liitteet Kuvaluettelo Kuva 1. Lipputyyppijakauma lähijunaliikenteessä vuonna Kuva 2. Matkustajien asuinkuntajakauma lähijunaliikenteessä vuonna Kuva 3. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Kuva 4. Matkustajien lipputyyppijakauma junalinjoittain vuonna Kuva 5. Matkustajien asuinkuntajakauma HSL:n sisäisillä linjoilla vuonna Kuva 6. Matkustajien asuinkuntajakauma HSL:n ulkopuolelle ulottuvilla linjoilla vuonna Kuva 7. Liityntäkulkutavat muutamilla lähijunaliikenteen asemilla vuonna Kuva 8. Lähijunamatkustajien lippulajijakauma vuosina 2010 ja Kuva 9. Lähijunamatkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2010 ja

12 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Lähijunaliikenteen linjat radan ja liikennöintialueen mukaan Taulukko 2. Tutkimuksessa kerätty näytemäärä suhteessa keskimääräisen arkipäivän matkustajamääriin syyskuussa Taulukko 3. Matkustajamäärät lipputyypeittäin lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 4.Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 5. HSL-alueen sisäiset matkat lipun kelpoisuusalueittain vuonna Taulukko 6. Matkustajamäärät asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 7. Matkustajien prosentuaalinen asuinkuntajakauma lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 8. Matkan keskipituudet asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 9. Matkustajakilometrit asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 10. Matkustajakilometrien prosentuaalinen jakauma asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Taulukko 11. HSL-alueen sisäiset lähijunamatkat lipputyypeittäin ja asuinkunnittain vuonna Taulukko 12. HSL-alueen sisäisten lähijunamatkojen lipputyyppijakauma asuinkunnittain vuonna Taulukko 13. Matkustajat junalinjoittain ja lipputyypeittäin vuonna Taulukko 14. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma junalinjoittain vuonna Taulukko 15. HSL-alueen sisällä, rajan yli ja ulkopuolella tehdyt lähijunamatkat HSL-alueen ulkopuolelle ulottuvilla linjoilla vuonna Taulukko 16. Matkustajat junalinjoittain ja asuinkunnittain vuonna Taulukko 17. Matkustajien prosentuaalinen asuinkuntajakauma junalinjoittain vuonna Taulukko 18. Matkojen keskipituudet linjoittain ja matkan tyypin mukaan vuonna Taulukko 19. Lähijunamatkustajien liityntäkulkutavat asemittain vuonna Taulukko 20. Lähijunamatkustajien liityntäkulkutavat asemittain vuonna 2014 (prosenttiosuudet) Taulukko 21. Lähijunamatkustajat lipputyypeittäin vuosina 2010 ja Taulukko 22. Lähijunamatkustajien lipputyyppijakauma vuosina 2010 ja Taulukko 23. Lähijunamatkustajat asuinkunnittain vuosina 2010 ja Taulukko 24. Lähijunamatkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2010 ja Taulukko 25. Matkojen keskipituudet asuinkunnittain vuonna 2010 ja Taulukko 26. Matkojen keskipituudet linjoittain vuosina 2010 ja Liiteluettelo Liite 1.Tutkittujen lähtöjen määrä linjoittain ja suunnittain suhteessa kaikkiin arkivuorokauden lähtöihin syksyllä Liite 2. Hyväksytyt havainnot linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin Liite 3. Havainnot ja matkustajamäärät lippulajeittain Liite 4. Lähijunaliikenteen linjakartta

13 Termit Helsingin seutu Helsingin seutuun kuuluu 14 kuntaa. Näistä seitsemän on HSL:n jäseniä ja muodostavat HSL-alueen. Kunnat on lueteltu alla kohdissa HSL-alue ja Muu Helsingin seutu. HSL-alue Vuonna 2014 HSL-alueen muodostivat seitsemän jäsenkuntaa eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. Lippulaji Lippulaji kuvaa yhtä tiettyä lippua. Esimerkkinä: Helsingin sisäinen paperinen aikuisten kertalippu, joka on voimassa 60 minuuttia. Lipputyyppi Lipputyypillä tarkoitetaan tietyntyyppisten lippujen (lippulajien) muodostamaa ryhmää. Esimerkkeinä lipputyypeistä ovat HSL:n matkakortin arvoliput ja HSL:n kertaliput. Matkustajakilometri Yksi matkustajakilometri on yhden matkustajan kulkema yhden kilometrin matka. Matkustajamäärä Matkustajamäärien lähteenä on HSL:n matkustajamäärätilasto, jossa tilastoidaan joukkoliikennevälineeseen nousevia matkustajia eli ns. nousijoita. Nousijamäärän sijaan raportissa käytetään yleistajuisuuden vuoksi termiä matkustajamäärä. Muu Helsingin seutu Muulla Helsingin seudulla tarkoitetaan HSL-alueeseen kuulumattomia Helsingin seudun kuntia. Vuonna 2014 näitä olivat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti.

14

15 13 Johdanto Lippulajitutkimuksella hankitaan tietoa matkustuskäyttäytymisestä selvittämällä, millaisia lippuja matkustajat käyttävät, missä kunnassa he asuvat, minkä pituisia matkoja he tekevät ja mitä liityntäkulkutapoja he käyttävät. Syksyllä 2014 HSL toteutti tutkimuksen koko lähijunaliikenteessä Helsingistä aina Riihimäelle, Lahteen ja Karjaalle asti (tutkimuksen teko lopetettiin Kirkkonummelle, mutta myös Siuntiosta, Inkoosta ja Karjaalta nousseet tai sinne matkustavat haastateltiin normaalisti, ks. luku 2.2). Tavoitteena oli selvittää nykyisen järjestelyn mukaiset lipunkäyttöosuudet HSL:n ja VR:n välillä sekä tuottaa tiedot lähijunaliikenteen alijäämän jakamiseksi HSL:n jäsenkuntien kesken. Edellisen kerran lippulajitutkimus toteutettiin lähijunaliikenteessä syksyllä Lähijunaliikenne koostuu HSL:n tilaamasta ainoastaan HSL-alueen sisällä liikennöitävästä liikenteestä sekä HSL-alueen rajan ylittävästä liikenteestä. Vuonna 2014 HSL-alueen muodostivat seitsemän jäsenkuntaa eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. Lähijunaliikenteen linjojen jakautuminen HSL-alueen sisäisiin ja rajan ylittäviin linjoihin on esitetty taulukossa 1. HSL-alueen sisällä tehtävillä matkoilla on voimassa HSL:n matkalippujärjestelmä, muilla matkoilla VR:n lippujärjestelmä. Taulukko 1. Lähijunaliikenteen linjat radan ja liikennöintialueen mukaan syksyllä Rata HSL-alueen sisäinen HSL-alueen rajan ylittävä Rantarata Vantaankosken rata Päärata Oikorata A E L S U M I K N Y H R T W* X* Z * Ruuhka-aikojen tunnuksettomat Helsingin ja Riihimäen väliset junavuorot nimettiin tutkimusta varten linjoiksi W ja X. Näillä tarkoitetaan seuraavia junavuoroja: - W: Tunnuksettomat sm-junat, jotka pysähtyvät Helsingissä, Pasilassa, Kyrölässä, Järvenpäässä, Saunakalliossa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä (junanumerot 9689, 9640) - X: Tunnuksettomat veturijunat, jotka pysähtyvät Kyrölää ja Saunakalliota lukuun ottamatta kuten W (junanumerot 221, 227, 9701, 222, 228)

16 14 1 Tutkimuksen kuvaus 1.1 Tutkimusmenetelmä ja -aikataulu Tutkimus koostui kahdesta vaiheesta: matkustajahaastatteluista sekä kerätyn aineiston käsittelystä ja analysoinnista. Matkustajahaastatteluista vastasivat HSL:n matkalipuntarkastajat. He kulkivat tutkimussuunnitelman mukaisesti junalinjoja päästä päähän haastatellen tasaisesti jokaiselta asemalta nousevia matkustajia. Tutkimussuunnitelmasta ja näytteen edustavuudesta on kerrottu tarkemmin seuraavassa luvussa. Haastattelun aluksi tarkastaja tarkasti haastateltavan matkalipun lippulajin selvittämiseksi. Tämän jälkeen kysyttiin asuinkuntaa, matkan nousu- ja poistumisasemaa sekä liityntäkulkutapoja, eli miten haastateltava oli tullut nousuasemalle ja miten hän aikoi jatkaa poistumisasemalta eteenpäin. Kysymykset koskivat aina vain kyseisessä junassa tehtyä matkaa. Poistumisasemalla tarkoitettiin siis sitä asemaa, jolla matkustaja aikoi poistua juuri kyseisestä junasta, vaikka hän tämän jälkeen vaihtaisikin toiseen junaan. Vastaukset kirjattiin tarkastajalaitteella. Tarkastajien osallistuminen tutkimuksen kenttätöihin oli välttämätöntä, sillä vain heillä on oikeus tarkastaa matkaliput. Tutkimusta tehtiin maanantaista perjantaihin (viikot 37 41). Lisäksi yksittäisiä junavuoroja tutkittiin vielä 8.10., ja Autottoman päivän sekä JHL:n työnseisauksen pysäyttämän metro- ja raitiovaunuliikenteen takia tutkimusta ei tehty Näytetavoite ja tutkimussuunnitelmat Tutkimuksessa pyrittiin keräämään mahdollisimman edustava näyte joka linjalta, suunnalta ja aikaryhmästä. Aikaryhmät olivat seuraavat: klo , , ja Suunnittelun lähtökohtana oli, että näytettä kerätään kymmenen prosenttia joka linjan, suunnan ja aikaryhmän matkustajista keskimääräisenä arkivuorokautena kuitenkin niin, että joka ryhmästä pyritään saamaan vähintään 150 matkustajan näyte. Näitä periaatteita jouduttiin kuitenkin soveltamaan linjoilla, joilla on vain muutamia lähtöjä päivässä ja vähän matkustajia. Tutkittavien junien määrää rajoitti käytettävissä olevien matkalipuntarkastajien määrä ja heidän työaikansa. Tutkimuksen teko aloitettiin pääsääntöisesti kuuden jälkeen aamulla ja lopetettiin ennen puoltayötä. L- ja T-linjoilla, jotka liikennöivät vain myöhäisillasta varhaisaamuun, tutkimusta jatkettiin kuitenkin muutamana päivänä myös yli puolenyön. Lisäksi L-linjalla tutkimus aloitettiin parina aamuna jo viiden jälkeen. Tarkastajaresurssien järkevän käytön takia päädyttiin myös siihen, että tarkastajat eivät jatkaneet Y-linjalla Karjaalle asti, vaan ottivat paluujunan Kirkkonummen asemalta. Näin tutkimukseen ei saatu mukaan Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja, mutta muuten Siuntiosta, Inkoosta ja Karjaalta nousseet tai sinne matkustavat haastateltiin tutkimuksessa normaalisti. Näytetavoitteiden määrittämisen jälkeen arvioitiin, kuinka monta junalähtöä on tutkittava, jotta näytetavoite täyttyisi. Arviointi perustui tutkimusta tekevien tarkastajien määrään, linjan ajoaikaan ja matkustajamääriin eri kellonaikoina. Lisäksi huomioitiin junavaunujen eli yksiköiden määrä kullakin lähdöllä. Pääsääntöisesti tutkimusta tehtiin kerrallaan vain yhdessä vaunussa. Liitteessä 1 on esitetty tutkittujen lähtöjen määrä linjoittain suhteessa kaikkiin arkipäivän lähtöihin. Kun tutkittavien lähtöjen määrä oli selvillä, tehtiin päiväkohtaiset tutkimussuunnitelmat tarkastajien muodostamille tutkijaryhmille. Yhdessä tutkijaryhmässä oli pääsääntöisesti vähintään kuusi tarkastajaa, ja tutkimusta teki päivittäin neljä eri tutkijaryhmää kaksi aamuvuorossa ja kaksi

17 15 iltavuorossa. Saman päivän aikana tutkittiin aina useita eri linjoja. Näin pyrittiin varmistamaan, että mahdollinen poikkeava liikenne vaikuttaisi tuloksiin mahdollisimman vähän. Linjan, suunnan ja aikaryhmän lisäksi tutkimussuunnitelmia tehdessä huomioitiin se, että kaikkia junan eri osia tutkittaisiin tasaisesti. Niinpä tutkimussuunnitelmiin merkittiin myös tutkittavien yksiköiden numerot ja tutkimussuunta, eli edetäänkö yksikössä keskeltä päätyihin päin vai päädyistä keskelle päin. Tällä on merkitystä erityisesti hyvin ruuhkaisilla junavuoroilla, joissa kaikkia matkustajia ei välttämättä ehditä tutkimaan. Seuraavassa taulukossa on vertailtu tutkimuksessa kerättyä näytemäärää (hyväksytyt havainnot) keskimääräisen arkipäivän matkustajamääriin syyskuussa Tutkimuksessa saavutettiin näytetavoite tai se ylitettiin kaikilla muilla linjoilla paitsi T:llä. Yöaikaan liikennöivän junan tutkiminen vaatii poikkeusjärjestelyjä tarkastajien työvuoroihin eikä T-linjan tutkimista moneen kertaan pidetty tarpeellisena. Näytemäärät linjoittain, aikaryhmittäin ja suunnittain on esitetty liitteessä 2. Taulukko 2. Tutkimuksessa kerätty näytemäärä suhteessa keskimääräisen arkipäivän matkustajamääriin syyskuussa Linja Matkustajia keskimääräisenä arkipäivänä syyskuussa 2014 Näytemäärä Näytteen osuus matkustajamäärästä A % E % H % I % K % L % M % N % R % S % T % U % W % X* % Y % Z % Yhteensä % * X-linjan eli tunnuksettomien veturijunien matkustajamäärät perustuvat muista poiketen VR:n keväällä 2014 tekemiin matkustajalaskentoihin. Muiden linjojen matkustajamäärät ovat HSL:n matkustajatilastoista, jotka perustuvat vaunuissa oleviin Dilax-laskimiin.

18 Tutkimusaineiston käsittely Tutkimusaineiston käsittely jakaantui kahteen vaiheeseen: tutkimuksen aikaiseen seurantaan ja aineiston jatkokäsittelyyn, johon sisältyivät loogisuustarkastelut ja aineiston laajentaminen koko vuoden matkustajamääriin. Tutkimus tehtiin matkalipuntarkastajien tarkastajalaitteella, johon on asennettu tiedonkeruusovellus lippulajitutkimusta varten. Jokaisen tutkimuspäivän jälkeen kerätty haastatteluaineisto siirrettiin tarkastajalaitteilta tutkijoiden analysoitavaksi. Matkalipuntarkastajilla oli käytössään myös sähköinen ongelmatilanneraportti, jolla he pystyivät viestimään mahdollisista ongelmista suoraan kentältä. Aineiston päivittäisen seurannan ja tarkastajien ongelmatilanneraporttien ansiosta pystyttiin jatkuvasti tarkkailemaan, kertyykö näytettä suunnitellusti, onko aineisto hyvälaatuista, tarvitaanko paikkaustutkimuksia ja pitääkö ohjeistusta muuttaa. Näyteaineistoa varten oli suunniteltu loogisuustarkastelut aineiston laadun varmistamiseksi. Lippulajitietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi aineistoon liitettiin lippulajitaulukko, jossa oli tiedot tutkimushetkellä lähijunaliikenteessä sallituista lippulajeista. Lisäksi tarkastettiin, oliko lippu kelvollinen matkustajan ilmoittamalla matkalla. Esimerkiksi jos matkustajalla oli Helsingin sisäinen lippu, mutta hän ilmoitti matkustavansa Pasilasta Leppävaaraan eli seutulipun vaativan matkan, havainto hylättiin. Lisäämällä aineistoon työsuunnitelmien mukaiset tutkimuksen aloitusajat voitiin tarkastaa, että tutkimus oli tehty suunnitellulla tavalla ja aineisto oli sen mukaista. Aineistoon liitettiin myös tiedot juna-asemien välisistä etäisyyksistä matkojen pituuden laskemiseksi. Tutkimusaineisto sisälsi alun perin havaintoa, joista havaintoa hylättiin tutkimusta tehdessä virheellisinä tallennuksina tai liputtomina matkustajina. Yhden tutkitun Y-junan havainnot jouduttiin hylkäämään kokonaan (153 kpl), sillä matkakortin lukijalaitteiden ongelmien takia tarkastajat eivät tutkineet vuorolla lainkaan matkakortin arvolipulla matkustaneita. Loogisuustarkasteluissa aineistosta hylättiin havainnot, joissa käytetty lippu ei ollut kelvollinen sillä tehdyllä matkalla (845 kpl). Lopuksi aineistoon lisättiin 275 alle 7-vuotiasta lasta, joita ei ollut kirjattu mukaan lastenvaunujen kanssa liikkuvien aikuisten havaintojen yhteyteen samoin kuntalaisuustiedoin. Aineiston käsittelyvaiheen jälkeen havaintoa sisälsi jatkotarkastelun kannalta välttämättömät ja ristiriidattomat tiedot laajennuskerrointen laskentaa ja tiedon analysointia varten. Havainnot luokiteltiin aikaryhmiin suoraan haastatteluajan mukaan. Pieni poikkeus tästä tehtiin ruuhka-aikaan liikennöivillä I- ja K-linjoilla, joilla oli vain muutamia matkustajia ja havaintoja klo 9 15 aikaryhmässä. Nämä yhdistettiin junan lähtöajan mukaan joko aamun (klo 5 9) tai iltapäivän (klo 15 18) aikaryhmiin. 1.4 Tutkimusaineiston laajennus Tutkimusaineiston tarkastelun ja käsittelyn jälkeen aineistolle määriteltiin laajennuskertoimet suhteuttaen havaintomäärät matkustajamääriin linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin. Myös aineiston laajennusta asemakohtaisesti pohdittiin, mutta pienimpien asemien havaintomäärät eivät olisi tähän riittäneet ja olisi jouduttu monimutkaiseen havaintojen yhdistelyyn. Laajennus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensin havainnot laajennettiin tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamääriin linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin. Toisessa vaiheessa keskimääräiseen arkipäivään laajennettu aineisto kerrottiin linjoittain koko vuoden 2014 matkustajamääriin. Tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamäärät saatiin junavaunuissa olevien dilax-laskinten tuottamista tiedoista. Tästä poikkeuksena oli kuitenkin linja X eli tunnuksettomat

19 17 veturijunat, joiden matkustajamäärät perustuivat VR:n keväällä 2014 tekemiin matkustajalaskentoihin. Vuositason laajennuksessa käytetyt matkustajamäärät olivat HSL:n virallisen matkustajamäärätilaston lukuja. Laajennetussa aineistossa havaintoja on lähijunaliikenteen vuotuisen matkustajamäärän verran eli matkustajaa. Liitteessä 3 on esitetty havaintomäärät ja vuotuiset matkustajamäärät (nousut) lippulajeittain. Taulukossa kuvataan myös kunkin lippulajin tyyppi ja kelpoisuusalue sekä mahdollisia lisätietoja. Lippulajikoodiin liittyvien tietojen perusteella lippulajit on voitu järjestää eri ryhmiin, esimerkiksi kerta-, arvo- ja kausilippuihin. Matkustajalaskennassa saadaan tulokseksi kyseiseen joukkoliikennevälineeseen nousseet matkustajat eli nousijat. Mahdollisesti kulkuvälinettä vaihtava matkustaja tilastoituu siis aina uudestaan nousijana noustessaan seuraavaan joukkoliikennevälineeseen. Yleistajuisuuden vuoksi raportissa käytetään kuitenkin nousijamäärän sijaan termiä matkustajamäärä. Edellä mainittu tilastollinen määritelmä on kuitenkin hyvä pitää mielessä.

20 18 2 Tutkimuksen tulokset 2.1 Tulosten tarkastelussa huomioitavaa Lippulajitutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella saadaan tietoa matkustajien asuinkuntajakaumasta, käytetyistä lippulajeista, nousu- ja poistumisasemista, matkojen keskipituuksista ja matkustajakilometreistä sekä liityntäkulkutavoista asemittain. Tässä luvussa esitetään tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Näiden lisäksi tuloksista on saatavilla myös yksityiskohtaisempia tarkasteluja. Raportin taulukoissa ja kuvissa lähijunaliikenteen matkat on jaettu kolmeen ryhmään: HSLalueen sisällä tehtyihin, HSL-alueen rajan ylittäviin ja kokonaan HSL-alueen ulkopuolella tehtyihin matkoihin. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että rantaradalla haastattelujen teko lopetettiin Kirkkonummen asemalle, vaikka Y-linja jatkaa Karjaalle asti (ks. luku 2.2). Siten tuloksissa ei ole mukana kokonaan HSL-alueen ulkopuolella tehtyjä Y-linjan matkoja eikä niitä HSL-alueen rajan ylittäviä matkoja, jotka päättyvät tai alkavat Kirkkonummen asemalta. Näiden matkojen osuus on kuitenkin varsin pieni. HSL:n matkustajalaskentojen mukaan lokakuussa 2014 Y-linjan keskimääräisen arkipäivän matkoista 0,5 % tehtiin Siuntion ja Karjaan välillä ja 3,7 % Kirkkonummen aseman ja HSL:n ulkopuolisen alueen välillä. Lisäksi kaikkien Y-linjalla tehtyjen matkojen osuus koko lähijunaliikenteestä oli vuonna 2014 vain 1 %. Tuloksissa ei ole mainittu liputtomia, vaan on oletettu heidän jakautuvan samalla tavalla muiden matkustajien kanssa. Kaikkia lukuarvoja ei ole voitu raportin taulukoissa esittää liian pienen havaintomäärän takia tai siksi, ettei tutkimuksessa saatu yhtään havaintoa. Tällaiset kohdat on merkitty taulukoihin seuraavasti: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tai tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). 2.2 Matkustajien lipputyyppijakauma Vuonna 2014 kaikista lähijunaliikenteen matkoista 85 % oli HSL-alueen sisäisiä, 13 % HSLalueen rajan ylittäviä ja 3 % kokonaan HSL-alueen ulkopuolella tehtyjä. HSL-alueella tehtyjen ja muiden matkojen lipputyyppijakaumat olivat hyvin erilaiset, sillä HSL-alueen ulkopuolella ei voi matkustaa HSL:n lipulla eikä HSL-alueen sisäisillä matkoilla puolestaan myydä VR:n lippuja. HSL-alueella tehdyillä lähijunamatkoilla selvästi käytetyin lipputyyppi oli HSL:n matkakortille ladattu kausilippu, jota käytti noin kaksi kolmasosaa matkustajista. Matkakortille ladatulla arvolipulla matkusti puolestaan 18 % ja HSL:n kertalipulla (paperi, kertakortti tai kännykkä) 8 % matkustajista. Vaikka HSL-alueen sisäisille matkoille ei myydä VR:n lippuja, niillä on silti sallittua matkustaa tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi henkilö, joka matkustaa VR:n lipulla HSL-alueen ulkopuolelta, voi vaihtaa samalla lipulla HSL-alueen sisäiseen junaan. Kaikkiaan VR:n lipuilla tehtiin 4 % HSL-alueen sisäisistä matkoista. Liputta matkustamaan oikeutettuja oli 3 % matkustajista. HSL-alueen rajan ylittävillä lähijunamatkoilla lähes puolet matkusti VR:n kausilipulla ja kolmannes kertalipulla. Kokonaan HSL-alueen ulkopuolella tehdyillä matkoilla kertalippujen osuus oli suurempi ja kausilippujen pienempi. Sarjalippujen osuus oli molemmilla matkoilla noin 14 % (taulukot 3 ja 4, kuva 1).

21 19 Taulukko 3. Matkustajamäärät lipputyypeittäin lähijunaliikenteessä vuonna Matkustajat (1 000 matkustajaa) Lipputyyppi HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä HSL-liput yhteensä HSL matkakortti, kausi HSL matkakortti, arvo HSL kertalippu HSL kännykkälippu HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) VR-liput yhteensä VR lähiliikenne, kausi VR lähiliikenne, sarja VR lähiliikenne, kerta VR henkilökortti VR kaukoliikenne VR muu Oikeus matkustaa liputta Alle 7-vuotias lapsi *** Lastenvaunullinen **** Muu (esim. poliisi tai saattaja) Yhteensä * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja. *** HSL-alueella liputta matkustamaan oikeutettuja olivat alle 7-vuotiaat, VR-alueella alle 6-vuotiaat. **** HSL-alueella lastenvaunulliset olivat oikeutettuja matkustamaan liputta, VR-alueella eivät.

22 20 Taulukko 4. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma lähijunaliikenteessä vuonna Prosenttia (%) matkustajista Lipputyyppi HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä HSL-liput yhteensä 92, ,3 HSL matkakortti, kausi 65, ,8 HSL matkakortti, arvo 18, ,7 HSL kertalippu 6, ,9 HSL kännykkälippu 0, ,7 HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) 0, ,3 VR-liput yhteensä 4,4 99,0 99,0 18,9 VR lähiliikenne, kausi 1,9 49,1 40,7 8,9 VR lähiliikenne, sarja 0,5 14,4 13,8 2,6 VR lähiliikenne, kerta 1,3 32,6 37,8 6,2 VR henkilökortti 0,5 1,2 1,9 0,6 VR kaukoliikenne 0,2 0,8 2,9 0,3 VR muu 0,1 0,9 1,9 0,3 Oikeus matkustaa liputta 3,2 1,0 1,0 2,8 Alle 7-vuotias lapsi *** 1,6 0,1 0,3 1,4 Lastenvaunullinen **** 1, ,0 Muu (esim. poliisi tai saattaja) 0,4 0,8 0,7 0,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja. *** HSL-alueella liputta matkustamaan oikeutettuja olivat alle 7-vuotiaat, VR-alueella alle 6-vuotiaat. **** HSL-alueella lastenvaunulliset olivat oikeutettuja matkustamaan liputta, VR-alueella eivät.

23 21 Kuva 1. Lipputyyppijakauma lähijunaliikenteessä vuonna * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja. Taulukossa 5 on esitetty HSL-alueen sisäisten matkojen lippujakauma kelpoisuusalueittain. Yleisin lipputyyppi oli pääkaupunkiseudun alueella kelpaava seutulippu, jota käytti 43 % matkustajista. Toiseksi eniten matkustettiin Helsingin sisäisellä lipulla, jota käytti kolmannes matkustajista. Muiden kuntien sisäisten lippujen osuudet jäivät hyvin pieneksi. Lähiseutu 3 on lippu, jolla voi matkustaa koko HSL-alueella Kirkkonummelta ja Keravalta Helsinkiin. Lähiseutu 2 kelpaa puolestaan muualla paitsi Helsingissä. Lähiseutu 3 -lipulla matkusti 8 % matkustajista, lähiseutu 2 - lipulla vain noin neljännes tästä.

24 22 Taulukko 5. HSL-alueen sisäiset matkat lipun kelpoisuusalueittain vuonna Lipun kelpoisuusalue matkustajaa Osuus (%) lipuista Kuntien sisäiset liput ,0 Sisäinen Helsinki (sis. tekstiviestiliput) ,3 Sisäinen Espoo ,0 Sisäinen Vantaa ,4 Sisäinen Kirkkonummi 85 0,2 Sisäinen Kerava-Sipoo 57 0,1 Seutu ,4 Lähiseutu ,1 Lähiseutu ,9 Muu ,6 VR lippu ,4 Oikeus matkustaa liputta ,2 Kaikki yhteensä ,0 2.3 Matkustajien asuinkuntajakauma Kaikista lähijunaliikenteen matkustajista 40 % oli helsinkiläisiä, 19 % vantaalaisia ja 15 % espoolaisia. Seuraavaksi eniten matkustajia oli Keravalta ja Järvenpäästä, joiden kummankin osuus oli vajaa 5 % matkustajista. HSL-alueen sisäisillä matkoilla pääkaupunkiseudun suurten kuntien osuudet olivat vielä edellä mainittuakin suurempia: helsinkiläiset tekivät matkoista 46 %, vantaalaiset 22 % ja espoolaiset 17 %. Muista HSL:n jäsenkunnista Keravan osuus oli 5 %, Kirkkonummen 3 %, Kauniaisten 1 % ja Sipoon 0,2 %. Kaikkiaan HSL:n jäsenkuntien osuus HSL-alueella tehdyistä matkoista oli 94 %. HSL-alueen rajan yli ulottuvia matkoja tekivät eniten järvenpääläiset, joiden osuus oli reilu neljännes. Seuraavaksi eniten matkustajia oli Hyvinkäältä (17 %), Helsingistä (11 %), Lahdesta (8 %), Riihimäeltä (8 %), Mäntsälästä (6 %) ja Tuusulasta (6 %). Määrältään selvästi vähäisempiä, kokonaan HSL-alueen ulkopuolisia matkoja tekivät erityisesti hyvinkääläiset, järvenpääläiset, riihimäkeläiset ja tuusulalaiset (taulukko 6 ja 7, kuva 2).

25 23 Taulukko 6. Matkustajamäärät asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Matkustajat (1 000 matkustajaa) Asuinkunta HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Lahti Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Raasepori Riihimäki Siuntio Tuusula Vihti Muu Suomi tai ulkomaat HSL-jäsenkunnat yhteensä Muu Helsingin seutu yhteensä Kaikki yhteensä * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja.

26 24 Taulukko 7. Matkustajien prosentuaalinen asuinkuntajakauma lähijunaliikenteessä vuonna % matkustajista Asuinkunta HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä Espoo 17,3 1,8.. 14,9 Helsinki 45,6 10,5 1,4 40,0 Kauniainen 1,2 0,1-1,0 Kerava 5,1 3,4 0,5 4,8 Kirkkonummi 3,1 0,1-2,7 Sipoo 0,2 0,2-0,2 Vantaa 21,9 3,4 0,3 19,0 Hyvinkää 0,3 16,6 24,0 3,0 Inkoo 0,1 0,1-0,1 Järvenpää 0,9 26,3 18,7 4,5 Lahti 0,2 8,2 3,2 1,3 Mäntsälä 0,2 6,5 6,7 1,1 Nurmijärvi 0,3 0,4 1,2 0,3 Pornainen.. 0,4 0,4 0,1 Raasepori 0,2 0,6-0,2 Riihimäki 0,2 8,0 18,2 1,7 Siuntio 0,2 0,9.. 0,3 Tuusula 0,7 5,5 14,9 1,7 Vihti 0,4 0,4 0,5 0,4 Muu Suomi tai ulkomaat 2,0 6,6 9,8 2,8 HSL-jäsenkunnat yhteensä 94,4 19,5 2,3 82,5 Muu Helsingin seutu yhteensä 2,8 56,1 66,4 11,2 Kaikki yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja.

27 25 Kuva 2. Matkustajien asuinkuntajakauma lähijunaliikenteessä vuonna * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja. 2.4 Matkojen keskipituudet ja matkustajakilometrit asuinkunnittain Vuonna 2014 HSL-alueen sisäisten lähijunamatkojen keskimääräinen pituus oli 11,0 kilometriä, HSL-alueen rajan ylittävien matkojen 52,6 kilometriä ja kokonaan HSL-alueen ulkopuolella tehtyjen 20,5 kilometriä. Kaikkien lähijunamatkojen keskimääräinen pituus oli 16,5 kilometriä. Lyhimpiä matkoja tekivät helsinkiläiset (10,5 km) ja pisimpiä lahtelaiset (80,8 km) (taulukko 8). Erilaisten keskipituuksien takia matkustajakilometrien asuinkuntajakauma poikkeaa matkustajamäärien mukaisesta jakaumasta. Esimerkiksi HSL-alueen sisäisillä matkoilla helsinkiläiset tekivät huomattavasti lyhyempiä matkoja kuin keravalaiset ja kirkkonummelaiset, ja siksi Helsingin osuus matkustajakilometreistä oli lähes 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin sen osuus matkustajista (taulukot 9 ja 10, kuva 3).

28 26 Taulukko 8. Matkan keskipituudet asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Matkan keskipituus (km) Asuinkunta HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä Espoo 11,0 65,3.. 11,9 Helsinki 8,7 63,6 19,6 10,5 Kauniainen 12,7 53,2-13,2 Kerava 20,8 29,8 22,7 21,6 Kirkkonummi 22,7 78,5-23,0 Sipoo 20,0 34,9-21,4 Vantaa 11,6 40,6 13,7 12,2 Hyvinkää 8,2 54,5 16,1 42,3 Inkoo 22,6 62,4-31,0 Järvenpää 10,7 31,5 24,4 27,4 Lahti 10,5 98,6 27,6 80,8 Mäntsälä 8,4 48,8 42,3 42,7 Nurmijärvi 10,2 54,8 15,5 16,9 Pornainen.. 32,7 42,4 30,0 Raasepori 9,4 81,8-36,2 Riihimäki 8,6 65,5 17,6 45,8 Siuntio 20,8 47,8.. 31,4 Tuusula 14,7 38,6 15,1 24,6 Vihti 11,1 66,7 23,4 17,9 Muu Suomi tai ulkomaat 10,1 69,7 19,8 28,7 HSL-jäsenkunnat yhteensä 11,0 53,7 19,2 12,3 Muu Helsingin seutu yhteensä 11,4 41,4 21,1 31,9 Kaikki yhteensä 11,0 52,6 20,5 16,5 * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja.

29 27 Taulukko 9. Matkustajakilometrit asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna Matkustajakilometrit (1 000 kilometriä) Asuinkunta HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Lahti Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Raasepori Riihimäki Siuntio Tuusula Vihti Muu Suomi tai ulkomaat HSL-jäsenkunnat yhteensä Muu Helsingin seutu yhteensä Kaikki yhteensä * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja.

30 28 Taulukko 10. Matkustajakilometrien prosentuaalinen jakauma asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna % matkustajakilometreistä Asuinkunta HSL-sisäinen HSL-rajan yli* HSLulkopuolinen** Yhteensä Espoo 17,3 2,3.. 10,7 Helsinki 36,1 12,7 1,3 25,5 Kauniainen 1,4 0,1-0,8 Kerava 9,6 1,9 0,6 6,2 Kirkkonummi 6,5 0,2-3,7 Sipoo 0,4 0,1-0,3 Vantaa 23,0 2,6 0,2 14,1 Hyvinkää 0,2 17,2 18,9 7,6 Inkoo 0,2 0,2-0,2 Järvenpää 0,8 15,8 22,2 7,5 Lahti 0,2 15,4 4,3 6,5 Mäntsälä 0,1 6,0 13,8 2,9 Nurmijärvi 0,3 0,4 0,9 0,4 Pornainen.. 0,3 0,8 0,2 Raasepori 0,1 1,0-0,5 Riihimäki 0,1 10,0 15,7 4,6 Siuntio 0,4 0,8 0,1 0,5 Tuusula 1,0 4,1 11,0 2,5 Vihti 0,4 0,5 0,6 0,4 Muu Suomi tai ulkomaat 1,8 8,7 9,4 4,8 HSL-jäsenkunnat yhteensä 94,3 19,9 2,2 61,3 Muu Helsingin seutu yhteensä 2,9 44,1 68,3 21,6 Kaikki yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja.

31 29 Kuva 3. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain lähijunaliikenteessä vuonna * HSL-rajan ylittävissä matkoissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä matkoja. ** HSL-alueen ulkopuolisissa matkoissa ei ole mukana Siuntion ja Karjaan välisiä matkoja. 2.5 Lipputyyppijakauma asuinkunnittain HSL-alueen sisäisillä matkoilla Seuraavassa HSL-alueen sisällä tehtyjä lähijunamatkoja tarkastellaan lipun kelpoisuusalueittain ja asuinkunnittain. Vuonna 2014 HSL-alueen sisäistä lähijunamatkoista vajaa neljännes (23,5 %) oli helsinkiläisten Helsingin sisäisellä kausilipulla tekemiä. Seuraavaksi suurimmat matkustajaryhmät olivat seutuliikenteen kausilipulla matkustavat vantaalaiset (12,6 %) ja espoolaiset (9,5 %). Keravalaiset ja kirkkonummelaiset käyttivät eniten lähiseutu 3 -kausilippua.

32 Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä 30 Taulukko 11. HSL-alueen sisäiset lähijunamatkat lipputyypeittäin ja asuinkunnittain vuonna Lipun tyyppi Matkustajat (1000 matkustajaa) asuinkunnittain ja lipputyypeittäin HSL:n matkakortti, kausi yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Sisäinen Vantaa Sisäinen Kirkkonummi Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n matkakortti, arvo yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Sisäinen Vantaa Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n paperiset kertaliput (sis. vuorokausiliput) yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Sisäinen Vantaa Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n tekstiviestilippu (vain Helsingissä) HSL:n kertakorttiliput (sis. vuorokausiliput) yht Sisäinen Helsinki Seutu VR lippu Kausi Sarja Kerta Muu Oikeus matkustaa liputta Lapsi alle 7v Lastenvaunullinen Muu (esim. poliisi tai saattaja) Yhteensä

33 Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä 31 Taulukko 12. HSL-alueen sisäisten lähijunamatkojen lipputyyppijakauma asuinkunnittain vuonna 2014 Lipun tyyppi Prosenttia (%) matkustajamäärästä asuinkunnittain ja lipputyypeittäin HSL:n matkakortti, kausi yht. 11,9 32,7 0,7 3,3 1,9 0,1 14,6 0,4 0,2 65,8 Sisäinen Helsinki 0,1 23, ,4 0,1 0,1 24,2 Sisäinen Espoo 1, ,0 Sisäinen Vantaa , ,3 Sisäinen Kirkkonummi , ,1 Seutu 9,5 8,5 0, ,6 0,2 0,1 31,7 Lähiseutu 2 0, ,3 0,5.. 0, ,2 Lähiseutu 3 0,2 0,6.. 2,8 1,3 0,1 0,2 0,1.. 5,4 HSL:n matkakortti, arvo yht. 3,6 7,5 0,3 0,8 0,7 0,1 4,4 0,5 0,6 18,5 Sisäinen Helsinki 0,2 4, ,4 0,2 0,2 5,9 Sisäinen Espoo 0,7.. 0, ,8 Sisäinen Vantaa , ,7 Seutu 2,5 2,2 0,2.. 0,1.. 3,1 0,2 0,2 8,6 Lähiseutu 2 0, ,2 0,2.. 0, ,6 Lähiseutu 3 0,1 0,5.. 0,5 0,4.. 0,1 0,1 0,1 1,8 HSL:n paperiset kertaliput (sis. vuorokausiliput) yht. 0,9 2,7 0,1 0,3 0,3.. 1,5 0,4 0,7 7,0 Sisäinen Helsinki 0,1 1, ,1 0,1 0,4 2,3 Sisäinen Espoo 0, ,3 Sisäinen Vantaa , ,4 Seutu 0,6 0, ,9 0,2 0,3 3,0 Lähiseutu ,1 0,1-0, ,3 Lähiseutu 3.. 0,2.. 0,2 0, ,1 0,1 0,7 HSL:n tekstiviestilippu (vain Helsingissä) HSL:n kertakorttiliput (sis. vuorokausiliput) yht... 0, ,1 0,2 0,8.. 0, ,1 0,3 Sisäinen Helsinki - 0, ,1 0,1 Seutu ,1 0,1 VR lippu 0,2 0,7.. 0,5 0,2.. 0,6 1,3 1,0 4,4 Kausi 0,1 0,2.. 0,1 0,1.. 0,1 0,9 0,4 1,9 Sarja.. 0,1.. 0, ,1 0,1 0,5 Kerta 0,1 0,2.. 0,2 0,1.. 0,2 0,3 0,2 1,3 Muu 0,1 0,2.. 0, ,2 0,1 0,2 0,8 Oikeus matkustaa liputta 0,5 1,3.. 0,2 0,1-0,8 0,1 0,1 3,2 Lapsi alle 7v. 0,3 0,7-0,1 0,1-0, ,6 Lastenvaunullinen 0,2 0,5-0, , ,2 Muu (esim. poliisi tai saattaja).. 0, , ,4 Yhteensä 17,3 45,6 1,2 5,1 3,1 0,2 21,9 2,8 2,8 100,0

34 Linjakohtaiset tulokset Tässä luvussa tarkastellaan matkustajien lipputyyppi- ja asuinkuntajakaumia sekä matkojen keskipituuksia linjoittain. Tulokset eroavat selvästi toisistaan sen mukaan, onko linja HSL-alueen sisäinen vai rajan ylittävä. Varsinaisten linjojen lisäksi Helsingin ja Riihimäen välisessä lähijunaliikenteessä liikennöi ruuhka-aikaan muutamia tunnuksettomia junavuoroja. Ne on nimetty tutkimuksessa linjoiksi W ja X, jotka tarkoittavat seuraavia junavuoroja: W: Tunnuksettomat sm-junat, jotka pysähtyvät Helsingissä, Pasilassa, Kyrölässä, Järvenpäässä, Saunakalliossa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä (9689, 9640) X: Tunnuksettomat veturijunat, jotka pysähtyvät Kyrölää ja Saunakalliota lukuun ottamatta kuten W (junanumerot 221, 227, 9701, 222, 228) Lipputyyppijakauma linjoittain HSL-kausilipun käyttö oli luonnollisesti yleisintä HSL-alueen sisäisillä linjoilla (taulukot 13 ja 14, kuva 4). Eniten sitä käytettiin I-, K-, E-, U- ja A-linjoilla, joiden matkustajista yli kaksi kolmasosaa käytti HSL:n kausilippua. HSL:n sisäisistä linjoista S-linjalla käytettiin kaikkein vähiten kausilippua (56,0 %), mutta sen sijaan eniten arvolippua (25,6 %). S-linja on Kirkkonummelle pääosin ruuhka-aikojen ulkopuolella liikennöivä linja, joten sitä käytetään oletettavasti muita vähemmän säännöllisiin työmatkoihin. HSL:n kertalippuja käytettiin eniten yöliikenteen junissa eli Kirkkonummelle liikennöivällä L-linjalla (11,8 %) ja Riihimäelle liikennöivällä T-linjalla (12,8 %). HSL-alueen ulkopuolelle liikennöiviä linjoja ovat H, R, T, Y ja Z sekä yksittäiset tunnuksettomat junavuorot W ja X. Näistä selkeästi eniten HSL-lipuilla matkustavia oli T- ja Y-linjoilla (T: 72,0 %, Y: 68,4 %), joilla tehtiin paljon HSL-alueen sisäisiä matkoja (taulukko 15). Riihimäelle kulkevilla H- ja R-linjoilla sekä Lahteen liikennöivällä Z-linjalla lipputyyppijakaumat olivat hyvin samankaltaiset. VR:n lippujen osuus oli kaikilla yli 70 %. HSL:n lippuja käytti R- ja Z-linjoilla yli neljännes matkustajista, H-linjalla jonkin verran tätä vähemmän (22,1 %). H-linja pysähtyy Keravan ja Riihimäen välillä joka asemalla, joten sillä tehtiin R-linjaa enemmän HSL-alueen ulkopuolisia matkoja. Koska Riihimäen ja Helsingin välillä liikennöivät tunnuksettomat junavuorot W ja X pysähtyvät HSL-alueella vain Helsingin rautatieasemalla ja Pasilassa, niiden matkustajista lähes kaikki käyttivät VR:n lippuja. Näillä junavuoroilla käytettiin myös ylivoimaisesti eniten VR:n kausilippua (lähes 80 % matkustajista), mikä kertoo linjojen palvelevan erityisesti säännöllisesti liikkuvia työmatkalaisia.

35 HSL kausilippu HSL arvolippu HSL kertalippu (sis. vrk-liput) HSL liput yhteensä VR kausilippu VR sarjalippu VR kertalippu VR Muu* VR liput yhteensä Oikeus matkustaa liputta Yhteensä 33 Taulukko 13. Matkustajat junalinjoittain ja lipputyypeittäin vuonna Linja Matkustajat (1000 matkustajaa) A E I K L M N S U H R T W** X** Y*** Z Yhteensä Linjat A U ovat HSL-alueen sisäisiä linjoja, linjat H Z kulkevat HSL-alueen ulkopuolelle. * VR Muu sisältää kaukoliikenteen liput, henkilökortit, tytäryhtiöiden ja perheenjäsenten alennusliput sekä muut VR:n liput. ** Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) *** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja.

36 HSL kausilippu HSL arvolippu HSL kertalippu (sis. vrk-liput) HSL liput yhteensä VR kausilippu VR sarjalippu VR kertalippu VR Muu* VR liput yhteensä Oikeus matkustaa liputta Yhteensä 34 Taulukko 14. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma junalinjoittain vuonna Linja Osuus (%) linjakohtaisesta matkustajamäärästä A 67,2 17,8 8,0 92,9 2,6 0,5 1,2 0,9 5,2 2,0 100,0 E 69,4 19,7 6,3 95,3 1,3 0,1 0,6 0,6 2,7 2,0 100,0 I 73,0 14,0 6,8 93,8 2,5 0,4 0,8 0,8 4,5 1,7 100,0 K 72,8 15,5 4,8 93,1 2,4 0,3 1,1 1,1 4,9 2,0 100,0 L 63,9 20,8 11,8 96,5 0,7-1,7 0,6 3,0 0,5 100,0 M 66,0 17,9 9,0 92,9 1,2 0,4 0,6 0,9 3,0 4,1 100,0 N 62,7 18,9 9,6 91,2 1,7 0,4 1,4 1,0 4,6 4,2 100,0 S 56,0 25,6 9,8 91,4 1,5 0,5 1,7 0,6 4,2 4,4 100,0 U 68,1 20,4 5,1 93,7 2,1 0,3 1,5 0,3 4,2 2,1 100,0 H 15,6 4,7 1,8 22,1 36,8 10,2 26,1 3,4 76,5 1,4 100,0 R 18,9 5,7 1,4 26,0 34,3 10,5 24,7 3,3 72,7 1,3 100,0 T 44,9 14,3 12,8 72,0 8,0 3,5 16,0 0,5 28,0-100,0 W** ,4 4,3 14,3 1,8 99,8 0,2 100,0 X** 0, ,3 79,0 6,4 10,0 2,9 98,3 1,4 100,0 Y*** 50,4 12,8 5,2 68,4 16,9 3,9 8,9 1,0 30,8 0,8 100,0 Z 19,3 5,1 2,4 26,8 25,5 14,0 29,7 2,1 71,3 1,9 100,0 Yhteensä 55,8 15,7 6,8 78,3 8,9 2,6 6,2 1,3 18,9 2,8 100,0 Linjat A U ovat HSL-alueen sisäisiä linjoja, linjat H Z kulkevat HSL-alueen ulkopuolelle. * VR Muu sisältää kaukoliikenteen liput, henkilökortit, tytäryhtiöiden ja perheenjäsenten alennusliput sekä muut VR:n liput. ** Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) *** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja.

37 35 Kuva 4. Matkustajien lipputyyppijakauma junalinjoittain vuonna Linjat A U ovat HSL-alueen sisäisiä linjoja, linjat H Z kulkevat HSL-alueen ulkopuolelle. * VR Muu sisältää kaukoliikenteen liput, henkilökortit, tytäryhtiöiden ja perheenjäsenten alennusliput sekä muut VR:n liput. ** Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) *** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja.

38 36 Taulukko 15. HSL-alueen sisällä, rajan yli ja ulkopuolella tehdyt lähijunamatkat HSL-alueen ulkopuolelle ulottuvilla linjoilla vuonna Linja Matka Matkustajat (1000 matkustajaa) Osuus (%) matkustajista H HSL-sisäinen ,3 HSL-rajan yli ,0 HSL-ulkopuolinen ,7 yhteensä ,0 R HSL-sisäinen ,2 HSL-rajan yli ,6 HSL-ulkopuolinen ,3 yhteensä ,0 T HSL-sisäinen ,7 HSL-rajan yli 85 13,7 HSL-ulkopuolinen 73 11,6 yhteensä ,0 W* HSL-sisäinen 1 0,5 HSL-rajan yli ,9 HSL-ulkopuolinen 9 3,6 yhteensä ,0 X* HSL-sisäinen 3 0,4 HSL-rajan yli ,8 HSL-ulkopuolinen 22 3,8 yhteensä ,0 Y** HSL-sisäinen ,8 HSL-rajan yli ,2 HSL-ulkopuolinen - - yhteensä ,0 Z HSL-sisäinen ,1 HSL-rajan yli ,2 HSL-ulkopuolinen 164 5,7 yhteensä ,0 * Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) ** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välisiä HSL-alueen rajan ylittäviä matkoja eikä kokonaan HSL-alueen ulkopuolella tehtyjä matkoja.

39 Asuinkuntajakauma linjoittain Taulukoissa ja kuvissa 5 6 on esitetty matkustajien asuinkuntajakauma linjoittain. Kuntaosuudet vaihtelevat luonnollisesti sen mukaan, missä kunnissa linjan junat pysähtyvät. Siten espoolaisten, kauniaislaisten ja kirkkonummelaisten osuudet olivat suurimmillaan rantaradan linjoilla, vantaalaisten Vantaankosken ja pääradan linjoilla ja keravalaisten samoin pääradan linjoilla. Sen sijaan helsinkiläisten osuus oli suurimmillaan kaupunkiratojen linjoilla, jotka pysähtyvät kaikilla asemilla. I-linjalla lähes kahdeksan kymmenestä matkustajasta oli helsinkiläinen. A-, M- ja N-linjoillakin helsinkiläisten osuus oli yli puolet. HSL-alueen ulkopuolelle liikennöivillä H-, R- ja Z-linjoilla minkään kunnan asukkaat eivät olleet selvästi muita vahvemmin edustettuina, vaan monilla kunnilla oli yli 10 prosentin osuus matkustajista. Sen sijaan muilla linjoilla matkustajat tulivat keskitetymmin muutamista kunnista. Kuten edellisessä luvussa todettiin, T- ja Y-linjoilla tehtiin paljon HSL-alueen sisäisiä matkoja. T-linja, eli Riihimäelle liikennöivä pääradan yöjuna, pysähtyy kaikilla asemilla ja palvelee siten hyvin erityisesti helsinkiläisiä (43,6 %) ja vantaalaisia (28,3 %). Y-linja tarjoaa puolestaan nopean yhteyden kirkkonummelaisille, joiden osuus sen matkustajista oli 44 %. Seuraavaksi eniten Y-linjaa käyttivät espoolaiset (20,2 %) ja siuntiolaiset (11,7 %). Ruuhka-ajan tunnuksettomat junavuorot W ja X pysähtyvät Helsingin rautatieaseman ja Pasilan lisäksi vain Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Riihimäessä, joten niiden matkustajatkin olivat lähes pelkästään näistä kunnista.

40 Matkustajat (1000 matkustajaa) asuinkunnittain Muut HSL-kunnat Matkustajat (1000 matkustajaa) asuinkunnittain Muut HSL-kunnat 38 Taulukko 16. Matkustajat junalinjoittain ja asuinkunnittain vuonna Linja A E I K L M N S U Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Lahti Mäntsälä Nurmijärvi Raasepori Riihimäki Siuntio Tuusula Vihti Muu Yhteensä Linja H R T W* X* Y** Z Yhteensä Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Hyvinkää Inkoo Järvenpää Lahti Mäntsälä Nurmijärvi Raasepori Riihimäki Siuntio Tuusula Vihti Muu Yhteensä Linjat A U ovat HSL-alueen sisäisiä, linjat H Z kulkevat HSL-alueen ulkopuolelle. * Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) ** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja.

41 Matkustajien asuinkuntajakauma (%) Muut HSL-kunnat Matkustajien asuinkuntajakauma (%) Muut HSL-kunnat 39 Taulukko 17. Matkustajien prosentuaalinen asuinkuntajakauma junalinjoittain vuonna Linja A E I K L M N S U Espoo 31,4 62,4 4,1 3,0 55,9 4,3 3,2 49,4 52,3 Helsinki 50,8 24,7 77,9 38,1 24,9 58,8 55,0 21,4 16,0 Kauniainen 0,4 5,1 0,1.. 3,9 0,2 0,1 4,4 5,4 Kerava 1,3 0,7 0,9 7,9 0,7 0,7 5,6 0,8 0,9 Kirkkonummi 1,0 0,7 0,3 0,2 7,7 0,3 0,3 16,2 18,8 Sipoo 0,1 0,1 0,2 0, ,2 0,1 - Vantaa 6,5 2,7 11,6 45,7 3,4 30,2 30,0 3,2 2,6 Hyvinkää 0,6 0,3 0,3 0,3-0,3 0,3 0,3 0,1 Inkoo.. 0, ,2 0,4 Järvenpää 1,1 0,5 1,0 0,9 0,2 0,6 1,0 0,6 0,6 Lahti 0,4 0,3 0,4 0,3-0,1 0,2 0,3 0,4 Mäntsälä 0,3-0,1 0,2-0,1 0,3 0,1 0,1 Nurmijärvi 0,4 0,1 0, ,0 0,1.. - Raasepori 0,2 0,2 0,1-0,2 0,1 0,2 0,2 0,1 Riihimäki 0,4 0,1 0,1 0,2-0,2 0,2 0,1 0,1 Siuntio 0,2 0, ,1.. 0,1 0,5 0,6 Tuusula 0,4 0,2 0,5 1,4 0,2 0,4 0,8 0,1 0,3 Vihti 0,7 0,3 0,1 0,4 0,6 0,5 0,4 0,2 0,2 Muu 3,8 1,5 2,0 1,3 1,2 2,1 2,1 1,7 1,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Linja H R T W* X* Y** Z Yhteensä Espoo 1,9 2,3 0,3 0,2 0,3 20,2 2,7 14,9 Helsinki 9,4 11,6 43,6 1,4 2,1 8,1 16,5 40,0 Kauniainen 0,1 0, ,6.. 1,0 Kerava 12,9 14,3 3, ,3 13,8 4,8 Kirkkonummi 0,1 0, ,8 0,2 2,7 Sipoo 0,5 1,1 0,3 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 Vantaa 10,4 9,0 28, ,5 10,5 19,0 Hyvinkää 14,2 16,6 2,7 43,8 36,9 0,2 0,2 3,0 Inkoo ,8-0,1 Järvenpää 27,4 17,3 9,1 37,2 38,2 0,3 5,6 4,5 Lahti 0,1 0,8-0,2-0,1 22,5 1,3 Mäntsälä 0,9 0,6 0,3 0,6 1,2-18,8 1,1 Nurmijärvi 0,4 0, ,3-0,2 0,3 Raasepori 0, ,1 6,6 0,1 0,2 Riihimäki 7,8 10,7 1,6 10,5 14,2-0,1 1,7 Siuntio 0,1 0, ,7 0,1 0,3 Tuusula 9,3 6,9 6,9 2,2 1,6 0,1 1,5 1,7 Vihti 0,4 0,4 0, ,3 0,5 0,4 Muu 4,0 7,5 2,7 3,5 4,8 3,1 6,6 2,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Linjat A U ovat HSL-alueen sisäisiä, linjat H Z kulkevat HSL-alueen ulkopuolelle. * Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) ** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja.

42 40 Kuva 5. Matkustajien asuinkuntajakauma HSL:n sisäisillä linjoilla vuonna Kuva 6. Matkustajien asuinkuntajakauma HSL:n ulkopuolelle ulottuvilla linjoilla vuonna * Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja.

43 Matkojen keskipituudet linjoittain Seuraavassa taulukossa on esitetty matkojen keskipituudet linjoittain sen mukaan, onko matka tehty HSL-alueen sisällä, rajan yli tai kokonaan ulkopuolella. Lyhimpiä, alle 10 kilometrin matkoja tehtiin kaikilla asemilla pysähtyvillä kaupunkiratojen linjoilla A, I ja M. Pisimpiä matkoja tehtiin puolestaan Z-linjalla, joka on myös kaikkein pisin lähijunaliikenteen linja. Taulukko 18. Matkojen keskipituudet linjoittain ja matkan tyypin mukaan vuonna Keskimatka (km) Linja HSL-sisäinen HSL-rajan yli HSLulkopuolinen Yhteensä A 7,1 7,1 E 11,7 11,7 H 19,9 38,2 17,2 29,6 I 7,9 7,9 K 12,8 12,8 L 12,7 12,7 M 8,3 8,3 N 10,3 10,3 R 21,0 47,2 17,3 35,3 S 14,5 14,5 T 12,7 34,2 15,7 16,0 U 14,3 14,3 W* 3,1 49,3 18,3 48,0 X* 3,1 49,8 23,6 48,6 Y** 24,1 64,5 33,5 Z 19,2 78,3 49,4 58,3 Yhteensä 11,0 52,6 20,5 16,5 * Linjat W ja X: ks. selitys sivulta 30 (luku 3.6.) ** Y-linjan tutkiminen lopetettiin Kirkkonummelle. Siten tuloksissa ei ole mukana Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä tehtyjä matkoja. 2.7 Liityntäkulkutavat asemittain Asuinkunnan, matkan pituuden ja lippulajin lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millä kulkutavalla matkustaja saapui junan nousuasemalle ja miten hän aikoi jatkaa poistumisasemalta eteenpäin. Esimerkiksi jos matkustaja aikoi vaihtaa toiseen junaa, liityntäkulkutavaksi kirjattiin juna. Matkalipuntarkastajia oli ohjeistettu neuvomaan, että jos matkustaja kävelee yli 10 minuutin tai yhden kilometrin matkan ennen seuraavaa joukkoliikennevälinettä, liityntäkulkutavaksi merkitään kävely. Todellisuudessa haastatteluja tehdään kuitenkin hyvin nopealla tahdilla, eikä vastauksia harkita pitkään. Niinpä liityntäkulkutapa on yleensä se, mikä matkustajalle tulee ensimmäisenä mieleen. Kävely oli suosituin liityntäkulkutapa lähes kaikilla juna-asemilla. Sen sijaan muiden kulkutapojen osuuksissa oli huomattavia eroja riippuen erityisesti joukkoliikenteen tarjonnasta. Suurella osalla pääkaupunkiseudun asemista on junaliikenteen lisäksi hyvät linja-autoyhteydet. Pasilassa on

44 42 myös raitiovaunuyhteys ja Helsingin rautatieasemalla raitiovaunu- sekä metroyhteys. Liityntäkulkutapojen osuudessa suurimpia joukkoliikenteen vaihtoasemia olivat Pasila, Tikkurila, Helsingin rautatieasema, Huopalahti, Leppävaara, Malmi, Espoon keskus ja Oulunkylä. Näillä asemilla pyöräilyn ja henkilöauton osuudet jäivät huomattavasti joukkoliikennettä pienemmäksi. Kauniainen, Kauklahti, Vantaankoski, Puistola ja Korso olivat puolestaan sellaisia pääkaupunkiseudun asemia, joissa sekä henkilöautolla että joukkoliikenteellä oli merkittävä osuus liityntäkulkutapana. Kauniaista lukuun ottamatta kaikki nämä asemat sijaitsevat HSL:n maksuvyöhykkeiden rajalla, joten ne ovat houkuttelevia paikkoja liityntäpysäköintiin rajan ulkopuolelta tuleville (taulukot 19 20, kuva 7). Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kerava ja Riihimäki olivat ainoat asemat, joilla joukkoliikenteen yhteenlaskettu osuus oli liityntäkulkutapana henkilöautoa suurempi. Riihimäellä vaihdettiin lähinnä toiseen junaan, kun taas Keravalla myös linja-autolla oli merkittävä osuus liityntäkulkutapana. Henkilöauton osuus oli suurin pienillä ja harvaan asutuilla asemanseuduilla: Mäntsälässä, Haarajoella, Karjaalla, Inkoossa ja Siuntiossa. Joukkoliikenteen ja henkilöauton käytön lisäksi pääkaupunkiseutua ja sen ulkopuolista aluetta erotti pyöräilyn osuus liityntäkulkutapana. Pääkaupunkiseudulla pyöräilyn osuus oli kaikilla asemilla selvästi alle 10 prosenttia, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella osuus oli valtaosin yli 10 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että pyöräilyn osuus saattaa merkittävästi vaihdella päivän säätilan mukaan. Pääkaupunkiseudulla vaihdetaan sateessa helposti joukkoliikenteeseen, kun taas muualla joukkoliikenteen vähäisemmän tarjonnan vuoksi vaihtoehtoina on usein joko oma auto tai pyöräily sateessakin.

45 Kävely Pyöräily Juna Linja-auto Metro Raitiovaunu Henkilöauto Muu Ei tiedossa Yhteensä 43 Taulukko 19. Lähijunamatkustajien liityntäkulkutavat asemittain vuonna Asema Liityntäkulkutavat (1 000 matkustajaa) nousu- ja poistumisasemittain Helsinki Pasila Ilmala Huopalahti Rantarata Valimo Pitäjänmäki Mäkkylä Leppävaara Kilo Kera Kauniainen Koivuhovi Tuomarila Espoon keskus Kauklahti Mankki Luoma Masala Jorvas Tolsa Kirkkonummi Siuntio Inkoo Karjaa Vantaankosken rata Pohjois-Haaga Kannelmäki Malminkartano Myyrmäki Louhela Martinlaakso Vantaankoski Päärata Käpylä

46 Kävely Pyöräily Juna Linja-auto Metro Raitiovaunu Henkilöauto Muu Ei tiedossa Yhteensä 44 Oulunkylä Pukinmäki Malmi Tapanila Puistola Tikkurila Hiekkaharju Koivukylä Rekola Korso Savio Kerava Kyrölä Järvenpää Saunakallio Purola Nuppulinna Jokela Hyvinkää Riihimäki Oikorata Haarajoki Mäntsälä Lahti Yhteensä Taulukko 20. Lähijunamatkustajien liityntäkulkutavat asemittain vuonna 2014 (prosenttiosuudet). Asema Liityntäkulkutapaosuudet (%) nousu- ja poistumisasemittain Helsinki 58,8 0,8 5,4 10,0 13,8 10,1 0,7 0,2 0,1 100,0 Pasila 45,3 1,3 31,5 14,0-6,2 1,3 0,2 0,2 100,0 Ilmala 81,8 0,7 4,4 7, ,2 0,3 1,9 100,0 Huopalahti 58,5 0,9 19,1 17, ,4 0,2 0,3 100,0 Rantarata Valimo 92,2 0,2 3,4 1, ,5-0,3 100,0 Pitäjänmäki 75,3 2,9 1,0 13, ,8 0,4-100,0 Mäkkylä 90,3 0,7 0,5 4, , ,0

47 45 Leppävaara 53,7 2,0 8,7 27, ,7 0,2 0,2 100,0 Kilo 87,7 2,9 2,2 2, ,1 0,2 0,3 100,0 Kera 88,0 2,0 3,6 1, ,5 0,4 0,9 100,0 Kauniainen 61,0 3,2 1,0 16, ,0 1,2 0,5 100,0 Koivuhovi 91,6 2,1 0,4 1, ,5 0,2 0,6 100,0 Tuomarila 91,0 2,3 0,9 2, ,1 0,3 0,2 100,0 Espoon keskus 62,9 1,3 4,1 24, ,2 0,3 0,1 100,0 Kauklahti 72,0 4,3 2,0 9, ,2 0,7 0,4 100,0 Mankki 96,0 2, , ,0 Luoma 85,7-1, ,8 2,6-100,0 Masala 70,9 10,9 0,5 0, ,2 0,4 0,2 100,0 Jorvas 76,2 8,7 1, ,4 2,3-100,0 Tolsa 75,0 10,6 0,6 3, ,3 1,3 1,4 100,0 Kirkkonummi 51,0 8,7 4,0 5, ,1 2,6 0,2 100,0 Siuntio 47,2 12, , ,6 Inkoo 21,2 16, , ,7 Karjaa 39,0 9,4 5,9 2, ,5-1,3 100,0 Vantaankosken rata Pohjois-Haaga 89,9 1,5 2,8 3, ,6 0,2 0,1 100,0 Kannelmäki 86,5 1,6 3,1 4, ,2 0,3 0,3 100,0 Malminkartano 91,6 2,6 1,3 1, ,7 0,4 0,4 100,0 Myyrmäki 76,2 2,3 5,2 12, ,4 0,6 0,2 100,0 Louhela 93,6 0,5 1,4 1, ,2 0,3 0,3 100,0 Martinlaakso 75,3 1,2 1,3 12, ,7 0,6 0,2 100,0 Vantaankoski 42,7 1,5 2,1 21, ,3 1,2 0,8 100,0 Päärata Käpylä 80,5 2,0 4,9 10, ,3-0,4 100,0 Oulunkylä 62,4 3,3 2,1 25, ,3 0,2-100,0 Pukinmäki 71,0 1,7 1,1 22, ,0 0,1 0,1 100,0 Malmi 61,1 2,6 6,7 25, ,3 0,2 0,2 100,0 Tapanila 88,2 4,0 1,9 2, ,2-0,2 100,0 Puistola 72,1 4,8 2,7 11, ,0 0,2 0,2 100,0 Tikkurila 49,0 3,3 15,1 25, ,0 0,1 0,3 100,0 Hiekkaharju 87,6 7,0 1,3 1, , ,0 Koivukylä 81,7 2,1 2,5 9, ,9-0,1 100,0 Rekola 82,6 7,1 3,1 1, ,2 0,2-100,0 Korso 62,7 4,8 1,6 20, ,1 0,3 0,2 100,0 Savio 83,9 7,3 2,4 0, , ,0 Kerava 51,6 13,0 12,7 7, ,0 0,7 0,4 100,0 Kyrölä 78,1 13, ,2 1,1 1,3 100,0 Järvenpää 56,3 17,4 1,3 2, ,7 1,1 0,4 100,0

48 46 Saunakallio 89,3 7,1 0, ,2 0,8-100,0 Purola 56,5 23, ,1 4,7 2,4 100,0 Nuppulinna 63,6 10,3 3, ,4 6,8 2,0 100,0 Jokela 52,8 17,5 0,6 0, ,2 2,9 0,1 100,0 Hyvinkää 51,1 18,1 1,4 5, ,3 1,0 0,2 100,0 Riihimäki 40,6 12,9 23,3 2, ,8 0,9 0,2 100,0 Oikorata Haarajoki 37,2 17,0 0,5 2, , ,0 Mäntsälä 30,2 19,2 0,6 4, ,7 2,1 1,2 100,0 Lahti 47,2 9,9 3,0 12, ,6 1,1 0,7 100,0 Yhteensä 61,0 3,6 9,3 12,6 3,4 3,3 6,1 0,4 0,2 100,0 Kuva 7. Liityntäkulkutavat muutamilla lähijunaliikenteen asemilla vuonna 2014.

49 47 3 Vertailu vuosien 2010 ja 2014 tulosten välillä 3.1 Tulosten vertailussa huomioitavaa Lähijunaliikenteen lippulajitutkimus tehtiin edellisen kerran syksyllä Silloin tutkimusta tehtiin vain HSL-alueella, mutta myös HSL-alueen ulkopuolelta nousseet tai sinne matkustavat haastateltiin normaalisti. Erona vuoden 2014 tutkimukseen on kuitenkin se, ettei vuonna 2010 tutkittu kokonaan HSL-alueen ulkopuolella matkustavia eikä niitä HSL-alueen rajan ylittäviä matkoja, jotka päättyvät tai alkavat Keravan asemalla. Aluerajauksen lisäksi myös tutkimusmenetelmässä oli eroja. Vuonna 2014 tutkimusta tehtiin tarkastajalaitteella, jonka ansiosta haastattelun tekeminen oli selvästi nopeampaa kuin vuonna 2010, jolloin vastauksia kirjattiin vielä paperilomakkeille. Myös tutkimusta tekevien matkalipuntarkastajien määrä oli vuonna 2014 selvästi edellistä kertaa suurempi. Näin havaintoja saatiin kerättyä yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna (2010: havaintoa, 2014: havaintoa). Samalla saatiin tutkittua aiempaa enemmän myös lyhytmatkalaisia, eli esimerkiksi vain yhden asemanvälin kyydissä olleita. Suuremman havaintomäärän lisäksi tutkimuksen teko oli systemaattisempaa kuin viimeksi: Vuonna 2010 tutkittava junavaunu valittiin satunnaisesti, kun taas vuonna 2014 kiinnitettiin huomiota siihen, että kaikki junan osat tulevat tutkituksi tasapuolisesti. Tutkimusten välillä matkustajalaskentojen menetelmä on muuttunut ja nousijamäärätiedot tarkentuneet. Vuonna 2010 syksyn keskimääräisen arkipäivän matkustajamäärät saatiin manuaalilaskennoilla, joita tehtiin lokakuussa samanaikaisesti lippulajitutkimuksen kanssa. Keskimääräisen arkipäivän matkustajamäärät kerrottiin vuotuisiksi luvuiksi käyttäen kaikilla linjoilla korotuskerrointa 279. Vuoden 2014 matkustajamäärätiedot perustuvat sen sijaan junissa oleviin Dilax-laskimiin, jotka laskevat nousijoita ympäri vuoden kaikilla linjoilla. Näin tiedot ovat huomattavasti tarkempia kuin vuonna Vuoden 2010 tutkimuksen raportoinnin jälkeen huomattiin, että aineiston käsittelyvaiheessa tapahtuneen virheen vuoksi Lahteen matkustaneet 269 vastaajaa oli virheellisesti hylätty aineistosta. Virheellä oli vaikutusta Z- ja D-linjojen 1 tuloksiin. Seuraavissa kuvissa ja taulukoissa esitetään vuoden 2010 osalta korjatut luvut. 3.2 Lipputyyppijakauma Vuosina HSL-alueella tehtyjen lähijunamatkojen määrä on selvästi lisääntynyt (taulukko 21) ja samalla lipunmyynnissä on tapahtunut muutoksia. Vuoden 2014 alusta alkaen HSL:n sisäisillä matkoilla ei ole enää voinut ostaa VR:n lippuja (ks. luku 3.2), joten HSL:n lippujen käyttö näillä matkoilla on luonnollisesti lisääntynyt. Esimerkiksi aiemmin VR:n sarjalippua käyttänyt on todennäköisesti siirtynyt matkustamaan HSL:n matkakortin arvolipulla, jonka käyttö on lisääntynyt selvästi. HSL:n kausilipulla matkustavien määrä on myös kasvanut, mutta osuus kaikista matkustajista on hieman laskenut (taulukko 22, kuva 8). Liputta matkustamaan oikeutettujen, eli esimer- 1 D-linja tarkoittaa syksyllä 2010 Helsingistä Lahteen liikennöityä yksittäistä junavuoroa, joka ei ole enää käytössä.

50 48 kiksi alle 7-vuotiaiden ja lastenvaunullisten määrä, näyttäisi myös huomattavasti lisääntyneen. Osittain tätä selittää tutkimusmenetelmän muutos, sillä vuonna 2014 kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että myös lastenvaunuissa istuvat lapset tulivat mukaan tutkimukseen. HSL-alueen rajan ylittävien matkojen määrä näyttäisi tutkimuksen mukaan pysyneen lähes ennallaan vuosina Aiempaa suurempi osa näistä matkustajista käyttää VR:n kausi- ja sarjalippuja, kun taas kertalippujen ja erityisesti VR:n muiden lippujen käyttö on vähentynyt. VR:n muihin lippuihin sisältyvät esimerkiksi henkilökuntakortit ja perheenjäsenten sekä tytäryhtiöiden alennusliput. VR:n lippujärjestelmässä lastenvaunullisten on ostettava normaalisti lippu, mikä selittää sen, ettei liputta matkustamaan oikeutettujen osuus ole kasvanut HSL-alueen rajan ylittävillä matkoilla samalla tavalla kuin HSL-alueen sisäisillä matkoilla. Taulukko 21. Lähijunamatkustajat lipputyypeittäin vuosina 2010 ja Matkustajat (1 000 matkustajaa) HSL-sisäinen HSL-rajan yli* Lipputyyppi HSL liput yhteensä HSL matkakortti, kausi HSL matkakortti, arvo HSL:n muu lippu VR liput yhteensä VR kausilippu VR sarjalippu VR kertalippu (lähi- ja kaukoliikenteen liput) VR muu lippu Muu lippu (esim. Helsinki Card) Oikeus matkustaa liputta Yhteensä * HSL-alueen rajan ylittävät matkat eivät vuonna 2010 sisältäneet Keravan asemalla päättyviä tai alkavia matkoja. Y- linjan matkat Kirkkonummen ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna.

51 49 Taulukko 22. Lähijunamatkustajien lipputyyppijakauma vuosina 2010 ja % matkustajista HSL-sisäinen HSL-rajan yli* Lipputyyppi HSL liput yhteensä 89,0 92,4 - - HSL matkakortti, kausi 67,1 65,8 - - HSL matkakortti, arvo 14,6 18,5 - - HSL:n muu lippu 7,3 8,1 - - VR liput yhteensä 10,1 4,4 99,0 99,0 VR kausilippu 3,9 1,9 43,7 49,1 VR sarjalippu 1,2 0,5 12,8 14,4 VR kertalippu (lähi- ja kaukoliikenteen liput) 3,8 1,5 35,6 33,3 VR muu lippu 1,2 0,7 6,8 2,1 Muu lippu (esim. Helsinki Card) 0,1-0,4 - Oikeus matkustaa liputta 0,9 3,2 0,7 1,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 * HSL-alueen rajan ylittävät matkat eivät vuonna 2010 sisältäneet Keravan asemalla päättyviä tai alkavia matkoja. Y- linjan matkat Kirkkonummen ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna. Kuva 8. Lähijunamatkustajien lippulajijakauma vuosina 2010 ja * HSL-alueen rajan ylittävät matkat eivät vuonna 2010 sisältäneet Keravan asemalla päättyviä tai alkavia matkoja. Y- linjan matkat Kirkkonummen ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna.

52 Asuinkuntajakauma Helsinkiläiset tekevät selvästi aiempaa enemmän HSL-alueen sisäisiä lähijunamatkoja. Sen sijaan keravalaisten ja kirkkonummelaisten tekemät matkat HSL-alueen sisällä ovat tutkimuksen mukaan vähentyneet (taulukot 23 24, kuva 9). Muutokseen vaikuttanee osittain tutkimusmenetelmän kehittyminen, sillä vuonna 2014 saatiin aiempaa edustavammin mukaan myös yhden asemavälin matkustaneita (ks. luku 4.1). HSL-alueen rajan ylittävien matkojen osalta merkittävän muutoksen aiheuttaa se, että vuonna 2010 ei tutkittu niitä HSL-alueen rajan ylittäviä matkoja, jotka alkavat tai päättyvät Keravan asemalla. Vuonna 2014 nämä tutkittiin. Sen sijaan Y-linjan matkat Kirkkonummen aseman ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna, mikä pienentää Kirkkonummen osuutta HSL-rajan ylittävissä matkoissa. Taulukko 23. Lähijunamatkustajat asuinkunnittain vuosina 2010 ja Matkustajat (1 000 matkustajaa) HSL-sisäinen HSL-rajan yli* Asuinkunta Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa Muu Ei tiedossa Yhteensä * HSL-alueen rajan ylittävät matkat eivät vuonna 2010 sisältäneet Keravan asemalla päättyviä tai alkavia matkoja. Y- linjan matkat Kirkkonummen ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna

53 51 Taulukko 24. Lähijunamatkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2010 ja % matkustajista HSL-sisäinen HSL-rajan yli* Asuinkunta Espoo 17,4 17,3 2,3 1,8 Helsinki 42,2 45,6 11,0 10,5 Kauniainen 1,0 1,2.. 0,1 Kerava 6,7 5,1 0,3 3,4 Kirkkonummi 4,4 3,1 0,3 0,1 Vantaa 22,3 21,9 1,7 3,4 Muu 5,8 5,8 84,1 80,7 Ei tiedossa 0,1-0,2 - Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 * HSL-alueen rajan ylittävät matkat eivät vuonna 2010 sisältäneet Keravan asemalla päättyviä tai alkavia matkoja. Y- linjan matkat Kirkkonummen ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna. Kuva 9. Lähijunamatkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2010 ja * HSL-alueen rajan ylittävät matkat eivät vuonna 2010 sisältäneet Keravan asemalla päättyviä tai alkavia matkoja. Y- linjan matkat Kirkkonummen ja Karjaan välillä eivät sisältyneet tutkimukseen kumpanakaan vuonna.