Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014

Transkriptio

1 Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014

2

3 Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014 HSL Helsingin seudun liikenne

4 HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A, Helsinki PL 100, HSL puhelin (09) Lisätietoja: Marko Vihervuori, (09) marko.vihervuori@hsl.fi Copyright: Kartat, graafit / HSL 2015 Kansikuva: HSL/ Lauri Eriksson Helsinki 2015

5 Esipuhe Tämä julkaisu sisältää runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla syksyllä 2014 tehdyn lippulajitutkimuksen keskeiset tulokset ja menetelmäkuvauksen. Keravan seutulinjoilla lippulajitutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2012 yhdessä U-bussiliikenteen kanssa. Tutkimuksen raportti Lippulajitukimus U- bussiliikenteessä 2012 on julkaistu HSL:n verkkosivulla Runkolinjalla 550 tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Lippulajitutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa matkustuskäyttäytymisestä, kuten matkojen pituuksista ja käytetyistä lippulajeista. Tuloksia hyödynnetään joukkoliikenteen kehittämisessä ja HSL:n taloudellisissa tarkasteluissa. Lippulajitutkimuksesta on vastannut HSL:n Liikennetutkimukset ja -ennusteet -ryhmän liikennetutkija Matleena Lindeqvist. Tutkimuksen suunnitteluun osallistuivat myös liikennetutkija Jukka Tarkiainen ja tutkimusavustaja Iituliina Hyyrynen. Suunnittelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä Matkalippujen tarkastusyksikön kanssa. Kenttätyöt tehtiin HSL:n matkalipuntarkastajien voimin ja tutkimusaineiston käsittelystä vastasi liikennetutkija Sampo Kantele. Tutkimusraportin on laatinut Matleena Lindeqvist ja taittanut Iituliina Hyyrynen.

6

7 Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijät: Matleena Lindeqvist, Sampo Kantele, Jukka Tarkiainen ja Iituliina Hyyrynen Päivämäärä Julkaisun nimi: Lippulajitutkimus runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 2014 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne Tiivistelmä: Syksyllä 2014 lippulajitutkimus tehtiin runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla (linjat 633, 738 ja 973). Tutkimuksen avulla kerättiin tietoa matkustajien käyttämistä lipputyypeistä, asuinkunnista, matkojen pituuksista ja liityntäkulkutavoista. Tämä raportti sisältää tutkimuksen keskeiset tulokset ja kuvauksen tutkimusmenetelmästä. Runkolinjalta 550 kerättiin ja Keravan seutulinjoilta matkustajan näytteet. Havainnot laajennettiin tilastollisin menetelmin kuvaamaan koko vuoden liikennettä. Vuonna 2014 runkolinjalla 550 tehtiin yhteensä 11,5 miljoonaa ja Keravan seutulinjoilla 1,2 miljoonaa matkaa. Runkolinjalla tehtyjen matkojen keskimääräinen pituus oli 6,1 kilometriä, kun taas Keravan seutulinjoilla keskimääräinen pituus vaihteli 973-linjan 3,5 kilometristä 633-linjan 13,0 kilometriin. Matkustajien lipputyyppijakauma (%) oli seuraava: Lipun tyyppi Runkolinja 550 Keravan seutulinjat HSL matkakortti, kausi 78,0 61,9 HSL matkakortti, arvo 14,5 17,3 HSL kertalippu 4,6 12,8 HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) 0,1 0,1 Oikeus matkustaa liputta 2,7 8,0 Yhteensä 100,0 100,0 Matkustajien asuinkuntajakauma (%) oli seuraava: Asuinkunta Runkolinja 550 Keravan seutulinjat Espoo 25,8 0,9 Helsinki 66,6 15,6 Kauniainen 0,1 - Kerava 0,5 32,9 Kirkkonummi 0,5 - Sipoo 0,2 0,2 Vantaa 4,9 48,1 Muu Helsingin seutu 0,6 1,5 Muu Suomi tai ulkomaat 0,9 0,7 Yhteensä 100,0 100,0 Avainsanat: lippulaji, lipputyyppi, keskimatka, matkustajakilometrit Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 17/2015 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, HSL, puhelin (09) Kieli: Suomi Sivuja: 54

8 Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Matleena Lindeqvist, Sampo Kantele, Jukka Tarkiainen och Iituliina Hyyrynen Datum Publikationens titel: Biljettslagsundersökningen på stomlinjen 550 och på regionlinjerna i Kervo 2014 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Sammandrag: På hösten 2014 genomfördes biljettslagsundersökningen på stomlinjen 550 och på regionlinjerna i Kervo (linjerna 633, 738 och 973). Med hjälp av undersökningen samlades in information om biljettslag, passagerarnas hemkommuner, resans längd och om anslutningsfärdsätt. Denna rapport sammanfattar de centrala resultaten i undersökningen och beskrivningen av undersökningsmetoden. Undersökningen gav ett sampel på passagerare på stomlinjen 550 och på passagerare på regionlinjerna i Kervo. Samplet utvidgades med statistiska metoder till en beskrivning av trafiken under ett helt år. År 2014 gjordes sammanlagt 11,5 miljoner resor på stomlinjen 550 och 1,2 miljoner resor på regionlinjerna i Kervo. Den genomsnittliga längden på passagerarnas resor på stomlinjen var 6,1 kilometer, medan den genomsnittliga längden på regionlinjerna i Kervo varierade mellan 3,5 kilometer på linje 973 och 13,0 kilometer på linje 633. Fördelningen av biljettyper (%) var följande: Biljettyp Stomlinje 550 Regionlinjerna i Kervo HRT resekort, period 78,0 61,9 HRT resekort, värde 14,5 17,3 HRT enkelbiljett 4,6 12,8 HRT dygnsbiljett (1 7 dygn) 0,1 0,1 Rätt att resa utan biljett 2,7 8,0 Sammanlagt 100,0 100,0 Fördelningen av hemkommuner (%) var följande: Hemkommun Stomlinje 550 Regionlinjerna i Kervo Esbo 25,8 0,9 Helsingfors 66,6 15,6 Grankulla 0,1 - Kervo 0,5 32,9 Kyrkslätt 0,5 - Sibbo 0,2 0,2 Vanda 4,9 48,1 Övriga Helsingforsregionen 0,6 1,5 Övriga Finland eller utomlands 0,9 0,7 Sammanlagt 100,0 100,0 Nyckelord: biljettslag, biljettyp, medelresa, passagerarkilometer Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 17/2015 ISSN (häft.) ISBN (häft.) ISSN (pdf) ISBN (pdf) HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, HRT, tfn. (09) Språk: finska Sidantal: 54

9 Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Matleena Lindeqvist, Sampo Kantele, Jukka Tarkiainen and Iituliina Hyyrynen Date of publication Title of publication: Ticket survey on trunk route 550 and regional bus routes to/from Kerava 2014 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport Abstract: A ticket survey was conducted on trunk route 550 and regional bus routes to/from Kerava (routes 633, 738 and 973) in autumn The survey was conducted to collect information about the ticket types used, passengers home municipalities, journey lengths and feeder modes. This report presents the key results of the survey and describes the research method. The survey included a sample of 5,100 passengers on trunk route 550 and 2,500 passengers on the regional routes to/from Kerava. The sample was extrapolated using statistical methods to represent the services over the whole year. In 2014, a total of 11.5 million journeys were made on trunk route 550. On the regional routes to/from Kerava the figure was 1.2 million. The average length of journeys on the trunk route was 6.1 kilometers, while on the regional routes to/from Kerava the average journey length varied from 3.5 kilometers on route 973 to 13 kilometers on route 633. The distribution of ticket types (%) was as follows: Ticket type Trunk route 550 Regional routes to/from Kerava HSL Travel Card, season ticket 78,0 61,9 HSL Travel Card, value 14,5 17,3 HSL single ticket 4,6 12,8 HSL day ticket (1-7 days) 0,1 0,1 Right to free travel 2,7 8,0 Total 100,0 100,0 The distribution of passengers municipality of residence (%) was as follows: Municipality of residence Trunk route 550 Regional routes to/from Kerava Espoo 25,8 0,9 Helsinki 66,6 15,6 Kauniainen 0,1 - Kerava 0,5 32,9 Kirkkonummi 0,5 - Sipoo 0,2 0,2 Vantaa 4,9 48,1 The rest of the Helsinki region 0,6 1,5 The rest of Finland or other countries 0,9 0,7 Total 100,0 100,0 Keywords: ticket type, average journey, passenger kilometers Publication series title and number: HSL Publications 17/2015 ISSN (Print) ISBN (Print) Language: Finnish ISSN (PDF) ISBN (PDF) HSL Helsinki Region Transport, PO Box 100, HSL, Tel Pages:54

10

11 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen kuvaus Tutkimusmenetelmä ja -aikataulu Näytetavoite ja tutkimussuunnitelmat Tutkimusaineiston käsittely Tutkimusaineiston laajennus Tutkimuksen tulokset Tulosten tarkastelussa huomioitavaa Matkustajien lipputyyppijakauma Matkustajien asuinkuntajakauma Matkojen keskipituudet ja matkustajakilometrit asuinkunnittain Lipputyyppijakauma asuinkunnittain Liityntäkulkutavat Keravan seutulinjojen tulosten vertailu vuosien 2012 ja 2014 välillä Tulosten vertailussa huomioitavaa Muutokset lipputyypeittäin Muutokset asuinkunnittain Liitteet Kuvaluettelo Kuva 1. Lipputyyppijakauma runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 2. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 3. Matkustajien asuinkuntajakauma runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 4. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 5. Liityntäkulkutavat runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 6. Liityntäkulkutavat pysäkeittäin runkolinjalla Kuva 7. Keravan seutulinjojen matkustajien lipputyyppijakauma vuosina 2012 ja Kuva 8. Keravan seutulinjojen matkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2012 ja Kuva 9. Matkustajakilometrien jakautuminen asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuosina 2012 ja

12 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Tutkimuspäivät linjoittain Taulukko 2. Tutkittujen lähtöjen määrä ja osuus kaikista arkipäivän lähdöistä syksyllä Taulukko 3. Tutkimuksessa kerätty näytemäärä (hyväksytyt havainnot) ja sen osuus tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamääristä linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin Taulukko 4. Matkustajamäärät lipputyypeittäin runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 5. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 6. Matkustajamäärät lipputyypeittäin Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 7. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 8. Matkustajamäärät lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 9. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 10. Matkustajamäärät lipun kelpoisuusalueittain Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 11. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 12. Matkustajamäärät asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 13. Matkustajien asuinkuntajakauma runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 14. Matkustajamäärät asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 15. Matkustajien asuinkuntajakauma Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 16. Matkan keskipituudet asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 17. Matkustajakilometrit asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 18. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Taulukko 19. Matkan keskipituudet asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 20. Matkustajakilometrit asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 21. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 22. Runkolinjan 550 matkustajamäärät lipputyypeittäin ja asuinkunnittain vuonna Taulukko 23. Runkolinjan 550 lipputyyppijakauma asuinkunnittain vuonna Taulukko 24. Keravan seutulinjojen matkustajamäärät lipputyypeittäin ja asuinkunnittain vuonna Taulukko 25. Keravan seutulinjojen lipputyyppijakauma asuinkunnittain vuonna Taulukko 26. Liityntäkulkutavat runkolinjalla Taulukko 27. Liityntäkulkutavat Keravan seutulinjoilla vuonna Taulukko 28. Runkolinjalla 550 matkustaneiden liityntäkulkutavat pysäkeittäin vuonna Taulukko 29. Runkolinjalla 550 matkustaneiden liityntäkulkutapaosuudet pysäkeittäin vuonna Taulukko 30. Keravan seutulinjojen havaintomäärien vertailu vuosilta 2012 ja Taulukko 31. Keravan seutulinjojen matkustajat lipputyypeittäin vuosina 2012 ja Taulukko 32. Keravan seutulinjojen matkustajat asuinkunnittain vuosina 2012 ja Taulukko 33. Matkojen keskipituudet asuinkunnittain vuosina 2012 ja Taulukko 34. Matkustajakilometrit asuinkunnittain vuosina 2012 ja

13 Liiteluettelo Kuva 1. Lipputyyppijakauma runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 2. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 3. Matkustajien asuinkuntajakauma runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 4. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 5. Liityntäkulkutavat runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Kuva 6. Liityntäkulkutavat pysäkeittäin runkolinjalla Kuva 7. Keravan seutulinjojen matkustajien lipputyyppijakauma vuosina 2012 ja Kuva 8. Keravan seutulinjojen matkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2012 ja Kuva 9. Matkustajakilometrien jakautuminen asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuosina 2012 ja

14 Termit Helsingin seutu Helsingin seutuun kuuluu 14 kuntaa. Näistä seitsemän on HSL:n jäseniä ja muodostavat HSL-alueen. Kunnat on lueteltu alla kohdissa HSL-alue ja Muu Helsingin seutu. HSL-alue Vuonna 2014 HSL-alueen muodostivat seitsemän jäsenkuntaa eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. Lippulaji Lippulaji kuvaa yhtä tiettyä lippua. Esimerkkinä: Helsingin sisäinen paperinen aikuisten kertalippu, joka on voimassa 60 minuuttia. Lipputyyppi Lipputyypillä tarkoitetaan tietyntyyppisten lippujen (lippulajien) muodostamaa ryhmää. Esimerkkeinä lipputyypeistä ovat HSL:n matkakortin arvoliput ja HSL:n kertaliput. Matkustajakilometri Yksi matkustajakilometri on yhden matkustajan kulkema yhden kilometrin matka. Matkustajamäärä Matkustajamäärien lähteenä on HSL:n matkustajamäärätilasto, jossa tilastoidaan joukkoliikennevälineeseen nousevia matkustajia eli ns. nousijoita. Nousijamäärän sijaan raportissa käytetään yleistajuisuuden vuoksi termiä matkustajamäärä. Muu Helsingin seutu Muulla Helsingin seudulla tarkoitetaan HSL-alueeseen kuulumattomia Helsingin seudun kuntia. Vuonna 2014 näitä olivat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti.

15 13 1 Johdanto Lippulajitutkimuksella hankitaan tietoa matkustuskäyttäytymisestä selvittämällä, millaisia lippuja matkustajat käyttävät, missä kunnassa he asuvat, minkä pituisia matkoja he tekevät ja mitä liityntäkulkutapoja he käyttävät. Tietoja tarvitaan joukkoliikenteen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä HSL:n taloudellisissa tarkasteluissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tiedot liikenteen operoinnista koituvan alijäämän jakamiseksi HSL:n jäsenkuntien kesken. Syksyllä 2014 HSL toteutti tutkimuksen lähijunissa sekä linja-autoliikenteen osalta runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla 633, 738 ja 973 (linjojen reittikartat ovat liitteinä 3 8). Tämä raportti käsittelee edellä mainittujen bussilinjojen tutkimusta ja sen keskeisiä tuloksia. Lähijunaliikenteen lippulajitutkimuksesta on julkaistu erillinen raportti Lippulajitutkimus lähijunaliikenteessä 2014 HSL:n verkkosivulla Lippulajitutkimus tehtiin Keravan seutulinjoilla edellisen kerran vuonna Runkolinjalla 550 tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Runkolinjalla on muusta bussiliikenteestä poiketen käytössä avorahastus, mikä tarkoittaa, ettei matkalippua tarvitse näyttää kuljettajalle eikä kausilippua leimata kortinlukijalla. Siten runkolinjalla 550 matkustavien lippulajijakaumasta saadaan tietoa vain lippulajitutkimuksella. 2 Tutkimuksen kuvaus 2.1 Tutkimusmenetelmä ja -aikataulu Tutkimus koostui kahdesta vaiheesta: matkustajahaastatteluista sekä kerätyn aineiston käsittelystä ja analysoinnista. Matkustajahaastatteluista vastasivat HSL:n matkalipuntarkastajat. He kulkivat tutkimussuunnitelman mukaisesti bussireittejä päästä päähän haastatellen tasaisesti jokaiselta pysäkiltä nousevia matkustajia. Tutkimussuunnitelmasta ja näytteen edustavuudesta on kerrottu tarkemmin seuraavassa luvussa. Haastattelun aluksi tarkastaja tarkasti haastateltavan matkalipun lippulajin selvittämiseksi. Tämän jälkeen kysyttiin asuinkuntaa, matkan nousu- ja poistumispysäkkiä sekä liityntäkulkutapoja, eli miten haastateltava oli tullut nousupysäkille ja miten hän aikoi jatkaa poistumispysäkiltä eteenpäin. Vastaukset kirjattiin tarkastajalaitteella. Tarkastajien osallistuminen tutkimuksen kenttätöihin oli välttämätöntä, sillä vain heillä on oikeus tarkastaa matkaliput. Tutkimusta tehtiin 12 arkipäivänä syys lokakuussa klo 6 23 välillä (taulukko 1). Koska busseja tutkittiin samanaikaisesti lähijunien kanssa, bussien tutkimuspäivät valikoituivat tarkastajaresurssien riittävyyden mukaan. Lisäksi autottoman päivän sekä JHL:n työnseisauksen pysäyttämän metro- ja raitiovaunuliikenteen takia tutkimusta ei voitu tehdä

16 14 Taulukko 1. Tutkimuspäivät linjoittain. Linja Tutkimuspäivä ke x x x x to x x x x pe x x ti x x x x ke x x x to x x x x ma x x x x ti x x x ke x x x to x x ma 6.10 x x x ti x x x x 2.2 Näytetavoite ja tutkimussuunnitelmat Tutkimuksessa pyrittiin keräämään mahdollisimman edustava näyte joka linjalta, suunnalta ja aikaryhmästä. Koska tutkittavat linjat olivat vuoro- ja matkustajamääriltään hyvin erilaisia, myös näytteen keräämisen vaatimukset erosivat toisistaan. Itäkeskuksesta Westendin asemalle liikennöivä runkolinja 550 palveli koko päivän tiheällä vuorovälillä (ruuhka-aikoina noin 5 minuutin välein), ja yhtä vuoroa kohden linjalla matkusti keskimäärin lähes 130 matkustajaa. Keravan seutulinjoilla vuoroväli oli parhaimmillaan noin puoli tuntia ja matkustajamäärä keskimäärin noin 30 henkilöä yhtä lähtöä kohden. Edelliset tekijät huomioon ottaen runkolinjan 550 lähdöistä päätettiin tutkia noin viidennes. Vuoroja tutkittiin tasaisesti koko päivän ajalta, ja tavoitteena oli kerätä vähintään kymmenen prosentin näyte kunkin aikaryhmän ja suunnan matkustajamääristä. Aikaryhmät olivat klo , , , ja Keravan seutulinjoilla matkustajamäärät ovat niin paljon pienempiä, ettei 10 prosentin osuus matkustajista olisi riittänyt edustavaksi näytemääräksi. Suunnitteluvaiheessa arvioitiinkin, että kunkin linjan, suunnan ja aikaryhmän vuoroista pitäisi tutkia vähintään puolet ja usein tätä enemmän. Lisäksi aamu- ja iltapäivän aikaryhmät päätettiin Keravan seutulinjojen osalta yhdistää yhdeksi aikaryhmäksi (klo ) vähäisten lähtöjen ja pienten matkustajamäärien takia. Tutkittujen vuorojen määrä ja niiden osuus kaikista arkipäivän lähdöistä on esitetty linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin taulukossa 2.

17 15 Taulukko 2. Tutkittujen lähtöjen määrä ja osuus kaikista arkipäivän lähdöistä syksyllä Tutkittujen lähtöjen määrä Tutkittujen lähtöjen osuus kaikista arkipäivän lähdöistä Linja Aikaryhmä Suunta 1 Suunta 2 Yhteensä Suunta 1 Suunta 2 Yhteensä :00-8: % 16 % 15 % 09:00-11: % 30 % 29 % 12: % 21 % 23 % 15:00-17: % 17 % 18 % 18:00-04: % 24 % 23 % Koko päivä % 20 % 20 % :00-8: % 57 % 62 % 09:00-14: % 57 % 62 % 15:00-17: % 80 % 73 % 18:00-04: % 60 % 64 % Koko päivä % 63 % 65 % :00-8: % 67 % 70 % 09:00-14: % 60 % 63 % 15:00-17: % 75 % 70 % 18:00-04: % 100 % 100 % Koko päivä % 69 % 70 % :00-8: % 67 % 64 % 09:00-14: % 58 % 54 % 15:00-17: % 67 % 75 % 18:00-04: % 63 % 63 % Koko päivä % 63 % 62 % Kun tutkittavien lähtöjen määrä oli selvillä, tehtiin päiväkohtaiset tutkimussuunnitelmat tarkastajien muodostamille tutkijaryhmille. Suunnittelussa otettiin huomioon, että myös 738- ja 973-linjojen reittivaihtoehdot 738K ja 973L tulevat edustetusti tutkituksi. Sen sijaan 633-linjan myöhäisillan ja yön reittivaihtoehtoja A ja N ei tutkittu. Yhdessä tutkijaryhmässä oli pääasiassa 2 3 tarkastajaa. Keravan seutulinjoilla tarkastajat ehtivät pääsääntöisesti tutkimaan kaikki vuoron matkustajat, kun taas ruuhkaisimmilla runkolinjan 550 vuoroilla vain osan. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu kerättyä näytemäärää linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin. Kokonaisuudessaan kaikilla linjoilla saatiin riittävä näyte. Runkolinjalla 550 jäätiin kuitenkin hieman näytetavoitteen alle aamun ja iltapäivän ruuhkatunteina. Tähän vaikutti se, että tutkimuksen tekeminen oli varsin hankalaa täysissä ruuhkabusseissa. Lisäksi 738-linjalla yhdistettiin iltapäivän ja illan aikaryhmät, sillä linjalla oli vain yksi lähtö kumpaankin suuntaan illan aikaryhmässä eikä näistä saatu kerättyä riittävää näytemäärää.

18 16 Taulukko 3. Tutkimuksessa kerätty näytemäärä (hyväksytyt havainnot) ja sen osuus tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamääristä linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin. Näytemäärä (hyväksytyt havainnot) Näytteen osuus tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamääristä Linja Aikaryhmä Suunta 1 Suunta 2 Yhteensä Suunta 1 Suunta 2 Yhteensä :00-8: % 10 % 9 % 09:00-11: % 21 % 17 % 12: % 15 % 15 % 15:00-17: % 8 % 10 % 18:00-04: % 15 % 16 % Koko päivä % 13 % 13 % :00-8: % 45 % 54 % 09:00-14: % 66 % 58 % 15:00-17: % 66 % 74 % 18:00-04: % 31 % 54 % Koko päivä % 52 % 60 % :00-8: % 57 % 61 % 09:00-14: % 58 % 61 % 15:00-17: % 75 % 68 % Koko päivä % 62 % 64 % :00-8: % 56 % 69 % 09:00-14: % 65 % 62 % 15:00-17: % 80 % 85 % 18:00-04: % 72 % 59 % Koko päivä % 67 % 69 % 2.3 Tutkimusaineiston käsittely Tutkimusaineiston käsittely jakaantui kahteen vaiheeseen: tutkimuksen aikaiseen seurantaan ja aineiston jatkokäsittelyyn. Aineiston jatkokäsittelyyn sisältyivät muun muassa loogisuustarkastelut ja aineiston laajentaminen koko vuoden matkustajamääriksi. Tutkimus tehtiin matkalipuntarkastajien tarkastajalaitteella, johon oli asennettu tiedonkeruusovellus lippulajitutkimusta varten. Jokaisen tutkimuspäivän jälkeen kerätty haastatteluaineisto siirrettiin tarkastajalaitteilta tutkijoiden analysoitavaksi. Matkalipuntarkastajilla oli käytössään myös sähköinen ongelmatilanneraportti, jolla he pystyivät viestimään mahdollisista ongelmista suoraan kentältä. Aineiston päivittäisen seurannan ja tarkastajien ongelmatilanneraporttien ansiosta pystyttiin jatkuvasti tarkkailemaan, kertyykö näytettä suunnitellusti, onko aineisto hyvälaatuista, tarvitaanko paikkaustutkimuksia ja pitääkö ohjeistusta muuttaa. Aineiston laatu varmistettiin loogisuustarkasteluilla. Lippulajitietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi aineistoon liitettiin lippulajitaulukko, jossa oli tiedot tutkittavilla bussilinjoilla sallituista lippulajeista. Lisäksi tarkastettiin, oliko lippu kelvollinen matkustajan ilmoittamalla matkalla. Esimerkiksi jos

19 17 matkustajalla oli Helsingin sisäinen lippu, mutta hän ilmoitti matkustavansa Helsingin rautatieasemalta Vantaan Tammistoon eli seutulipun vaativan matkan, havainto hylättiin. Lisäämällä aineistoon työsuunnitelmien mukaiset tutkimuksen aloitusajat voitiin tarkastaa, että tutkimus oli tehty suunnitellulla tavalla. Aineistoon liitettiin myös tiedot bussipysäkkien välisistä etäisyyksistä matkojen pituuden laskemiseksi. Bussilinjoilta kerätty tutkimusaineisto sisälsi alun perin havaintoa. Näistä hylättiin jo tutkimusta tehdessä virheellisinä tallennuksina, liputtomina matkustajina tai keskeytyneinä haastatteluina. Loogisuustarkasteluissa aineistosta hylättiin 241 havaintoa, joissa käytetty lippu ei ollut kelvollinen sillä tehdyllä matkalla. Lopuksi aineistoon lisättiin 81 alle 7-vuotiasta lasta, joita ei ollut kirjattu mukaan lastenvaunullisten havaintojen yhteyteen. Aineiston käsittelyvaiheen jälkeen havaintoa sisälsi jatkotarkastelun kannalta välttämättömät ja ristiriidattomat tiedot laajennuskerrointen laskentaa ja tiedon analysointia varten. 2.4 Tutkimusaineiston laajennus Tutkimusaineiston tarkastelun ja käsittelyn jälkeen aineistolle määriteltiin laajennuskertoimet suhteuttaen havaintomäärät matkustajamääriin. Laajennus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensin havainnot laajennettiin tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamääriin linjoittain, suunnittain ja aikaryhmittäin. Toisessa vaiheessa keskimääräiseen arkipäivään laajennettu aineisto kerrottiin linjoittain koko vuoden 2014 matkustajamääriin. Tutkimusjakson keskimääräisen arkipäivän matkustajamäärät saatiin runkolinjalta 550 bussien ovissa olevien dilax-laskinten tuottamista tiedoista. Keravan seutulinjojen matkustajamäärät saatiin L-infokannasta. Vuositason laajennuksessa käytetyt matkustajamäärät ovat HSL:n virallisen matkustajamäärätilaston lukuja. Liitteissä 1 2 on esitetty havaintomäärät ja näistä laajennetut vuotuiset matkustajamäärät (nousut) lippulajeittain. Taulukoissa kuvataan myös kunkin lippulajin tyyppi ja kelpoisuusalue sekä mahdollisia lisätietoja. Lippulajikoodiin liittyvien tietojen perusteella lippulajit on voitu järjestää eri ryhmiin, esimerkiksi kerta-, arvo- ja kausilippuihin.

20 18 3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Tulosten tarkastelussa huomioitavaa Lippulajitutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella saadaan tietoa matkustajien asuinkuntajakaumasta, käytetyistä lippulajeista, nousu- ja poistumispysäkeistä, matkojen keskipituuksista ja matkustajakilometreistä sekä liityntäkulkutavoista pysäkeittäin. Tässä luvussa esitetään tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Näiden lisäksi tuloksista on saatavilla myös yksityiskohtaisempia tarkasteluja. Tuloksissa ei ole mainittu liputtomia, vaan on oletettu heidän jakautuvan samalla tavalla muiden matkustajien kanssa. Kaikkia lukuarvoja ei ole voitu raportin taulukoissa esittää liian pienen havaintomäärän takia tai siksi, ettei tutkimuksessa saatu yhtään havaintoa. Tällaiset kohdat on merkitty taulukoihin seuraavasti: havaintomäärä oli niissä liian pieni (..) tai tutkimuksen aikana ei saatu yhtään havaintoa (-). 3.2 Matkustajien lipputyyppijakauma Sekä runkolinjalla 550 että Keravan seutulinjoilla HSL:n matkakortille ladattu kausilippu oli selvästi käytetyin lipputyyppi. Lipputyyppien osuuksissa oli silti huomattavia eroja. Kaikkein suosituinta kausilipun käyttö oli runkolinjalla 550, jonka matkustajista 78 % matkusti kausilipulla. Matkakortille ladatulla arvolipulla matkusti vajaa 15 % ja kertalipulla hieman alle 5 % matkustajista. (taulukot 4 5). Keravan seutulinjoista Helsingin rautatieasemalle liikennöivillä 633- ja 738-linjoilla kausilipulla matkustavia oli noin kaksi kolmasosaa matkustajista, kun taas 973-linjalla vain 55 %. Linja 973 liikennöi Vantaan Päiväkummun ja Pohjois-Keravan välillä, ja sillä kulki selvästi muita enemmän liputta matkustamaan oikeutettuja lastenvaunullisia ja alle 7-vuotiaita lapsia. Arvolipulla matkustavien osuus vaihteli Keravan seutulinjoilla prosentin välillä ja kertalipulla matkustavien osuus prosentin välillä. Kertalipulla matkustavien osuus oli siis Keravan seutulinjoilla huomattavasti suurempi kuin runkolinjalla 550 (taulukot 6 7, kuva 1). Taulukko 4. Matkustajamäärät lipputyypeittäin runkolinjalla 550 vuonna Lipputyyppi Matkustajat (1 000 matkustajaa) HSL-liput yhteensä HSL matkakortti, kausi HSL matkakortti, arvo HSL kertalippu 528 HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) 15 Oikeus matkustaa liputta 309 Alle 7-vuotias lapsi 148 Lastenvaunullinen 122 Muu (esim. poliisi tai saattaja) 40 Yhteensä

21 19 Taulukko 5. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma runkolinjalla 550 vuonna Lipputyyppi Osuus (%) matkustajista HSL-liput yhteensä 97,3 HSL matkakortti, kausi 78,0 HSL matkakortti, arvo 14,5 HSL kertalippu 4,6 HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) 0,1 Oikeus matkustaa liputta 2,7 Alle 7-vuotias lapsi 1,3 Lastenvaunullinen 1,1 Muu (esim. poliisi tai saattaja) 0,3 Yhteensä 100,0 Taulukko 6. Matkustajamäärät lipputyypeittäin Keravan seutulinjoilla vuonna Matkustajat (1000 matkustajaa) Lipputyyppi Yhteensä HSL-liput yhteensä HSL matkakortti, kausi HSL matkakortti, arvo HSL kertalippu HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) Oikeus matkustaa liputta Alle 7-vuotias lapsi Lastenvaunullinen Muu (esim. poliisi tai saattaja) Yhteensä Taulukko 7. Matkustajien prosentuaalinen lipputyyppijakauma Keravan seutulinjoilla vuonna Osuus (%) matkustajista Lipputyyppi Yhteensä HSL-liput yhteensä 94,2 96,9 86,9 92,0 HSL matkakortti, kausi 66,2 65,1 55,3 61,9 HSL matkakortti, arvo 15,4 17,9 19,1 17,3 HSL kertalippu 12,5 13,9 12,4 12,8 HSL vuorokausilippu (1-7 vrk) ,1 Oikeus matkustaa liputta 5,8 3,1 13,1 8,0 Alle 7-vuotias lapsi 3,5 1,6 7,3 4,6 Lastenvaunullinen 1,9 1,3 5,6 3,2 Muu (esim. poliisi tai saattaja) 0,3.. 0,2 0,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

22 20 Kuva 1. Lipputyyppijakauma runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Westendin välillä kulkevan runkolinjan 550 matkustajista puolella oli Helsingin sisäinen lippu, vajaalla kolmanneksella seutulippu ja noin 14 prosentilla Espoon sisäinen lippu. Muulla kuin edellä mainituilla kolmella lipulla matkustavia oli vain noin neljä prosenttia matkustajista (taulukot 8 9). Keravan seutulinjoilla lippujen kelpoisuusalueissa oli huomattavia eroja linjan reitin mukaan (taulukot 10 11, kuva 2). Tuusulanväylää pitkin Helsingin ja Keravan väliä liikennöivä 633-linja palveli muun muassa Tuusulanväylän varrella asuvia ja työskenteleviä. Linjan matkustajista noin puolella olikin seutulippu. Seuraavaksi suurimmat matkustajaryhmät olivat Vantaan sisäisellä ja lähiseutu 3 -vyöhykkeen lipulla matkustavat, joiden kummankin osuus oli noin 13 prosenttia linjan matkustajista. Linjan 738 perusreitti kulki Keravan ja Helsingin rautatieaseman väliä Lahdenväylää pitkin ja pysähtyi Vantaan puolella vain muutamalla pysäkillä kaupungin koilliskulmassa. Niinpä linjalla käytettiin ylivoimaisesti eniten lähiseutu 3 -vyöhykkeen lippua. Keravan päässä linjan reitti kulki läpi kaupungin ja palveli siten myös sen sisäistä liikennettä. Linjan toiseksi suurin matkustajaryhmä olikin Keravan ja Sipoon sisäisellä lipulla matkustavat. Vantaan Päiväkummusta ja Keravan pohjoisosiin liikennöivän 973-linjan lipputyyppijakauma oli edellisiä tasaisempi. Eniten linjalla matkustettiin Vantaan sisäisellä lipulla, jonka osuus oli noin kolmannes kaikista lipputyypeistä. Seuraavaksi eniten käytettiin seutu- ja lähiseutu 3 -vyöhykkeen lippuja sekä Keravan ja Sipoon sisäistä lippua.

23 21 Taulukko 8. Matkustajamäärät lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 vuonna Lipun kelpoisuusalue Matkustajat (1 000 matkustajaa) HSL-liput yhteensä Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Seutu Lähiseutu 2 41 Lähiseutu Oikeus matkustaa liputta 309 Yhteensä Taulukko 9. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 vuonna Lipun kelpoisuusalue Osuus (%) matkustajista HSL-liput yhteensä 97,3 Sisäinen Helsinki 51,3 Sisäinen Espoo 13,5 Seutu 31,0 Lähiseutu 2 0,4 Lähiseutu 3 1,1 Oikeus matkustaa liputta 2,7 Yhteensä 100,0 Taulukko 10. Matkustajamäärät lipun kelpoisuusalueittain Keravan seutulinjoilla vuonna Matkustajat (1000 matkustajaa) Lipun kelpoisuusalue Yhteensä HSL-liput yhteensä Sisäinen Helsinki Sisäinen Vantaa Sisäinen Kerava-Sipoo Seutu Lähiseutu Lähiseutu Oikeus matkustaa liputta Yhteensä

24 22 Taulukko 11. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain Keravan seutulinjoilla vuonna Osuus (%) matkustajista Lipun kelpoisuusalue Yhteensä HSL-liput yhteensä 94,2 96,9 86,9 92,0 Sisäinen Helsinki 8,1 13,5-6,2 Sisäinen Vantaa 12,7.. 32,4 17,4 Sisäinen Kerava-Sipoo 2,5 16,4 13,6 9,6 Seutu 51,7 12,5 17,6 30,7 Lähiseutu 2 6,7 6,0 9,0 7,4 Lähiseutu 3 12,5 48,3 14,3 20,6 Oikeus matkustaa liputta 5,8 3,1 13,1 8,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Kuva 2. Matkustajien jakauma lipun kelpoisuusalueittain runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Matkustajien asuinkuntajakauma Runkolinjan 550 matkustajista kaksi kolmasosaa oli helsinkiläisiä ja neljännes espoolaisia. Kolmanneksi eniten matkustajia oli Vantaalta, mutta sen osuus matkustajista jäi jo noin 5 prosenttiin (taulukot 12 13). Keravan seutulinjoilla asuinkuntajakauma vaihteli samalla tavoin kuin lipun kelpoisuusalueetkin (vrt. edellinen luku). Linjalla 738 matkusti selvästi eniten keravalaisia, kun taas linjoilla 633 ja 973 eniten matkustajia oli Vantaalta. Helsinkiin liikennöivillä linjoilla 633 ja 738 vajaa neljännes matkustajista oli helsinkiläisiä (taulukot 14 15, kuva 3). Muun Helsingin seudun asukkaista Keravan seutulinjat palvelivat erityisesti tuusulalaisia, joiden osuus oli 1,0 % kaikista Keravan seutulinjojen matkustajista.

25 23 Taulukko 12. Matkustajamäärät asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Asuinkunta Matkustajat (1 000 matkustajaa) Espoo Helsinki Kauniainen 11 Kerava 52 Kirkkonummi 59 Sipoo 22 Vantaa 560 HSL-kunnat yhteensä Muu Helsingin seutu 64 Muu Suomi tai ulkomaat 109 Yhteensä Taulukko 13. Matkustajien asuinkuntajakauma runkolinjalla 550 vuonna Asuinkunta Osuus (%) matkustajista Espoo 25,8 Helsinki 66,6 Kauniainen 0,1 Kerava 0,5 Kirkkonummi 0,5 Sipoo 0,2 Vantaa 4,9 HSL-kunnat yhteensä 98,5 Muu Helsingin seutu 0,6 Muu Suomi tai ulkomaat 0,9 Yhteensä 100,0

26 24 Taulukko 14. Matkustajamäärät asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Matkustajat (1000 matkustajaa) Asuinkunta Yhteensä Espoo Helsinki Kerava Sipoo Vantaa HSL-kunnat yhteensä Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä Taulukko 15. Matkustajien asuinkuntajakauma Keravan seutulinjoilla vuonna Osuus (%) matkustajista Asuinkunta Yhteensä Espoo 1,7 0,6 0,2 0,9 Helsinki 24,0 23,1 2,1 15,6 Kerava 16,3 62,3 34,9 32,9 Sipoo 0,2 0,8-0,2 Vantaa 55,1 9,8 61,8 48,1 HSL-kunnat yhteensä 97,3 96,7 99,0 97,8 Muu Helsingin seutu 2,1 1,9 0,6 1,5 Muu Suomi tai ulkomaat 0,6 1,4 0,4 0,7 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

27 25 Kuva 3. Matkustajien asuinkuntajakauma runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Matkojen keskipituudet ja matkustajakilometrit asuinkunnittain Runkolinjalla 550 tehtyjen matkojen keskipituus oli 6,1 kilometriä, kun reitin kokonaispituus oli noin 27 kilometriä. Linjalla tehtiinkin paljon suhteellisen lyhyitä matkoja keskusten välillä, kuten Otaniemestä Leppävaaraan tai Viikistä Itäkeskukseen. Espoolaisten ja helsinkiläisten tekemien matkojen pituuksissa ei ollut juuri eroa (taulukko 16). Koska matkojen keskipituudet olivat samaa suuruusluokkaa, matkustajakilometrien asuinkuntajakauma oli hyvin samankaltainen kuin matkustajamäärien mukainen jakauma (taulukot 17 18). Taulukko 16. Matkan keskipituudet asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Asuinkunta Matkan keskipituus (km) Espoo 6,0 Helsinki 6,1 Kauniainen 4,1 Kerava 4,6 Kirkkonummi 5,5 Sipoo 8,0 Vantaa 6,3 HSL-kunnat yhteensä 6,1 Muu Helsingin seutu 4,4 Muu Suomi tai ulkomaat 6,1 Yhteensä 6,1

28 26 Taulukko 17. Matkustajakilometrit asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Asuinkunta Matkustajakilometrit (1000 kilometriä) Espoo Helsinki Kauniainen 44 Kerava 239 Kirkkonummi 324 Sipoo 173 Vantaa HSL-kunnat yhteensä Muu Helsingin seutu 280 Muu Suomi tai ulkomaat 658 Yhteensä Taulukko 18. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain runkolinjalla 550 vuonna Asuinkunta Osuus (%) matkustajakilometreistä Espoo 25,7 Helsinki 66,8 Kauniainen 0,1 Kerava 0,3 Kirkkonummi 0,5 Sipoo 0,2 Vantaa 5,1 HSL-kunnat yhteensä 98,7 Muu Helsingin seutu 0,4 Muu Suomi tai ulkomaat 0,9 Yhteensä 100,0 Keravan seutulinjoista kaikkein lyhimpiä matkoja tehtiin linjalla 973. Matkojen keskipituus oli 3,5 kilometriä, kun linjan kokonaispituus oli 22 kilometriä. Linja kulki usean juna-aseman kautta ja palveli siten esimerkiksi lyhytmatkaista liityntäliikennettä asemille. Helsingin ja Keravan välillä liikennöivillä linjoilla 633 ja 738 matkojen keskipituus oli kilometriä, kun linjojen kokonaispituudet vaihtelivat kilometrin välillä. Eri kuntien asukkaat tekivät Keravan seutulinjoilla varsin eripituisia matkoja, joten matkustajakilometrien asuinkuntajakauma poikkeaa matkustajamäärien mukaisesta jakaumasta (vrt. taulukko 15). Esimerkiksi linjoilla 633 ja 738 vantaalaiset ja keravalaiset tekivät pidempiä matkoja kuin helsinkiläiset, joten vantaalaisten ja keravalaisten osuus matkustajakilometreistä oli matkustajamääriä suurempi (taulukot 19 21, kuva 4).

29 27 Taulukko 19. Matkan keskipituudet asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Matkan keskipituus (km) Asuinkunta Yhteensä Espoo 7,0 10,3 3,5 7,3 Helsinki 9,9 7,7 3,6 8,9 Kerava 13,8 13,1 3,8 9,6 Sipoo 11,5 19,1-16,8 Vantaa 14,2 18,9 3,3 9,2 HSL-kunnat yhteensä 12,9 12,5 3,5 9,3 Muu Helsingin seutu 15,5 5,5 4,6 11,2 Muu Suomi tai ulkomaat 16,8 12,4 2,6 12,0 Yhteensä 13,0 12,3 3,5 9,3 Taulukko 20. Matkustajakilometrit asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Matkustajakilometrit (1000 kilometriä) Asuinkunta Yhteensä Espoo Helsinki Kerava Sipoo Vantaa HSL-kunnat yhteensä Muu Helsingin seutu Taulukko 21. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain Keravan seutulinjoilla vuonna Osuus (%) matkustajakilometreistä Asuinkunta Yhteensä Espoo 0,9 0,5 0,2 0,7 Helsinki 18,4 14,5 2,2 15,0 Kerava 17,3 66,4 37,7 33,8 Sipoo 0,2 1,3-0,4 Vantaa 60,0 15,0 58,8 47,4 HSL-kunnat yhteensä 96,8 97,7 98,9 97,3 Muu Helsingin seutu 2,5 0,8 0,8 1,8 Muu Suomi tai ulkomaat 0,8 1,5 0,3 0,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

30 28 Kuva 4. Matkustajakilometrien jakauma asuinkunnittain runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna Lipputyyppijakauma asuinkunnittain Runkolinjalla 550 suurin matkustajaryhmä oli Helsingin sisäisellä kausilipulla matkustavat helsinkiläiset, joiden osuus kaikista matkustajista oli 42 %. Seutuliikenteen kausilippua käyttävien helsinkiläisten osuus oli vajaa neljännes tästä eli 11 %. Espoolaiset matkustivat melko tasaisesti sekä seutuliikenteen (9,6 %) että Espoon sisäisen liikenteen kausilipuilla (8,6%) (taulukot 22 23). Myös vantaalaismatkustajista valtaosa oli kausilipun käyttäjiä. Arvolippujen käyttöosuudet olivat huomattavasti kausilippuja pienempiä. Kiinnostava havainto kuitenkin on, että espoolaiset käyttivät niitä suhteellisesti selvästi helsinkiläisiä enemmän: espoolaismatkustajista noin viidennes käytti arvolippua, helsinkiläisistä noin kymmenesosa.

31 Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä 29 Taulukko 22. Runkolinjan 550 matkustajamäärät lipputyypeittäin ja asuinkunnittain vuonna Lipun tyyppi Matkustajat (1000 matkustajaa) asuinkunnittain ja lipputyypeittäin HSL:n matkakortti, kausi yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n matkakortti, arvo yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n kertaliput (sis. vuorokausiliput) Sisäinen Helsinki Sisäinen Espoo Seutu Lähiseutu Oikeus matkustaa liputta Alle 7-vuotias lapsi Lastenvaunullinen Muu (esim. poliisi tai saattaja) Yhteensä

32 Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Sipoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä 30 Taulukko 23. Runkolinjan 550 lipputyyppijakauma asuinkunnittain vuonna Lipun tyyppi Osuus (%) matkustajamäärästä asuinkunnittain ja lipputyypeittäin HSL:n matkakortti, kausi yht. 18,4 54,0 0,1 0,4 0,4 0,1 4,0 0,3 0,3 78,0 Sisäinen Helsinki 0,1 42, ,3 0,1 0,3 43,1 Sisäinen Espoo 8, ,1-8,8 Seutu 9,6 11,4 0, ,7 0,1 0,1 25,0 Lähiseutu 2 0, , ,3 Lähiseutu 3.. 0,2-0,3 0,2 0, ,9 HSL:n matkakortti, arvo yht. 5,5 7, ,1 0,1 0,6 0,2 0,4 14,5 Sisäinen Helsinki 0,1 5, ,1 0,1 0,3 0,1 0,2 6,0 Sisäinen Espoo 3,7 0, ,1 4,0 Seutu 1,7 2, ,3.. 0,1 4,4 Lähiseutu , ,1 Lähiseutu ,1 HSL:n kertaliput (sis. vuorokausiliput) 1,3 3, ,1.. 0,2 4,7 Sisäinen Helsinki.. 2, ,1.. 0,1 2,3 Sisäinen Espoo 0,6 0, ,7 Seutu 0,7 0, , ,6 Lähiseutu ,1 Oikeus matkustaa liputta 0,5 2, , ,7 Alle 7-vuotias lapsi 0,3 0, ,3 Lastenvaunullinen 0,2 0, ,1 Muu (esim. poliisi tai saattaja) 0,1 0, ,3 Yhteensä 25,8 66,6 0,1 0,5 0,5 0,2 4,9 0,6 0,9 100,0 Keravan seutulinjoilla suurimmat matkustajaryhmät olivat seutuliikenteen kausilipulla matkustavat vantaalaiset (17,8 %) ja lähiseutu 3 -vyöhykkeen kausilipulla matkustavat keravalaiset (12,7 %) (taulukot 24 25). Noin kymmenesosa kaikista matkoista oli vantaalaisten Vantaan sisäisellä kausilipulla tekemiä. Helsinkiläiset tekivät matkoja melko tasaisesti sekä seutuliikenteen että Helsingin sisäisen liikenteen kausilipuilla, joiden kummankin osuus oli noin 5 % kaikista matkoista. Muista kunnista poiketen keravalaiset tekivät kunnan sisäisiä matkoja enemmän arvo- kuin kausilipulla.

33 Espoo Helsinki Kerava Sipoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä 31 Taulukko 24. Keravan seutulinjojen matkustajamäärät lipputyypeittäin ja asuinkunnittain vuonna Lipun tyyppi Matkustajat (1000 matkustajaa) asuinkunnittain ja lipputyypeittäin HSL:n matkakortti, kausi yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Vantaa Sisäinen Kerava-Sipoo Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n matkakortti, arvo yht Sisäinen Helsinki Sisäinen Vantaa Sisäinen Kerava-Sipoo Seutu Lähiseutu Lähiseutu HSL:n kertaliput (sis. vuorokausiliput) Sisäinen Helsinki Sisäinen Vantaa Sisäinen Kerava-Sipoo Seutu Lähiseutu Lähiseutu Oikeus matkustaa liputta Alle 7-vuotias lapsi Lastenvaunullinen Muu (esim. poliisi tai saattaja) Yhteensä

34 Espoo Helsinki Kerava Sipoo Vantaa Muu Helsingin seutu Muu Suomi tai ulkomaat Yhteensä 32 Taulukko 25. Keravan seutulinjojen lipputyyppijakauma asuinkunnittain vuonna Lipun tyyppi Osuus (%) matkustajamäärästä asuinkunnittain ja lipputyypeittäin HSL:n matkakortti, kausi yht. 0,6 11,4 18,1 0,2 30,8 0,7.. 61,9 Sisäinen Helsinki - 4, ,8 Sisäinen Vantaa 0,1 0,1 0,1-10, ,9 Sisäinen Kerava-Sipoo - - 3, ,1 Seutu 0,6 5, ,8 0,4-23,9 Lähiseutu ,3-2,1 0,1.. 4,5 Lähiseutu 3.. 1,3 12,7 0,1 0,3 0,2-14,7 HSL:n matkakortti, arvo yht. 0,2 2,6 6,7 0,1 7,2 0,3 0,1 17,3 Sisäinen Helsinki - 1, ,1 1,2 Sisäinen Vantaa - 0, , ,8 Sisäinen Kerava-Sipoo - 0,1 4, ,1.. 4,2 Seutu 0,1 1,0 0,3-3,0 0,1.. 4,6 Lähiseutu 2.. 0,1 0,9.. 0,5 0,1-1,6 Lähiseutu 3.. 0,2 1,5-0,1 0,1-1,9 HSL:n kertaliput (sis. vuorokausiliput).. 1,0 5,3-5,6 0,5 0,5 12,9 Sisäinen Helsinki - 0, ,2 Sisäinen Vantaa -.. 0,1-2, ,7 Sisäinen Kerava-Sipoo - - 2, ,1 0,1 2,3 Seutu.. 0, ,2 0,2 0,2 2,3 Lähiseutu ,8-0,3 0,1-1,2 Lähiseutu 3-0,3 2,2-1,4 0,1 0,1 4,1 Oikeus matkustaa liputta - 0,6 2,8-4,5-0,1 8,0 Alle 7-vuotias lapsi - 0,3 1,6-2, ,6 Lastenvaunullinen - 0,3 1,1-1, ,2 Muu (esim. poliisi tai saattaja) - - 0,1-0, ,3 Yhteensä 0,9 15,6 32,9 0,2 48,1 1,5 0,7 100,0

35 Liityntäkulkutavat Asuinkunnan, matkan pituuden ja lippulajin lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millä kulkutavalla matkustaja saapui nousupysäkille ja miten hän aikoi jatkaa poistumispysäkiltä eteenpäin. Esimerkiksi jos matkustaja aikoi vaihtaa toiselle bussilinjalle, liityntäkulkutavaksi kirjattiin linja-auto. Matkalipuntarkastajia oli ohjeistettu neuvomaan, että matkustajan kävellessä yli 10 minuutin tai kilometrin matkan ennen seuraavaa joukkoliikennevälinettä liityntäkulkutavaksi merkitään kävely. Runkolinjalla 550 kävelyn osuus liityntäkulkutapana oli 62 % ja joukkoliikennevaihtojen osuus 36 % (taulukko 26, kuva 5). Eniten vaihtoja tehtiin toiselle bussilinjalle, ja suhteellisesti suurimpia bussinvaihtopysäkkejä olivat Westendin asema, Tapiolansilta ja Tuusulanväylä. Junaan vaihdettiin eniten Huopalahden ja Oulunkylän asemilla, joilla nousevista tai poistuvista runkolinjan 550 matkustajista noin puolet tuli pysäkille junalla tai jatkoi sillä matkaansa. Itäkeskuksessa vastavaasti vajaa puolet vaihtoi bussista metroon tai päinvastoin (taulukot 28 29, kuva 6). Keravan seutulinjojen matkustajista useampi kuin kolme neljästä tuli pysäkille kävellen tai jatkoi matkaansa jalan (taulukko 27). Vajaa kymmesosa matkustajista vaihtoi matkalla bussista junaan tai päinvastoin. Eniten junaan vaihtajia oli linjalla 973, joka kulki Koivukylän, Korson ja Keravan asemien kautta. Myös linjaa 738 käytettiin liityntäyhteytenä Keravan asemalle, josta matka jatkui junalla tai päinvastoin. Linjalla 633 vaihdettiin puolestaan junaa useammin toiselle bussilinjalle. Eniten bussia vaihdettiin Käskynhaltijantien pysäkillä, jonka kautta kulki myös esimerkiksi runkolinja 550. Keravan seutulinjoilla pysäkkikohtaiset havaintomäärät olivat niin pieniä, ettei liityntäkulkutapoja voida luotettavasti esittää pysäkeittäin. Taulukko 26. Liityntäkulkutavat runkolinjalla 550. Liityntäkulkutapa Matkustajat (1 000 matkustajaa) Osuus (%) matkustajista Kävely ,2 Pyöräily 98 0,4 Linja-auto ,1 Metro ,5 Juna ,1 Henkilöauto 216 0,9 Muu tai ei tietoa 169 0,7 Yhteensä ,0

36 34 Taulukko 27. Liityntäkulkutavat Keravan seutulinjoilla vuonna Matkan keskipituus (km) Osuus (%) matkustajista Liityntäkulkutapa Yhteensä Yhteensä Kävely ,0 74,9 77,6 76,8 Pyöräily ,9 1,7 0,3 0,8 Linja-auto ,0 5,9 5,7 7,9 Metro ,5 3,0 0,0 2,1 Juna ,5 10,9 13,9 9,4 Raitiovaunu ,9 1,3 0,0 0,7 Henkilöauto ,4 0,6 0,1 0,8 Muu tai ei tietoa ,8 1,8 2,5 1,6 Yhteensä ,0 100,0 100,0 100,0 Kuva 5. Liityntäkulkutavat runkolinjalla 550 ja Keravan seutulinjoilla vuonna 2014.

37 Kävely Pyöräily Linja-auto Metro Juna Henkilöauto Muu tai ei tietoa Yhteensä 35 Taulukko 28. Runkolinjalla 550 matkustaneiden liityntäkulkutavat pysäkeittäin vuonna Nousu- tai poistumispysäkki Matkustajat liityntäkulkutavoittain (1000 matkustajaa) Alvar Aallon puisto Huopalahden asema Hämeenlinnanväylä Ilkantie Innopoli Itäkeskus Kemisti Konemies Kontiontie Käskynhaltijantie Laajalahdenristi Latokartano Leppävaara Maarinsilta Maunula Mestarintie Myllärintie Mäkitorpantie Mäkkylä Otsolahdentie Oulunkylän asema Pirjontie Pirkkola Pitäjänmäen asema Puustellinmäki Revontulentie Roihupelto Säterinmetsä Takkatie Takomotie Tapiolansilta Turvesuontie

38 Kävely Pyöräily Linja-auto Metro Juna Henkilöauto Muu tai ei tietoa Yhteensä 36 Tuusulanväylä Valimotie Vermo Veräjämäki Westendinasema Vihdintie Viikin tiedepuisto Viikinmäki Taulukko 29. Runkolinjalla 550 matkustaneiden liityntäkulkutapaosuudet pysäkeittäin vuonna Nousu- tai poistumispysäkki Liityntäkulkutapaosuudet (%) Alvar Aallon puisto 82,3 1,3 15, ,7-100,0 Huopalahden asema 41,9 0,7 4,8-52,0 0,1 0,6 100,0 Hämeenlinnanväylä 51,6-45, ,8 1,0 100,0 Ilkantie 82,0-16, ,7 0,7 100,0 Innopoli 93,4 0,7 3, ,6 0,7 100,0 Itäkeskus 32,8 0,1 19,2 45,8-1,5 0,5 100,0 Kemisti 81,4 3,6 15, ,0 Konemies 88,8 1,2 9, ,3-100,0 Kontiontie 85,2-14, ,0 Käskynhaltijantie 82,3-16, ,4 100,0 Laajalahdenristi 69,1 5,2 23, ,5 100,0 Latokartano 50,9 0,5 46, ,6 1,2 100,0 Leppävaara 50,7 0,5 25,4-21,8 1,0 0,6 100,0 Maarinsilta 94,0 0,5 3, ,5 0,5 100,0 Maunula 72,9-26, ,2 0,6 100,0 Mestarintie 71,4 0,9 26, ,5 0,5 100,0 Myllärintie 93,3-4, ,1 100,0 Mäkitorpantie 77,7 1,2 10,2-6,9 2,1 1,8 100,0 Mäkkylä 92,8 0,7 4, ,5 1,9 100,0 Otsolahdentie 87,8-12, ,0 Oulunkylän asema 43,5 0,7 6,1-48,5 1,1 0,2 100,0 Pirjontie 63,2 0,5 35, ,0 100,0

39 37 Pirkkola 86,5-11, ,0 1,4 100,0 Pitäjänmäen asema 67,1 0,7 28,1-3,2 0,9-100,0 Puustellinmäki 90,4-8, ,4-100,0 Revontulentie 62,7 0,8 36, ,0 Roihupelto 85,9 0,5 11, ,8 1,0 100,0 Säterinmetsä 91,2 0,9 5, ,1 1,9 100,0 Takkatie 83,5-12,6-2,8 0,5 0,5 100,0 Takomotie 82,7-14, ,0 2,1 100,0 Tapiolansilta 30,9-68, ,5 100,0 Turvesuontie 95,9-4, ,0 Tuusulanväylä 28,0-68, ,2 0,5 100,0 Valimotie 85,2-11, ,5 0,5 100,0 Vermo 87,0-3,6-9, ,0 Veräjämäki 95,0-2, ,3 100,0 Westendinasema 17,5 0,2 79, ,2 1,1 100,0 Vihdintie 83,3-16, ,0 Viikin tiedepuisto 61,6 0,3 36, ,0 0,7 100,0 Viikinmäki 83,5-14, ,4 1,6 100,0

40 38 Kuva 6. Liityntäkulkutavat pysäkeittäin runkolinjalla 550.

41 39 4 Keravan seutulinjojen tulosten vertailu vuosien 2012 ja 2014 välillä Keravan seutulinjoilla lippulajitutkimus tehtiin edellisen kerran syksyllä Tässä luvussa tarkastellaan matkustuskäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia vuosien 2012 ja 2014 välillä. Runkolinjalla 550 tutkimusta ei ole aiemmin tehty, joten vertailutietoa aiemmilta vuosilta ei ole saatavilla. 4.1 Tulosten vertailussa huomioitavaa Vuoden 2014 aineisto on havaintomäärältään ja laajennustavaltaan selvästi vuoden 2012 aineistoa luotettavampi. Vuonna 2012 havaintojen laajennus tehtiin linjoittain ja suunnittain, kun taas vuonna 2014 tavoitteena oli saada joka aikaryhmästä niin paljon havaintoja, että laajennuksessa voidaan ottaa linjan ja suunnan lisäksi huomioon myös aikaryhmä. Tämä onnistui ja vuonna 2014 havaintoja saatiinkin kolminkertainen määrä vuoteen 2012 verrattuna (taulukko 30). Kumpanakin vuonna havainnot laajennettiin L-infokannasta saatuihin matkustajamääriin. Taulukko 30. Keravan seutulinjojen havaintomäärien vertailu vuosilta 2012 ja Havainnot Nousijat tutkimusjakson keskimääräisenä arkivuorokautena Havainnot / Nousijat Linja Suunta % 69 % % 52 % yht % 60 % % 67 % % 62 % yht % 64 % % 71 % % 67 % yht % 69 % Keravan seutulinjat yht % 64 % 4.2 Muutokset lipputyypeittäin Vuosina Keravan seutulinjojen vuosittainen matkustajamäärä on kasvanut noin matkustajalla. Tästä noin puolet on uusia kausilipun käyttäjiä. Myös kertalippujen käyttö on lisääntynyt, kun taas arvolipun suosio on selvästi laskenut. Liputta matkustamaan oikeutettujen alle 7-vuotiaiden ja lastenvaunullisten määrä näyttäisi myös huomattavasti lisääntyneen. Osittain tätä selittänee kuitenkin tutkimusmenetelmän muutos, sillä vuonna 2014 kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että myös lastenvaunuissa istuvat lapset tulivat mukaan tutkimukseen (taulukko 31, kuva 7).

42 40 Taulukko 31. Keravan seutulinjojen matkustajat lipputyypeittäin vuosina 2012 ja Matkustajat (1 000 matkustajaa) Osuus (%) matkustajista Lipun tyyppi HSL-matkakortti, kausi ,8 61,9 HSL-matkakortti, arvo ,6 17,3 HSL-kertalippu ,1 12,8 HSL-vuorokausilippu (1-7 vrk) 3 1 0,3 0,1 Ilmainen, lapsi alle 7 vuotta ,2 4,6 Ilmainen, lastenvaunullinen ,7 3,2 Muu oikeus matkustaa liputta 4 3 0,4 0,3 Yhteensä ,0 100,0 Kuva 7. Keravan seutulinjojen matkustajien lipputyyppijakauma vuosina 2012 ja Muutokset asuinkunnittain Keravalaiset tekivät vuonna 2014 huomattavasti enemmän matkoja Keravan seutulinjoilla kuin vuonna 2012 (taulukko 32, kuva 8). Myös vantaalaisten tekemät matkat lisääntyivät. Tätä selittää se, että linjoja muokattiin vuoden 2012 jälkeen paremmin vantaalaisia palveleviksi: linjan 633 kaikki vuorot siirrettiin kulkemaan Korson kautta ja linjan 738 vastaavasti Jokivarren kautta. Helsinkiläisten matkustaminen linjoilla on vähentynyt.

43 41 Taulukko 32. Keravan seutulinjojen matkustajat asuinkunnittain vuosina 2012 ja Matkustajia (1 000 matkustajaa) Osuus (%) matkustajista Asuinkunta Espoo ,3 0,9 Helsinki ,0 15,6 Kerava ,7 32,9 Sipoo 6 3 0,5 0,2 Vantaa ,8 48,1 HSL-kunnat yhteensä ,4 97,8 Muu Helsingin seutu ,8 1,5 Muu Suomi tai ulkomaat 9 8 0,8 0,7 Yhteensä ,0 100,0 Kuva 8. Keravan seutulinjojen matkustajien asuinkuntajakauma vuosina 2012 ja Keravalaiset ja helsinkiläiset tekivät Keravan seutulinjoilla keskimäärin aiempaa lyhyempiä matkoja. Sen sijaan vantaalaisten keskimääräinen matkan pituus kasvoi (taulukko 33). Koska vantaalaisia matkustajia oli linjoilla aiempaa enemmän ja heidän matkansa oliva aiempaa pidempiä, vantaalaisten matkustajakilometrit lisääntyivät huomattavasti (taulukko 34, kuva 9). Keravalaisten matkustajakilometrien kasvu oli vähäisempää, sillä vaikka matkustajamäärät lisääntyivät huomattavasti, matkustajien keskimatka lyheni.