Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?"

Transkriptio

1 tieteessä Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Laura Pirilä LT, erikoislääkäri Turun yliopistollinen sairaala Hannu Kautiainen biostatistikko Medcare Oy Kari Puolakka dosentti, osastonylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa? Lähtökohdat Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito). Menetelmät Suomalaisten nivelreuman hoidon asiantuntijoiden hoitokäytäntöjen selvittämiseksi Medcare-säätiö käynnisti Delfoi-menetelmällä toteutetun projektin, jossa suomalaisia asiantuntijoita haastateltiin anonyymisti tuoreen nivelreuman hoidosta strukturoiduilla lomakkeilla. Haastattelujen tulokset lähettiin asiantuntijoille palautteena tilastomuodossa. Koolle kutsutut asiantuntijat äänestivät tuoreen nivelreuman hoitoa käsittelevistä kysymyksistä toukokuussa Äänestys suoritettiin sähköisesti ja anonyyminä, mutta kysymyksistä keskusteltiin sen jälkeen avoimesti. Äänestykseen osallistui 18 reumatologia, joista 5 toimii keskussairaaloissa ja 13 yliopistollisissa sairaaloissa. Tulokset Nivelreuman hoitostrategia valitaan potilaskohtaisesti ja taudin aktiivisuuden mukaan. Enemmistö suomalaisista asiantuntijoista arvioi aloittavansa monoterapian korkeintaan 20 %:lle potilaista, joilla on kliinisin perustein diagnosoitu tuore nivelreuma. Valtaosa aloittaisi kahden reumalääkkeen yhdistelmän %:lle ja kolmen reumalääkkeen REKO-yhdistelmähoidon %:lle kaikista uusista nivelreumapotilaista. Jos nivelreumapotilaan veressä todetaan reumatekijä tai sitrulliinipeptidivastaaineita, hoitostrategian valinta painottuu kolmen lääkkeen yhdistelmän suuntaan. Suurimmalle osalle potilaista käynnistetään myös prednisoloni, yleisimmin 7,5 mg:n annoksella. Päätelmät Suomalaiset reumatologit hoitavat tuoretta nivelreumaa toisin kuin eurooppalainen suositus neuvoo. Valtaosalle potilaista aloitetaan kolmen reumalääkkeen REKO-yhdistelmähoito sekä pieni annos glukokortikoidia. Vertaisarvioitu VV Suomalainen Nivelreuman Käypä hoito -suositus julkaistiin joulukuussa 1999 ja päivitettiin viimeksi syyskuussa 2009 (1). Euroopan reumatologinen yhdistys (European League Against Rheumatism, EULAR) julkaisi nivelreuman lääkehoitosuosituksen 2010 (2) ja vastaava amerikkalainen yhdistys (American Collage of Rheumatology, ACR) päivitti omat suosituksensa vuonna 2012 (3). Vuoden 2009 jälkeen ACR ja EULAR ovat yhdessä kehittäneet nivelreuman uudet luokittelukriteerit (2010 ACR/EULAR -luokittelukriteerit) (4) (ks. taulukko 2 tämän lehden artikkelissa Kauppi J ym., s. 2842). Vaikka kyseessä eivät ole nivelreuman diagnostiset kriteerit vaan tutkimuskäyttöön luotu kriteeristö, ne tulevat vaikuttamaan siihen, mitä pidämme nivelreumana. Aiemmat yleisesti käytetyt nivelreuman luokittelukriteerit tehtiin 1987 (1987 ACR -luokittelukriteerit) (5) (ks. taulukko 1 tämän lehden artikkelissa Kauppi J ym., s. 2842) ja niitä on käytetty laajasti valittaessa potilaita nivelreuman lääkehoitotutkimuksiin. Vuoden 1987 jälkeen nivelreuman diagnostiikkaan ovat tulleet sitrulliinipeptidivasta- aineet (CCP), joilla on nivelreuman suhteen myös 2833

2 Kirjallisuutta 1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuman Käypä hoito -suositus (päivitetty ). 2 Smolen JS, Landewe R, Breedveld FC ym. EULAR recommendations for the management of rheumatoid arthritis with synthetic and biological disease-modifying antirheumatic drugs. Ann Rheum Dis 2010;69: Singh JA, Furst DE, Bharat A ym update of the 2008 American College of Rheumatology recommendations for the use of disease-modifying antirheumatic drugs and biologic agents in the treatment of rheumatoid arthritis. Arthritis Care Res 2012;64: Aletaha D, Neogi T, Silman AJ ym rheumatoid arthritis classification criteria: an American College of Rheumatology/European League Against Rheumatism collaborative initiative. Ann Rheum Dis 2010;69: Arnett FC, Edworthy SM, Bloch DA ym. The American Rheumatism Association 1987 revised criteria for the classification of rheumatoid arthritis. Arthritis and rheumatism. 1988;31: Mustila A, Korpela M, Haapala AM ym. Anti-citrullinated peptide antibodies and the progression of radiographic joint erosions in patients with early rheumatoid arthritis treated with FIN-RACo combination and single diseasemodifying antirheumatic drug strategies. Clin Exp Rheumatol 2011;29: van der Linden MP, Knevel R, Huizinga TW, van der Helm-van Mil AH. Classification of rheumatoid arthritis: comparison of the 1987 American College of Rheumatology criteria and the 2010 American College of Rheumatology/ European League Against Rheumatism criteria. Arthritis Rheum 2011;63: Cader MZ, Filer A, Hazlehurst J, de Pablo P, Buckley CD, Raza K. Performance of the 2010 ACR/ EULAR criteria for rheumatoid arthritis: comparison with 1987 ACR criteria in a very early synovitis cohort. Ann Rheum Dis 2011;70: Makinen H, Kaarela K, Huhtala H, Hannonen PJ, Korpela M, Sokka T. Do the 2010 ACR/EULAR or ACR 1987 classification criteria predict erosive disease in early arthritis? Ann Rheum Dis 2013;72: Combe B, Landewe R, Lukas C ym. EULAR recommendations for the management of early arthritis: report of a task force of the European Standing Committee for International Clinical Studies Including Therapeutics (ESCISIT). Ann Rheum Dis 2007;66: ennusteellista merkitystä: sitrulliinipeptidivastaainepositiivisilla potilailla vaikuttaa olevan suurempi nivelsyöpymien riski (6). Nivelreuman uusia luokittelukriteereitä voidaan soveltaa potilaisiin, joilla todetaan vähintään yksi tulehtunut nivel ja muut niveltulehduksen syyt on poissuljettu. Uudet luokittelukriteerit perustuvat pisteytykseen: turvonneista tai aroista nivelistä voi saada 0 5 pistettä, positiivisesta reumaserologiasta (reumatekijä tai sitrulliinipeptidivasta-aineet) 0 3 pistettä, koholla olevasta akuutin faasin proteiinista (lasko tai C-reaktiivinen proteiini) 0 1 pistettä ja taudin kestosta 0 1 pistettä. Vähintään 6 pistettä merkitsee varmaa nivelreumaa, varmaksi nivelreumaksi katsotaan myös, jos potilaalla todetaan tyypilliset nivelreumaan sopivat nivelsyöpymät käsien tai jalkaterien röntgenkuvissa (4). Uudet nivelreuman luokittelukriteerit luokittelevat varhaisvaiheessa useammat potilaat nivelreumaksi kuin vanhat (7,8), mutta osa merkittäviä niveltuhoja kehittävistä taudeista ei löydy tällä herkemmälläkään kriteeristöllä, eikä niiden täyttymistä pidä odottaa, vaan nivelreuman hoito on aloitettava kliinisin perustein (9). Maailmassa vallitsee yksimielisyys siitä, että nivelreuman hoito tulee aloittaa varhain (10), mutta siitä on erilaisia käsityksiä, mikä hoito tulisi aloittaa. Suomalainen nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo aloittamaan hyvin aktiivisen tuoreen nivelreuman hoito kolmen synteettisen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) sekä lisäämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (1). Edellä mainittua yhdistelmähoitoa käytettiin suomalaisessa nivelreuman monikeskustutkimuksessa ( REKO-tutkimus) erinomaisin tuloksin (11). Tulehtuneet nivelet tulisi hoitaa aktiivisesti paikalliskortikosteroidipistoksilla (12). Eurooppalaisen suosituksen mukaan tuoreessa nivelreumassa tulisi aloittaa metotreksaatti ja pieniannoksinen glukokortikoidi ja liittää hoitoon TNF (tuumorinekroositekijä) -salpaaja, jollei riittävää hoitovastetta saavuteta 3 6 kuukaudessa (2). Yhdysvaltalaisen suosituksen päivitetyssä versiossa kehotetaan aloittamaan kahden tai kolmen perinteisen reumalääkkeen yhdistelmä nivelreumapotilaille, joilla on huonon ennusteen merkkejä (Health Assesment Questionnaire (HAQ) -mittarilla mitattu huonontunut toimintakyky, ekstra-artikulaarinen nivelreuma, positiivinen reumatekijä tai sitrulliinipeptidivasta-aineet tai todetut nivelsyöpymät). Jos hoitotavoitetta ei saavuteta, suositellaan lisäämään tämän lääkityksen rinnalle biologinen lääke tai vaihtamaan synteettinen reuma lääke tai niiden yhdistelmä biologiseen lääkkeeseen: TNF-salpaajaan, abataseptiin tai rituksimabiin (3). Nivelreuman nykyinen hoitostrategia on esitetty Treat to target -manifestissa (13). Treat to target -manifestissa ei keskitytä lääkkeisiin, joilla potilasta hoidetaan, vaan hoidon päämäärään: remissioon. Manifestissa kehotetaan mittamaan taudin aktiivisuutta mittarilla, johon sisältyvät turvonneiden ja arkojen nivelten lukumäärä (14). Yleisimmin käytetty mittari on tällä hetkellä DAS28-indeksi, johon sisältyvät turvonneet ja arat nivelet (mukaan lasketaan 28 niveltä, nilkat ja päkiät on jätetty arvion ulkopuolelle, potilaan oma arvio voinnista 10 cm:n VAS- janalla sekä lasko). Indeksi lasketaan monimutkaisella kaavalla, mutta sitä varten on saatavissa webpohjaisia laskureita, tai laskemiseen voidaan käyttää nivelreuman monitorointiohjelmia (14). Sekä kansainväliset että suomalaiset hoitosuositukset perustuvat tutkittuun tietoon, mutta suurelta osalta myös asiantuntijoiden mielipiteeseen (expert opinion). Halusimme arvioida Delfoi-tyyppisellä menetelmällä, miten suomalaiset nivelreuman asiantuntijat hoitaisivat tuoretta nivelreumaa. Hankkeen mahdollisti Medcare-säätiön tuki. Menetelmät Neljän reumatologin ryhmä (tämän artikkelin kirjoittajat) suunnitteli nivelreuman hoitoa käsittelevät kysymykset, jotka lähetettiin ryhmän valitsemille nivelreuman hoidon suomalaisille asiantuntijoille (23). Asiantuntijat vastasivat anonyymisti ja vastauksista koottiin tilastot, jotka lähetettiin palautteeksi vastaajille. Tämän jälkeen asiantuntijat kutsuttiin työkokoukseen, joka järjestettiin Suomen Reumatologisen Yhdistyksen kokouksen yhteydessä toukokuussa Tässä palaverissa suoritettiin uusi äänestys, joka tapahtui jälleen anonyymisti. Äänestykseen osallistui 18 kutsuttua reumatologia, joista 5 toimii reumatologeina keskussairaaloissa ja 13 yliopistollisissa sairaaloissa. Tätä seurasi avoin keskustelu. Äänestystulokset raportoidaan tilastoina. 2834

3 tieteessä 11 Möttönen T, Hannonen P, Leirisalo-Repo M ym. Comparison of combination therapy with single-drug therapy in early rheumatoid arthritis: a randomised trial. FIN-RACo trial group. Lancet 1999;353: Hetland ML, Horslev-Petersen K. The CIMESTRA study: intraarticular glucocorticosteroids and synthetic DMARDs in a treat-totarget strategy in early rheumatoid arhtritis. Clinical and experimental rheumatology. 2012;30:S Smolen JS, Aletaha D, Bijlsma JW ym. Treating rheumatoid arthritis to target: recommendations of an international task force. Ann Rheum Dis 2010;69: Mäkinen H, Sokka T. Nivelreuman aktiivisuusmittareiden hyödyntäminen potilaan hoidossa. Suom Lääkäril 2009;64: Leirisalo-Repo M, Kautiainen H, Laasonen L ym. Infliximab for 6 months added on combination therapy in early rheumatoid arthritis: 2-year results from an investigator-initiated, randomised, double-blind, placebo-controlled study (the NEO-RACo Study). Ann Rheum Dis 2013;72: Rantalaiho V, Kautiainen H, Virta L, Korpela M, Mottonen T, Puolakka K. Trends in treatment strategies and the usage of different diseasemodifying anti-rheumatic drugs in early rheumatoid arthritis in Finland. Results from a nationwide register in Scand J Rheumatol 2011;40: Neovius M, Simard JF, Askling J. Nationwide prevalence of rheumatoid arthritis and penetration of disease-modifying drugs in Sweden. Ann Rheum Dis 2011;70: Ziegler S, Huscher D, Karberg K, Krause A, Wassenberg S, Zink A. Trends in treatment and outcomes of rheumatoid arthritis in Germany : results from the National Database of the German Collaborative Arthritis Centres. Ann Rheum Dis 2010;69: Kuvio 1. Suomalaisten reuma-asiantuntijoiden käyttämien hoitostrategioiden osuudet, jos nivelreuma on aktiivinen vielä 3 kuukauden lääkityksen jälkeen. REKO-hoito: hoito kolmen perinteisen reumalääkkeen (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini) ja prednisolonin yhdistelmällä. Jatkaa REKO-hoidolla Muuttaa lääkekombinaatiota Siirtyy biologiseen hoitoon Hoitostrategioiden osuus, % Tulokset Tuoreen nivelreuman hoito Tuoreen nivelreuman hoidoksi tämä asiantuntijaryhmä aloittaisi %:lle omista potilaistaan REKO-yhdistelmähoidon (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydoksiklorokiini). Kahden lääkkeen yhdistelmä aloitettaisiin 20 %:lle ja yksi lääke %:lle potilaista. Seropositiivisessa nivelreumassa hoidon aloitus painottuu kolmen reumalääkkeen yhdistelmän suuntaan. Glukokortikoidihoito aloitettaisiin 80 %:lle tuoretta reumaa sairastavista potilaista. Lopuille annettaisiin vain nivelensisäisiä kortisonipistoksia. Prednisolonin aloitusannos olisi 7,5 mg kolmella neljästä potilaasta ja lopuilla 10 mg. Valtaosa hankkeeseen osallistuneista aloittaisi metotreksaatin 10 mg:n viikkoannoksella, mutta nostaisi annoksen jo kuukauden kuluttua 20 mg:aan viikossa ja edelleen 25 mg:aan 2 3 kuukauden kuluttua aloituksesta. Jos nivelreuma olisi 3 kuukauden kohdalla vielä aktiivinen, asiantuntijoista 14 % aloittaisi jo biologisen hoidon, mutta valtaosa jatkaisi REKO-kombinaatiota, tehostaen sitä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi pistettävään metotreksaattiin siirtymällä. Jos nivelreuma on aktiivinen vielä 6 kuukauden lääkehoidon jälkeen, 60 % asiantuntijoista aloittaisi biologisen hoidon (kuvio 1). Remission ylläpidossa vajaat 60 % asiantuntijoista sallisi 5 mg:n prednisoloniannoksen, 20 % piti korkeimpana sallittuna annoksena 2,5 mg:aa ja sama osuus äänestäneistä pitäisi mahdollisena 7,5 mg:n päivittäistä prednisoloniannosta. 5 % sallisi 10 mg tai sen ylittävän päivittäisen annoksen jatkuvan käytön remission ylläpitämiseksi ACR/EULAR -luokittelukriteerit ja tuoreen nivelreuman hoito Jos potilaalla todetaan vähintään yksi turvonnut nivel, mutta 2010 ACR/EULAR -luokittelukriteerit eivät täyty (pistemäärä < 6/10), äänestyksen mukaan puolet asiantuntijoista käynnistäisi hoidoksi metotreksaatin monoterapiana. Muita yksittäisiä lääkkeitä aloittaisi kolmasosa (hydroksiklorokiinia 28 % ja sulfa salatsiinia 5 %). Kahden synteettisen reumalääkkeen yhdistelmän aloittaisi 17 % äänestäneistä. Kun 2010 ACR/EULAR -kriteerit täyttyvät (pistemäärä 6/10) 42 % asiantuntijoista aloittasi kolmen synteettisen reumalääkkeen yhdistelmän. Kahden reumalääkkeen yhdistelmässä pidättäytyisi 37 % äänestäneistä, 16 % aloittaisi metotreksaattimonoterapian ja yksi asiantuntija käynnistäisi ainoastaan hydroksiklorokiinihoidon. Jos pistemäärä olisi 7 8/10, niin 84 % äänestäneistä reumatologeista aloittaisi hoidon REKO-yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen glukokortikoidi), 11 % (kaksi reumatologia) käynnistäisi kahden reumalääkkeen yhdistelmän ja yksi asiantuntijoista aloittaisi ainoastaan metotreksaatin. Jos 2010 ACR/EULAR -pisteitä kertyisi 9 10, kaikki aloittaisivat REKO-yhdistelmähoidon. Tuoreen nivelreuman seuranta Ensimmäinen kontrollikäynnin arveltiin asettuvan 65 %:lla tuoretta nivelreumaa sairastavista 3 kuukauden päähän diagnoosista. Joka neljännellä potilaalla tämän ajan arveltiin alittuvan ja joka kymmenennellä ylittyvän. Nivelreuman hoidon seurantamittarit Erilaisista nivelreuman hoidon seurantamittareista tärkeimpänä pidettiin nivelstatusta, toiseksi tärkeimmäksi painoarvoltaan arvioitiin toimintakykyindeksi Health Assessment Questionnaire (HAQ). Vähäisimmän arvon sai nivelreuman aktiivisuusmittari, DAS28 (kuvio 2). Nivelreuman biologinen hoito Biologisen hoidon aloituksen kriteerinä suurimman painon sai nivelstatus, seuraavana tuli lääkärin arvio ja vähäisimmän arvon sai nivelreuman aktiivisuusmittari, DAS28 (kuvio 3). 2835

4 Kuvio 2. Suomalaisten reuma-asiantuntijoiden antamat painoarvot erilaisten nivelreuman hoidon seurantamittareille (0 3). HAQ: Health Assessment Questionnaire -toimintakykyindeksi. DAS28: Disease Activity Score -nivelreuman aktiivisuusindeksi. Nivelstatus HAQ CRP RTG Potilaan kokonaisarvio Kipu Lääkärin kokonaisarvio DAS28 Kuvio ,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Painoarvo Suomalaisten reuma-asiantuntijoiden antamat painoarvot biologisen hoidon aloituksen kriteereille (0 3). HAQ: Health Assessment Questionnaire -toimintakykyindeksi. DAS28: Disease Activity Score -nivelreuman aktiivisuusindeksi. Nivelstatus Lääkärin kokonaisarvio HAQ Potilaan kokonaisarvio Kipu CRP RTG DAS28 0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Painoarvo Kroonistuneen seronegatiivisen mono- tai oligoartriitin hoito Kroonistuneessa seronegatiivisessa monoartriitissa useimmat asiantuntijat aloittaisivat sulfasalatsiinin (58 %). Metotreksaatin aloittasi 16 % asiantuntijoista ja sama osuus äänestäneistä aloittaisi hydroksiklorokiinin. Seronegatiivisissa oligoartriiteissa (2 4 tulehtunutta niveltä) hoitokäytännöt vaihtelivat suuresti: kolmasosa aloittaisi sulfasalatsiinin, kolmasosa metotreksaatin ja kolmasosa kahden lääkkeen yhdistelmän. Yksi asiantuntija aloittaisi muun monoterapian. Jos tulehtuneita niveliä on enemmän kuin neljä, aloittaisi yli puolet (58 %) asiantuntijoista REKO-yhdistelmähoidon (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen glukokortikoidi). Yhdellä lääkkeellä aloittaisi 27 % (metotreksaatti 16 % ja sulfasalatsiini 11 %) ja kahden lääkkeen yhdistelmän aloittaisi 16 prosenttia vastaajista. Pohdinta Suomalainen nivelreuman monikeskustutkimus (REKO-tutkimus) julkaistiin vuonna 1999 (11). Käytännössä lähes kaikki silloin työssä olleet suomalaiset reumatologit olivat ainakin jollain tavalla mukana tuossa ponnistuksessa. Tutkimuksessa todettiin, että tuoreessa nivelreumassa hoito sulfasalatsiinin, metotreksaatin ja hydoksiklorokiinin sekä pieniannoksisen glukokortikoidin yhdistelmällä oli tehokkaampaa kuin hoito yhdellä reumalääkkeellä (sulfasalatsiini). Tutkimus oli aikaansa edellä, sillä se oli vuosia myöhemmin julkaistun Treat to target -manifestin mukainen (hoidon tavoitteena oli ensimmäistä kertaa maailmassa remissio) (13). REKO-tutkimuksen jälkeen nivelreuman hoitoon ovat tulleet myös biologiset lääkkeet. Niitä ei kuitenkaan käytetä tuoreen nivelreuman hoidossa. Suomalaisessa NEO-REKO tutkimuksessa osoitettiin, ettei TNF-salpaajan (infliksimabi) lisääminen synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmään tuoreen nivelreuman hoidossa tuonut merkittävää etua: molemmissa hoitoryhmissä remissio saavutettiin yhtä usein, tosin radiologinen eteneminen oli infliksimabia saaneessa ryhmässä hieman vähäisempää (15). REKO-tutkimuksen potilaat täyttivät 1987 ACR -luokittelukriteerit, ja potilaiden tauti oli hyvin aktiivinen. Klinikassa nivelreumapotilaiden kirjo on hyvin vaihteleva ulottuen lievästä seronegatiivisesta muutaman nivelen taudista jo diagnoosivaiheessa erosiiviseen tautiin, jossa sitrulliinipepsidivasta-aineet saattavat olla kor keat positiiviset. Jos uudet luokittelukriteerit täyttyvät (pistemäärä 6), suurin osa asiantuntijoista päätyisi REKO-yhdistelmähoidon aloitukseen. Jos pisteitä kertyisi vähintään 9, kaikki asian tuntijat aloittaisivat tämän yhdistelmähoidon. Suoritetun kyselyn mukaan asiantuntijat arvioivat hoitavansa nivelreumaa aktiivisemmin kuin mitä Kelan rekisteritiedot vuosina

5 tieteessä 19 Möttönen T, Mäkinen H, Puolakka K. Nivelreuman varhainen diagnoosi ja hoito tavoitteena remissio. Duodecim 2010;126: de Jong PH, Hazes JM, Barendregt PJ ym. Induction therapy with a combination of DMARDs is better than methotrexate monotherapy: first results of the treach trial. Ann Rheum Dis 2012;72: van Vollenhoven RF, Geborek P, Forslind K ym. Conventional combination treatment versus biological treatment in methotrexate-refractory early rheumatoid arthritis: 2 year followup of the randomised, non-blinded, parallel-group Swefot trial. Lancet 2012;379: Eriksson JK, Neovius M, Bratt J ym. Biological vs Conventional Combination Treatment and Work Loss in Early Rheumatoid Arthritis: A Randomized Trial. JAMA Int Med 2013;doi: /jamainternmed Sokka T, Haugeberg G, Asikainen J ym. Similar clinical outcomes in rheumatoid arthritis with more vs. less expensive treatment strategies. Results from two rheumatology clinics with standard monitoring of all patients. Clin Exp Rheumatol 2013 (painossa). SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmottaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Heidi Mäkinen: apurahat (Medcaresäätiö, EVO), konsultointipalkkio (UCB), luentopalkkiot (MSD, Abbvie, Pfizer). Vappu Rantalaiho: luentopalkkiot (UCB Pharma, BMS), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Abbott, Pfizer, Roche). Laura Pirilä: valtuuskunnan jäsenyys (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), luentopalkkiot (Abbvie/ Abbott, Roche, MSD Finland), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Roche, Pfizer, Abbott), vastaanottopalkkiot (Terveystalo Pulssi). Hannu Kautiainen: luentopalkkiot (Abbott, MSD, Pfizer), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Abbott, MSD). Kari Puolakka: konsultointipalkkiot (Pfizer, MSD, UCB, BMS, Abbvie), luentopalkkiot (Pfizer, UCB), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (UCB), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Pfizer, UCB) nivelreumaan sairastuneiden potilaiden lääkehoidoista osoittavat (16). Tuon kartoituksen mukaan metotreksaatin ja yhdistelmähoitojen käyttö varhaisen nivelreuman hoitona on lisääntynyt 2000-luvulla. Viimeisimmissä vuosikohorteissa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana noin 55 % potilaista sai vähintään kahden synteettisen reumalääkkeen yhdistelmähoitoa, ja vain 4,9 % ei käyttänyt mitään reumalääkitystä. Vaikka yhdistelmähoitojen käyttö tuoreessa nivelreumassa on tuon tutkimuksen valossa Suomessa selvästi yleisempää kuin Ruotsissa (17) tai Saksassa (18), korkeintaan pari kymmentä prosenttia potilaista sai REKOyhdistelmähoitoa kolmen kuukauden kuluessa diagnoosista. Treat to target -manifesti kehottaa käyttämään nivelreuman aktiivisuusmittareita ohjaamassa nivelreuman hoitoa. Suomalaiset nivelreuman hoidon asiantuntijat käyttivät äänestyksen perusteella mittareita melko vähän. Näiden käytön on kuitenkin todistettu parantavan nivelreuman hoidon tuloksia (14). Toisaalta yleisimmin käytettyä aktiivisuusmittaria (DAS28) on arvosteltu siitä, ettei se ota huomioon päkiöiden ja nilkkojen tulehtuneita niveliä (14). Eurooppalaisen suosituksen mukaan aktiivista nivelreumaa sairastavaa tulisi arvioida kuukausittain ja lääkehoitoa muuttaa tarvittaessa 3 kuukauden välein, kunnes hoitotavoite saavutetaan (2). Rajallisten resurssien takia tämä ei maassamme toteudu. Äänestyksessä ei kysytty nivelreuman hoitotavoitteista, mutta se lienee kaikilla reumatologeilla remissio (19). Suomalainen nivelreuman hoitokäytäntö poikkeaa tämän selvityksen mukaan selvästi eurooppalaisista suosituksista. Kaikki hoitosuositukset pohjautuvat tutkittuun tietoon, jota asiantuntijat voivat kuitenkin tulkita ja painottaa eri tavoin. Suomalaisen hoitostrategian hyöty on osoitettu sekä REKO- että NEO-REKO-tutkimuksissa (11,15), ja viime aikoina synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmän käytön eduista tuoreessa nivelreumassa on saatu lisää näyttöä (20,21). Amerikkalaisissa suosituksissa mainitaan hoidon aloitus synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmällä silloin, kun merkkejä huonosta ennusteesta todetaan (3). Kaikki suositukset korostavat, että hoidon tavoitteena tulisi olla remissio. Tuoreen nivelreuman yhdistelmähoito synteettisillä reumalääkkeillä on kustannustehokasta. Viime vuonna julkaistussa hollantilaisessa monikeskustutkimuksessa tuoreet niveltulehduspotilaat satunnaistettiin saamaan joko metotreksaattihoitoa tai metotreksaatin, sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmää, johon liitettiin myös lihaksensisäinen glukokortikoidipistos. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että tuoretta nivelreumaa sairastaville potilaille kannattaa aloittaa yhdistelmähoito, sillä tauti rauhoittuu nopeammin ja biologinen lääke joudutaan käynnistämään puolta harvemmille potilaille (20). Biologisten lääkkeiden on osoitettu vähentävän radiologisten nivel muutosten kehittymistä verrattuna synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmään, mutta työkyvyn on näytetty säilyvän tuoreessa nivelreumassa yhtä hyvin molemmilla hoidoilla (22). Poikkileikkaustutkimuksessa samankokoisissa sairaanhoitopiireissä Suomessa ja Norjassa todettiin, että keskimäärin 10 vuotta nivelreumaa sairastaneilla potilailla on vähäinen sairauden aktiivisuus. Samaan hoitotulokseen päästiin Suomessa lähes puolta halvemmilla lääkekustannuksilla kuin Norjassa. Norjassa käytettiin synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmiä hyvin vähän ja kalliita biologisia hoitoja yleisesti. Suomessa taas yhdistelmähoitojen käyttö oli tavallista (23). Tutkimuksemme ei kerro sitä, miten nivelreuman hoito Suomessa laajemmin toteutuu. Edellä mainitun, Kelan rekisteritietoihin vuosilta perustuneen tutkimuksen (16) jälkeen on käynnistetty tutkimuksia, joissa selvitetään mitä hoitoa potilaat nyt saavat eri klinikoissa. Tehty selvitys kertoo kenties enemmänkin siitä, miten arvelemme toimivamme tai miten meidän mielestämme pitäisi toimia. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on tärkeä rooli tuoreen ja aktivoituneen nivelreuman tunnistamisessa ja potilaan oikea-aikaisessa lähettämisessä erikoislääkärin arvioon. Me vastaamme yhdessä siitä, miten hyvin nivelreumaa Suomessa hoidetaan. Lopuksi Nivelreuman hoidosta on sovittava yhdessä potilaan kanssa ja hoidolla on pyrittävä mahdollisimman pian potilaan oireettomuuteen. Konsensuskokouksen mielestä tuoreen nivelreuman hoidoksi kannattaa aloittaa metotreksaatin, sulfasalatsiinin, hydroksiklorokiinin ja pieni annoksisen glukokortikoidin yhdistelmä, 2837

6 Asiantuntijakokoukseen osallistuivat: LL Harri Blåfield, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala Prof. Markku Hakala, Päijät-Hämeen keskussairaala Prof. Markku Hakala, Päijät-Hämeen keskussairaala Prof. Pekka Hannonen, Keski-Suomen keskussairaala LT Heikki Julkunen, HUS Dos. Oili Kaipiainen-Seppänen, KYS Dos. Markku Kauppi, Päijät-Hämeen keskussairaala Dos. Markku Korpela, TAYS Prof. Marjatta Leirisalo-Repo, HUS Dos. Riitta Luosujärvi, HUS LT Heidi Mäkinen, TAYS Prof. Timo Möttönen, Paimion sairaala Dos. Dan Nordström, HUS LT Ritva Peltomaa, HUS LT Laura Pirilä, TYKS Dos. Kari Puolakka, Etelä-Karjalan keskussairaala Dos. Tuulikki Sokka-Isler, Keski-Suomen keskussairaala LT Timo Yli-Kerttula, Rauman aluesairaala LT Vappu Rantalaiho, TAYS tuoretta nivelreumaa sairastavaa potilasta kannattaa seurata tiiviisti, mitata taudin aktiivisuutta, käyttää nivelen sisäisiä glukokortikoidipistoksia ja pyrkiä aina oireettomuuteen. Jos biolo- Tästä asiasta tiedettiin Maailmassa vallitsee yksimielisyys siitä, että nivelreuman hoito tulee aloittaa varhain ja että hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Eurooppalaiset suositukset kehottavat käynnistämään tuoreen nivelreuman hoidoksi metotreksaattimonoterapian, ja ellei oireettomuuteen päästä 3 6 kuukauden sisällä, lisäämään lääkitykseen tuumorinekroositekijä (TNF) -salpaajan. Suomessa on jo pitkään käytetty tuoreessa nivelreumassa perinteisten eli synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmiä johtuen suomalaisen REKO-tutkimuksen hyvistä tuloksista. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset tukevat kombinaatiohoitoa aloitusstrategiana. gista lääkehoitoa tarvitaan, se on syytä aloittaa ennen pysyviä nivelvaurioita ja työkyvyn menetystä. Tällä hoitostrategialla on nivelreuman hoidossa erinomainen hinta-laatusuhde. n Tämä tutkimus opetti Suomalaiset reumatologit hoitavat tuoretta nivelreumaa toisin kuin eurooppalainen suositus neuvoo. REKO-yhdistelmähoito (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieni annos glukokortikoidia) on muodostunut Suomessa hoitostandardiksi, joka aloitetaan useimmille nivelreumaan sairastuneille, ellei sille ole vasta-aiheita. English summary > in english How do we treat rheumatoid arthritis in Finland? Ota tavaksi uutiskirje torstaisin! Seuraavan Lääkärilehden ajankohtaisimmat artikkelit ja uutiset näet Lääkärilehden uutiskirjeestä jo torstaina. Lue myös kollegasi kommentti ja liity mukaan keskustelemaan! Uutiskirje on samalla kätevä linkki lehden kaikkeen sisältöön. Voit tilata uutiskirjeen haluamaasi sähköpostiosoitteeseen, kun täytät yhteystietosi nettisivulla Tilaamiseen tarvitaan FiMnet tunnukset. PS. Palautteesi tavoittaa toimituksen osoitteella 2838

7 tieteessä english summary Heidi Mäkinen M.D., Ph.D., Associate Chief Physician Tampere University Hospital Vappu Rantalaiho Laura Pirilä Hannu Kautiainen Kari Puolakka How do we treat rheumatoid arthritis in Finland? According to the recommendations of the European League against Rheumatism (EULAR), the treatment of early rheumatoid arthritis (RA) should be initiated with methotrexate monotherapy combined with low dose prednisolone. If the target of treatment (remission) is not achieved within three to six months, a TNF blocker should be added. In Finland, nearly all practising rheumatologists in the 1990s participated in the FIN-RACo Trial, the results of which were published in This was later followed by the Neo-RACo Trial, conducted by more or less the same group. Due to the results favouring the treatment of early RA with a combination of synthetic DMARDs, this combination treatment has become widely used in Finland. A grant from the Medcare Foundation made it possible to explore the current treatment strategies for early RA in Finland with a Delphi-method. A group of 23 expert rheumatologists were asked to fill in a questionnaire designed by a facilitator group. The structured questionnaire inquired about the practice of treatment of early RA. The anonymous answers were statistically analyzed, and the statistics were sent as feed-back to the experts. Eighteen of them participated in a workshop in May 2012, and voted anonymously on treatment strategies for early RA. In early RA, the Finnish experts would only prescribe monotherapy for % of the patients, while 20 30% would receive a combination of two DMARDs, and the remaining 60 70% a combination of three DMARDs (methotrexate, sulphasalazine, and hydroxychloroquine). Low dose prednisolone, mostly 7.5 mg daily, would be prescribed to 80% of the patients, the rest would receive only intraarticular corticosteroid injections. Methotrexate would be started at 10 mg weekly but escalated to 20 mg weekly after one month and then to 25 mg weekly by mouth or subcutaneously. If RA was still active after 6 months of treatment with a maximum tolerated combination of synthetic DMARDs, 87% of the experts would add a biologic drug, mostly a TNF inhibitor. 2838a

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? tieteessä Jenni Kauppi LK Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos jenni.kauppi@uta.fi Markku Hakala dosentti, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu?

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat mikä muuttuu? Jenni Kauppi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste?

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste? Katsaus tieteessä Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus vappu.rantalaiho@pshp.fi Susanna Sihvonen LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus Nivelreuman lääkehoidot ovat

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti 1 Marja Blom 31.1.2017 Kelan rahoittama tutkimushanke (Dnro 31/26/2012) BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti Osatutkimus 1. Biologisten lääkkeiden kustannusvaikuttavuus

Lisätiedot

Tuoreen nivelreuman hoito Suomessa. Tuomas Rannio Vs oyl, reumasairauksien pkl, Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä

Tuoreen nivelreuman hoito Suomessa. Tuomas Rannio Vs oyl, reumasairauksien pkl, Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä Tuoreen nivelreuman hoito Suomessa Tuomas Rannio Vs oyl, reumasairauksien pkl, Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä S DISCLOSURES S S S S S S S S Lecture fee: Pfizer, Roche, UCB Travel bursary: Abbvie,

Lisätiedot

Sitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta

Sitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta Näin hoidan Dan C. Nordström ja Yrjö T. Konttinen Nivelreumassa lääkityksen myöhästyminen kuudella kuukaudella saattaa johtaa jopa korjaantumattomiin nivelvaurioihin. Perusterveydenhuollossa pystytään

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Lastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin

Lastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin Näin hoidan -kirjoituskilpailu Visa Honkanen ja Pekka Lahdenne Tehostuneen lääkehoidon ansiosta lastenreuman ennuste on huomattavasti parantunut. Nykyisen aktiivisen lääkehoitokäytännön perustana ovat

Lisätiedot

Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet

Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet Katsaus Marjatta Leirisalo-Repo Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, joiden vaikutukset kohdistuvat tulehduksenvälittäjäaineisiin tai immuunijärjestelmän

Lisätiedot

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN)

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN) KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako

Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK 59 1149 Katsausartikkeli Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako HEIKKI JULKUNEN MATTI ROMU Tärkein tieto Nivelreuman lääkehoidon tavoite on täysi remissio. Varhaisessa

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

Biologiset reumalääkkeet käytännön kokemukset rekisteritulosten valossa

Biologiset reumalääkkeet käytännön kokemukset rekisteritulosten valossa Liisa Virkki, Kalle Aaltonen ja Dan Nordström TEEMA: REUMATOLOGIA Biologiset reumalääkkeet käytännön kokemukset rekisteritulosten valossa Kansallisen biologisten lääkkeiden rekisterin avulla seurataan

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

Nivelreuman hoidon keskeisin tavoite on

Nivelreuman hoidon keskeisin tavoite on Lääkevaaka Vaikean nivelreuman lääkehoito Markku Korpela Nivelreuman lääkehoito on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt nopeasti. Uusien tutkimustulosten perusteella aikaisessa vaiheessa aloitetuilla

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T

Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOLÄÄKÄRIN PITÄISI TIETÄÄ NIVELREUMAN JA VASKULIITTIEN NYKYHOIDOSTA? Oili Kaipiainen-Seppänen, dosentti, ylilääkäri, KYS, 20.03.

MITÄ KEUHKOLÄÄKÄRIN PITÄISI TIETÄÄ NIVELREUMAN JA VASKULIITTIEN NYKYHOIDOSTA? Oili Kaipiainen-Seppänen, dosentti, ylilääkäri, KYS, 20.03. MITÄ KEUHKOLÄÄKÄRIN PITÄISI TIETÄÄ NIVELREUMAN JA VASKULIITTIEN NYKYHOIDOSTA? Oili Kaipiainen-Seppänen, dosentti, ylilääkäri, KYS, 20.03.2015 Diagnoosijakauma tuoreilla artriittipotilailla (%) Nivelreuma

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Nivelreuman Käypä hoito päivitys

Nivelreuman Käypä hoito päivitys Nivelreuman Käypä hoito päivitys Tuulikki Sokka-Isler Professori, Oyl Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet Honoraria, consultation fees, support for travel, research

Lisätiedot

Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja

Kroonisten sairauksien ilmaantuvuuden ja Katsaus Oili Kaipiainen-Seppänen Suomessa nivelreumaa sairastaa 0,8 % väestöstä. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Aiheuttaja on edelleen tuntematon. Nivelreuman esiintyminen väestössä ei kuitenkaan

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

Biologiset lääkkeet sekaisin Mabeista? Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaala Helsinki 23.11. 2012

Biologiset lääkkeet sekaisin Mabeista? Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaala Helsinki 23.11. 2012 Biologiset lääkkeet sekaisin Mabeista? Pekka Hannonen Keski-Suomen keskussairaala Helsinki 23.11. 2012 Sidonnaisuudet - yhteistyötahot Abbott Actelion Astra-Zeneca BMS GSK Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Autovasta-aineet nivelreumassa

Autovasta-aineet nivelreumassa Autovasta-aineet nivelreumassa Marja-Kaisa Koivula, Sairaalakemisti, FT, Kliinisen biokemian dosentti, Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab), Oulu ja Oulun yliopisto, Diagnostiikan

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi. Oireeton lapsuus Reuma-lehti 1/2016 (2.3.2016) Lastenreuman hoito on mullistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hoidon tavoitteena on nykyisin remissio eli niveltulehduksen täydellinen sammuttaminen.

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos HOITOKETJUJEN KUSTANNUKSIEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI NIVELREUMAPOTILAILLA

Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos HOITOKETJUJEN KUSTANNUKSIEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI NIVELREUMAPOTILAILLA Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos HOITOKETJUJEN KUSTANNUKSIEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI NIVELREUMAPOTILAILLA Pro gradu -tutkielma Pia Siekkinen Tampereen yliopisto Terveystieteen laitos Toukokuu

Lisätiedot

Uusiin reumalääkkeisiin liittyvät infektioriskit

Uusiin reumalääkkeisiin liittyvät infektioriskit Katsaus Juha Salonen, Heikki Repo ja Marjatta Leirisalo-Repo Uusiin reumalääkkeisiin liittyvät infektioriskit Biologiset lääkkeet ovat parantaneet reumatautien hoidon tuloksia. Ne lisäävät kuitenkin infektioalttiutta.

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Nivelreuma

Käypä hoito -suositus. Nivelreuma Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 8.6.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta); EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI. Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri 30.11.2012

REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI. Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri 30.11.2012 REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri 30.11.2012 Sidonaisuudet Mukana lääketieteellisissä asiantuntijakokouksissa sekä luennoimassa koulutustilaisuuksissa Roche, UCB,

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design SISÄLLYS Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design Lukijalle.. 7 1. Nivelreuma.. 9 1.1 Nivelreuma tänään 9 1.2 Yleistä nivelreumasta.. 9 1.3 Miksi nivelet sairastuvat..

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla

Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla Veren valkosolujen Stat3-fosforylaatioprofiilit nivelreumapotilailla Suvi Oksanen, LK Helsinki 23.9.2011 Tutkielma suvi.oksanen@helsinki.fi Ohjaaja: Marjatta Leirisalo-Repo Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA Meri Kekäle proviisori, FaT proviisori, Kuopion yliopisto 1995 farmasian tohtori, Helsingin yliopisto 2016 MERI KEKÄLE Tutkimusalueet lääkehoitoon

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

SRY:n Vuosikokous 23.1.2014 Esityslista:

SRY:n Vuosikokous 23.1.2014 Esityslista: SRY:n Vuosikokous 23.1.2014 Esityslista: 1. Järjestäytyminen: puheenjohtajan ja sihteerin valinta 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Kokouksen työjärjestys 4. Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS

Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumalääkäripula uhkaa! Mitä pitäisi tehdä? Markku Kauppi Reumatologi, dosentti Reumatologian ylilääkäri, PHKS Reumatauteja Ei-tulehdukselliset Nivelreuma raudet Selkärankareuma Tulehdukselliset Kulumasai-

Lisätiedot

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

Nivelreuman diagnostiikka ja hoito

Nivelreuman diagnostiikka ja hoito Käypä hoito -suositus Suomen Reumatologinen Yhdistys ry Tavoite Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa nivelreuman varhaisdiagnostiikkaa ja hoitoa. Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Polymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015

Polymyalgia Rheumatica. Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015 Polymyalgia Rheumatica Tia Sandström sis el, reumatol.eval. Reumatologian alueellinen koulutuspäivä 1.10.2015 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja: BMS, MSD, Roche Polymyalgia rheumatica Tavallisin inflammatorinen

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Tulehdussairauksien biologisen lääkehoidon erityispiirteet lapsilla

Tulehdussairauksien biologisen lääkehoidon erityispiirteet lapsilla KATSAUS TEEMA Kristiina Aalto, Sanna Leinonen, Kaija-Leena Kolho ja Pekka Lahdenne Tulehdussairauksien biologisen lääkehoidon erityispiirteet lapsilla Lasten tulehduksellisten sairauksien, kuten lastenreuman,

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Temporaali- eli jättisoluarteriitin diagnosointi- ja hoitosuositukset

Temporaali- eli jättisoluarteriitin diagnosointi- ja hoitosuositukset Katsaus tieteessä Kari Laiho LT, dosentti, sisätautien ja kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyydet, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö kari.laiho@phsotey.fi

Lisätiedot