Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako"

Transkriptio

1 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK Katsausartikkeli Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako HEIKKI JULKUNEN MATTI ROMU Tärkein tieto Nivelreuman lääkehoidon tavoite on täysi remissio. Varhaisessa taudissa tähän tavoitteeseen pääsee n. 40 % potilaista, kun käytetään usean antireumaatin yhdistelmälääkitystä. Noin 70 % suomalaisista potilaista käyttää nivelreuman peruslääkkeitä, ja yhä useampi saa erilaisia lääkeyhdistelmiä. Uusia peruslääkkeitä ovat leflunomidi ja biologiset lääkkeet. Pitkään kestänyttä mutta sammunutta tai vain lievästi aktiivista nivelreumaa sairastava potilas saa useimmiten parasta hoitoa omalla terveysasemallaan, jossa monipuoliset tukitoimet ovat lähellä. Toisaalta vaikeaa ja jatkuvasti aktiivista nivelreumaa sairastava potilas tarvitsee välttämättä tehokasta lääkitystä ja erikoislääkärin suunnittelemaa hoitoa. Nopea ja tehokas keino mahdollistaa hoitotakuu erikoissairaanhoidossa on tiukentaa tutkimuksiin ja hoitoon ottamisen kriteereitä. Polikliinisessä työssä jonojen hallintaa helpottaa toimiva (sähköinen) lähete-palaute järjestelmä. Potilastyötä voidaan myös jakaa eri ammattilaisten kesken. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tiivistämällä voidaan varmistaa se, että nivelreumaan vast ikään sairastunut potilas pääsee erikoissairaanhoitoon pikaisesti ja toisaalta se, että pitempään sairastanut potilas, jonka tauti vaikeasti aktivoituu, ei joutuisi odottamaan jonoissa kolmea viikkoa pitempään. Nivelreuman esiintyvyys väestössä on 0,5 1 % (1). Se on 2 3 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Suomessa nivelreumaan sairastuu vuosittain n ihmistä, ja keskimääräinen sairastumisikä on 60 vuotta (2). Voidaan arvioida, että omalääkäri kohtaa vuoden aikana 4 5 uutta reumaattiseen niveltulehdukseen sairastunutta potilasta, joista yhdellä on nivelreuma. Keskimääräisellä väestövastuualueella asuu nivelreumapotilaita n Nivelreuman lääkehoidon tavoite on rauhoittaa taudin tulehduksellinen aktiivisuus kokonaan (3), mikä merkitsee sitä, että potilaalla ei ole aamujäykkyyttä eikä yhtään arkaa tai turvonnutta niveltä, ja tulehdusarvot ovat matalat. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä varhaisessa nivelreumassa lähes 40 %:lla potilaista käyttämällä metotreksaatin, sulfasalatsiinin, hydroksiklorokiinin ja prednisonin yhdistelmää (4). Taudin kestettyä useita vuosia on hoitovaste yleensä huonompi. Tällöin pyrkimys on rauhoittaa nivelreuman aktiivisuus mahdollisimman hyvin käyttämällä siedettyjä lääkkeitä riittävillä annoksilla. Nivelreuman lääkehoito voidaan jakaa varsinaisiin peruslääkkeisiin (antireumaatit), kortikosteroideihin ja tulehduskipulääkkeisiin. Noin 70 % suomalaisista nivelreumapotilaista käyttää peruslääkkeitä, ja yhä useampi saa erilaisia lääkeyhdistelmiä. Uusimpia peruslääkkeitä ovat leflunomidi ja biologiset lääkkeet (5,6). Kortikosteroideja ei ole pidetty varsinaisina peruslääkkeinä. Ne ovat kuitenkin nopeavaikutteisia, tehokkaita ja niiden käyttö on lisääntynyt. Viime vuosina on esitetty tutkimustuloksia kortikosteroidien niveltuhoja estävästä tehosta (7,8). Tulehduskipulääkkeitä käytetään yhä enemmän vain oireenmukaisesti, ei rutiininomaisesti. Taulukossa 1 on esitetty Suomessa käytössä olevien nivelreuman peruslääkkeiden annostelu, tavallisimmat sivuvaikutukset, vasta-aiheet, suositeltavat yhdistelmät ja turvakokeet. NIVELREUMAN LÄÄKKEET Perinteiset peruslääkkeet Pistoksina annettu kulta (aurotiomalaatti) oli Suomessa aina 1980-luvulle saakka yksi tavallisimmista nivelreuman peruslääkkeistä. Sen käyttö on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt. Metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini, leflunomidi ja eri lääkeyhdistelmät ovat syrjäyttäneet kultapistokset nivelreuman ensisijaisena lääkityksenä. Kultapistoksia ei kannata kuitenkaan kokonaan unohtaa; noin kaksi kolmesta nivelreumapotilaasta hyötyy lääkityksestä ainakin lyhytaikaisesti, ja joskus voidaan hoidolla saavuttaa pitkäkestoinen taudin remissio. Kultahoidon haittana on hankala ja alkuun tiheä annostelu pistoksina lihakseen, hitaasti esille tuleva teho (3 6 kk) ja melko runsaat sivuvaikutukset. Auranofiini on suun kautta otettava kultavalmiste, jonka teho on usein heikko ja tulee esiin hitaasti (3 6 kk:n kuluttua). Auranofiinia käytetään Suomessa nykyään vain vähän. Penisillamiinia käytettiin vielä parikymmentä vuotta sitten Suomessa

2 1150 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK 59 Taulukko 1. Nivelreuman peruslääkkeet Lääkkeen nimi/ Tavallisimmat Vasta-aiheet Hyödyllinen Annos sivuvaikutukset yhdistelmä Pistoskulta (aurotiomalaatti) 10mg lihakseen, sen Ihottuma, kutina, Vaikeat verenkuvamuutokset, Klorokiinivalmisteet, jälkeen 50 mg viikottain suutulehdus, munuais- ja maksasairaus, metotreksaatti, ad 13 mg/kg, sitten 50 mg proteinuria raskaus sulfasalatsiini kerran kuussa Auranofiini 3 mg kahdesti vrk:ssa Ripuli, ihottuma, Munuais- ja maksasairaudet, kutina, vaikeat verenkuvamuutokset, suutulehdus raskaus, imetys Pensisillamiini 125 mg/vrk, annoksen Ihottuma, suutulehdus, Munuaisten vajaatoiminta, nosto 125 mg 4 viikon makuhäiriö, proteinuria, raskaus, imetys välein ad mg/vrk autoimmuunitaudit (myastenia, SLE, autoimmuuni-ihotaudit) Sulfasalatsiini 1 2 g/vrk Vatsavaivat, päänsärky, Sulfa- ja salisylaattiallergia Metotreksaatti + kuume, leukopenia, hydroksiklorokiini, kohonneet maksa-arvot, pistoskulta ihottuma, kutina, siittiöiden määrän ja liikkuvuuden väheneminen (palautuva) Klorokiinivalmisteet Hydroksiklorokiini Vatsavaivat, lievät Silmänpohjamuutokset, Metotreksaatti + (4 6 mg/kg/vrk) näköhäiriöt, huimaus, raskaus sulfasalatsiini, päänsärky, ihottumat pistoskulta Metotreksaatti 7,5 25 mg kerran viikossa Vatsavaivat, huimaus, Munuaisten vajaatoiminta, Hydroksiklorokiini + tabletteina tai pistoksena suutulehdus, vaikeat maksasairaudet, sulfasalatsiini, lihakseen tai ihon alle maksa-arvojen nousu, raskaus, imetys leflunomidi, leukopenia, ihottuma syklosporiini, biologiset lääkkeet Atsatiopriini 2 3 mg/kg jaettuna 2 3 Vatsavaivat, maksa- Vaikeat verenkuvamuutokset annokseen arvojen nousu, raskaus, imetys verenkuvamuutokset Syklofosfamidi 1,5 2,5 mg/kg/vrk Vatsavaivat, verenkuva- Verenkuvamuutokset, infektiot, muutokset, pahan- raskaus, imetys laatuisten kasvaimien riski, infektio-herkkyys, hedelmättömyys Klorambusiili 0,1 0,2 mg/kg/vrk Samat kuin Samat kuin syklofosfamidilla syklofosfamidilla Leflunomidi 20 mg päivässä Ripuli, ihottuma, Maksasairaus, raskaus, Metotreksaatti päänsärky, imetys maksa-arvojen nousu, korkea verenpaine Siklosporiini 2,5 3 (4) mg/kg/vrk Karvoituksen lisääntyminen, Pahanlaatuiset kasvaimet, Metotreksaatti, vapina, munuaisten vaikea verenpainetauti, pistoskulta toiminnan heikkeneminen, munuaisten vajaatoiminta, korkea verenpaine, immuunipuutos-tila, imetys ienhyperplasia, vastavaivat, puutumiset Podofyllotoksiini 50 mg kolmesti päivässä Vatsavaivat, ripuli, Raskaus, imetys 2 viikkoa, sen jälkeen verenkuvamuutokset, 100 mg x 3 maksa-arvojen nousu BIOLOGISET LÄÄKKEET Adalimumabi Pistoskohdan Aiempi tuberkuloosi tai 40 mg ihon alle 2 viikon välein punoitus, allergiset hiljattainen kontakti, Metotreksaatti Etanersepti reaktiot, alttius bakteeritulehdus, sydämen 25 mg ihon alle kahdesti viikossa bakteeritulehduksiin vajaatoiminta, pahanlaatuinen Metotreksaatti Infliksimabi sairaus, raskaus, imetys 3 mg/kg infuusiona n. 2 kk:n välein Metotreksaatti Anakinra 100 mg ihon alle kerran päivässä Metotreksaatti

3 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK Turvakokeet Virtsan proteiinit ennen jokaista pistosta, verenkuva ennen joka kolmatta pistosta Verenkuva ja virtsan proteiinit 1 kk:n välein 3 kk:n ajan, Verenkuva ja virtsan proteiinit 2 viikon välein 2 kk:n ajan, Ei tarvita 2 viikon välein 2kk:n ajan, Verenkuva, maksa-arvot ja virtsakoe sen jälkeen 2 3 kk:n välein Samat kuin syklofosfamidilla (virtsakoetta ei tarvita) Kreatiniini ja verenpaine 2 kk:n ajan, 2 viikon välein 1 kk:n välein 3 kk:n ajan, Verenkuva 1 kk:n välein 3 kk:n ajan, Nivelreuman peruslääkkeiden yhdistelmät ja yhä isompina annoksina käytetty metotreksaatti ovat selvästi parantaneet lääkehoidon tuloksia viimeisen vuosikymmen aikana. runsaasti nivelreuman hoidossa. Se oli monille potilaille sopiva ja tehokas lääke, ja edelleenkin monet potilaat sitä käyttävät. Jos vanha lääke sopii ja tauti pysyy kurissa, ei ole syytä vaihtaa hoitoa. Uusia penisillamiinihoitoja aloitetaan nivelreumapotilaille nykyään kuitenkin hyvin harvoin. Mahdolliset hankalat sivuvaikutukset ovat yksi lääkkeen ongelmista. Sulfasalatsiini on sulfapyridiinin ja aminosalisyylihapon johdos, joka on yksi käytetyimmistä reumalääkkeistä Suomessa. Lääkkeen teho on yksinään usein riittämätön ja ohimenevä, mutta se soveltuu hyvin yhdistettäväksi mm. hydroksiklorokiinin, metotreksaatin ja pistoskullan kanssa. Sivuvaikutukset ovat melko tavallisia. Lääkkeen teho tulee esiin 1 2 kuukauden aikana. Nivelreuman hoidossa käytettävistä antimalarialääkkeistä on hydroksiklorokiini syrjäyttänyt klorokiinin paremman siedettävyytensä takia. Hydroksiklorokiinia voidaan käyttää lievässä nivelreumassa yksinään, mutta hiemankin aktiivisemmassa taudissa suositellaan muita lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä. Nivelreuman peruslääkkeistä hydroksiklorokiini aiheuttaa kaikkein vähiten sivuvaikutuksia eikä säännöllistä turvakoeseurantaa tarvita. Pelättyjä silmänpohjamuutoksia ei käytännössä esiinny silloin, kun käytetään suositeltuja annoksia. Lääkkeen teho tulee esiin 3 6 kuukauden kuluessa. Solunsalpaajat Solunsalpaajiin kuuluvasta metotreksaatista on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut nivelreuman ensijainen lääke ja yhdistelmähoitojen kantalääke (3,9,10). Se on hyvin siedetty, halpa, nopeavaikutteinen ja vähintään yhtä tehokas kuin muut tavanomaiset reuman peruslääkkeet. Annostelu on yksinkertaista. Tabletit otetaan mg:n kerta-annoksena viikon välein. Sivuvaikutusten vähentämiseksi suositellaan käytettäväksi 3 5 mg foolihappoa viikossa. Metotreksaatti voidaan antaa myös lihakseen tai ihon alle samoilla annoksilla kuin tabletitkin, jolloin teho ja siedettävyys ovat paremmat. Metotreksaatti joudutaan lopettamaan erilaisten sivuvaikututusten takia n %:lla potilaista. Atsatiopriini kuluu metotreksaatin ohella solunsalpaajalääkkeisiin. Sen teho tulee esiin 4 6 kuukauden kuluessa, ja sillä saadaan usein kohtuullisesti rauhoitettua nivelreuman aktiivisuus. Atsatiopriini ei ole aivan niin tehokas, nopeavaikutteinen tai hyvin siedetty kuin metotreksaatti, joten se ei ole nivelreuman hoidossa ensisijainen solunsalpaaja. Atsatiopriinia kannattaa kuitenkin kokeilla, jos muut tavanomaiset lääkkeet eivät sovi. Suun kautta annosteltava syklofosfamidi on nivelreuman hoidossa käytetty solunsalpaaja, jonka vaikutus ilmaantuu 1 3 kuukauden kuluessa. Lääke on tehokas, mutta sillä on monia hankalia sivuvaikutuksia, joista mainittakoon alttius infektioille, hedelmättömyys ja riski sairastua pahanlaatuisiin kasvaimiin. Juuri sivuvaikutusten takia syklofosfamidia käytetään vain vaikeissa henkeä uhkaavissa nivelreuman komplikaatioissa, kuten verisuonitulehduksessa ja amyloidoosissa. Klorambusiili on tehokas solunsalpaaja, jonka käyttöindikaatiot ja sivuvaikutukset ovat samanlaiset kuin syklofosfamidilla. Leflunomidi on uusi suun kautta annosteltava solunsalpaajiin verrattava nivelreuman peruslääke, jonka käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Se on tutkimusten mukaan yhtä tehokas ja hyvin siedetty kuin metotreksaatti. Leflunomidi on hyvä vaihtoehto, jos metotreksaatti tai tavalliset yhdistelmälääkitykset eivät ole nivelreumaa rauhoittaneet. Lääkkeen teho tulee esiin useimmiten 2 3 kuukauden kuluessa. Leflunomidin ja metotreksaatin yhteiskäytössä on maksa-arvoja seurattava tavallista tarkemmin (11). Muut peruslääkkeet Elinsiirtojen hyljintäreaktioiden estossa käytetty siklosporiini lieventää nivelreuman oireita. Lääkkeen teho on yksinään käytettynä usein riittämätön ja ohimenevä, mutta se soveltuu hyvin yhdistettäväksi erityisesti metotreksaatin kanssa. Siklosporiini on kalliimpi kuin muut tavanomaiset reuman peruslääkkeet. Lääkkeen teho

4 1152 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK 59 tulee esiin 2 3 kuukauden aikana (12). Podofyllotoksiini on yksi vaihtoehto nivelreuman hoitoon, jos muut lääkkeet on jo kokeiltu. Reumaconniminen valmiste sisältää Himalajan rinteiltä kasvavasta Podofyllium emodi -kasvista eristettyä uutetta, jota kiinalaisessa kansanlääkinnässä on käytetty erilaisiin vaivoihin jo tuhansien vuosien ajan. Podofyllotoksiinin teho nivelreuman hoidossa on puutteellisesti osoitettu, mutta se vaikuttaa olevan tehokkaampi kuin auranofiini. Lääke vaatii erityisluvan. Biologiset lääkkeet Tuumorinekroositekijä (TNF)-alfa on tärkeä nivelreuman tulehduksen ja kudostuhon välittäjäaine. Kun sen toiminta estetään, rauhoittuu myös nivelreuman aktiivisuus (13). Monet uudet biologiset lääkkeet ovat TNF:n vastavaikuttajia. Näistä Suomessa on käytössä tällä hetkellä kolme: infliksimabi, etanersepti ja adalimumabi. Nämä lääkkeet ovat tehokkaita mutta erittäin kalliita (n euroa/v). Niitä pitäisi käyttää vasta silloin, kun muut peruslääkkeet ja tavallisimmat yhdistelmähoidot eivät ole sopineet ja potilaan sairaus jatkuu huomattavan aktiivisena (14). Hinnan lisäksi biologisten hoitojen ongelmia ovat lisääntynyt alttius infektioille, erityisesti tuberkuloosille, ja oireiden palaaminen entiselleen lääkityksen lopettamisen jälkeen. Infliksimabi annetaan suonensisäisenä infuusiona yleensä sairaalaolosuhteissa. Etanerseptin ja adalimumabin voi potilas itse pistää ihon alle. Biologisten reumalääkkeiden teho tulee esiin viimeistään 3 kuukauden kuluttua, ja niitä käytetään yhdessä muiden reuman peruslääkkeiden, erityisesti metotreksaatin, kanssa. Infliksimabi ja etanersepti ovat erillisselvityksellä peruskorvattavia Interleukiini-1 on nivelreuman tulehduksen ja kudostuhon välittäjäaine, jonka vaikutuksen kumoaminen vähentää nivelreumapotilaiden oireita ja parantaa toimintakykyä. Anakinra on interleukiini-1:n vastavaikuttaja, joka on ollut Suomessa markkinoilla vuodesta 2002 lähtien. Lääke on erityisselvityksellä peruskorvattava. Hoidon haittoja ovat kerran päivässä annostelu ja kohtalaisen yleiset mutta käytön jatkuessa häviävät pistosreaktiot. Teho ja muut sivuvaikutukset ovat samanlaiset kuin muillakin biologisilla lääkkeillä (15). Taulukko 2. Nivelreuman aktivisuuden arvio. Turvonneiden ja arkojen nivelten määrä Potilaan yleisarvio Hoitavan lääkärin yleisarvio Potilaan arvio kivusta Aamujäykkyyden kesto Tulehdusarvot (lasko ja CRP) Hoitotuloksia ovat edelleen parantaneet muutaman vuoden ajan käytössä olleet leflunomidi ja biologiset lääkkeet. Peruslääkkeiden yhdistelmähoidot Peruslääkkeiden erilaiset yhdistelmät ovat viimeisen vuosikymmenen aikana lyöneet itsensä läpi nivelreuman hoidossa (3,4,16,17). On todettu, että useimpien yhdistelmien teho on parempi kuin yksittäislääkkeiden, eivätkä sivuvaikutukset lisäänny merkittävästi. Hoidossa voidaan käyttää kahden, kolmen tai jopa neljän peruslääkkeen yhdistelmää, johon voi vielä lisätä suun kautta otettavan kortikosteroidihoidon. Taulukossa 1 on esitetty tavallisimmat Suomessa käytetyt nivelreuman yhdistelmähoidot. Kortikosteroidit Suun kautta otettavan kortikosteroidihoidon käyttöä nivelreumassa on rajoittanut lääkkeen huono maine, joka on johtunut sen sivuvaikutuksista. Viime vuosina kortikosteroideja on kuitenkin alettu käyttää aiempaa rohkeammin erityisesti varhaisessa ja aktiivissa nivelreumassa. Lääke vähentää nopeasti nivelreumapotilaan kipuja, turvotusta ja arkuutta sekä parantaa tulehdusarvoja. Tutkimuksissa on saatu myös viitteitä siitä, että kortikosteroidit estäisivät niveltuhojen etenemistä (7,8). On huomattava, että pieniannoksinen kortisonihoito (korkeintaan 7,5 mg prednisonia päivässä) aiheuttaa harvoin hankalia sivuvaikutuksia pitkäaikaisessakaan käytössä. Osteoporoosin ehkäisystä on kuitenkin huolehdittava monipuolisen ravinnon, liikunnan ja tarvittavan kalkki- ja D- vitamiinilisän avulla. Luuntiheysmittauksella voidaan todeta tehokkaampaa lääkitystä vaativa osteoporoosi. Tulehduskipulääkkeet Tulehduskipulääkkeitä on Suomessa markkinoilla useita kymmeniä. Eri valmisteiden välillä on yksilökohtaisia eroja tehossa ja sivuvaikutuksissa, joten sopiva lääke löytyy vaihtamalla ja kokeilemalla. On ilmeistä, että tehokkaamman peruslääkityksen ansiosta nivelreumapotilaiden tulehduskipulääkkeiden käyttö ja siitä aiheutuvat vakavat sivuvaikutukset tulevat vähenemään. Uudemmat COX- 2-selektiiviset lääkkeet voivat edelleen vähentää vakavia maha-suolikanavan sivuvaikutuksia mahahaavaa, verenvuotoja ja suolen puhkeamia. Selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä voidaan suositella nivelreumapotilaille, joilla maha-suolikanavan verenvuodon riski on erityisen suuri (monet yleissairaudet, korkea ikä, aiempi mahahaava, kortikosteroidi- tai verenohennushoito). PERUSTERVEYDEN- HUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON TYÖNJAKO Suomessa nivelreumapotilaita hoitavat pääaasiassa reumatologit tai reuman hoitoon hyvin perehtyneet lääkärit keskus- tai aluesairaaloiden, Reumasäätiön sairaalan tai reumatoimistojen poliklinikoilla. Osa nivelreumapotilaista käy hoidossa yksityislääkäreillä tai yleislääkäreillä terveysasemilla tai työterveyshuollossa. Potilaalle sopivan hoitopaikan ratkaisee yleensä nivelreuman vaikeus ja aktiivisuus. Myös reumatologien määrä, paikallisten yleislääkärien perehtyneisyys, välimatkat ja hoitokulttuuri vaikuttavat siihen, missä nivelreumapotilaita eri puolilla Suomea hoidetaan. Nivelreuman hoito rakentuu potilaan, hoitavan lääkärin ja sairaanhoitajan (reumahoitaja) ympärille. Muiden ammattilaisten osuus on myös tärkeä, mutta ei aivan niin keskeinen. Diagnoosin asettaminen Avoterveydenhuollossa toimivan yleislääkärin ja erikoissairaanhoidossa toimivan reumatologin roolit hoitavana lääkärinä ovat erilaisia varsinkin nivelreuman varhaisvaiheessa. Taudin alussa avoterveydenhuollon lääkärin tehtävänä on erottaa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien poti-

5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon lähetteen aiheet nivelreumassa. Alkava nivelreuma Perusteltu epäily seropositiivisesta tai -negatiivisesta nivelreumasta Krooninen nivelreuma Vaikea nivelreuman aktivaatio Lievä tai kohtalaisen vaikea aktivaatio, joka ei rauhoitu 2 3 kk:n aikana antireumaattista lääkitystä lisäämällä 1 Nivelreumaan liittyvä vaikea ekstra-artikulaarinen komplikaatio (esim. amyloidoosiepäily, pleuriitti) Reumaleikkauksen harkinta Päivystyslähete Nivelreuman aktivaatioon liittyy kuumeilua ja alentunut yleistila Antireumaattiseen lääkitykseen liittyvä vaarallinen sivuvaikutus (esim. granulosytopenia, trombosytopenia, pneumoniitti) Purulentin artriitin epäily Kaularankamuutoksiin liittyvä selkäytimen kompressio 1 Perusterveydenhuollossa voidaan antaa paikallisia kortikosteroidi-injektioita, nostaa käytetyn antireumaatin annosta tai aloittaa peroraalinen kortikosteroidilääkitys (prednison 5 7,5 mg aamuisin) tai lisätä sen annosta (ad 10 mg aamuisin) laiden joukosta ne, joiden tauti voi olla nivelreuma (18). Nivelreuman oireet alkavat useimmiten päkiöistä ja käsistä. Nivelet ovat liikearat, jäykät ja symmetrisesti turvoksissa. Synoviittien objektiivinen toteaminen ei taudin varhaisvaiheessa ole välttämättä helppoa. Nivelreumaepäilyä voi vahvistaa määrittämällä ainakin laskon, CRP:n, verenkuvan ja reumatekijän. Tulehdusarvot ovat useimmiten koholla, mutta eivät kaikilla potilailla. On huomattava, että jopa 30 %:lla nivelreumapotilaista reumatekijä on negatiivinen. Potilas, jolla voidaan perustellusti epäillä nivelreumaa, lähetetään viipymättä erikoissairaanhoitoon. Ennen varman diagnoosin asettamista ei potilaalle tulisi aloittaa reuman peruslääkkeitä eikä kortikosteroidihoitoa suun kautta. Myös nivelensisäiset kortikosteroidi-injektiot voivat ainakin ohimenevästi peittää oireita ja vaikeuttaa taudin tarkempaa määrittelyä. Pelkkä tulehduskipulääke on käypä hoito silloin, kun diagnoosi on epävarma. Nivelreuman diagnoosi tulisi varmistaa erikoispoliklinikalla. Taudin toteamiseen riittää, että oireita on ollut yli kuuden viikon ajan ja nivelet ovat symmetrisesti turvoksissa. Tavoite on, että varhaista nivelreumaa sairastava potilas pääsisi reumatologin tutkimuksiin ja hoitoon nopeasti lähetteen kirjoittamisen jälkeen. Kansallisessa terveydenhoitoprojektissa on asetettu erikoissairaanhoidon tutkimuksiin pääsyn aikarajaksi 3 viikkoa. Tämä on hyvä tavoite myös varhaisessa nivelreumassa. Noin 40 % potilaista saavuttaa täyden remission taudin varhaisessa vaiheessa, kun hoitona käytetään usean antireumaatin yhdistelmälääkitystä. Sairauden myöhemmässä vaiheessa on hoitovaste huonompi. Alkuvaiheen hoito ja seuranta Lääkehoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa heti, kun diagnoosi on varma. Nivelreuman alkuvaiheessa esiintyvien oireiden ja löydösten perusteella ei voida riittävän luotettavasti päätellä taudin ennustetta. Siksi kaikki potilaat pyritään hoitamaan jo varhaisvaiheessa tehokkaalla lääkityksellä. Arvioisimme, että Suomessa ainakin puolella potilaista nivelreuman hoito aloitetaan lääkeyhdistelmällä metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja kortikosteroidi. Erikoislääkäri seuraa nivelreumaan sairastunutta potilasta taudin alkuvaiheessa säännöllisesti n. 3 kk:n välein ainakin 1 (2) vuoden ajan. Perusterveydenhuollon lääkärin rooli tässä vaiheessa on tulkita potilaan turvakokeiden tulokset ja antaa tarvittaessa paikallisia kortisonipistoksia. Jos nivelreuma rauhoittuu ensimmäisten vuosien aikana, potilaan hoitovastuu pyritään kokonaan siirtämään perusterveydenhuoltoon. Hallinnassa olevan taudin hoito Rauhallisessa vaiheessa olevaa nivelreumapotilasta voidaan seurata perusterveydenhuollossa 3 12 kk:n välein riippuen sairauden aktiivisuudesta ja vaikeudesta ja potilaan muista sairauksista. Vastaanotolla tulisi kiinnittää huomiota nivelreuman tulehduksen aktiivisuuteen, jota voidaan arvioida turvonneiden nivelten lukumäärällä, aamujäykkyyden kestolla ja tulehdusarvoilla (lasko ja CRP) (taulukko 2). Potilaan kokema kipu ja hänen oma arvionsa nivelreuman aktiivisuudesta ja vaikutuksesta toimintakykyyn ovat myös tärkeitä lääkehoitoa suunniteltaessa. Vastaanottokäynneillä kiinnitetään huomiota myös reumalääkkeiden mahdollisiin sivuvaikutuksiin, kuntoutuksen ja toimintaterapian tarpeeseen, jalkojen hoitoon, tarvittaviin reumaleikkauksiin ja sosiaalisten etuuksien tarpeeseen. Jos rauhallisena säilynyt nivelreuma aktivoituu, voi perusterveydenhuollon lääkäri antaa paikallisia kortisonipistoksia tulehtuneisiin niveliin, nostaa jonkin verran käytetyn peruslääkkeen annosta (esim. metotreksaattia 2,5 5 mg:lla), aloittaa systeemisen kortisonihoidon tai nostaa sen annosta (maksimi 10 mg prednisonia vuorokaudessa). Jos tauti ei rauhoitu näillä toimenpiteillä 2 3 kk:n kuluessa tai pahenemisvaihe näyttää alun perin vaikealta, ohjataan potilas erikoispoliklinikalle. Nivelreumapotilaan erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheet on esitetty taulukossa 3. Jos potilaan sairaus on ollut yli vuoden ajan remissiossa, voidaan lääkitystä varovaisesti vähentää. Prednisonia ja metotreksaattia kannattaa useimmiten vähentää vain 2,5 mg:lla/viikko ja sulfasalatsiinia mg:lla/vrk kolmen kuukauden välein. Mikäli sairaus aktivoituu, joudutaan palaamaan takaisin suurempiin annoksiin. Vaikeahoitoinen tai aktivoituva tauti Jos potilas on sairastanut nivelreumaa jo pitempään ja tauti on vaikea tai jatkuvasti aktiivinen, tai pitkään rauhallisena pysynyt tauti selvästi aktivoituu, on oikea hoitopaikka sairaalan reumapoliklinikka. Kontrollissa käydään yleensä 3 6 kk:n välein. Erikoislääkäri arvioi taudin ak-

6 1154 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 11/2004 VSK 59 tiivisuuden ja hoidon tarpeen samalla tavalla kuin perusterveydenhuollon lääkäri. Lääkehoitoja vaihtamalla, aloittamalla uusia lääkeyhdistelmiä ja tarkistamalla lääkeannoksia pyritään nivelreuman aktiivisuus rauhoittamaan mahdollisimman hyvin. Mikäli tavanomaiset reuman peruslääkkeet ja niiden yhdistelmät eivät sovi tai tehoa ja sairaus jatkuu selvästi aktiivisena, voidaan käyttää biologisia lääkkeitä. Hoitoratkaisut tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Pitkään kestänyttä mutta sammunutta tai lievästi aktiivista nivelreumaa sairastava potilas saa useimmiten parasta hoitoa omalla terveysasemalla, jossa monipuoliset tukitoimet ovat lähellä. Toisaalta vaikeaa ja jatkuvasti aktiivista nivelreumaa sairastava potilas tarvitsee välttämättä tehokasta lääkitystä ja erikoislääkärin suunnittelemaa hoitoa. Hoidon tehostaminen Kansallisen terveydenhoitoprojektin mukaiset erikoissairaanhoitoon pääsyn aikarajat voidaan nopeimmin ja tehokkaimmin saavuttaa tiukentamalla tutkimuksiin ja hoitoon ottamisen indikaatioita. Polikliinisessä English summary työssä voidaan lisätä lähetteiden ja palautteiden kautta tapahtuvaa konsultaatiotoimintaa. Vastaanotokäynnille otetaan vain ne potilaat, jotka selvästi vaativat erikoislääkärin tutkimuksia ja hoitoa, ja tavoiteajoista pyritään pitämään kiinni. Avoin sähköinen lähete-palaute -järjestelmä edistää toiminnan sujuvuutta (19). Lähete-palaute -järjestelmä helpottaa perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin työtä, mutta ei välttämättä vähennä hänen työmääräänsä. Hoitoonpääsyä perusterveydenhuollossa voidaan helpottaa jakamalla potilastyötä eri ammattilaisten kesken. Reumatauteihin perehtyneitä hoitajia on suurimmissa terveyskeskuksissa, ja heidän työpanoksensa nivelreuman hoito-organisaatiossa voitaisiin tulevaisuudessa ottaa suurempaan käyttöön. Tiivistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä voidaan varmistaa, että nivelreumaan äskettäin sairastunut potilas pääsee erikoissairaanhoitoon pikaisesti ja toisaalta se, että pitempään sairastanut potilas, jonka tauti vaikeasti aktivoituu, ei joutuisi odottamaan jonoissa kolmea viikkoa pitempään. Pharmacotherapy in rheumatoid arthritis and organisation of care The medical treatment of rheumatoid arthritis has clearly improved during the last decade. Better results are mainly due to combination therapy and methotrexate, which is used increasingly and in higher doses than previously. During the last few years, leflunomide and biologicals have further improved the results. The goal in the treatment of rheumatoid arthritis is remission, which can be achieved in the early phase of the disease in about 40% of the patients by using combination therapy with methotrexate, sulfasalazine, hydroxychloroquine and prednison. In patients with advanced disease, the effect of the treatment is not so marked. Close collaboration between general practitioners and rheumatologists is needed to achieve a good outcome. HEIKKI JULKUNEN MD MATTI ROMU MD Peijas Hospital Helsinki University Hospital KIRJALLISUUTTA 1 Suomen Reumatologisen Yhdistys ry. Nivelreuman diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2000;116: Kaipiainen-Seppänen O. Krooninen niveltulehdus Suomessa. Duodecim 2000;116: Wolfe F, Cush JJ, O'Dell JR, ym. Consensus recommendations for the assessment and treatment of rheumatoid arthritis. J Rheumatol 2001;28: Möttönen T, Hannonen P, Leirisalo-Repo M, ym. Comparison of combination therapy with singledrug therapy in early rheumatoid arthritis: a randomised trial. FIN-RACo trial group. Lancet 1999;353: Nordström D, Konttinen Y. Nivelreuman uudet lääkkeet. Duodecim 2000;116: Martio J. Uusia mahdollisuuksia reumasairauksien lääkehoitoon. Suom Lääkäril 2000;55: Kirwan JR. Systemic low-dose glucocorticoid treatment in rheumatoid arthritis. Rheum Dis Clin North Am 2001;27: van Everdingen AA, Jacobs JWG, van Reesema DRS, Bijlsma JWJ. Low-dose prednisone therapy for patients with early active rheumatoid arthritis: clinical efficacy, disease-modifying properties, and side effects. Ann Intern Med 2002;136: Korpela M. Metotreksaatti nivelreuman hoidossa. Duodecim 1996;112: Martio J. Solunsalpaajat reuma- ja sidekudostautien hoidossa. Duodecim 1998;114: Osiri M, Shea B, Robinson V, ym. Leflunomide for treating rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003;1:CD Marra CA, Esdaile JM, Guh D, Fisher JH, Chalmers A, Anis AH. The effectiveness and toxicity of cyclosporin A in rheumatoid arthritis: longitudinal analysis of a population-based registry. Arthritis Rheum 2001;45: Taylor PC. Anti-TNFalpha therapy for rheumatoid arthritis: an update. Intern Med 2003;42: Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuman diagnostiikka ja hoito. Käypä hoito -suositus, Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2003 [päivitetty ]. Saatavilla internetissä 15 Nordström D, Honkanen V, Mandelin J ym. Interleukiini-1:n reseptoriantagonistit nivelreuman hoidossa. Suom Lääkäril 2002;16: Bingham S. Emery P. Combination therapy in rheumatoid arthritis. Spring Sem Immunopathol 2001;23: Kilpinen L, Möttönen T. Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen Suom Lääkäril 2002;57: Myllykangas-Luosujärvi R. Milloin epäilen potilaallani nivelreumaa? Suom Lääkäril 2002;57: Julkunen H, Pohjola-Sintonen S, Harno K. Kokemuksia sähköisestä konsultoinnista. Duodecim 2002;118: Kirjoittajat HEIKKI JULKUNEN dosentti, osastonylilääkäri MATTI ROMU LL, osastonlääkäri HYKS Peijaksen sairaala, Vantaa, sisätautien toimiala

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

Sitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta

Sitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta Näin hoidan Dan C. Nordström ja Yrjö T. Konttinen Nivelreumassa lääkityksen myöhästyminen kuudella kuukaudella saattaa johtaa jopa korjaantumattomiin nivelvaurioihin. Perusterveydenhuollossa pystytään

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI. Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri 30.11.2012

REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI. Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri 30.11.2012 REUMALÄÄKKEET JA YLEISLÄÄKÄRI Ritva Peltomaa, reumatologian erikoislääkäri 30.11.2012 Sidonaisuudet Mukana lääketieteellisissä asiantuntijakokouksissa sekä luennoimassa koulutustilaisuuksissa Roche, UCB,

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lääkehoito 13. Biologiset lääkkeet Aivan viime vuosina on taudin hoidossa avautunut uusia näköaloja niin kutsuttujen biologisten lääkkeiden myötä. Biologisiksi

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta); EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS. Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS. Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma Käypä hoito -suositus on päivitetty KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suomen Reumatologisen Yhdistyksen asettama työryhmä Nivelreuma Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa, DUODECIM 2000;116(2):193

Lisätiedot

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi.

Erityisesti tehokkaat biologiset lääkkeet ovat muuttaneet hoidon tavoitetasoa merkittävästi. Oireeton lapsuus Reuma-lehti 1/2016 (2.3.2016) Lastenreuman hoito on mullistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hoidon tavoitteena on nykyisin remissio eli niveltulehduksen täydellinen sammuttaminen.

Lisätiedot

Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet

Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet Katsaus Marjatta Leirisalo-Repo Tulehduksellisten reumatautien uudet biologiset lääkkeet Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, joiden vaikutukset kohdistuvat tulehduksenvälittäjäaineisiin tai immuunijärjestelmän

Lisätiedot

Lastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin

Lastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin Näin hoidan -kirjoituskilpailu Visa Honkanen ja Pekka Lahdenne Tehostuneen lääkehoidon ansiosta lastenreuman ennuste on huomattavasti parantunut. Nykyisen aktiivisen lääkehoitokäytännön perustana ovat

Lisätiedot

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 2. TAUDIN TOTEAMINEN JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Tauti todetaan nuoruusiän

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Nivelreuman hoidon keskeisin tavoite on

Nivelreuman hoidon keskeisin tavoite on Lääkevaaka Vaikean nivelreuman lääkehoito Markku Korpela Nivelreuman lääkehoito on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt nopeasti. Uusien tutkimustulosten perusteella aikaisessa vaiheessa aloitetuilla

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA

SOPIVIA RAUHALLISEN VAIHEEN LIIKUNTALAJEJA liiketaitoa ja tasapainoa sekä ylläpitää valmiutta selvitä omatoimisesti ja henkistä kuntoa. Rentoutuminen on yksi liikunnan hyödyistä. Niveltulehduksen sijainti vaikuttaa lajin valintaan myös sairauden

Lisätiedot

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus

Tavallisimmat syyt nivelkipuun lienevät nivelrikko. Tulehtunut nivel. Näin tutkin. Kliininen tutkimus Näin tutkin Riitta Luosujärvi tuntuu pehmeän jähmeältä. Nivelreumassa tulehtuneen nivelen ihon väri on normaali, septisessä artriitissa ja kihdissä iho punoittaa. Nivelturvotukseen liittyy usein nivelen

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015

Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste. Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoito ja ennuste Timo Yli-Kerttula, yl Reumasairauksien yksikkö 11.11.2015 Nivelpsoriaasin hoitolinjat Kokonaisvaltainen sekä nivel- että ihosairauden hoito Tulehduksen kontrollointi, oireiden

Lisätiedot

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta )

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta ) MS-TAUDIN IMMUNOMODULOIVA LÄÄKITYS Lähteenä Käypähoito-suositus (3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015). MS-tauti käypähoito suositus Lisäksi hoitojen toteutuksessa ja seurannassa huomioitava sairaalakohtaiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

Hyvä tietää RoActemra

Hyvä tietää RoActemra Hyvä tietää RoActemra nivelreuman hoidossa Tämä opas on tarkoitettu nivelreumaa sairastaville potilaille antamaan lisätietoa RoActemra-hoidon hyödyistä ja haitoista 1 Tämä pakollinen koulutusmateriaali

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design

SISÄLLYS. Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design SISÄLLYS Kirjan painatus- ja julkaisutietoja ISDN Helsinki 2012 Ulkoasu: Heikki Nuutinen Design Lukijalle.. 7 1. Nivelreuma.. 9 1.1 Nivelreuma tänään 9 1.2 Yleistä nivelreumasta.. 9 1.3 Miksi nivelet sairastuvat..

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri

Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka. Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Reumaklinikan alueellinen koulutuspäivä 01.10.2015 HUS Reumatologian klinikka Riitta Luosujärvi vastaavaylilääkäri Yhteistä reumasairauksille Puhkeamista vaikea ennustaa Taustalla geneettisiä ja ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Nivelreuma

Käypä hoito -suositus. Nivelreuma Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 8.6.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Nivelreuman diagnostiikka ja hoito

Nivelreuman diagnostiikka ja hoito Käypä hoito -suositus Suomen Reumatologinen Yhdistys ry Tavoite Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa nivelreuman varhaisdiagnostiikkaa ja hoitoa. Kohderyhmät Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Nivelreuman biologinen lääkehoito

Nivelreuman biologinen lääkehoito Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 3. DIAGNOOSI JA HOITO 3.1 Mikä merkitys laboratoriokokeilla ja muilla tutkimuksilla on? Laboratoriokokeet tukevat taudin diagnosointia nivel- ja

Lisätiedot

www.pediatric-rheumathology.printo.it

www.pediatric-rheumathology.printo.it www.pediatric-rheumathology.printo.it LÄÄKEHOITO Steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet (Non-steroidal anti-inflammatory drugs, NSAID) Tähän ryhmään kuuluvat lääkkeet ovat oireiden hoitoon tarkoitettuja,

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Henoch-Schönleinin purppura (HSP)

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste?

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste? Katsaus tieteessä Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus vappu.rantalaiho@pshp.fi Susanna Sihvonen LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus Nivelreuman lääkehoidot ovat

Lisätiedot

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa? tieteessä Heidi Mäkinen LT, apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala heidi.m.makinen@pshp.fi Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Laura Pirilä LT, erikoislääkäri

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

KOSKA JA MILLÄ EHDOIN KELAN LÄÄKEKORVAUKSIA?

KOSKA JA MILLÄ EHDOIN KELAN LÄÄKEKORVAUKSIA? KOSKA JA MILLÄ EHDOIN KELAN LÄÄKEKORVAUKSIA? Lauri Keso asiantuntijalääkäri, Kela Esitetyt tiedot ovat huhtikuun 2013 tilanteen mukaisia. Muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Seuraa Kelan tiedotteita! Kela tiedottaa

Lisätiedot

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä

Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Uudet oivallukset kampittavat selkärankareuman etenemistä Reuma-lehti 2/2012 Professori Dan Nordström: Magneettikuvauksella varmistetut varhaiset diagnoosit ja uudet lääkkeet ovat auttaneet kampittamaan

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis

NIVELPSORIASIS MISTÄ NIVELPSORIASIS JOHTUU? MILLAISIA NIVELPSORIASIKSEN OIREET OVAT? 2 Nivelpsoriasis Nivelpsoriasis opas NIVELPSORIASIS Niveloireet ovat tavallisia psoriasista sairastavilla potilailla. Kroonista niveltulehdusta on todettu noin 10 prosentilla psoriasispotilaista ja jopa 50 prosentilla

Lisätiedot

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN REKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus biologisten reumalääkkeiden käyttäjistä Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

ivelreuma TIETOISKU Suomessa nivelreumaa arvioidaan Ar tik ke lit TEEMA 6 hieroja 2/2003 www.khl.fi

ivelreuma TIETOISKU Suomessa nivelreumaa arvioidaan Ar tik ke lit TEEMA 6 hieroja 2/2003 www.khl.fi Ar tik ke lit TEEMA Kirjoittajat: Tuulikki Sokka, dosentti Pekka Hannonen, professori Keski-Suomen keskussairaala Sisätautien yksikkö N ivelreuma TIETOISKU Nivelreuma on yleissairaus, jolle on ominaista

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume)

Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Traps Eli Tuumorinekroositekijän Reseptoriin Liittyvä Jaksoittainen Oireyhtymä (Periytyvä Irlanninkuume) 1. MIKÄ ON TRAPS? 1.1 Mikä se on? Tuumorinekroositekijän

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA Versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Leflunomide STADA 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen Leflunomide STADA 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Kineretin (anakinran) käyttäminen

Kineretin (anakinran) käyttäminen Kineretin (anakinran) käyttäminen Opas terveydenhuollon ammattilaisille Kun määräät Kineretiä kryopyriiniin liittyvien ajoittaisten oireyhtymien (CAPS-oireyhtymien) hoitoon, kerro tässä lehtisessä annetut

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti

BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti 1 Marja Blom 31.1.2017 Kelan rahoittama tutkimushanke (Dnro 31/26/2012) BIOLOGISTEN LÄÄKKEIDEN KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS NIVELREUMASSA Loppuraportti Osatutkimus 1. Biologisten lääkkeiden kustannusvaikuttavuus

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 38/46 A. Valmisteyhteenveto 4.1 Käyttöaiheet [tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet on poistettava ja korvattava seuraavilla]

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA

VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU REUMATOLOGIA ARVOSTELUPERUSTEET 0-6 pistettä/kysymys 36 pistettä hyväksymisraja 18 pistettä ei yhtään 0-vastausta 12.10.2012 1. Nivelreuman hoitoon käytettävien

Lisätiedot