Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

Transkriptio

1 Kuva: Timo Pylvänäinen Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus

2 Sisällys 1 Johdanto Tehdyt selvitykset Selvitysten tulokset lyhyesti Saukot Kalat ja pohjaeläimet Liito-orava Linnut Putkilokasvit ja sammalet Lepakot Luonnonsuojelualue Luontovaikutusten arviointi... 8 Liitteet

3 1 Johdanto Tourujoen Kankaan alue on pinta-alaltaan noin 36 hehtaaria. Alue muodostuu Tourujoen jokilaaksosta, jossa sijaitsee luonnonsuojelualue, ja entisen paperitehtaan alueesta, jossa on teollisuusrakennuksia ja piha- ja joutomaita, sekä tehdasalueen ja Ailakinkadun väliin jäävästä sittemmin metsiköksi muodostuneesta vanhasta asuinalueesta. Kasvillisuustyypit selvitysalueella vaihtelevat ruderaattialueista rehevään lehtoon. Ailakinkadun ja Kankaan tehdasalueen väliin jäävä metsäinen alue on vanhaa tontti- ja viljelysmaata. Puusto on harvaa ja lehtipuuvaltaista Tourujoen puoleisessa päässä ja järeytynyttä havumetsää alueen itäpäässä. Jokaisessa kasvillisuuskerroksessa näkyy selvä kulttuurivaikutteisuus. Metsäisten alueiden väliin jää omakotitalon pihapiiri ja pysäköinti- ja varastoalueita. Kankaan entisestä tehdasalueesta valtaosa jää rakennusten, teiden ja junaradan alle. Alueella kasvaa yksittäisiä puita (myös istutettuja) ja alueella on laaja-alaisia matalakasvuisia piennar- ja joutomaa-alueita. Tehtaan pohjoispuolisille ruderaattialueille on jo alkanut nousta puuntaimia. 2 Tehdyt selvitykset Kankaan Tourujoen alueelta on tehty osayleiskaavaa varten useita erityyppisiä luontoselvityksiä: 1. Jyväskylä, Tourujoki. Saukkoselvitys maaliskuu 2011 (Risto Sulkava) 2. Tourujoen kalasto ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011 (Heikki Alaja ja Kimmo T. Tolonen) 3. Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 (Timo Pylvänäinen ) 4. Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys (Timo Kypärä ) 5. Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus sekä piilotutkimusten tulokset (Mikko Erkinaro ) Selvitykset löytyvät kokonaisuudessaan liitteinä tämän raportin lopusta. 3

4 3 Selvitysten tulokset lyhyesti 3.1 Saukot Saukkoselvityksessä on todettu, että Tourujoen alue on melko suurelta osin erinomaista saukkoympäristöä, ja alue on saukon satunnaisesti käyttämä elinpiirin osa. Tehtaan verkkoaidat, pato ja muut rakennelmat haittaavat saukkojen liikkumista alueella. Jokivarren suojaisuuden säilyttäminen on saukkojen kannalta tärkeää, sillä saukot pyrkivät liikkumaan aivan vesirajassa ja kaupungissa varsinkin irrallaan olevat koirat ovat uhka saukoille. 3.2 Kalat ja pohjaeläimet Kalasto ja pohjaeläinselvityksessä on todettu, että Tourujoki on voimakkaasti muokattu kaupunkijoki. Joen virkistyskalastuskäyttö on vähäistä. Tourujoen kalasto koostuu pääasiassa ympäröivien järvien lajistosta, mutta tyypillisiä virtavesilajeja ei näyttäisi esiintyvän lainkaan. Pohjaeläinlajisto on hidasvirtaisilla osuuksilla tyypillistä, mutta varsinaiset koskilajit puuttuvat. Joessa ei ole nykyhetkellä merkittävää lohikalojen poikastuotantoa. 3.3 Liito-orava Liito-oravaselvityksessä on todettu, että Tourujokilaakso on erinomaista ympäristöä liitooravalle. Luonnonsuojelualueelta on havaittu todennäköinen liito-oravan pesintä, ja lisäksi liito-oravat liikkuvat jokivartta pohjoiseen Tuomiojärvelle. Yksittäisiä liito-oravan jätöksiä on havaittu myös Ailakinkadun ja Vapaaherrantien kulmauksesta. Kuva 1. Liito-oravahavainnot

5 3.4 Linnut Linnustoselvityksen (Timo Pylvänäinen 2011) mukaan alueelta on tehty havainnot yhteensä 110 eri lintulajista, mikä on lähes neljännes Suomessa kautta aikojen tavatusta lintujen lajimäärästä. Pesivinä alueelta on tavattu yhteensä 53 lintulajia, joista pääosa on pensaikko- ja lehtimetsien lajeja. Lisäksi alueella pesii muutamia vesi- ja rantalintulajeja. Uhanalaisista lajien pesimähavaintoja on seuraavista lajeista: Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): kivitasku, virtavästäräkki Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): käenpiika, sirittäjä, punavarpunen, mustaleppälintu, rantasipi Lisäksi muuttoaikoina, talvisin tai levähtämässä alueella on tavattu useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. 3.5 Putkilokasvit ja sammalet Alueelta tehdyt merkittävät putkilokasvi- ja sammalhavainnot (Timo Kypärä: Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys ) painottuvat Tourujokivarteen ja tehtaan ja Ailakinkadun väliseen metsikköön. Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): isonauhasammal Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): rantanukkasammal, kellotalvikki Alueellisesti uhanalainen (RT): kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö Suomen vastuulaji: katvesammal Isonauhasammal- ja katvesammalesiintymät sijoittuvat luonnonsuojelualueelle. Rantanukkasammal kasvaa jokirinteessä paljaalla maalla. Keski-Suomen edellinen havainto lajista on tehty ennen vuotta Puistohiippa- ja pikkuhiippasammalet kasvavat lehtipuiden rungoilla. Kummastakin on vain kaksi esiintymää Keski-Suomessa, ja molemmat lajit kasvavat täällä esiintymisalueidensa äärirajoillaan. Kantohohtosammal kasvaa Tourujoen tuntumassa irrallisella mäntypölkyllä. Kellotalvikki esiintyy Kankaan tehdasalueen metsittyneellä kulmalla. Laji on hiekkaisten ja harjumaisten kangasmetsien laji, jolle tehdasalueen ruohovartinen kasvupaikka lienee satunnainen ja lyhytaikainen kasvupaikka. Keltanokitkeröllä on Keski-Suomessa parikymmentä kasvupaikkaa. Laji on perinneympäristöjen laji, jonka nykyisiä kasvupaikkoja ovat avoimet pihat ja pientareet. Myös kyläkellukka on kulttuurinsuosija. Kasvillisuusselvityksessä havaitut esiintymät ovat pieniä ja huonokuntoisia polunvarsikasvustoja. Tourujoen alueelle joen molemmin puolin ja myös luonnonsuojelualueelle on levinnyt ympäröivän asutuksen vaikutuksesta myös vieraslajeja, jotka uhkaavat alueen luonnonvaraista kasvilajistoa. 5

6 Kuva 2: Merkittävät kasvi- ja sammallajit. 6

7 3.6 Lepakot Kankaan alueella on kartoitettu lepakkojen esiintymistä maastossa ja kaikissa alueen rakennuksissa. Alueella havaittiin pohjanlepakkoja, vesisiippoja ja määrittämättömän siippalajin yksilöitä maastokäynneillä. Kolmesta rakennuksesta löytyi merkkejä lepakkojen piilokäytöstä, ja pitkäaikainen lepakkopiilo havaittiin Kankaankatu 1:stä. Yksi kuollut, satunnaisharhailijaksi todettu viiksisiippa löydettiin PK4-hallista. Valtaosa lepakkohavainnoista on Tourujokivarresta, yksittäisiä havaintoja on myös Ailakinkadun suuntaiselta metsäalueelta. Itse tehdasalueella lepakot eivät viihdy. Valaistussuunnittelu ja viheryhteyksien säilyminen on alueen jatkosuunnittelussa tärkeää lepakoiden kannalta. Tourujoen säännöstelyvoimakkuudella voidaan myös vaikuttaa veden päällä saalistavien lepakkolajien ruokailuympäristön laatuun. Kuva 3: Lepakkohavainnot Kankaan ja Tourujoen alueelta. Vihreä piste: tunnistamaton siippalaji, keltainen piste: vesisiippa, punainen piste: pohjanlepakko. 4 Luonnonsuojelualue Tourujoen luonnonsuojelualue on perustettu kahdessa osassa: pohjoisosa (noin 1 ha) ja eteleläosa (noin 2,2 ha). Luonnonsuojelualue on maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä jokivarren ja lehtometsän luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkeva luontopolku on suosittu lähivirkistysreitti. Luonnonsuojelualueella on kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja 7

8 eläimistön säilymiseen, mm. koirien ulkoiluttaminen ja liikkuminen luontopolun ulkopuolella. Luonnonhoitotöitä voidaan suorittaa hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Tourujoen länsireuna suojelualueen kohdalla on eroosioherkkää rinnettä, jota jouduttiin tukemaan mittavin toimenpitein kesällä 2011 (ELY-keskuksen päätös ) yläpuolisen hautausmaan sortumavaaran takia. 5 Luontovaikutusten arviointi Kankaan osayleiskaava-alueen merkittävimmät luontoarvot keskittyvät Tourujoen lehtipuuvaltaisille jyrkille rinteille. Jokivarren tuntumassa esiintyy kosteaa suurruoholehtoa ja ylärinteillä tuoretta lehtoa. Koko maan tasolla lehdot on arvioitu uhanalaisena luontotyyppinä vaarantuneiksi (VU) (Raunio ym. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus). Tourujoen jyrkältä itärinteeltä on havaintoja harvinaisista kasvi- ja sammallajeista ja länsirinteellä esiintyy paikoin lähteisyyttä ja tihkupintoja, mikä lisää kohteen monimuotoisuusarvoa. Vesilain 2. luvun 11 mukaan lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty, ja pykälästä poikkeaminen vaatii vesilain mukaisen poikkeusluvan. ELY-keskuksen vesilain tulkinnasta vastaavan viranomaisen kanssa on sovittu että kohteen tarkka sijainti suhteessa alueen tulevaan maankäyttöön sekä luonnontila suhteessa vesilain säädöksiin arvioidaan maastokäynnillä toukokuussa 2013, ja tämän pohjalta arvioidaan poikkeusluvan tarve. Tourujoen luonnonsuojelualue jää kaava-alueen ulkopuolelle, mutta noin 5000 uuden asukkaan lähivirkistykseen sopivana alueena kaavasta voi olla haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueelle. Uhanalaisista lajeista keltanokitkeröille säilyy kasvupaikkoja, jos alueella säilyy avoimia piennaralueita. Pikku- ja puistohiippasammalten säilyminen edellyttää niiden kasvupaikkoina toimivien puiden säilyttämisen alueella. Rantanukkasammalesiintymä vaatii säilyäkseen avointa jokipengertä. Irtonaisella pölkyllä kasvava kantohohtosammal voidaan siirtää tarvittaessa rakentamiselta turvaan luonnonsuojelualueen puolelle, jossa pienilmasto ja maaperä vastaavat lajin nykyistä kasvupaikkaa. Kyläkellukkaesiintymistä osa sijaitsee luontopolun varressa ja osa Kankaan puolisessa metsikössä. Kyläkellukan esiintyminen voidaan turvata säilyttämällä alue puistomaisena. Lepakoille, liito-oravalle, saukolle ja useille lintulajeille Tourujokilaakso on tärkeä ympäristö, mutta tehdasalue ei ole niille soveliasta elinympäristöä. Näin ollen tehdasalueen rakentamisella on näille lajeille lähinnä vain välillistä merkitystä (esim. lisääntynyt liikkuminen luontopolulla). Kankaan alueelle rakentuvilla uusilla viheralueilla voidaan lisätä alueen luonnon monimuotoisuutta ja tukea Tourujokivarren luontoarvojen säilymistä. Tourujoen uoman palauttamisesta on laadittu erillinen raportti, joten uoman palauttamisen tai ennallistamisen vaikutuksia ei käsitellä tässä selvityksessä. Vesieliöstön kannalta uoman ennallistamisella tai voimalan ohittavan uuden uoman luomisella olisi positiivisia vaikutuksia nykytilaan verrattuna. Kankaan osayleiskaavan luontovaikutuksista keskusteltiin asiantuntijatyöryhmässä Tällöin esiin nousi seuraavia teemoja: Uusi kevyenliikenteen silta ja eroosioasiat Uusi silta on kaavassa esitetty aivan luonnonsuojelualueen lähelle paikkaan, jossa joen penkereet ovat jyrkät ja eroosion kannalta riskialttiit. Vaikutuksia voitaisiin vähentää, jos silta kulkisi tarpeeksi korkealla joen yläpuolella. Myös joen itärannalle suunnitellun kevyenliikenteen 8

9 reitin rakentamisen vaikutukset voivat olla mittavia. Varsinkin jo olemassa olevien kerrostalojen ja joen välissä tilaa reitille on niukasti. Luonnonsuojelualueen virkistyskäyttöpaineet Luonnonsuojelualueella liikkuminen on kiellettyä luontopolun ulkopuolella eikä alueella saa ulkoiluttaa koiria lainkaan. Luontopolun rakenteet eivät ole kovin kestäviä, ja on kyseenalaista, kestävätkö ne uusien asukkaiden tuoman lisärasituksen. Luontopolun rakenteita ei maasto-olosuhteista johtuen voida myöskään vahvistaa nykytilanteesta. Uusi asutus lisää riskiä, että kasvillisuus tallaantuu luonnonsuojelualueella. Siltaratkaisut eivät saisi olla liian houkutella liiaksi ihmisiä luonnonsuojelualueelle, vaan kulun tulisi olla tarpeeksi hankalaa jatkossakin. Suunnittelun kuluessa esitetty uusi silta luontopolun varrella olevaan saareen on poistettu kaavaluonnoksesta. Koirien mahdollista liikkumista alueella voidaan vähentää mm. rakentamalla puuportaiden sijasta teräsritiläportaita, joissa koirat eivät liiku mielellään. Ihmisen liikkumista voidaan ohjata pois luonnonsuojelualueelta tekemällä itse Kankaan alueelle houkuttelevia lähivirkistysalueita ja reittejä, mm. Tourujoen itärannalle on suunniteltu rakennettavan helppokulkuinen reitti, jolta avataan näkymiä joelle. Kankaan alueelle voidaan myös rakentaa koirapuisto vähentämään koirien ulkoiluttamisen painetta jokivarressa. Luonnonsuojelualueen laajennus Luonnonsuojelualuetta on esitetty laajennettavan voimalan alapuoliseen rinteeseen ja Tourujoessa sijaitsevaan saareen, joka on asemakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Rinne on asemakaavassa merkitty VL-alueeksi. Nykyinen luontopolku kulkee saaren läpi, ja saari on luonnonolosuhteiltaan samankaltaista lehtoa kuin ympäröivä luonnonsuojelualue. Alueen puusto on lehtipuuvaltaista, valtapuuna ovat harmaalepät ja tuomet. Lahopuuta esiintyy sekä maa- että pystypuuna. Kenttäkerros on tuoretta lehtoa, joka on arvioitu Suomessa uhanalaiseksi luontotyypiksi. Liitteet 9