TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Projektisuunnitelma , tarkistettu viimeksi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. Projektin taustaa ja tarkoitus Kehittämissuunnitelman tavoitteet ja sisältö Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Projektin organisoituminen Tiedottaminen ja osallistaminen Lisätietoa projektista antaa: Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Puh: Sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi Postiosoite: Käyntiosoite: Internet: Keskustelupalsta: PL 233, Jyväskylä Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs)

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 3/10 1. Projektin taustaa ja tarkoitus Tourujoen kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden visio Tourujoen ja sen lähiympäristön kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty projektisuunnitelman kannessa. Suunnitelmassa tarkastellaan Tourujokea koko matkaltaan Palokkajärveltä Jyväsjärvelle. Lisäksi tärkeää on tutkia yhteyksiä lähiympäristöön. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun kuluessa. Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on osoitettu myös kaupungin yleiskaavaehdotuksessa strategisena viheralueiden kehittämismerkintänä. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus, jota on tarkoitus kehittää mm. reitistöltään yhtenäisemmäksi. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa tullaan esittämään periaatteita koskien esim. valaistusta tai opastusta, joita tulee samalla pohtia myös koko Kehä Vihreän kannalta. Kehä Vihreä. Tourujoen kehittämissuunnitelman tarve on noussut erityisesti esille Kankaan hankkeen yhteydessä. Kankaalla erityiskysymyksenä on mahdollinen uuden uoman rakentaminen alueen halki. Kehittämissuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa, keväällä 2014, painopiste projektissa oli Kankaan uuden uoman rakentamiskysymyksessä. Suunnittelualueelle on laadittu jo aiemmissa vaiheissa lukuisia selvityksiä ja suunnitelmia. Kehittämissuunnitelman osana toteutettiin keväällä Suomen ympäristökeskuksen laatimana erityinen monitavoitearviointi, jonka tarkoitus oli arvioida näitä lähtökohtia, eri tahojen tavoitteita ja arvostuksia suhteessa eri uomavaihtoehtoihin. Uoman kehittämisen pohjaksi valittiin kaupunginvaltuuston päätöksellä VE0+-vaihtoehto, tosin asemakaavoituksessa tulee edelleen ottaa huomioon ns. pitkän uoman varaus Kankaan viherkehällä. Kehittämissuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Sen sisältö tulee ohjaamaan alueen kaavoitusta ja muuta jatkosuunnittelua, toteutusta sekä ylläpitoa.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 4/10 2. Kehittämissuunnitelman tavoitteet ja sisältö Tourujoen kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on kaksivaiheinen: - keväällä 2014 laadittiin Kankaan uuden uoman vaihtoehtoihin liittyvä monitavoitearviointi - loppuvuodesta 2014 valmistuu kehittämissuunnitelma koskien koko suunnittelualuetta. Koko Tourujokea koskevassa kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena ratkaista useita erilaisia kysymyksiä. Siinä määritellään itse jokea koskevat kunnostusperiaatteet. Kehittämissuunnitelman pohjana on kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti uomavaihtoehto VE0+. Työssä tulee selvittää lisäksi se, mitä vesivoimalaitoksen mahdollinen lakkauttaminen tarkoittaa joen kunnostuksen kannalta. Edelleen tullaan selvittämään myös kalatien rakentamisen mahdollisuuksia. Myös säännöstelyehtojen modernisoinnin mahdollisuuksia tutkitaan. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa määritellään joen lähialueiden virkistyskäytön periaatteet, lähtökohtana on alueen käyttömahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on myös joen ja sen varsialueiden luontoarvojen huomioon ottaminen. Kehittämissuunnitelmassa määritellään mahdolliset kehittämistoimet koskien itse luonnonsuojelualuetta (joiden pitää olla alueen rauhoituspäätöksen mukaisia). Myös muualla alueella on luonnon monimuotoisuusarvoja, joita tulee alueen kehittämisessä ja hoidossa ottaa huomioon. Tourujoen tuntumaan sijoittuu myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita miljöitä, jotka tulee ottaa huomioon suunnitelmassa. Virkistysreitistön kehittäminen on yksi keskeisiä tavoitteita. Kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä viherpolitiikassa Kehä Vihreän osalta tavoitteeksi on asetettu, että sitä pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan viheralueille sijoittuvia virkistysreittejä pitkin. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. Reitistön kehittämiseen liittyy keskeisesti myös reittien opastus ja valaistus. Tourujoen alueella on ongelmana ranta-alueiden eroosio. Kehittämissuunnitelmassa tullaan kartoittamaan ongelmakohdat sekä esittämään toimenpiteitä niiden korjaamiseksi. Erityinen ongelmakohta on Ailakinkadun kohdilla joen itärannalla, jonka osalta kehittämissuunnitelman rinnalla ollaan jo laatimassa tarkempaa suojaussuunnitelmaa. Tourujoen varren kasvillisuuden ja metsien hoidon periaatteet on myös kysymys, johon kehittämissuunnitelmassa tullaan esittämään periaatteita. Suunnitelmassa otetaan kantaa siihen, millä intensiteetillä ja tavoilla Tourujoen varren eri osa-alueita hoidetaan. Myös vieraslajien torjuminen on yksi tärkeä kysymys. Kehittämissuunnitelmassa tullaan ottamaan kantaa alueen valaistusperiaatteisiin myös muilta osin, esim. mahdollisten erityisvalaistavien kohteiden osalta. Myös kalusteiden, varusteiden sekä taiteen osalta tullaan esittämään yleisperiaatteita. Näitä sekä opastusta tullaan ideoimaan koko Kehä Vihreän osalta. Uuden uoman rakentaminen Kankaalla Kevään 2014 aikana on toteutettu erityinen monitavoitearviointi uuden uoman rakentamista koskeneen uomapäätöksen pohjaksi. Uomavaihtoehdot olivat kaupunginvaltuuston päätettävänä , ja valtuusto päätti esittää etenemistä vaihtoehdon VE0+ pohjalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Kankaan osayleiskaavan mukainen uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomion asemakaavoituksessa mahdollista myöhempää toteuttamista varten. Vesivoimalaitoksen jatkoon liittyvistä ratkaisuista

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 5/10 kaupunginhallitus antaa Jyväskylän Energialle erillisen konserniohjeen Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua. Monitavoitearvioinnin loppuraportti on luettavissa internetissä: Monitavoitearvioinnin laati Suomen Ympäristökeskuksen Vesikeskus. Monitavoitearvioinnissa on kyse erityisen analyysimenetelmän soveltamisesta päätöksenteon läpinäkyvyyden ja systemaattisuuden varmistamiseksi. Monitavoitearviointiin osallistuivat kaupunkirakennelautakunnan jäsenet, kutsutut sidosryhmät sekä asiantuntijoita kaupunkirakennepalveluista ja muista viranomaistahoista. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisille. Kehittämissuunnitelman aikataulu ja vaiheet:

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 6/10 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Yleiskaavatilanne Osin alue on mukana Kankaan osayleiskaavassa, jonka kaupunginhallitus on määrännyt päätöksellään tulemaan siltä osin voimaan, mitä kaavasta tehty valitus ei koske. Valitus koski Tourujoen yli kulkevaa siltaa sekä kevyen liikenteen laatukäytävää. Kankaan osayleiskaavassa on esitetty ohjeellinen varaus uuden uoman rakentamisen mahdollistamiseksi. php/id/753 Ote yleiskaavaehdotuksen kartasta 1 (yhdyskuntarakenteen ohjaus). Osalla aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton Jyväskylän yleiskaava vuodelta Parhaillaan on nähtävillä kaupungin yleiskaavaehdotus, jonka on tarkoitus edetä hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 aikana. Yleiskaavaehdotuksessa alue on osin strategista keskustatoimintojen aluetta, osin kestävän liikkumisen taajamaa ja osin viheraluetta. Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa Tourujoki on osa strategista viheralueiden kehittämismerkintää Kehä Vihreää.

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 7/10 Asemakaavatilanne Alue on asemakaavoitettu. Tourujoen varsialueet ovat pääosin viher- ja virkistysaluetta (VP, PI, VL, PL). Alasuistolla joki rajoittuu KL-2 alueeseen (Schaumanin linna) sekä liikenne- ja rautatiealueisiin (LT, LR). Samoin pohjoispäässä liikenne- (LT) ja katualueet kulkevat joen yli. Lisäksi Tourulassa sekä aivan pohjoisosassa jokea sen itäpuolella on suojaviheraluetta (EV). Luonnonsuojelualue on asemakaavassa SL-aluetta, ja sen länsipuolella on hautausmaa-aluetta (EH). Kankaan kohdalla asemakaava on vielä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueitta (KT). Kankaankadun kohdalla on pysäköintialuetta (LPA) sekä toteutumaton liike- ja yleisten rakennusten korttelialue (ALY). Lohikoskentien ja Vapaaherrantien risteyksen tuntumassa ulottuvat asuinkorttelit (AO, AL-1) jokeen saakka sen itärannalla. Alueella on kaavoja vuosilta 1951, 1971, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1994, 1997, 1999, 2000, 2001, 2002 ja Vireillä olevia asemakaavoja on Kankaalla sekä Kivääritehtaan alueella. Muita suunnitelmia ja selvityksiä Alueelta on tehty lukuisia luontoselvityksiä. Erityisiä selvityksiä on tehty kalastosta ja pohjaeläimistöstä, saukosta, liito-oravista ja linnuista, kasvillisuudesta ja lepakoista. Jyväskylän yleiskaavan pohjaksi on laadittu ekoverkkoselvitys, jossa Tourujoki on esitetty ekologisesti merkittävänä viheryhteytenä. Kankaan uuden uoman osalta on kaavarunkovaiheen uomatarkasteluista laadittu raportti Vuonna 2011 laadittiin Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. Kankaalle on laadittu myös maisema- ja viheralueselvitys Kankaan alueen kunnallistekniikkaa koskeva yleissuunnitelmaraportti on valmistunut tammikuussa Se pitää sisällään yleispiirteiset suunnitelmat koskien liikenteen järjestämistä, katuja, kevyen liikenteen väyliä, Tourujoen ylittävää siltaa, vesihuoltoa, kaukolämpöä ja kaukokylmän rakentamista, hulevesien hallintaa, rakennettavuutta ja valaistusta. Yleissuunnitelmassa on myös otettu huomioon uuden uoman rakentamisen mahdollistaminen. Kankaan alueelta on tehty kulttuuriympäristöselvitys, joka koskettaa myös nykyisiä vesivoimalaitoksen rakenteita. Vesivoimalaitoksen kuntokartoitus on tehty vuonna 2012.

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 8/10 4. Projektin organisoituminen Projektipäällikkönä toimii maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluista, puh , Projektiryhmä Anne Laita, KRP/ Maankäyttö Pasi Huotari, KRP / Rakentaminen ja ympäristö Kari Seuranen, KRP / Liikenne ja viheralueet Mika Koliseva. KRP / Maankäyttö Vesa Lehtinen, KRP / Liikenne ja viheralueet Ohjausryhmä Päivi Pietarinen, pj, KRP/ Rakentaminen ja ympäristö Erja Saarivaara, KRP/Maankäyttö Leena Rossi, KRP/ Maankäyttö Anne Sandelin, KRP/ Johdon tuki ja erityishankkeet Veli-Jussi Koskinen, KRP/ Liikenne ja viheralueet Pekka Sihvonen, Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Jari Salomaa, KRP/ Johdon tuki ja erityishankkeet Tero Saarno, Jyväskylän Energiantuotanto Oy Heli-Maija Voutilainen, museotoimenjohtaja, Keski-Suomen museo Myös projektiryhmän jäsenet osallistuvat tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin. Sidosryhmät Kehittämissuunnitelmaan liittyviä sidosryhmiä on lukuisia. Suunnittelua ohjaamaan kootaan erillinen ryhmä viranomaistahoista sekä toinen muista sidosryhmistä. Viranomaisryhmä: Jukka Jormola, maisema-arkkitehti, Suomen ympäristökeskus Saija Koljonen, tutkija, Suomen ympäristökeskus Auvo Hamarus, ylitarkastaja, Keski-Suomen ELY-keskus / Y-vastuualue Mari Nykänen, kalastusbiologi, Keski-Suomen ELY-keskus / E-vastuualue Timo Sokka, vesistöinsinööri, Keski-Suomen ELY-keskus / Y-vastuualue Heli-Maija Voutilainen, museotoimenjohtaja, Keski-Suomen museo Tero Saarno, toimitusjohtaja, Jyväskylän Energiantuotanto Oy Viranomaisryhmän puheenjohtajana toimii ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarinen. Lisäksi myös muut projekti- ja ohjausryhmän jäsenet osallistuvat tarvittaessa viranomaisryhmän kokouksiin. Sidosryhmään kutsutaan ainakin seuraavista tahoista edustus: - Jyväskylän seurakunta - Jyväskylän yliopisto - Keski-Suomen liikunta ry - Jyväskylän pyöräilyseura ry

9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sivu 9/10 - Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry - Melanvilauttajat ry - Meloiloa ry - Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry - Luonto-Liitto, Keski-Suomen piiri - Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry - Jyväskylä Seura ry - JAPA eli Jyväskylän kestävä kehitys ry - Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistys ry - Lutakon asukasyhdistys ry - Nisulan asukasyhdistys ry - Taulumäen asukasyhdistys - Lohi-Pesis Jyväskylä ry - Jyvässeudun uistelijat ry - Keski-Suomen perhokalastajat ry - Keski-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry Monitavoitearvioinnin vetäjät (Suomen ympäristökeskuksessa): Mika Marttunen, ryhmänjohtaja Pia Rotko, tutkimusinsinööri Virpi Lehtoranta, kehitysinsinööri Saija Koljonen, tutkija Jyri Mustajoki, erikoistutkija Jukka Jormola, maisema-arkkitehti

10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10/10 Sivu 5. Tiedottaminen ja osallistaminen Projektin tiedottamisen painopistevaiheet ovat: - projektin aloitusvaiheessa (tammi-helmikuussa 2014) - uomapäätösasian edetessä (huhti-toukokuussa 2014) - kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa (loka-marraskuussa 2014) - hyväksymisvaiheessa (talvella ) Koko projektin ajan sen etenemisestä tiedotetaan internet-sivuilla Jyväskylän tiedotuslehdessä ja tarpeen mukaan myös mediatiedottein, Jyväskylän kaupungin Facebook-sivuilla sekä muilla mahdollisilla tavoilla. Osallistamisen painopistevaiheet ovat: - ennen uomapäätöksen tekoa (maalis-huhtikuussa 2014) o toteutetaan luottamushenkilöille suunnattu monitavoitearviointi, johon kuuluu myös kaupunkilaisille tehtävä kysely o internet-sivujen keskustelupalsta o sidosryhmätapaaminen - luonnossuunnitelmaa valmisteltaessa (kesä-syyskuussa 2014) o Kankaan avoimet ovet o teemakävelyt elo-syyskuussa - luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana (loka-marraskuussa 2014) o kuulemistilaisuudet o sidosryhmätapaaminen