Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Transkriptio

1 Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

2 Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos Laajapohjainen ohjausryhmä :MMM, YM, Energiateollisuus ry, RKTL, SYKE, ELYkeskukset + järjestöjä -> lausuntokierros

3 Valtioneuvoston periaatepäätös Periaatepäätöksellä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Ovat lähinnä poliittisia kannanottoja. Luonteeltaan ne ovat valmistelevia päätöksiä. Lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva viranomainen. Periaatepäätökset sitovat sitä hallitusta, joka on ne hyväksynyt. Jokainen hallitus päättää erikseen kautensa alussa, mitkä aikaisemmilla hallituskausilla hyväksytyistä periaatepäätöksistä ovat voimassa kuluvalla hallituskaudella.

4 Samalla syntyi taustaselvityksiä Vaelluskalakantojen tilasta Jokien vaellusesteistä ja poikastuotantoalueista Kalateistä Kalatien rakentamisen oikeudellisista edellytyksistä Kalatieratkaisuja täydentävistä toimenpiteistä

5 Kalatiestrategian keskeinen tavoite on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Luontaisesti

6 Strategialla on Ohjausvaikutuksia Kalateiden tarpeen arviointiin Yhteistoiminnan tukeminen ja parantaminen hankkeiden edistämiseksi Vaelluskalojen elvyttämiseen liittyvien muiden tukitoimien toteutumisen edistäminen osana kalatieratkaisuja ( = esim. valvonta) Resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hankkeisiin ( = rahan käyttö)

7

8 Strategian toimintalinjat: Tavoitteiden ja toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi tehtiin toimintalinjat ( kts kuva, seuraava dia): (1) Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja priorisointi (2) Yhteistyön lisääminen ja rahoituksenjärjestäminen, (3) Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi, (4) Kalojen kulun ja lisääntymisen huomioiminen säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä, (5) Kalastuksen säätelyn kehittäminen kalan kulun turvaamiseksi, (6) Tutkimuksen ja seurannan lisääminen, ja (7) Muiden vaelluskalakantoja elvyttävien ja suojelevien toimenpiteiden toteuttaminen.

9

10 Toimintalinja 1. Kalatiehankkeiden monitavoitteinen arviointi ja Hankkeiden tärkeyden arviointia: kalakantojen uhanalaisuus ja alkuperäisyys poikastuotanto potentiaali sosioekonomine n merkitys. priorisointi

11 2. Yhteistyön lisääminen ja rahoituksen järjestäminen välttämätöntä pyrkiä yhteistyön avulla luomaan luottamusta toimijoiden välille ja löytämään yhteisiä konkreettisia tavoitteitaisotjoet; jokikohtainen vaelluskalaryhmä,= kalatalous-ja ympäristöviranomaiset, kalastusalueet ja mahdollisesti keskeiset osakaskunnat, vesivoimayhtiöt, kunnat sekä alueen kalastus- ja ympäristöjärjestöt. Epävirallinen vaelluskalafoorumi ( tutkimus, viranom. Yhtiöt)

12

13 3. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi Vesilaki antaa mahdollisuuden velvoitteiden muutoksiin ja tarkistuksiin. Lupaviranomainen voi hakemuksesta muuttaa kalatalousvelvoitetta ja kalatalousmaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. On tarpeen käydä keskustelua..muuttaa vesilainsäädäntöä niin, että se edellyttäisi minimivirtaaman tai virtaamaosuuden varaamisen turvaamaan vaelluskalojen nousua ja vaelluspoikasten alasvaellusta vesirakentamishankkeissa.

14

15 4. Kalojen kulun ja lisääntymisen huomioiminen säännöstelykäytäntöjen kehittämisessä Vedenkorkeuksien ja virtaamien saattaminen vastaamaan paremmin vesistöjen käytölle ja ympäristön tilalle asetettuja moninaisia, osin ristiriitaisia tavoitteita. Vesistön säännöstely vaikuttaa useimmiten haitallisesti vesistön ja vesieliöstön tilaan. Ei tässä yhteydessä asiasta enempää

16 5. Kalastuksen säätelyn kehittäminen kalan kulun turvaamiseksi Ennen kalatiehankkeiden toteuttamista tulee laatia vesistökohtaiset elvytyshanketta tukevat suunnitelmat kalastuksen järjestämiseksi ja vaelluskalakannan elinkierron kaikissa vaiheissa. Nämä linjaukset tulee myös pyrkiä kirjaamaan kalatalousalueiden käyttö-ja hoitosuunnitelmiin.

17

18 6. Tutkimuksen ja seurannan lisääminen mm. vaelluspoikasten kuolleisuudesta patoaltaissa ja voimalaitosten turbiineissa, lisääntymisen onnistumismahdollisuuksista esimerkiksi ylisiirtokokeisiin perustuen. Lisäksi vaelluskalojen poikastuotantoalueiden määrästä ja laadusta Kalateiden toimivuutta tulee seurata niiden rakentamisen jälkeen.

19

20 7. Muiden vaelluskalakantoja elvyttävien ja suojelevien toimenpiteiden toteuttaminen Esim. tuki-istutuksia vaelluspoikasten laskeutuminen mereen tai järveen onnistuu nopeasti ja mahdollisimman pienin tappioin poikastuotantoalueiden pinta-alan lisääminen kunnostaminen Kalatien rakentamispäätöksiin tulee kytkeä laaja intressiryhmien sitoutuminen kalojen elinolosuhteita parantaviin toimenpiteisiin

21

22 Kalatierakentamisen kärkikohteet ELY-keskustenkalatalousviranomaisia pyydettiin 2011 nimeämään alueeltaan kärkikohteita kalojen vaellusmahdollisuuden palauttamiselle jaottelulla lohijoet, meritaimenjoet, järvitaimenjoet ja järvilohijoet. Kärkikohteiksi nimettiin noin 55 patoa 20 joella tai vesistöreitillä Esimerkiksi

23

24

25 Ohjausvaikutusta havaittavissa Padasjoella sijaitsevan Arrakoskenvoimalaitoksen omistaja on hakenut lupaa nykyiselle laitokselle ja toisen pienemmän koneistoyksikön asentamiselle. Hämeen ELY-keskuskatsoo, että lupa voidaan myöntää, mikäli luvan haltija rakentaa kalatien ja juoksuttaa sen kautta 0,5 m3/s vettä vanhaan luonnonuomaan. ELY-keskuksenvaatimusta tukee valtioneuvoston vahvistama kansallinen kalatiestrategia, jonka tavoite on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen Lähde: Uutisrysä - Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän tiedotuslehti 1/2012

26 Painetta syntyy Lapin Kansa : KKLntoiminnanjohtaja Markku Myllylä esittää, että Kemijoen lohivelvoitteiden arvo tulisi nelinkertaistaa nykyisestä noin 2 miljoonasta 8 milj. euroon. riittäisi nykytason velvoiteistutuksiin ja merialueen ammattikalastajien saalismenetysten kompensoimiseen +kalaportaiden rakentamista, joihin vettä vähintään viisi kuutiota sekunnissa. RKTL:nmukaan Tornionjoen vaelluspoikastuotanto jota laskennassa on käytetty on nelinkertaistunut 1970-luvun alusta. Joki tuottaa yli 2 milj. vaelluspoikasta vuosittain.