Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2004 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

Transkriptio

1 Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2004 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

2 Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2004 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

3 Vuosikatsauksen kuvitus esittelee kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin tuotantoa. Taiteen keskustoimikunta palkitsi Anderssonin lastenkulttuurin valtionpalkinnolla vuonna Jan-Erik Andersson on tullut tunnetuksi monipuolisesta ja vapaasta, eri tekniikoita hyödyntävästä taiteestaan, joka kritisoi ja haastaa taiteen ilmiöitä. Hänen teoksissaan on huumoria ja spontaanisuutta. Taiteilija kommunikoi teoksillaan sekä aikuisten että lasten kanssa. Andersson ammentaa ideoita ympäristöstä, saduista, taidehistoriasta, tarinoista, omasta elämästä, ehkä kaikesta. Nauru päivässä ja tiedän olevani oikealla tiellä! Andersson on lausunut. Kuvaluettelo vuosikatsauksen lopussa. TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Maneesikatu 7 PL 293, Helsinki Puh. (09) Fax (09) tktinfo@minedu.fi tai etunimi.sukunimi@minedu.fi TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA JA KIRJOITTAJAT 2005 ISSN TOIMITUS: Paula Haikarainen ULKOASU: Sakke Yrjölä Vire Design Oy PAINO: Teroprint Oy, Mikkeli 2005 KÄÄNNÖKSET: Käännös Aazet Oy

4 SISÄLTÖ 1 Puheenjohtajan katsaus: Luovuutta, strategiaa, työntöapua 5 Organisaatiot: Taiteen keskustoimikunta Taidetoimikunnat 9 Taiteen tukeminen vuonna Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 14 Taiteilijaprofessorit 15 Tutkimusyksikön toiminta vuonna Julkaisut 20 Tutkimusyksikön henkilöstö 21 Svensk resumé Ordförandes översikt: Kreativitet, strategi, knuffhjälp 22 Konstens främjande år Forskningsenhetens verksamhet Tilastoja Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto Elokuvataidetoimikunta 42 Kirjallisuustoimikunta 45 Kuvataidetoimikunta 49 Muotoilutoimikunta 52 Näyttämötaidetoimikunta 55 Rakennustaidetoimikunta 58 Säveltaidetoimikunta 62 Tanssitaidetoimikunta 66 Valokuvataidetoimikunta 70 Lastenkulttuurijaosto 72 Valtionpalkinnot 74 4 Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savon taidetoimikunta 78 Hämeen taidetoimikunta 80 Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 83 Keski-Suomen taidetoimikunta 85 Lapin taidetoimikunta 88 Oulun läänin taidetoimikunta 90 Pirkanmaan taidetoimikunta 93 Pohjanmaan taidetoimikunta 95 Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 98 Pohjois-Savon taidetoimikunta 100 Satakunnan taidetoimikunta 103 Uudenmaan taidetoimikunta 106 Varsinais-Suomen taidetoimikunta Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta 114 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 115 Taiteen keskustoimikunnan jaostot 116 Valtion taideteostoimikunta 119 Kuvaluettelo 120

5 4-04

6 Puheenjohtajan katsaus Luovuutta, strategiaa, työntöapua Helmikuun neljäntenä päivänä 2004 valtion kaikkien uusien taidetoimikuntien edustajat tapasivat yliopistomuseo Arppeanumissa Helsingissä. Etsimme toimintamalleja ja painotuksia kolmivuotiskaudellemme. Harjoittelimme luottamustointamme, kouluttauduimme, visioimme ja etsimme yhteisyyttä. Omat painotukseni tulevalle olin jo Arppeanumin tapaamisessa tiivistänyt viiteen kuuteen keskeisimpään linjaukseen. Olennaisinta on hyvin hoidettujen lakisääteisten tehtäviemme lisäksi ideoiva työ TAO-toimikunnan ehdotusten ja niistä siinneen valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen eteen. Kulttuurin ja taiteen strategiset kehityslinjaukset ovat niissä poikkeuksellisen kokonaisvaltaisia ja haastavia. Meillä on mistä ponnistaa ja ajatella asioita uusiksikin. TAO-periaatepäätöksen tavoitteena on luova hyvinvointiyhteiskunta ja saada taiteelle tiedettä ja tutkimustoimintaa vastaava kansainvälinen edelläkävijäasema yhteiskunnallisena luovuusresurssina. TAO olikin keskeisin katalysaattori keskustelulle, joka toimintavuonna ryöpsähteli luovuutta muun muassa Himasen tai Wileniuksen raportteina tai Kulttuurivientihankkeena. Valtion taidetoimikunnat saivat aloittaa kolmivuotiskautensa jonkin verran parantuneista taloudellisista lähtökohdista, mutta TAOn suuriin rakenneuudistuksiin on vielä matkaa. Innovatiivinen ja innostava ohjelmatyö on antanut hengen, mutta sen mukainen nouseva valtiontuki taiteelle ja kulttuurille loisi uskoa, ettei hengennostatus ole turhaa. Toimikuntalaitoksen keskeisenä tehtävänä on jatkuvasti korostaa hyvän ohjelmatyön konkretisoimista toimenpiteiksi. Meidän tulee tukea ja edelleen rohkaista opetusministeriötä TAO-työn seurantaan, kehittämiseen ja käytännön toimien ideoimiseen. Meidän tulee olla mukana rakentamassa halli- 5-04

7 6-04 tusohjelmassa mainittua koko maan kattavaa luovuusstrategiaa. Taiteen yhteisöjen ja yksityisten taiteilijoiden tulee kehittää toimenpiteitä, malleja ja hyviä käytäntöjä, jotta luovuusstrategian keskeiset tasot (luova yksilö, luovat ympäristöt ja luova talous) eivät jäisi korulauseiksi. Taiteen kentältä katsoen luova yhteiskunta ei ole luokkayhteiskunta, mutta luovan talouden buumi taiteen tulee monin tavoin hyödyntää. Mukaan talkoisiin tulee kutsua myös tutkimus ja tiede sekä koulutus ja kasvatus. Taidetoimikuntalaitoksen kansainvälisessä arvioinnissa keskeisin huomio kiinnittyi oikealla, joskin jo ennenkin todetulla tavalla, vaatimukseen valtakunnallisen ja alueellisen ulottuvuuden integraatiosta ja yhteistyön tiivistämisestä. Yhteisten tapaamistemme henki on ollut selkeä: haluamme mahdollisimman kiinteän ja yhtenäisellä perustalla toimivan rakenteen. Toivokaamme, että opetusministeriön työryhmät löytävät sen viisastenkiven, joka vihdoin rakentaa olosuhteet kaikkien osapuolten toivomaan yhteisyyteen. Arviointi johdatti perusasioiden ääreen. Taiteen kentän aktiivit toimikunnissa, järjestöissä tai yksittäisinä ajattelijoina ovat esittäneet näkemyksiään siitä, kuinka julkinen rahoitus parhaiten edistäisi suomalaista taide-elämää, kulttuuria ja sen myötä suomalaista hyvinvointia. Kansainvälisestä arvioinnista viriävä toimikuntien itsearviointi tullee vuonna 2005 ulottumaan ainakin apurahajärjestelmiemme moninaisuuden karsimiseen. Toimintavuoden keskeisiä uusia valtauksia oli kolmen ministeriön (opetusministeriön, ulkoasiainministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön) Kulttuurivientihanke. Vuosikausia odotettu ministeriöiden yhteispanostus ymmärtää ensimmäistä kertaa suomalaisen kulttuurin järisyttävän moni-ilmeiseksi ja merkittäväksi vientituotteeksi, jolla on myös taloudellista potentiaalia. Taloudellinen mahdollisuus on populaarikulttuurin osalta välitön, muun taiteen osalta välillisempi. Ohjelma ( ) huomioi oikealla tavalla molemmat näkökulmat sekä ymmärtää viennin kokonaisvaltaiseksi kulttuuristen merkitysten vaihdannaksi, kansainväliseksi vuorovaikutukseksi. Merkittävää on myös se, että Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus -hanke saa Suomen Akatemian ja keskustoimikunnan yhteispon-

8 nistuksena jatkuvuutta ( ). Kun luovuusstrategioiden pohdinta on kulttuuripolitiikan keskeisiä haasteita, on erityisen tärkeää, että tieteen ja taiteen maailmat ovat aktiivisessa yhteistyössä. Vuorovaikutus-hankkeesta viriää akatemian ja keskustoimikunnan yhteistoiminta taiteellisen tutkimuksen laajempaankin edistämiseen. Arsiksen kahdessa bulletin-numerossa esiteltiin toimikuntiemme lakisääteisen tehtävän saldo eli taiteen avustusten, apurahojen ja palkintojen kanavoiminen taiteen kentälle. Toinen Arsiksen teemanumeroista esitteli uudet toimikunnat sekä puheenjohtajiensa taidepoliittiset linjaukset, toinen oli kansainväliseen jakeluun suunnattu erikoisnumero uudesta mediakulttuurista. Materiaali siihen syntyi kansainvälisestä seminaarista, jonka keskustoimikunnan kanssa organisoivat International Association for Arts Councils and Cultural Agencies (IFACCA) ja m-cult. Tutkimusyksikkömme jatkoi laadukasta työtään ja eteni jo sadanteen julkaisuunsa. Taiteilija Suomessa Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset -raportti summaa hedelmällisellä tavalla oman tutkimustoimintamme profiilin. Monta riemuisaa henkilökohtaista muistikuvaa mahtuu vuoden 2004 tapahtumiin. Eräs niistä kuuluu sarjaan kuva, jota ei otettu : Taiteen keskustoimikunnan aluetapaamisista ensimmäinen oli Suomussalmella maaliskuun yhdeksäntenä. Oulun läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja Vesa Kaikkonen oli anivarhain aamulla vastassa minua ja pääsihteeri Jarmo Malkavaaraa Kajaanin lentokentällä. Jatkoimme matkaa Vesan inhimillisestikin katsoen pitkään ja hyvin palvelleella Ladalla, tiukassa pakkasessa kohti Suomussalmea. Vaikka taivalta oli vain sata kilometriä, pysähdyimme kerran kahville, muistaakseni Hyrynsalmella. Kahvit juotuamme hyppäsimme takaisin autoon, mutta se ei lähtenytkään käyntiin. Ei inahtanutkaan. Jarmon kanssa työnsimme Ladaa huoltoaseman pihalla, ja hetimiten vanha veijari hurahtikin käyntiin. Harmi, ettei tilannetta valokuvattu. Kuva painettuna postikortiksi olisi ollut mainio väline alueellisen yhteistyön kampanjassamme. Kuvassa teksti: Työntöapua alueille Taiteen keskustoimikunta. HANNU SAHA puheenjohtaja 7-04

9 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA PUHEENJOHTAJA Hannu Saha, Kaustinen VARAPUHEENJOHTAJA Riitta Seppälä, johtaja, Helsinki JÄSENET Umayya Abu-Hanna, kirjailija, toimittaja, Helsinki Anna Brunow, arkkitehti, Helsinki Jukka-Pekka Laakso, toiminnanjohtaja, festivaalijohtaja, Tampere Tuija Leikkonen, tanssija, Helsinki Vivan Lygdbäck, kulttuurijohtaja, Vaasa Asko Mäkelä, johtaja, Helsinki Markku Möttönen, toimittaja, Viitasaari Pekka Nissilä, muusikko, Helsinki Jukka Parkkinen, kirjailija, Turku Sanna Pohjonen, tuottaja, Helsinki Pekka Saarela, johtaja, Helsinki Ilkka Juhani Takalo-Eskola, kuvataiteilija, Forssa Anna Vilkuna, valokuvakeskuksen johtaja, Kuopio SIHTEERI Jarmo Malkavaara, pääsihteeri puh. (09) fax (09)

10 TAIDETOIMIKUNTIEN ORGANISAATIO Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide Jaostot: Lastenkulttuuri Kuvittajien ja sarjakuvatait. kirjastoapuraha Mediataide Residenssi Sirkustaide Säveltaiteen kirjastoapuraha Viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta Valtion taideteostoimikunta Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 9-04

11 Taiteen tukeminen vuonna Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien toiminta-ajatuksena on Suomen taiteen edistäminen tukemalla luovaa ja esittävää taiteellista työtä, edistämällä taiteen tuntemusta, taiteen harrastusta ja taiteen kannalta tärkeätä ajankohtaista tutkimusta sekä toimimalla valtion asiantuntijaeliminä taiteen alalla. Keskeinen osa tätä työtä on apurahojen ja avustusten jakaminen taiteilijoille ja muille taiteen kentän toimijoille. Laaja-alaiseen taide- ja kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen tai yksittäisten taiteenalojen erityiskysymysten esille tuomiseen pyritään myös taidetoimikuntien esityksillä, lausunnoilla ja suunnitelmilla. Taiteen keskustoimikunnan ja jaostojen sekä valtion taidetoimikuntien satakunta luottamushenkilöä sekä hallinto- ja tutkimushenkilöstö muodostavat sen asiantuntevan ja osaavan joukon, jolla taiteenedistämistehtävää toteutetaan. Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä toimivat lisäksi kirjailijoiden ja kääntäjien apurahalautakunta, kuvataiteen näyttöapurahalautakunta ja valtion taideteostoimikunta. Koko taidetoimikuntalaitoksen kannalta tärkeänä asiantuntijajoukkona toimivat lisäksi 13 alueellista taidetoimikuntaa hallintohenkilöstöineen ja läänintaiteilijoineen. Omalla luovalla työpanoksellaan maamme taidetta edistävät

12 yksitoista määräaikaisessa virassa toimivaa taiteilijaprofessoria. Uusina taiteilijaprofessoreina aloittivat lukien taiteilija Ulla Jokisalo ja kirjailija Risto Ahti. Taiteen ja kulttuurin tukemiseen osoitettiin vuonna 2004 valtion talousarviossa varoja kaikkiaan runsaat 330 miljoonaa euroa, josta lähes 188 miljoonaa euroa koostui taiteen tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovaroista (taulukko 1, sivu 34). Taiteen tukemisen voittovaroista valtaosa, noin neljä viidesosaa, käytetään maamme taide- ja kulttuurilaitosten tukeen ja lakisääteisiin valtionosuuksiin 11-04

13 12-04 (mukaan lukien kirjastolaitos). Taidetoimikuntalaitoksen päätösvallassa mukaan lukien alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat oli taiteen tuesta runsaat 22,4 miljoonaa euroa. Lausuntomenettelyn kautta taiteen keskustoimikunta ja taidetoimikunnat toki vaikuttavat, paitsi yleensä taidepoliittisesti, myös moniin opetusministeriön tukipäätöksiin, muun muassa taiteilijaeläkkeiden ja valtakunnallisten kulttuuritapahtumien valtionavustusten myöntämiseen (taulukko 3, sivu 38). Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien suora tuki taiteilijoille perustuu taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista säädettyyn lakiin sekä lautakuntien osalta omiin erillislakeihinsa. Näiden lakisääteisten sekä muun suoranaisesti taiteelliseen työskentelyyn kohdistuvan taiteilijatuen osuus taidebudjetissa oli vuonna 2004 yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan yhteisöille ja työryhmille kohdistetut projekti- ja toiminta-avustukset, päädytään 18,7 miljoonaan euroon (taulukko 2, sivu 35). Tuen jakautuminen taiteenaloittain on esitetty kuviossa 1 (sivu 36). Alueelliset taidetoimikunnat edistivät vuonna 2004 eri taiteenaloja, mukaan lukien läänintaiteilijoiden palkkakulut, kaikkiaan 3,7 miljoonalla eurolla (kuvio 2, sivu 36). Apurahan hakijoiden ja saajien sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (taulukko 5, sivu 39). Toimikuntalaitokselle osoitettujen hakemusten määrä jatkoi edelleen kasvuaan (kuvio 4, sivu 37). Kaikkien tukimuotojen hakemusten yhteismäärä oli 8 711; näistä runsaat hakemusta johti myönteiseen päätökseen. Kun ottaa huomioon myös lausuntomenettelyssä käsitellyt hakemukset, on vuonna 2004 käsitelty noin hakemusta. Toimikuntien luottamushenkilöt ja henkilöstö selviytyivät valtavasta työmäärästä kiitettävällä tavalla. Oheisesta talousarvion toteutumalaskelmasta (taulukko 6, sivu 39) ilmenevät taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja erillislautakuntien toimintamenot. Laskelman muut määrärahat osoittavat taiteen edistämisen apuraha- ja valtionavustusmenojen käytön. JARMO MALKAVAARA pääsihteeri

14 13-04

15 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2004 PUHEENJOHTAJA Hannu Saha PÄÄSIHTEERI Jarmo Malkavaara TAIDESIHTEERIT Ansa Aarnio (1.8. alkaen) Erika Hyyryläinen Mari Karikoski Seppo Kauhanen Marja-Leena Pétas (virkavapaalla alkaen) Esa Rantanen AMANUENSSI Heli Ahmio TIEDOTTAJA Tuulikki Koskinen ERIKOISSUUNNITTELIJA Eija Ristimäki (virkavapaalla) SUUNNITTELIJAT Ansa Aarnio (31.7. asti) Maikki Lindfors Anni Tappola OSASTOSIHTEERIT Tiina Halttunen ( ja ) Birgit Kaistinen Virve Koskiruoho ( ) Silja Kulmala Merja Luntiala Sirpa Malinen (virkavapaalla) Taila Ylönen TOIMISTOSIHTEERI Susanna Kina ( ) TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA PL 293 (Maneesikatu 7), Helsinki puh. (09) fax (09)

16 Taiteilijaprofessorit ELOKUVATAIDE Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo KIRJALLISUUS Kirjailija Tua Forsström Kirjailija Leena Krohn Kirjailija Risto Ahti KUVATAIDE Taidemaalari Silja Rantanen NÄYTTÄMÖTAIDE Teatteriohjaaja Kari Heiskanen RAKENNUSTAIDE Arkkitehti Mikko Heikkinen SÄVELTAIDE Sellotaiteilija, taiteellinen johtaja Seppo Kimanen Säveltäjä, jazzmuusikko Henrik Otto Donner TAIDETEOLLISUUS Muotitaiteilija Matti Seppänen TANSSITAIDE Tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski VALOKUVATAIDE Valokuvaaja Stefan Bremer Taiteilija Ulla Jokisalo

17 Tutkimusyksikön toiminta vuonna Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta ja tuottaa siten informaatioperustaa kulttuuripoliittista päätöksentekoa varten. Se myös tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Tutkimustoiminta painottui vuonna 2004 taiteilijoiden tilanteen ja taiteen rahoituksen tarkasteluun. Yksikkö julkaisi Robert Arpon toimittamana artikkelikokoelman Taiteilija Suomessa Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset, johon koottiin tiiviissä muodossa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä koskevien tutkimusten uusimpia tuloksia. Julkaisun artikkelit käsittelevät taiteilijoiden lukumäärässä ja määrittelyssä tapahtuneita muutoksia, taiteilijakoulutuksen kehitystä ja kouluista valmistuneiden tilannetta, pohjoismaista taiteilijatukimallia, suomalaisten taiteilijoiden toimeentuloa ja sosiaaliturvaa sekä sitä, miten tietoyhteiskuntastrategiat ja tekijänoikeuslainsäädäntö määrittävät taiteellisen työn luonnetta ja taiteilijoiden toimintaympäristöä. Artikkeleista hahmottuu kuva taiteellisen toiminnan edellytyksistä nykypäivän Suomessa sekä näissä edellytyksissä tapahtuneista ja tapahtumassa olevista muutoksista. Taiteilijan asema -kyselytutkimuksen jatkohankkeena toteutettiin selvitys, jossa vertailtiin Tilastokeskuksen kokoamaa, rekisteripohjaista väestölaskennan taiteilija-aineistoa sekä taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön kyselylomakkeella keräämää taiteilija-aineistoa. Kaija Rensujeffin tekemän vertailuanalyysin tulokset raportoidaan alkuvuodesta Vuoden aikana käynnistyi Sari Karttusen tutkimus nuorista kuvataiteilijoista kansainvälistymi-

18 sen kynnyksellä. Hanke selvittää muun muassa toimintakentän muutoksia ja niiden vaikutuksia kansainvälisellä nykytaiteen kentällä jalansijaa saaneiden nuorten taiteilijoiden ammattikuvaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Taidealan ammatillista koulutusta ja valmistuneiden sijoittumista tarkastelevan tutkimushankkeen taustalla on viime aikoina vilkkaasti käyty keskustelu taidealan koulutuksen laajentumisesta ja valmistuneiden ammatillisesta sijoittumisesta. Tutkimus keskittyy taidealan ammatilliseen koulutukseen ammattikorkeakouluissa ja toiseen asteen oppilaitoksissa. Hankkeen puitteissa julkaistiin Paula Karhusen tutkimus Kuvan ja median koulutuksesta työelämään Kyselytutkimus ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Tutkimus selvittää sekä valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille että heidän käsityksiään saamastaan koulutuksesta. Tulokset osoittavat, että viestintä- ja kuvataidealan eri koulutusohjelmista valmistuneiden ammatti-identiteeteissä ja työmarkkinatilanteessa on suuria eroja. Hankkeen osana toteutettiin lisäksi tilaustutkimuksena erillisselvitys Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen osastolta valmistuneista. Vuonna 2004 käynnistyi myös esittävän taiteen ammatillista koulutusta saaneiden tilannetta kartoittava kyselytutkimus, jonka tulokset raportoidaan Paula Karhusen julkaisussa vuonna Tilastotietoa taiteesta -sarjassa ilmestynyt Pekka Oeschin selvitys Kulttuuriyhteisöjen harkinnanvarainen tuki Valtionavustusjärjestelmän muutokset ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet seuraa harkinnanvaraisten valtionavustusmäärärahojen kehitystä suhteessa kulttuurin kokonaisrahoitukseen ja lakisääteiseen kulttuurirahoitukseen. Se tarkastelee myös kulttuuriyhteisöille myönnetyn harkinnanvaraisen tuen muutoksia ja kohdentumista sekä selvittää avustuspäätöksiä harkitsevien viranomaisten ja avustusta saaneiden yhteisöjen kokemuksia rahoitusjärjestelmästä sekä heidän näkemyksiään järjestelmän kehittämiseksi. Selvityksestä käy ilmi hakijoiden ja tuettujen hankkeiden kasvuvauhti, joka on ylittänyt määrärahojen kasvun, sekä rahoituksen kohdentumisessa ja painotuksissa 1990-luvun alusta tapahtuneet muutokset. Haastatteluosuus tuo esille järjestelmän hyviä ja huonoja puolia sekä kehittämisehdotuksia. Harkinnanvaraisen tuen vaikuttavuutta yksittäisen tukimuo

19 18-04 don kannalta tarkastelee Sari Karttusen tutkimus valokuvateosten laatutuesta. Hanke selvittää myös valokuvakirjailijoiden tukea sekä suomalaisten valokuvateosten julkaisemista, levitystä ja markkinointia. Tutkimuksen tulokset julkaistaan alkuvuodesta Yritysten osoittamaa tukea taiteelle tutkimusyksikkö on seurannut vuodesta 1984 alkaen yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetuilla kyselyillä. Kuluneena vuonna käynnistyi uusin yritysten tukea taiteelle selvittävä kysely, jonka tulokset raportoidaan Pekka Oeschin julkaisussa vuonna Kaksikielisessä (suomi-englanti) Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto, joka tarkastelee valtion taidetoimikuntalaitoksen tukea taiteelliseen toimintaan, tuen määrää ja kohdentumista sekä näissä tapahtuvia muutoksia. Lisäksi julkaistiin tilastotiedote Läänintaiteilijat , johon on koottu tilastotietoa läänintaiteilijajärjestelmästä sen perustamisesta alkaen. Yksikkö julkaisi yhteistyössä valtion muotoilutoimikunnan kanssa Riitta Viran ja Petteri Ikosen toimittaman artikkelikokoelman Esineet esiin! Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Julkaisu sai tukea valtioneuvoston muotoilupoliittiselta ohjelmalta Muotoilu 2005!. Teos tarjoaa näkökulmia lasten ja nuorten muotoilukasvatukseen ja aineksia muotoilusta käytävään keskusteluun. Artikkelit käsittelevät muotoilukasvatuksen käsitteitä ja tavoitteita, esittelevät toteutuneita muotoilukasvatusprojekteja ja tarkastelevat muotoilun käytäntöjä eri aloilla. Yksikön tutkijat esittivät vuoden aikana tutkimuspapereita Sosiologian päivillä Jyväskylässä ja Digitaalisen kulttuurin päivillä Joensuussa sekä järjestivät taiteilijatutkimuksen työryhmän Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Jyväskylässä. ACEI:n (Association of Cultural Economics International) 13. kansainvälisessä konferenssissa Chicagossa Sari Karttunen esitti paperin Artistic Labour Force in Transformation: Finland Between 1950 and 2000 ja Kaija Rensujeff paperin Constant Training, Temporary Employment, Multiple Job-Holding: Has Anything Changed Concerning Artists Labour Markets?. Kolmannessa kansainvälisessä kulttuuripolitiikan tutkimuksen konferenssissa (ICCPR) Montrealissa Merja Heikkinen esitti paperin Social

20 Definitions of Art and the Nordic Model of Artists Support. Merja Heikkisen artikkeli State Support for Artists and Artistic Definitions A Comparison of Finland and Norway julkaistiin teoksessa Røyseng, S. & Solhjell D. (eds.) Kultur, Politikk of Forskning. Festskrift til Per Mangset på 60-årsdagen (Telemarksforskning-Bø 2004), ja Robert Arpon artikkeli Teknologia, tulkinta ja kommunikaatio. Internet-keskusteluryhmät verkkosisältöinä teoksessa Kupiainen. J. & Laitinen, K. (toim.) Kulttuurinen sisältötuotanto? (Edita 2004). Yksikön tutkijat toimivat vuoden aikana asiantuntijoina Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Klerot-hankkeessa, Pèpiniérs-residenssiohjelman evaluaatiotutkimuksessa, IFACCA:n (International Federation of Arts Councils and Culture Agencies) tutkimusyhteistyössä, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja kulttuuriasiainkeskuksen hankkeissa sekä Nordisk kulturpolitisk tidskrift ja Nord Nytt -julkaisujen toimituskunnissa. Lisäksi he luennoivat seminaareissa ja oppilaitoksissa, laativat artikkeleita kulttuurialan julkaisuihin sekä tuottivat tilastoja ja tietopalveluja kulttuurin kentän toimijoille ja tiedotusvälineille. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu noin 6000 nidettä, ja sinne tulee noin 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakaus- ja tiedotuslehteä. Kirjasto myös huolehtii tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta, myynnistä ja markkinoinnista. Kirjaston kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA- tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen LINDAtietokantaa. Kokoelmat karttuivat vuoden aikana 226 niteellä. Taidekirjastojen kotimaisen ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa suunnittelija Satu Lindberg toimi vuonna 2004 Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmässä ja pohjoismaisten taidekirjastojen AR- LIS/Norden-järjestön hallituksen varajäsenenä. Hän osallistui Göteborgissa ARLIS/Norden-järjestön vuosikokoukseen ja konferenssiin, jonka teemana oli Det utvigdade konstbegreppet: hur förhåller sig biblioteken i ARLIS/Norden. MERJA HEIKKINEN tutkimusyksikön päällikkö 19-04

21 Vuoden 2004 julkaisut Arpo, Robert (toim.): Taiteilija Suomessa. Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja no 28. Oesch, Pekka: Kulttuuriyhteisöjen harkinnanvarainen tuki. Valtionavustusjärjestelmän muutokset ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet. Tilastotietoa taiteesta no 32. Karhunen, Paula: Kuvan ja median koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta no 33. Jämsén, Sini: Läänintaiteilijat / Regional artists Tilastotiedote 1/2004. Karhunen, Paula: Valtion tuki taiteelliseen toimintaan 2003/ State support for artistic activity in Tilastotiedote 2/2004. Vira, Riitta ja Ikonen, Petteri (toim.): Esineet esiin! Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Taiteen keskustoimikunta ja valtion muotoilutoimikunta

22 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö 2004 TUTKIMUSYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Merja Heikkinen ERIKOISTUTKIJAT Sari Karttunen Ritva Mitchell (virkavapaalla) TUTKIJA Paula Karhunen PROJEKTITUTKIJAT Kaija Rensujeff Robert Arpo SUUNNITTELIJA Satu Lindberg (kirjasto ja julkaisut) TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA TUTKIMUSYKSIKKÖ PL 293 (Maneesikatu 7) Helsinki puh. (09) fax (09)

23 Ordförandens översikt: Kreativitet, strategi, knuffhjälp Den fjärde februari 2004 möttes representanterna för alla nya konstkommissioner på universitetsmuseet Arppeanum i Helsingfors. Vi sökte verksamhetsmodeller och prioriteringar för vår treårsperiod. Vi utövade vårt förtroendeuppdrag, blev utbildade, skapade visioner och sökte gemensamhet. Mina egna prioriteringar inför framtiden hade jag redan på mötet i Arppeanum

24 SVENSK RESUMÉ och inspirerande programarbetet har skapat en positiv anda, men ett statsstöd för konsten och kulturen som höjs i motsvarande grad skulle skapa tro på att det finns fog för den positiva andan. Konstkommissionsinstitutionens centrala uppgift är att ständigt framhäva att det goda programarbetet skall konkretiseras i åtgärder. Vi skall stöda och fortfarande uppmuntra undervisningsministeriet till följa upp, utveckla och ge idéer till konkret verksamhet i TAO-arbetet. Vi skall vara med om att lägga upp den i regeringsprogrammet nämnda riksomfattande kreativitetsstrategin. Sammanslutningar för konsten och enskilda konstnärer skall utveckla åtgärder, modeller och god praxis, så att de centrala nivåerna (den kreativa individen, de kreativa miljöerna och den kreativa ekonomin) inom kreativitetsstrategin inte enbart blir tomma fraser. Sett från konstens fält är det kreativa samhället inte ett klassamhälle, men konsten skall på många sätt utnyttja boomen inom den kreativa ekonomin. Även forskningen och vetenskapen samt undervisningen och fostran skall bjudas in i talkoarbetet. Vid konstkommissionsinstitutionens internationella utvärdekomprimerat till fem sex mest viktiga linjedragningar. Det mest väsentliga utöver att vi sköter våra lagstadgade uppgifter väl är ett idéskapande arbete för främjandet av TAOkommissionens förslag och de principbeslut som härstammar från statsrådets konst- och konstnärspolitiska program. De strategiska linjedragningarna för utvecklingen av kulturen och konsten är i dessa exceptionellt helhetsbetonade och krävande. Vi har något att ta sats från och även att fundera över från en ny synvinkel. Syftet med TAO-principbeslutet är att skapa ett kreativt välfärdssamhälle och ge konsten en likadan internationell föregångarposition som en samhällelig kreativitetsresurs som vetenskapen och forskningsverksamheten har. TAO var också den centrala katalysatorn för den diskussion som under räkenskapsåret flödade av kreativitet och tog uttryck i bl.a. Himanens eller Wilenius rapporter eller i Kulturexportprojektet. Statens konstkommissioner fick inleda sin treårsperiod ur ett något bättre ekonomiskt utgångsläge, men det är fortfarande en lång väg till de stora strukturreformerna i TAO. Det innovativa 23-04

25 SVENSK RESUMÉ ring fäste man helt korrekt, även om det redan tidigare konstaterats, den största uppmärksamheten på kravet på en integrering av den riksomfattande och regionala dimensionen och på en intensifiering av samarbetet. På våra gemensamma möten har vår åsikt varit klar: vi vill ha en struktur som fungerar på en så fast och så enhetlig grund som det bara är möjligt. Låt oss hoppas att arbetsgrupperna i undervisningsministeriet kommer på den kloka lösning som äntligen skapar förhållanden med en sådan gemensamhet som alla parter önskar. Utvärderingen ledde oss till grundfrågorna. De aktiva inom konstfältet i kommissioner och organisationer eller som enskilda tänkare har presenterat sina åsikter om hur den offentliga fi nansieringen bäst främjar det finländska konstlivet, kulturen och därigenom det finländska välbefinnandet. Kommissionernas självevaluering som fått sin början av den internationella utvärderingen torde under 2005 åtminstone utsträcka sig till en gallring av mångfalden i våra stipendiesystem. En av de viktiga nya inmutningarna under räkenskapsåret var tre ministeriers (undervisningsministeriet, utrikesministeriet samt handels- och industriministeriet) Kulturexportprojekt. Denna gemensamma satsning av ministerierna som man i åratal väntat på förstår för första gången att den finländska kulturen är ohyggligt mångskiftande och en betydande exportprodukt med även en ekonomisk potential. De ekonomiska möjligheterna för populärkulturens del är direkt, men för den övriga kulturens del mer indirekt. Programmet ( ) beaktar på rätt sätt de båda synvinklarna samt förstår att exporten är ett helhetsbetonat utbyte av kulturella betydelser, en internationell växelverkan. Betydande är också det att projektet Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus (Växelverkan mellan konst och forskning) tack vare Finlands Akademis och centralkommissionens gemensamma ansträngning får kontinuitet ( ). När resonemang om kreativitetsstrategier är en av de centrala utmaningarna inom kulturpolitiken, är det särskilt viktigt att vetenskapens och konstens världar samarbetar aktivt. Av detta växelverkan-projekt gryr ett samarbete mellan akademin och centralkommissionen för främjandet av även en mer omfattande konstnärlig forskning.

26 SVENSK RESUMÉ I två av Arsis bulletin-nummer presenterade vi saldot av våra kommissioners lagstadgade uppgift, dvs. kanaliseringen av bidrag, stipendier och pris till konstens fält. I ett temanummer av Arsis presenterades de nya kommissionerna, deras ordföranden och deras konstpolitiska linjedragningar. I det andra temanumret som var ett specialnummer för internationell distribution presenterades den nya mediakulturen. Materialet till detta uppstod genom ett internationellt seminarium, som organiserades av centralkommissionen tillsammans med International Association for Arts Councils and Cultural Agencies (IFACCA) och m-cult. Vår forskningsenhet fortsatte sitt högklassiga arbete och utgav redan sin hundrade publikation. Rapporten Taiteilija Suomessa Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset (Konstnär i Finland De föränderliga förutsättningarna för konstnärligt arbete) summerar på ett givande sätt profi len för vår forskningsverksamhet. Många festliga personliga minnesbilder ryms med i det som hände under En av dem hör till serien fotot som inte togs : Det första regionala mötet centralkommissionen för konst hade var i Suomussalmi den nionde mars. Vesa Kaikkonen, ordförande för konstkommissionen i Uleåborgs län, mötte mig och generalsekreterare Jarmo Malkavaara tidigt på morgonen på Kajana flygplats. Vi fortsatte resan med Vesas bil, en Lada som även med mänskliga mått hade tjänat honom länge och väl, i sträng köld mot Suomussalmi. Fastän färden endast var hundra kilometer stannade vi en gång för att dricka kaffe, vid Hyrynsalmi om jag kommer rätt ihåg. Efter det att vi druckit kaffet hoppade vi tillbaka in i bilen, men den startade inte. Inte ett livstecken gav bilen ifrån sig. Med Jarmo knuffade vi Ladan på bensinstationens gård och genast startade den gamla filuren igen. Synd att vi inte tog ett foto av situationen. Fotot tryckt på ett vykort skulle vara ett utmärkt redskap i vår kampanj för det regionala samarbetet. Texten på kortet skulle lyda: Knuffhjälp för regionerna Centralkommissionen för konst. HANNU SAHA ordförande 25-04

27 Konstens främjande år Verksamhetsidén för centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner är att främja konsten i Finland genom att stöda skapande och framställande konstnärligt arbete, främja kunskaper om konst, konstutövning och för konsten viktig aktuell forskning samt genom att fungera som statligt expertorgan i konstfrågor. Den mest centrala och bland allmänheten mest kända delen av detta arbete består i att dela ut stipendier och stöd till konstnärer och andra aktörer inom konstbranschen. Målen med konstkommissionernas förslag, utlåtanden och planer är också att utöva ett brett konst- och kulturpolitiskt inflytande eller lyfta fram specialfrågor inom enskilda konstgrenar. De ungefär etthundra förtroendevalda som ingår i centralkommission för konst och dess sektioner samt statens konstkommissioner samt anställda inom administrationen och forskningen bildar den kompetenta och kunniga grupp med vilken uppgiften att främja konsten verkställs. I anslutning till centralkommissionen för konst finns dessutom nämnden för biblioteksstipendier åt författare och översättare, nämnden för visningsstipendier inom bildkonst samt statens konstverkskommission. Som en viktig expertgrupp med avseende på hela konstkommissionsinstitutionen verkar dessutom 13 regionala konstkommissioner med administrativ personal och länskonstnärer. Elva konstnärsprofessorer som utnämnts för viss tid ger dessutom sitt kreativa bidrag i arbetet för konsten i vårt land. Två nya konstnärsprofessorer tillträdde ; konstnär Ulla Jokisalo och författare Risto Ahti. De statliga budgetanslagen för konst och kultur uppgick år 2004 till sammanlagt drygt 330 milj. euro. Av denna summa bestod ca 188 milj. euro av de för konst anslagna vinstmedlen från tippning och penninglotterier (tabell 1, sida 34). Huvuddelen, ca fyra femtedelar, av stödet för konst och kultur används till stöd och lagstadgade statsandelar för landets konst- och kulturanläggningar (inklusive biblioteksväsendet). Av stödet till konst låg 22,4 milj. euro inom konstkommissionsinstitutionens inklusive regionala konstkommissioner och särskilda

28 SVENSK RESUMÉ nämnder beslutanderätt. Genom utlåtandeförfarandet påverkar centralkommissionen för konst och konstkommissionerna förvisso många av undervisningsministeriets stödbeslut, bl.a. beviljandet av konstnärspensioner och statsstöd för riksomfattande kulturevenemang (tabell 3, sida 38). Det direkta stödet för konstnärer från centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner bygger på lagen om konstnärsprofessurer och om statens konstnärsstipendier, och för nämndernas del på separata lagar. År 2004 utgjorde det lagstadgade konstnärsstödet och annat konstnärsstöd som direkt var riktat till konstnärligt arbete 11,4 milj. euro av konstbudgeten. Inkluderas projekt- och verksamhetsbidrag till sammanslutningar och arbetsgrupper uppgår summan till 18,7 milj. euro (tabell 2, sida 35). Stödets fördelning på de olika konstområdena presenteras i figur 1 (sida 36). År 2004 gav de regionala konstkommissionerna sammanlagt 3,7 milj. euro i understöd till olika konstområden (figur 2, sida 36). Denna summa innefattar löneutgifter för länskonstnärerna. Det har inte skett några större förändringar i sammansättningen bland dem som ansöker om och dem som får stipendier vad gäller kön, ålder, språk och boningsort (tabell 5, sida 39). Antalet ansökningar som inlämnades till kommissionsinstitutionen fortsatte öka (figur 4, sida 37). Det sammanlagda antalet ansökningar inom alla stödformer översteg 8711; av dessa ledde drygt 2600 ansökningar till ett positivt beslut. Beaktas också ansökningar som behandlats genom utlåtandeförfarande, behandlades år 2004 ungefär 9500 ansökningar. De förtroendevalda och personalen klarade av denna väldiga arbetsbörda på ett förtjänstfullt sätt. Den bifogade utfallskalkylen för budgeten (tabell 6, sida 39) anger verksamhetsutgifterna för centralkommissionen för konst, statens konstkommissioner och de särskilda nämnderna. Kalkylens övriga anslag anger hur stipendieoch statsstödsutgifter för konstfrämjande använts. JARMO MALKAVAARA generalsekreterare 27-04

29 SVENSK RESUMÉ Forskningsenhetens verksamhet år Forskningsenheten vid centralkommissionen för konst har som sin uppgift att idka kulturpolitiskt relevant forskning. Enheten bedriver och understöder forskning inom sin sektor och skapar på så sätt en informationsgrund för kulturpolitiska beslut. Den erbjuder experttjänster till konstförvaltningen och konstfältet samt deltar i det internationella

30 SVENSK RESUMÉ samarbetet inom kulturpolitisk forskning. Forskningsenheten ger ut fyra publikationsserier och förvaltar ett kulturpolitiskt bibliotek som är öppet för alla. Under 2004 låg tyngdpunkten för forskningsverksamheten på en granskning av konstnärernas situation och finansieringen av konsten. Enheten publicerade den av Robert Arpo redigerade artikelsamlingen Taiteilija Suomessa Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset (Konstnär i Finland De föränderliga förutsättningarna för konstnärligt arbete), i vilken man i koncentrerad form sammanställt de senaste resultaten från undersökningar gällande konstnärernas verksamhetsförutsättningar. Artiklarna i publikationen handlade om de förändringar som skett i antalet konstnärer och i definitionen av dem, utvecklingen av konstnärsutbildningen och läget för dem som examineras från skolorna, den nordiska modellen för konstnärsbidrag, utkomsten och socialskyddet för de fi nländska konstnärerna samt hur informationssamhällsstrategierna och upphovsrättslagstiftningen defi - nierar karaktären av konstnärligt arbete och konstnärernas verksamhetsmiljö. Artiklarna gestaltar en bild om förutsättningarna för konstnärlig verksamhet i dagens Finland samt över de ändringar som skett eller håller på att ske i dessa förutsättningar

31 SVENSK RESUMÉ Som ett fortsättningsprojekt på undersökningen Konstnärens ställning genomfördes en utredning i vilken man jämförde ett registerbaserat material om konstnärer som sammanställts av Statistikcentralen genom befolkningsräkning och det material om konstnärer som forskningsenheten i centralkommissionen för konst samlat med en frågeblankett. Resultaten av den av Kaija Rensujeff gjorda jämförelseanalysen rapporteras under början av Under året inleddes Sari Karttunens undersökning om unga bildkonstnärer som är på tröskeln att etablera sig utomlands. Projektet utreder bl.a. förändringar i verksamhetsfältet och vilken effekt förändringarna har på sådana unga konstnärers yrkesbild och ekonomiska situation som fått fotfäste på den internationella moderna konstens fält. Bakgrunden till undersökningsprojektet om den yrkesinriktade undervisningen inom konstområdet och hur de utexaminerade placerar sig är den livliga diskussion som på sistone förts om utvidgningen av undervisningen inom konstrområdena och om hur de utexaminerade placerar sig yrkesmässigt. Undersökningen inriktar sig på den yrkesinriktade utbildningen inom konstområdet i yrkeshögskolor och i läroanstalter på andra stadiet. Inom ramen för projektet publicerades Paula Karhunens undersökning Kuvan ja median koulutuksesta työelämään

32 SVENSK RESUMÉ Kyselytutkimus ammatillisen tutkinnon suorittaneista (Från undervisning i bild och media till arbetslivet En enkät bland dem som avlagt en yrkesinriktad examen). Undersökningen utreder hur de utexaminerade placerar sig på arbetsmarknaden och deras uppfattning om den undervisning de fått. Resultatena visar att det fi nns stora skillnader gällande yrkesidentitet och arbetsmarknadsläge bland dem som utexaminerades från de olika utbildningsprogrammen inom kommunikations- och bildkonstområdet. I projektet ingick dessutom som en beställd undersökning en särskild utredning om elever som utexaminerats från konstavdelningen vid Tammerfors yrkeshögskola. År 2004 inleddes även en kartläggande enkät om situationen för dem som fått yrkesinriktad undervisning inom framställande konst. Resultaten presenteras i Paula Karhunens publikation Pekka Oeschs utredning Kulttuuriyhteisöjen harkinnanvarainen tuki Valtionavustusjärjestelmän muutokset ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet (Kultursamfundens behovsprövade bidrag Ändringar i statsunderstödssystemet och samfundens verksamhetsmöjligheter) som utkommit i serien Tilastotietoa taiteesta (Statistik om konst) följer utvecklingen av de behovsprövade statsunderstödsanslagen i förhållande till den totala finansieringen av kulturen och den lagstadgade finansieringen av kulturen. Den granskar också ändringar i och fördelningen av det behovsprövade stöd som beviljats kultursamfund samt klarlägger erfarenheter av finansieringssystemet bland myndigheter som överväger beslut om bidrag och samfund som mottagit bidrag samt deras syn på hur systemet kunde utvecklas. Av utredningen framgår ökningstakten bland sökande och projekt, att denna har överskridit ökningen av anslagen, samt de förändringar som sedan början av 1990-talet har skett i fördelning och betoningar av finansieringen. Intervjudelen tar fram systemets goda och dåliga sidor samt utvecklingsförslag. Sari Karttunens undersökning om kvalitetsstödet för fotografiska publikationer granskar effekten av det behovsprövade understödet från en enskild understödforms synvinkel. Projektet klarlägger även understödet till fotoförfattare samt publiceringen, distributionen och marknadsföringen av finländska fotografiska publikationer

33 SVENSK RESUMÉ Resultatet av undersökning offentliggörs under början av Forskningsenheten har från 1984 med enkäter som utförts i samarbete med Statistikcentralen följt upp det stöd som företag givit konsten. Under det gångna året inleddes en ny undersökning som utreder företagens stöd till konsten. Resultaten presenteras i Pekka Oeschs publikation I den tvåspråkiga (finskaengelska) serien Tilastotiedotteita (Statistikmeddelanden) publicerades den årligen utkommande uppföljningsstatistiken, som granskar statens konstkommissionsinstitutions understöd för konstnärlig verksamhet, storleken på och fördelningen av understödet samt de ändringar som sker i dessa. Vidare publicerades statistikmeddelandet Länskonstnärer , i vilken man sammanställt statistikdata om länskonstnärssystemet ända sedan det grundades. Enheten publicerade i samarbete med statens formgivningskommission den av Riitta Vira och Petteri Ikonen redigerade artikelsamlingen Esineet esiin! Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Publikationen fick bidrag av statsrådets formgivningspolitiska program Formgivning 2005!. Verket ger synvinklar till formgivningsfostran för barn och unga samt stoff för den diskussion som förs om formgivning. Artiklarna behandlar begrepp och mål inom formgivningsfostran, presenterar förverkligade projekt inom formgivningsfostran och granskar praxis i formgivning inom olika områden. Enhetens forskare presenterade under året forskningspapper på Sociologidagarna i Jyväskylä och på den Digitala kulturens dagar i Joensuu samt ordnade en arbetsgrupp för konstnärsforskning på den Kulturpolitiska forskningens dagar i Jyväskylä. Sari Karttunen presenterade på ACEI:s (Association of Cultural Economics International) 13:e internationella konferens i Chicago papperet Artistic Labour Force in Transformation: Finland Between 1950 and 2000 och Kaija Rensujeff papperet Constant Training, Temporary Employment, Multiple Job-Holding: Has Anything Changed Concerning Artists Labour Markets?. På den tredje internationella konferensen om kulturpolitisk forskning (IC- CPR) i Montreal presenterade Merja Heikkinen papperet Social Defi nitions of Art and the Nordic Model of Artists Support. Merja Heikkinens artikel State Support for Artists and Artistic Defi-

34 SVENSK RESUMÉ nitions A Comparison of Finland and Norway publicerades i verket Røyseng, S. & Solhjell D. (eds.) Kultur, Politikk of Forskning. Festskrift til Per Mangset på 60- årsdagen (Telemarksforskning-Bø 2004), och Robert Arpos artikel Teknologia, tulkinta ja kommunikaatio. Internet-keskusteluryhmät verkkosisältöinä i verket Kupiainen. J. & Laitinen, K. (toim.) Kulttuurinen sisältötuotanto? (Edita 2004). Under året verkade enhetens forskare som experter i anknytning till stiftelsens för främjande av kulturpolitisk forskning Klerot-projekt, vid evalueringen av residensprogrammet Pèpiniérs, i IFACCA:s (International Federation of Arts Councils and Culture Agencies) forskningssamarbete, i Helsingfors stads faktacentrals och kulturcentrals projekt samt i redaktionen för publikationerna Nordisk kulturpolitisk tidskrift och Nord Nytt. Vidare föreläste de vid seminarier och i läroanstalter, sammanställde artiklar för publikationer inom kulturområdet samt producerade statistik och informationstjänster för aktörer inom kulturfältet och för medierna. Kulturpolitiska biblioteket, som förvaltas av enheten, är specialbibliotek inom området konst- och kulturpolitik som är öppet för alla. Till dess samlingar hör ca band. Biblioteket prenumererar också på ca 150 olika finländska och utländska tidskrifter och informationsblad inom kulturområdet. Biblioteket svarar även för distributionen, försäljningen och marknadsföringen av forskningsenhetens publikationer. Bibliotekets samlingar finns lagrade i databasen ARSCA som är en gemensam databas för konsthögskolornas bibliotek och centralkommissionen för konst. ARSCA ingår i högskolebibliotekens gemensamma databas LINDA. Under år 2004 utökades samlingarna med 226 band. Inom ramen för de inhemska och nordiska konstbibliotekens samarbete fungerade planerare Satu Lindberg under 2004 i arbetsgruppen för konstbiblioteken vid Finlands vetenskapliga bibliotekssamfund och som styrelsesuppleant i nordiska konstbibliotekens organisation ARLIS/Norden. Hon deltog i ARLIS/Nordens årsmöte och konferens i Göteborg. Temat för konferensen var Det utvidgade konstbegreppet: hur förhåller sig biblioteken i ARLIS/Norden. MERJA HEIKKINEN chef för forskningsenheten 33-04

35 TAULUKKO 1. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen vuonna 2004 OPM PÄÄTÖS 2003 euroa Y H T E E N S Ä Elokuvataiteen edistämiseen Kirjallisuuden edistämiseen Kuvataiteen edistämiseen Näyttämötaiteen edistämiseen Rakennustaiteen edistämiseen Säveltaiteen edistämiseen Taideteollisuuden edistämiseen Tanssitaiteen edistämiseen Valokuvataiteen edistämiseen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja avustuksiin museoille Erikoismuseoiden erityisavustuksiin Museoiden valtionavustuksiin Museo- ja perinnealan järjestöille Entistämis- ja korjausavustuksiin Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja avustuksiin teattereille ja orkestereille Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja avustuksiin kirjastoille Kirjastotoimen valtionavustuksiin Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle Suomen Kansallisoopperan Säätiölle Alueellisille taidetoimikunnille käytettäväksi taiteen edistämiseen Taiteilijoiden valtionpalkintoihin Kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain mukaisiin apurahoihin Kulttuuripolitiikan sektoritutkimukseen Audiovisuaaliseen sisältötuotantoon Taide- ja museoesineiden varastointiin Tekijänoikeusjärjestelmien kehittämiseen Eräille taidekeskuksille Kuvittajien kirjastoapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Avustukset tilojen hankkimiseen, perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin Alvar Aalto-akatemialle Valtakunnallisiin kulttuuritapahtumiin Taiteen alan tiedotuskeskuksille Lastenkulttuurikeskuksille Taiteen keskustoimikunnan käytettäväksi lastenkulttuurin ja monitaiteellisen toiminnan tukemiseen sekä taiteenalan kansainvälisiin avustuksiin Muu taiteen edistäminen

36 TAULUKKO 2. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2004 (LUVUT PYÖRISTETTY) TAITEELLISEEN TYÖSKENTELYYN (TAITEILIJAT) EUROA Taiteilija-apurahat* Kirjastoapurahat** Näyttöapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Kuvittajien kirjastoapurahat Taiteilijaprofessuurit Valtionpalkinnot*** Yhteensä 11,4 milj. PROJEKTEIHIN (TAITEILIJAT/TYÖRYHMÄT/YHTEISÖT) Apoli rakennustaiteen edistämiseen Elokuvakulttuurin tuki Kohdeapurahat Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki Kuvataiteen julkaisutuki Kuvataiteen näyttelytoiminta Lastenelokuvan teemavuosi Filmihillo Lastenkulttuurituki Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot Matka-avustukset Media-, sirkus- ja monitaidetuki Mupoli muotoilun edistämiseen Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta Taideteollisuuden laatu-, näyttely- ja uustuotantotuki Tanssikulttuurin tuki Tanssiproduktioiden tuki Valokuvataiteen produktiotuki Valokuvateosten laatutuki Yhteensä 3,7 milj. YHTEISÖILLE Alueellinen valokuvatoiminta Alueelliset elokuvakeskukset Alueoopperat Elokuvan laatutuki Kirjallisuuden projektituki Konserttitoiminnan tuki Luovan kirjoittamisen ja lukemisen tuki Musiikkikilpailut Musiikkileirit ja mestarikurssit Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit Rahoituslain ulkopuoliset teatterit Sävellystilaukset Yhteensä 3,6 milj. KAIKKI YHTEENSÄ 18,7 milj. * Sis. 15-vuotiset taiteilija-apurahat sekä muut aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. ** Josta tietokirjailijoille *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot