4. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA

Transkriptio

1 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 2. VUODEN 2008 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteet ja toteuma 2.2. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2.3. Tutkimusyksikön toiminta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 3. TAITEEN TUKEMISEN TALOUSARVION TOTEUMASTA VUONNA SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5. ALLEKIRJOITUKSET

2 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Toimintavuotta 2008 leimasivat rakennemuutokset hallinnon ja apurahakentän uudistamiseksi sekä toiminnan 40-vuotisjuhlavuoden aktiviteetit. Lisäksi voitiin iloita useammankin pitkään valmistellun taidepoliittisen tavoitteen saavuttamisesta. Näitä olivat muun muassa apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteutuminen sekä 50 uuden työskentelyapurahan saaminen vuoden 2009 alusta. Vuosikausia valmistellut asiakokonaisuudet saavuttivat toteuttamispisteensä sopivasti juhlavuoden kunniaksi. Vuonna 2004 julkistettu taidetoimikuntien kansainvälinen arviointi ja niitä seuranneet taidetoimikuntatyön kehittämistyöryhmien raportit toimivat katalysaattoreina alueellisten taidetoimikuntien liittämiseksi keskustoimikunnan yhteyteen myös hallintojensa osalta. Vaikka edellisenä vuonna uudistus jouduttiin valmistelemaan varsin kovalla kiireellä, hallinnon integraatio toimikuntalaitoksen kokonaisuuteen onnistui kuitenkin ilman suuria käytännön ongelmia toimintavuoden alusta alkaen. Hallinnollisen yhdistymisen tuloksena syntyi vihdoin yhtenäinen ja kiinteä valtakunnallinen organisaatio, joka voi taata parhaiten myös opetusministeriön keskeisimmän taidepoliittisen tavoitteen, taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, turvaamisen. Toimintavuoden 2008 toisen suuren rakennemuutoksen valmistaminen oli pirstaleiseksi kehittyneiden apurahamuotojen tiivistäminen. Apurahamuotojen moninaisuus erilaisia apurahamuotoja on vuosien saatossa tullut kaikkiaan 40 erilaista tiivistyy vuoden 2009 alusta alkaen neljään pääluokkaan: yksityisen taiteilijan työskentely- ja kohdeapuraha sekä yhteisön toiminta- ja erityisavustukset. Uudistuksen keskeisenä piirteenä on hakijakunnan lisääntynyt vapaus, kun ennakkoon hyvinkin tarkasti sidottujen määrärahakohteiden asemesta voidaan hakea kahleettomammin. Tavoitteena uudistuksella on myös se, että uudistus haastaa taiteen kenttää uudenlaiseen luovuuteen. Edellä mainitut suurehkot rakennemuutokset olivat taidetoimikuntien 40-vuotisjuhlavuoden tärkeitä merkkipaaluja. Varsinaisia juhlavuoden tapahtumia olivat muun muassa juhlaseminaarin ja siihen liittyvän iltajuhlan järjestäminen sekä historiikin ja Arsis-lehden kansainvälisen teemanumeron toimitustyöt. Juhlavuonna saatettiin seminaareissa ja juhlapuheissa todeta, että vaikka suomalainen taiteenedistämisen järjestelmä on säilynyt perusrakenteiltaan varsin samanlaisena kaikki 40 vuotta, se on vuosien saatossa laajentunut ja täydentynyt järjestelmän kyetessä reagoimaan eri aikojen taidekentän muutoksiin. Taidetoimikuntien pyrkimys proaktiivisuuteen, kehityksen tuulien haisteluun, on mahdollistanut muun muassa monitaiteisuuden haasteisiin vastaamisen. Kulttuuri- ja taidepoliittiset painopisteet ja resurssit Toimintavuosi 2008 oli kolmivuotiskauden toinen vuosi. Koko kaudelle haettiin kulttuuri- ja taidepoliittista innoitusta lähimenneisyydestä ja kehiteltiin uusia näkökulmia luvun kulttuuripoliittisen strategiatyön tärkeimpänä ideologisena innoittaja oli edelleen taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelmatyö TAO. Siitä edistyneistä laajoista näkökulmista merkittäviä olivat muun muassa edellisen hallituskauden luovuusstrategiaprosessi sekä eri ministeriöiden välinen kulttuurivientihanke. Luovuusstrategia ei saanut jatkuvuutta, mutta kulttuurivientihanke on kiitettävästi avannut ovia kulttuurin monihallinnolliseen resursointiin. Toimintarahoitukseltaan vuosi 2008 oli taidetoimikunnille varsin vaatimaton, suurelta osin jopa nollakasvun vuosi. Mutta vaikka taiteenedistämisen apurahoitus ei suoranaisesti juuri kasvanut, tapahtui muutamia jo pitkään odotettuja läpimurtoja. Näistä tärkeimmät olivat apurahojen eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteuttaminen sekä taiteilija-apurahojen määrän lisääminen. Ministeri Wallin paljasti taidetoimikuntien juhlaseminaarin puheessaan, että taiteilijoiden työskentelyapurahat kasvavat lukumääräisesti 50:llä seuraavan vuoden alusta alkaen. Uudistus olikin todella jo tarpeen, sillä apurahojen määrällinen taso luotiin jo 1980-luvun alkupuolella. Kuitenkin eräs keskei- 2

3 simmistä resurssien lisäyksistä, ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän lisääminen, jäi toimintavuonna edelleen toteutumatta. Taiteenedistämisen resurssien kasvu oli varsin pientä. Kaikkien taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan oli yhteensä 25,3 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 24,5 M ). Taiteelliseen työskentelyyn oli käytettävissä 12,4 M (12,0 M ), taiteilijoiden ja työryhmien projekteihin 4,3 M (4,2 M ) ja yhteisöille 4,5 M (4,2 M ). Alueellisten toimikuntien edistämisvarat olivat samat kuin edellisenä vuonna eli 4,1 M. Koulutuksen kysymyksistä taiteen soveltavan käytön edistämiseen Keskeisiä painopisteitä kaudelle ovat myös koulutuksen kysymykset opiskelijamäärinä että sisällöllisenä arviointina. Erityisesti on arvioitu, myös muun muassa keskustoimikunnan tutkimusyksikön tutkimuksissa, taiteenalojen ammattikoulutuksen kehittymistä. Toimintavuonna 2008 keskustoimikunta esitti seminaareissaan huolensa erityisesti taide-, taito- ja ilmaisualojen asemasta peruskoulun yleissivistävässä koulutuksessa. Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste opetusministeriön kulttuuripoliittisessa strategiassa. Tärkeä osa uudistavaa kulttuurin aluepolitiikan arviointia on myös taiteen aluekeskusten, alueellisten taidetoimikuntien ja muun alueellisen kulttuuritoiminnan yhteistoimintojen puntarointi. Toimintavuonna keskustoimikunta lanseerasi opetusministeriölle selvitystyön yhteistoimintojen kartoittamiseksi. Taiteen soveltavan käytön edistäminen oli edelleen painopisteiden keskiössä. Taidetoimikuntien mukaan se vaatisi oman mallinsa sekä koulutukseen että rahoitukseen. Rahoituksen ratkaiseminen edellyttäisi uudenlaista monihallinnollisuutta, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ymmärtää toiminnan ennaltaehkäisevä luonne sekä kansanterveydelliseltä että syrjäytymistä ehkäisevältä kannalta. Taiteen keskustoimikunta esitti jo kansainvälisen arvioinnin lausunnossaan vuonna 2004, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten Suomeen tulisi perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen poliittisen päätöksenteon elin. Sen tehtävänä olisi etsiä poliittinen tahtotila julkisen vallan taiteen ja kulttuurin uusille resurssimahdollisuuksille, tiellä kohti luovan hyvinvointiyhteiskunnan konkretisoimista. Muista vuoden 2008 erityispainopisteistä mainittakoon mm. monikulttuurisuuden näkyvämpi asema kulttuuripolitiikassa sekä lastenkulttuurin edistäminen. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö jatkoi hankkeita kummankin teeman edistämiseksi. Hakemusten määrä lievässä nousussa Apurahojen ja avustusten hakemusmäärä lisääntyi jonkin verran toimintavuonna. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsiteltäväksi hakemuksia saapui kaikkiaan (edellisenä vuonna 9 217). Näistä eri hakijoita oli (6 004). Näistä sai hakemukselleen myönteisen päätöksen (2 958). Alueellisten taidetoimikuntien hakemusmäärä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi: kaikkiaan (4 534) hakemusta. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen ja iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Runsas puolet sekä hakijoista että saajista on naisia (52,7 % - 50,2 %), samoin sekä hakijoista että saajista runsas puolet asuu pääkaupunkiseudulla (52,2 % - 54,7 %). Ruotsinkielisten saajien osuus (6,8 %) vastaa myös melko tarkkaan hakumäärää (6,4 %). Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Alle 35-vuotiaiden hakijoiden määrä, samoin kuin avustusten saajien määrä, on harmillisen pieni (25,7 % - 21%). Alueellisten taidetoimikuntien lukemat eivät järisyttävän paljon eroa edellisistä: naiset 57,8 % - 55,2 %, alueen keskus 55,6 % - 59,8 %, mutta nuoria hakijoita ja saajia on enemmän 29,2 % - 28,8 %. 3

4 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui valtion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taiteenedistämisen ja taiteilijatuen historian kartoittamiseen. Tutkimushankkeita olivat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tutkimuskohteena, taiteilija ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden taiteentuen kartoitus. Tilastoinnissa pyrittiin entistä seikkaperäisemmin kartoittamaan myös alueellisten taidetoimikuntien edistämistoiminta. Arsis-lehteen 4/2008 kirjattiin kaikki toimintavuoden aikana myönnetyt apurahat. Numero toimi jo muutamana vuotena käytössä olleena tapana antamassa historiankirjoituksellisen kokonaiskuvan valtion taidetoimikuntien ja Taiteen keskustoimikunnan taiteenedistämisen vuoden määrärahapäätöksistä. Vuoden viimeisessä numerossa olivat ensi kertaa mukana myös alueellisten taidetoimikuntien myöntämät apurahat ja avustukset. Arsiksen vuoden 2008 ensimmäinen numero käsitteli hallinnonuudistusta, toisen teemana oli kulttuuripolitiikan tutkimustoiminta ja numero kolme oli englanninkielinen teemanumero taidetoimikuntien 40-vuotisesta historiasta. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (IFACCA) ja Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. IFACCAssa jatkoi puheenjohtajana suomalaisjäsen, keskustoimikunnan edellinen puheenjohtaja Risto Ruohonen. Ars Baltica -verkostossa jatkettiin toiminnan uudelleenarviointia, mutta mitään radikaalia uutta toimintamallia ei löydetty. Apurahaja avustustoiminnassa on välitöntä kansainvälisyyttä tukevaa merkitystä erityisesti matkaavustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, mutta nykyään varsin usein myös taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla. Kulttuurivientihankkeen osalta eri raporteissa mainittu keskustoimikunnan matka-apurahojen ja residenssitoiminnan avustusten merkittävä kasvu ei toteutunut vielä toimintavuonna. Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana jo kauden toiminut Hannu Saha jätti toisen kautensa vuotta ennen määräaikaa, koska hän siirtyi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professoriksi vuoden 2009 alusta. 4

5 2. VUODEN 2008 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteet ja toteuma Taiteen keskustoimikunnan viraston vuoden 2008 toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita olivat: 1. Parantaa taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytyksiä Toteutettu - jakamalla apurahoja luovaa ja esittävää taiteellista työtä tekeville taiteilijoille, erityinen huomio nuorten taiteilijoiden asemaan (ks. taulukot 2 7) - jakamalla avustuksia työryhmien ja yhteisöjen taiteellisille hankkeille (ks. taulukot 2 7) - taiteilijaprofessorien työpanoksella (11 htv). 2. Panostaa taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön sekä taiteen harrastustoiminnan lisäämiseen Toteutettu - jakamalla avustuksia taiteen harrastustoimintaa, taiteen tuntemusta, taidepalvelujen monipuolista tarjontaa, taidekasvatusta, lastenkulttuuria ja taiteen soveltavaa käyttöä edistäviin hankkeisiin (ks. taulukko 2) - läänintaiteilijoiden työpanoksin (43,5 htv, ks. taulukko 9) - valtion taideteostoimikunnan toiminnalla hankkimalla ja sijoittamalla taideteoksia, ylläpitämällä kokoelmaa, järjestämällä taidekilpailuja (kokoelmat kpl, kartunta 115 kpl, kilpailut 2 kpl) 3. Edistää taiteen alan kansainvälistä vuorovaikutusta ja taiteilijoiden liikkuvuutta Toteutettu - jakamalla matka-apurahoja sekä tukemalla residenssitoimintaa ja kansainvälisiä hankkeita (ks. taulukot 2 ja 10) - toimimalla kansainvälisissä verkostoissa (Ars Baltica -kokoukset 2 kpl, Ifacca-kokoukset 1 kpl, Pépinières-jury 1 kpl, pohjoismaiset kokoukset 1 kpl, tutkimusyksikön kansainväliset kokoukset 2 kpl) 4. Vahvistaa taiteen monimuotoista roolia ja taidepolitiikan asemaa yhteiskunnassa toimimalla opetusministeriön hallinnonalan valtakunnallisena ja alueellisena asiantuntijaelimenä Toteutettu - taidepoliittisella ohjelmatyöllä (osallistuminen visuaalisten alojen taidepoliittiseen ohjelmatyöhön, tanssitaiteen strategiatyön käynnistäminen) - kannanotoin ja aloittein (5 kpl, mm. kannanotto taideaineiden asemasta peruskoulujen opetuksessa, aloite alueellista taiteenedistämistä koskevasta selvitystyöstä, kannanotto ALKU -hankkeen esitysluonnoksesta alueellisten taidetoimikuntien nimittämisasiassa) - seminaarein (taidehallinnon 40-vuotisjuhlaseminaari, valtion ja alueellisten taidetoimikuntien seminaarit) - antamalla lausuntoja opetusministeriölle, alueellisille viranomaisille ja muille tahoille (valtionavustuksista 15 asiakokonaisuutta/ 807 hakemusta, muut lausunnot 6 kpl, alueellisten taidetoimikuntien lausunnot 39 kpl) - tutkimustoiminnalla (julkaisut 10 kpl, esitelmät 11 kpl) ja ylläpitämällä kirjastoa (kokoelmat 7778, karttuminen 206, lainaukset 750) - tiedotustoiminnalla (Arsis -lehti 4 nroa, lehdistötiedotteet 75 kpl, vuosikatsaus 1 kpl) 5. Kehittää valtion taidetoimikuntalaitosta tehokkaasti toimivana tulosohjattuna kokonaisuutena 5

6 Toteutettu - suunnittelemalla ja toteuttamalla alueellisten taidetoimikuntien tulosohjaus ja laatimalla alueellisen taiteenedistämisen määrärahan jakokriteerit - uudistamalla valtion taidetoimikuntien talousarvioesitysten rakennetta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessia - uudistamalla taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien valtionavustusten tukimuodot (ns. SIKE -prosessi, yhdistetyt tukimuodot ja niitä vastaava budjetointi) - osallistumalla osana opetusministeriön projektiorganisaatiota taidetoimikuntalaitoksen sähköisen asianhallinnan järjestelmän rakentamiseen (Salama -hanke) - järjestämällä taidehallinnon 40-vuotisjuhlaseminaari ja julkaisemalla taidehallinnon juhlakirja Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä tutkimustoiminnan tuloksellisuudesta esitetään vuoden 2008 valtion talousarvion perusteella seuraavat tavoitekohtaiset tunnusluvut: Taulukko 1. Tuloksellisuuden tunnusluvut 2008 Tuloksellisuuden tunnusluvut 2008 Tavoite n:ro Tuotokset ja laadunhallinta Arvio Toteuma 1,2,3 Valtionavustukset: hakemukset, kpl myönnöt, kpl Lausunnot valtionavustushakemuksista OPM:lle Taideteostoimikunnan kokoelmat/ kartunta, kpl 12750/ / Julkaisut, kpl Alueellisille taidetoimikunnille laadittiin syksyllä 2008 tuloksellisuuden tunnusluvut ja kuvaukset vuotta 2009 varten. 6

7 Taulukko 2. Taiteen keskustoimikunnan tuki vuonna 2008 tukimuodot ja summat VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat)) 12,4 milj. Kirjastoapurahat * Kuvittajien kirjastoapurahat Näyttöapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Taiteilija-apurahat ** Taiteilijaprofessuurit Valtionpalkinnot *** Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) 4,3 milj. Elokuvakulttuurin tuki Kohdeapurahat Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki Kuvataiteen julkaisutuki Kuvataiteen näyttelytoiminta Lastenkulttuurituki Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta Media-, sirkus ja monitaidetuki Muotoilun projektituki Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Rakennustaiteen edistäminen Tanssikulttuurin tuki Tanssiproduktioiden tuki Valokuvataiteen produktiotuki Valokuvateosten laatutuki Yhteisöille 4,5 milj. Alueellinen valokuvatoiminta Alueelliset elokuvakeskukset Alueoopperat Elokuvan laatutuki Kirjallisuuden projektituki Konserttitoiminnan edistäminen Musiikkikilpailut Musiikkileirit ja mestarikurssit Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit Rahoituslain ulkopuoliset teatterit **** Sävellystilaukset ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT 21,2 milj. Työskentelyapurahat Kohdeapurahat Valtionavustukset Palkinnot Läänintaiteilijat ,1 milj. KAIKKI YHTEENSÄ * Josta tietokirjailijoille ** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot **** Sisältää sirkustaiteen tukemiseen. 25,3 milj. 7

8 Taulukko 3. Valtion taidetoimikuntien* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2008 Tukimuoto (yhteenveto taulukosta 1) Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn % Josta taiteilija-apurahat** % Projekteihin % Yhteisöille % Kaikki tukimuodot yhteensä *** *** 44 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taiteenalakohtaiset taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Apurahaa haettu vuonna *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. Taulukko 4. Alueellisten taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2008 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Työskentelyapurahat % Kohdeapurahat* % Valtionavustukset % Kaikki tukimuodot yhteensä ** ** 29 % * Sisältää myös matka-apurahat (Pirkanmaa). **Päällekkäisyydet poistettu. Kuvio 1. Valtion taidetoimikunnille* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. 8

9 Kuvio 2. Alueellisille taidetoimikunnille osoitettujen hakemusten* määrä (kpl) vuosina * Sisältää apurahat ja valtionavustukset. Taulukko 5. Taiteen keskustoimikunnan tuen jakautuminen (%) taiteenaloittain vuonna 2008 Taiteenala Valtion taidetoimi- Alueelliset taidetoimi- Yhteensä kunnat kunnat Kirjallisuus 23 % 9 % 21 % Kuvataide 18 % 27 % 20 % Näyttämötaide 12 % 18 % 13 % Säveltaide 14 % 10 % 13 % Elokuvataide 7 % 3 % 7 % Tanssitaide 7 % 7 % 7 % Taideteollisuus 5 % 10 % 6 % Muu* 4 % 8 % 5 % Valokuvataide 5 % 6 % 5 % Rakennustaide 2 % 1 % 2 % Arvostelijat 1 % * 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 21,2 milj. 4,1 milj. ** 25,3 milj. * Ryhmä muu sisältää taiteenaloittain luokittelemattomat/taiteidenväliset sekä sirkustaiteen (osuus koko tuesta 0,3 %) ja mediataiteen (0,7 %). Alueellisten taidetoimikuntien osalta myös arvostelijat on sijoitettu ryhmään "muu" tuen pienuuden vuoksi. Lisäksi alueellisten taidetoimikuntien nimeämät alat "lastenkulttuuri", "tapahtumat", "saamelaiskulttuuri" on sijoitettu ryhmään muu. ** Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämisen hankkeisiin vuonna 2008 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (ml. vuoden 2007 siirtomääräraha 0,3 milj. ). 9

10 Kuvio 3. Taiteen keskustoimikunnan tuki tukimuodoittain vuonna 2008 (yht. 25,3 milj. ) Alueellisten tmk:ien tuki 16,2 % Yhteisöille myönnettävä tuki 17,7 % Valtionpalkinnot 0,9 % Valtion taiteilijaapurahat 31,5 % Taiteilijaprofessuurit 2,1 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 14,5 % Kohdeapurahat & muut projektituet 17,2 % * Taulukko 6. Valtion taidetoimikuntien* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2008 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 52,7 % 50,2 % Pääkaupunkiseutu 52,2 % 54,7 % Ruotsinkieliset 6,8 % 6,4 % Äidinkieli "muu" 3,7 % 3,1 % Alle 35-v. 25,7 % 21,0 % LKM** *Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Taulukko 7. Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna 2008 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 57,8 % 55,2 % Alueen keskuskaupunki* 55,6 % 59,8 % Alle 35-v. 29,2 % 28,8 % LKM** * Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku. ** Yksityishenkilöt, ikää koskevat hakijoiden tiedot N = Äidinkieltä ei kysytä kaikkien alueellisten taidetoimikuntien hakemuslomakkeissa. 10

11 Taulukko 8. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot v Hakemuksia Määräraha Taiteilijaeläkkeet 502 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset ** elokuvafestivaalit Elokuva-alan järjestöt Kirjallisuuden ostotuki *** Kirjailijajärjestöt Taidekoulut Kuvataidejärjestöt Harrastajateatterijärjestöt Ammattiteatterijärjestöt Säveltaiteen harrastustoiminta Musiikki-instituutit Säveltaidejärjestöt Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt Tanssialan järjestöt Valokuva-alan järjestöt Yhteensä * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä. Taulukko 9. Läänintaiteilijoiden työskentely v Läänintaiteilijoiden työskentely v Taiteenala määrä osuus % naisia miehiä näyttämötaide, tanssitaide, säveltaide ja laajasti ottaen esittävät alat 15 34,5 9 6 kuvataide, valokuvataide ja laajasti ottaen visuaaliset 13 29, alat muotoilu 4 9,2 2 2 tuottajat 6 13,8 4 2 lastenkulttuuri 4 9,2 3 1 saamelaistaide 1 2,3 1 0 assistentti, osa-aik. 0,5 1,1 1 0 yht. 43,

12 Taulukko 10. Alueellisten taidetoimikuntien residenssit ulkomailla v Sijainti Barcelona Berliini Berliini Praha Arenys de Mar, Espanja Pioppi, Italia Kochi, Intia Käyttäjät Häme ja Kaakkois-Suomi Uusimaa, Oulun lääni, Lappi Satakunta Etelä-Savo, Uusimaa ja Keski-Suomi Pirkanmaa ja Pohjanmaa Satakunta, Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala 12

13 2.3. Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien yhteydessä tehtävänään taide- ja kulttuuripolitiikan alan tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuoden 2008 tutkimus- ja julkaisutoiminta painottui valtion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taidepolitiikan ja taiteilijatuen historiaan. Tutkimushankkeita olivat taiteilijaapurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden tuki taiteelle. Yksikössä laadittiin myös vuosittaiset seurantatilastot toimikuntien tuesta taiteelliseen toimintaan. Valtion taiteilijatuen vaikuttavuutta selvitettiin Pauli Rautiaisen tutkimuksessa, joka kohdistui kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen saaneiden tilanteeseen ja käsityksiin apurahajärjestelmän toimivuudesta ("Emme ole voineet tänä vuonna..."). Apurahajärjestelmän toimivuutta historiallisesta näkökulmasta tarkasteltiin Rautiaisen tutkimuksessa "Suomalainen taiteilijatuki", jossa käydään läpi taiteilijatuen määrä, muutokset ja painopisteet noin 40 vuoden ajalta. Rautiainen osallistui myös Taiteen keskustoimikunnan juhlakirjan kirjoittamiseen toisena tekijänä (Jokinen Rautiainen: Taiteen edistämistä varten. Taidetoimikunnat 40 vuotta). Paula Karhusen kertomusvuonna raportoitu tutkimushanke käsitteli valtion tanssitaidetoimikunnan myöntämän tanssin produktiotuen kehitystä lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Projektissa tarkasteltiin produktiotuen määrärahojen sekä hakijoiden ja saajien määrää vuosien 1991 ja 2008 välisenä aikana. Niin ikään kyselyaineiston perusteella kartoitettiin yli 70 produktion rahoitusta, henkilökunnan määrää, esitysmääriä ja työaikaa. Kyselyyn vastanneiden alan ammattilaisen näkemysten avulla valotettiin tukimuodon merkitystä ja myöntöprosessia. Yksikkö on seurannut yksityisen sektorin yritysten ja säätiöiden tukea taiteelle ja kulttuurille 1980-luvulta alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin säätiöiden tukea taiteelle ja siinä tapahtuneita muutoksia Pekka Oeschin selvityksessä, joka kartoitti säätiöiden tukitoimia vuosina 2001 ja Lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitystä selvitettiin Kaija Rensujeffin ja Anna Anttilan tutkimushankkeessa, joka kohdistui erityisesti Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaoston 20-vuotiseen toimintaan ja lastenkulttuurin edistämisen määrärahojen kehitykseen ja jakautumiseen. Tutkimusraportti ilmestyy vuoden 2009 alussa. Yksikkö osallistui kertomusvuonna Suomen Akatemian rahoittamaan radiomusiikin muutoksia käsittelevään tutkimushankkeeseen radiomusiikin sääntelyä eri maissa koskevalla selvityksellä. Tutkimusraportti ilmestyy vuoden 2009 alkupuoliskolla. Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus -hankkeessa selvitettiin erityisesti taiteilijatuen osalta niiden apurahan hakijoiden tilannetta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erillisenä osahankkeena projektiin liittyy saamelaistaiteilijoiden tukea koskeva selvitys. Molemmat hankkeet raportoidaan vuoden 2009 aikana. Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007, joka käsittelee Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan tuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä ruotsinkielisten osuuksia apurahan hakijoista ja saajista Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin. Paula Karhunen esitti tutkimuspaperinsa "Dances without payment? Contemporary dance productions and the role of state support in Finland" kansainvälisessä kulttuuripolitiikan tutkijoiden 13

14 konferenssissa (ICCPR) Istanbulissa. Kaija Rensujeff piti Lapsuuden tutkimuksen päivillä esitelmän "Lastenkulttuurin apurahat ja erityisavustukset: tekijät, hankkeet ja lasten rooli". Tutkija Anna Anttila esitteli Tyttötutkimuspäivillä paperinsa "Romanttinen tyttökulttuuri". Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Yksikön tutkijat pitivät vuoden aikana myös luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja kulttuurialan laitoksissa ja organisaatioissa sekä alan kotimaisissa ja kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu nidettä, ja sinne tulee 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakaus- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 206 nimekkeellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCAtietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA-tietokantaa. Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta ja myynnistä. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden-järjestön toimintaan ja järjestön vuosikonferenssiin Islannissa. Vuosikonferenssin teemana oli "Art libraries: Access to Legacy". Paula Karhunen tutkimusyksikön päällikkö ( ) 14

15 2.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Taiteen keskustoimikunnan koko viraston henkilötyövuosien määrä vuonna 2008 oli 66 htv (sisältää 11 htv taiteilijaprofessorien virat). Lisäksi alueellisten taidetoimikuntien palveluksessa oli yhteensä 44 läänintaiteilijaa (43,5 htv). Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitetta hallintotoimiston esimiestyön, työnteon organisoinnin ja työskentelytapojen kehittämisestä toteutettiin perustamalla hallintouudistuksen yhteydessä annetun uuden työjärjestyksen nojalla hallintotoimistoon kolme yksikköä (alueyksikkö, hallintopalveluyksikkö ja tutkimusyksikkö) ja määräämällä niille päälliköt (aluepäällikkö, kehittämispäällikkö, tutkimusyksikön päällikkö). Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia ylläpidettiin ja edistettiin työsuojelun ja työterveyshuollon toimenpitein. Työsuojelutoimikuntaa laajennettiin kattamaan myös alueellisten taidetoimikuntien edustus. Toimikunta kokoontui 2 kertaa. Järjestettiin Maneesikadun henkilöstön vuoden 2007 työhyvinvointibarometrin palautetilaisuus, virkistyspäivä sekä TYKY-päivä. Henkilöstön työhyvinvointikysely (THB) päätettiin teettää joka toinen vuosi ja se laajennetaan koskemaan myös alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstöä. Organisoitiin aluetason työterveyshuolto. Käynnistettiin tasa-arvosuunnitelman laatiminen ottaen huomioon toteutunut hallinto-organisaation uudistus. Henkilöstörakenne Taulukko 11. Henkilöstön lukumäärä vuosittain ja muutosprosentti Henkilöstön lukumäärä vuosittain ja muutosprosentti vuosi lkm muutos-% , , , siirrettiin lääninhallituksista 32 alueellisten taidetoimikuntien virkaa taiteen keskustoimikuntaan siirrettiin opetusministeriöstä 1 virka taiteen keskustoimikuntaan Taulukko 12. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja prosenttiosuus Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja prosenttiosuus vuosi Vakinaiset Määräaikaiset* lkm % lkm % lkm % ,6 4 17, ,3 5 21, ,9 9 16, *sisältää pysyvästi määräaikaisen puheenjohtajan viran 15

16 Taulukko 13. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien lukumäärä ja muutosprosentti vuosi hallintotoimisto taideteostoimikunta yht. alueelliset taidetoimikunnat tutkimusyksikkö muutos- % 13,50 2,33 5,55 21,4-1,4 14,00 2,08 5,54 21,6 0,9 yksiköiden ulkopuoliset hallintopalveluyksikkö alueyksikkö tutkimusyksikkö yht. muutos- % 4,00 13,29 33,07 4,59 55,0 154, siirrettiin lääninhallituksista 31 alueellisten taidetoimikuntien virkaa taiteen keskustoimikuntaan siirrettiin opetusministeriöstä 1 virka taiteen keskustoimikuntaan 16

17 3. TAITEEN TUKEMISEN TALOUSARVION TOTEUMASTA VUONNA 2008 Taiteen keskustoimikunta sen yhteydessä ja tulosohjauksessa toimivine toimi- ja lautakuntineen on opetusministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu virasto, joka on opetusministeriön kirjanpidon ja tilinpäätöksen piirissä. Taidetoimikuntien tehtävänä on taiteellisen työn, taiteen tuntemuksen ja harrastuksen sekä taiteen kannalta tärkeän ajankohtaisen tutkimuksen edistäminen sekä toimiminen asiantuntijaeliminä taiteen alalla. Taiteen keskustoimikunnalla on keskeinen rooli valtakunnallisena ja alueellisena taiteen rahoittajana sekä taiteen alan asiantuntija-organisaationa. Perustehtäväänsä se toteuttaa kanavoimalla valtion tukea taiteen kentälle sekä osallistumalla taidepoliittiseen ohjelma- ja kehittämistyöhön ja harjoittamalla alan tutkimustoimintaa. Toiminnallaan taidetoimikunnat vaikuttavat yhtäältä taiteellisen työn edellytyksistä huolehtimiseen ja toisaalta siihen, että taide vaikuttaa yhteiskunnassa entistä monipuolisemmin ja antaa voimavaroja yksilön ja yhteisön suotuisalle kehitykselle. Oheisesta taulukosta 14 käyvät ilmi taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuonna 2008 valtion talousarviossa osoitetut varat sekä taidetoimikuntien osuus niistä. Lausuntomenettelyn kautta taiteen keskustoimikunta ja taidetoimikunnat vaikuttavat myös moniin opetusministeriön tukipäätöksiin, mm. taiteilijaeläkkeiden ja valtakunnallisten kulttuuritapahtumien valtionavustusten myöntämiseen. Taidetoimikuntien osuus valtion taidebudjetista kasvoi viime vuodesta 0,9 milj. euroa ja oli edelleen valtion taidebudjetin kokonaisuudesta n. 6 % luokkaa. Taulukko 14. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2008 Euro milj. Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 426,4 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 189,2 Valtion taidetoimikuntien tuki** 21,2 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,1 Taiteen keskustoimikunnan tuki kokonaisuudessaan*** 25,3 Taidetoimikuntien tuen (25,3 milj. ) osuus valtion taidebudjetista 6 % * Sisältää kirjastot 28,2 milj.. ** Sisältää taiteen keskustoimikunnan ja apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. Lähde: Valtion talousarvio opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat. Taiteen keskustoimikunnan tulostavoitteiden toteuttamiseksi oli käytettävissä valtion talousarviossa 2008 osoitettuja määrärahoja oheisen taulukon 15 mukaisesti. Taulukosta ilmenevät taiteen keskustoimikunnan (mukaan lukien valtion ja alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat) toimintamenot. Laskelman muut määrärahat osoittavat taiteen edistämisen apuraha- ja muiden avustusmenojen käytön. Tässä toimintakertomuksessa esitettyjen tilastojen ohella julkaisee taiteen keskustoimikunta erikseen Tilastotiedotteen Taidetoimikuntien myöntämä tuki

18 Taulukko 15. Talousarvion toteumalaskelma 2008 Talousarvion toteutumalaskelma v Talousarviotili Siirtomäärärahasta Määräraha Käytetty Vertailu vuodelta 2007 v v talousarvioon Toimintamenot josta tutkimus, kirjasto ja julkaisut alueelliset taidetoimikunnat Taiteilija- ja kohdeapurahat Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat Elokuvataiteen edistämiseen Kirjallisuuden edistämiseen Kuvataiteen edistämiseen Näyttämötaiteen edistämiseen Rakennustaiteen edistämiseen Säveltaiteen edistämiseen Taideteollisuuden edistämiseen Tanssitaiteen edistämiseen Valokuvataiteen edistämiseen Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Kuvataiteen näyttöapurahat Taiteilijoiden valtionpalkintoihin Muuhun taiteen edistämiseen Tutkimus- ja julkaisutoimintaan Alueelliseen taiteen edistämiseen/alueelliset taidetmk Alueelliseen taiteen edistämiseen/alueelliset taidetmk

19 4. SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA Taiteen keskustoimikunnassa on tarkasteltu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kysymyksiä hyödyntäen valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan antamaa suositusta. Toteamme asian johdosta, että taiteen keskustoimikunta on opetusministeriön kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä taloussäännön ja sisäisen tarkastuksen piirissä. Kertomusvuoden alussa alueellisten taidetoimikuntien hallintohenkilöstö siirtyi taiteen keskustoimikunnan henkilöstöksi ja alueelliset taidetoimikunnat taiteen keskustoimikunnan tulosohjaukseen. Vuoden aikana taiteen keskustoimikunnan työtä on leimannut tämän uudistuksen käytännön toimeenpano ja siihen liittyen mm. viraston uuden työjärjestyksen laatiminen ja käyttöönotto, sisäisen hallintorakenteen uudistaminen, uusien toimintamuotojen vakiinnuttaminen ja niiden edelleen kehittäminen. Huomioon ottaen yllä todetut menettelyt ja kehittämistyön asettamat vaatimukset voidaan allekirjoittaneiden mielestä taiteen keskustoimikunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan katsoa täyttävän sille säädetyt vaatimukset. Hannu Saha puheenjohtaja JARMO MALKAVAARA Jarmo Malkavaara pääsihteeri ( asti) Esa Rantanen pääsihteeri ( ) 19

20 5. ALLEKIRJOITUKSET Toimintakertomus allekirjoitettu Helsingissä Hannu Saha puheenjohtaja Esa Rantanen pääsihteeri 20