Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2005 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

Transkriptio

1 Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2005 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

2 Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2005 Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Alueelliset taidetoimikunnat

3 Vuosikatsauksen kuvitus esittelee kuvataiteilija Jaakko Niemelän ja valokuvataiteilija Heli Rekulan tuotantoa. Niemelä palkittiin kuvataiteen valtionpalkinnolla ja Rekula valokuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna Heli Rekula käyttää ilmaisukeinona valokuvaa, videota ja niistä syntyviä installaatioita. Maisema aiheena antaa minulle hengähdystauon Maiseman hiljaisuudessa tunne läsnäolosta ja olemassaolosta vahvistuu, ajatus kirkastuu. (Teoksesta Heli Rekula, Autiomaa Teoksia vuosilta ) Jaakko Niemelä on tullut tunnetuksi illuusioita luovista installaatioistaan ja rakennelmistaan. Tärkeitä elementtejä teoksissa ovat lavastuksellisuus, dramaattisuus, visuaalisuus ja leikkimielisyys, johon sisältyy myös vakavia ajatuksia, pohdintaa maailman menosta. Kuvaluettelo vuosikatsauksen lopussa. TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Maneesikatu 7 PL 293, Helsinki Puh. (09) Fax (09) tktinfo@minedu.fi tai etunimi.sukunimi@minedu.fi TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA JA KIRJOITTAJAT 2006 ISSN TOIMITUS: Paula Haikarainen ULKOASU: Sakke Yrjölä Vire Design Oy PAINO: Teroprint Oy, Mikkeli 2006 KÄÄNNÖKSET: Käännös-Aazet Oy

4 SISÄLTÖ 1 Puheenjohtajan katsaus: Kehittämisen vuosi 4 Taiteen keskustoimikunta Taidetoimikuntien organisaatio 10 Taiteen tukeminen vuonna Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 14 Taiteilijaprofessorit 15 Tutkimusyksikön toiminta vuonna Vuoden 2005 julkaisut 22 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö Svensk resumé Ordförandens översikt: Ett år av utveckling 24 Konstens främjande år Forskningsenhetens verksamhet år Tilastoja Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto Elokuvataidetoimikunta 46 Kirjallisuustoimikunta 49 Kuvataidetoimikunta 52 Muotoilutoimikunta 56 Näyttämötaidetoimikunta 59 Rakennustaidetoimikunta 62 Säveltaidetoimikunta 67 Tanssitaidetoimikunta 70 Valokuvataidetoimikunta 73 Lastenkulttuurijaosto 76 Valtionpalkinnot 79 4 Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savon taidetoimikunta 82 Hämeen taidetoimikunta 84 Kaakkois-Suomen taidetoimikunta 87 Keski-Suomen taidetoimikunta 89 Lapin taidetoimikunta 92 Oulun läänin taidetoimikunta 94 Pirkanmaan taidetoimikunta 97 Pohjanmaan taidetoimikunta 99 Pohjois-Karjalan taidetoimikunta 102 Pohjois-Savon taidetoimikunta 104 Satakunnan taidetoimikunta 107 Uudenmaan taidetoimikunta 111 Varsinais-Suomen taidetoimikunta Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta 118 Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta 119 Taiteen keskustoimikunnan jaostot 120 Valtion taideteostoimikunta 124 Kuvaluettelo 128

5 Puheenjohtajan katsaus Kehittämisen vuosi 4-05 Nykyisten taidetoimikuntien toista toimintavuotta leimasi kehittämistyö. Edellisenä vuonna julkistetun taidetoimikuntajärjestelmän kansainvälisen arvioinnin perustalta opetusministeriö asetti kaksi työryhmää, joista toinen tarkasteli taidehallinnon alueellista uudistamista (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40) ja toinen valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittämistä yleisesti (OPM 2005:41). Työryhmät saivat raporttinsa valmiiksi lop-

6 puvuodesta Opetusministeriöllä on raporttien ehdotuksen perustalta erinomaiset mahdollisuudet kehittää taidetoimikuntajärjestelmää suuntaan, jota toimikunnissa ja taiteen kentällä on toivottu pitkään. Alueellisen uudistustyön keskeinen näkökulma on hallinnollinen: työryhmä esittää alueellisten taidetoimikuntien liittämistä taiteen keskustoimikuntaan myös hallinnollisesti. Näin päästäisiin myös parempaan toiminnalliseen yhteisyyteen, kulttuuri- ja taidepolittiisten strategioiden ja painopisteiden yhteiseen suunnitteluun, apuraha- ja avustustoimintojen parempaan koordinointiin sekä muun muassa viestinnän, tiedotuksen ja muun yhteistoiminnan kehittämiseen. Tärkeää on huomata, että hallinnollinen ja toiminnallinen yhtenäisyys ei ole vain organisaa- 5-05

7 6-05 tiouudistamista, vaan taiteilijan ja taiteen kentän etu. Työryhmä kertasi myös kansainvälisten arvioijien toiveen alueellisten toimikuntien määrärahojen ja henkilöresurssien lisäämisestä. Yleistä kehittämistä pohtinut työryhmä totesi suomalaisen taidetoimikuntajärjestelmän kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertaisarvioinnin toimivuus päätöksenteossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. Olennaista tukea toiminnalle tuo oman tutkimustoiminnan tuottama päätöksenteon tietoperusta ja tilastointi. Rakenteena ja avustusmuotoina taidetoimikuntajärjestelmän todettiin olevan monisyinen. Mullistavia uudistuksia rakenteisiin ei kuitenkaan liene odotettavissa, koska vain hienovaraisilla rakenteilla turvataan asiantuntemuksen laajuus ja syvyys. Sen sijaan apuraha- ja avustusmuotojen kohdalla on mahdollista tiivistää järjestelmää varsin merkittävästi. Yli neljänkymmenen apuraha- ja avustusmuodon paletti voidaan yhdistää ja ryhmitellä huomattavasti suppeammaksi, myös hakijalle yksiselitteisemmäksi. Työryhmän toivomus sähköisiin hakumenetelmiin siirtymisestä toteutunee sekin lähivuosina. Keskeistä taidetoimikuntajärjestelmän kehittämisessä on edelleen TAO-ohjelmatyön tavoite luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Siksi taide ja kulttuuri tulee nostaa tieteen ja tutkimuksen rinnalle suomalaisen innovaatiopolitiikan keskiöön. Tämän mukaisesti kehittämistyöryhmä esitti myös taiteilija-apurahojen ja eri taiteenalojen edistämisvarojen lisäämistä. Kaiken kaikkiaan taidetoimikuntajärjestelmän kehittämistyölle luotiin siis toimintavuonna 2005 haasteelliset tavoitteet, joiden toimeenpanoon on syytä ryhtyä ripeästi. Muista laajoista kulttuurija taidepolitiikkaan limittyvistä kehityshankkeista tärkeimpiä oli toimintavuonna opetusministeriössä työstetty luovuusstrategia, joka eteni toiseen vaiheeseensa. Taiteen keskustoimikunnan asiasta antaman lausunnon mukaan työn jakaminen luovan ihmisen, luovien ympäristöjen ja luovan talouden näkökulmiin onnistui hyvin. Työ tuotti paitsi luovuuden avartavaa käsitteellistämistä lukuisista eri näkökulmista, myös rikkaan toimenpide-esitysten kirjon, kaikkiaan pitkälti yli toista sataa esitystä. Taiteen keskustoimikunta nosti esille

8 näistä taiteen edistämisen kannalta vain muutaman keskeisimmän: taiteen rahoituksen lisäämisen sekä taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutuksen ja taiteen soveltavan käytön edistämisen. Julkisen vallan rahoitus taiteelle ja kulttuurille ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin niiden yhteiskunnallinen merkitys. Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen erinomaisia ja yhä ajankohtaisempia tavoitteita ja ehdotuksia on vietävä nykyistä päättäväisemmin eteenpäin. Keskustoimikunta esittikin, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten tulisi Suomeen perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen ja poliittinen päätöksentekoelin. Toimintavuonna käynnistyi taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Akatemian toinen taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutusta edistävä hankerahoitus. Luovuuden tutkimus on vähäistä. Keskeisiä malleja ja metodeja sille antaa taiteen luovien prosessien analyysi, jota kansainvälisestikin merkittävässä laajuudessa tehdään suomalaisten taidekorkeakoulujen jatkotutkintoina. Tämän toiminnan rahoitus on kuitenkin ollut hyvin ongelmallista. Siksi Suomen Akatemian ja taiteen keskustoimikunnan yhteistyötä taiteen ja tieteen vuorovaikutusta edistävissä hankkeissa tulee merkittävästi edelleenkehittää. Uusien sosiaalisten innovaatioiden merkittävimpiä toteuttamismuotoja on taiteen soveltava käyttö. Sen kehittämisen ja taloudellisen edistämisen tulee olla keskeinen osa luovuusstrategiatyön käytännön sovelluksia. Työn on oltava monihallinnollista siten, että mukana ovat opetusministeriön lisäksi ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja ympäristöministeriö. Terveyttä kulttuurista -hankkeiden ja syrjäytymistä estävien kulttuuripainotteisten hankkeiden on saatava tunnustettu asemansa myös sosiaalipolitiikkana. Valtion taidetoimikuntien taloudelliset mahdollisuudet perustehtävänsä toteuttamiseen eli taiteen tukemiseen paranivat maltillisesti toimintavuonna kaikilla sektoreilla. Alueellisella tasolla nousu oli keskimäärin kahdeksan prosenttia, valtion taidetoimikunnilla keskimäärin neljä prosenttia. Hakemusmäärä oli edelleen kasvava. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsittelemiä 7-05

9 hakemuksia saapui kaikkiaan 9 153, joista eri hakijoita oli Näistä sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen tai iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista että saajista on naisia, noin puolet sekä hakijoista että saajista asuu pääkaupunkiseudulla. Myös ruotsinkielisten saajien osuus (8 %) vastaa hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui toimintavuonna taiteen kentän muutosten ja taiteen rahoitusperustan analyysiin. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat muun muassa taidekoulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, julkisen taidetuen vaikuttavuus ja yritysten tuki taiteelle. Arsis-lehti ilmestyi neljänä numerona, joista kahdessa esiteltiin päätöksiä ja niiden taustaa. Toinen teemanumeroista keskittyi alueellisuuteen esitellen mm. alueellisten taidetoimikuntiemme toimintoja. Kansainväliseen jakeluun tarkoitetun englanninkielisen teemanumeron teemana oli residenssitoiminta. Sen materiaali perustui etupäässä Loviisassa syyskuussa järjestettyyn artist-in-residence -seminaariin, jonka organisointiin taiteen keskustoimikunta osallistui. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies sekä Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. Välitön kansainvälisyyttä tukeva merkitys apuraha- ja avustustoiminnassa on matka-avustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, välittömämpi mm. taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla. HANNU SAHA puheenjohtaja 8-05

10 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA PUHEENJOHTAJA Hannu Saha, Kaustinen VARAPUHEENJOHTAJA Riitta Seppälä, johtaja, Helsinki JÄSENET Umayya Abu-Hanna, kirjailija, toimittaja, Helsinki Anna Brunow, arkkitehti, Helsinki Jukka-Pekka Laakso, toiminnanjohtaja, festivaalijohtaja, Tampere Tuija Leikkonen, tanssija, Helsinki Vivan Lygdbäck, kulttuurijohtaja, Vaasa Asko Mäkelä, johtaja, Helsinki Markku Möttönen, toimittaja, Viitasaari Pekka Nissilä, muusikko, Helsinki Jukka Parkkinen, kirjailija, Turku Pekka Saarela, johtaja, Helsinki Ilkka Juhani Takalo-Eskola, kuvataiteilija, Forssa Sanna Tyyri-Pohjonen, tuottaja, Helsinki Anna Vilkuna, valokuvakeskuksen johtaja, Kuopio SIHTEERI Jarmo Malkavaara, pääsihteeri puh. (09) fax (09)

11 TAIDETOIMIKUNTIEN ORGANISAATIO Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Taiteen keskustoimikunta Valtion taidetoimikunnat Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide Jaostot: Lastenkulttuuri Kuvittajien ja sarjakuvatait. kirjastoapuraha Mediataide Residenssi Sirkustaide Säveltaiteen kirjastoapuraha Viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta Valtion taideteostoimikunta Alueelliset taidetoimikunnat Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

12 Taiteen tukeminen vuonna 2005 Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien toiminta-ajatuksena on Suomen taiteen edistäminen tukemalla luovaa ja esittävää taiteellista työtä, edistämällä taiteen tuntemusta, taiteen harrastusta ja taiteen kannalta tärkeätä ajankohtaista tutkimusta sekä toimimalla valtion asiantuntijaeliminä taiteen alalla. Yleisesti tunnetuin osa tätä työtä on apurahojen ja avustusten jakaminen taiteilijoille ja muille taiteen kentän toimijoille

13 12-05 Laaja-alaiseen taide- ja kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen tai yksittäisten taiteenalojen erityiskysymysten esille tuomiseen pyritään myös taidetoimikuntien esityksillä, lausunnoilla ja suunnitelmilla. Pitkäjänteistä edistämistyötä hahmottelevat erityisesti toiminta- ja taloussuunnitelmat. Taiteen keskustoimikunnan ja jaostojen sekä valtion taidetoimikunnan satakunta luottamushenkilöä sekä hallinto- ja tutkimushenkilöstö muodostavat sen asiantuntevan ja osaavan joukon, jolla taiteenedistämistehtävää toteutetaan. Omalla luovalla työpanoksellaan maamme taidetta edistävät yksitoista määräaikaisessa virassa toimivaa taiteilijaprofessoria. Uusina taiteilijaprofessoreina aloittivat lukien kirjailija Olli Jalonen, kuvataiteilija Juho Karjalainen, säveltäjä Kaija Saariaho ja muusikko, säveltäjä Maria Kalaniemi. Taiteen keskustoimikunnan yhteydessä toimivat lisäksi kirjailijoiden ja kääntäjien apurahalautakunta, kuvataiteen näyttöapurahalautakunta ja valtion taideteostoimikunta. Koko taidetoimikuntalaitoksen kannalta tärkeänä asiantuntijjoukkona toimivat lisäksi 13 alueellista taidetoimikuntaa hallintohenkilöstöineen ja läänintaiteilijoineen. Alueellisen ulottuvuuden merkittävyydestä johtuen on vuosikatsauksen tilastoaineistoa tältä osin laajennettu. Taiteen ja kulttuurin tukemiseen osoitettiin vuonna 2005 valtion talousarviossa varoja kaikkiaan noin 349 miljoonaa euroa (taulukko 1, sivu 40). Tästä runsaat 185 miljoonaa euroa koostui taiteen tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Taidetoimikuntalaitoksen päätösvallassa mukaan lukien alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat oli taiteen tuesta runsaat 23 miljoonaa euroa (kuvio 1, sivu 38). Lausuntomenettelyn kautta taiteen keskustoimikunta ja taidetoimikunnat toki vaikuttavat myös moniin opetusministeriön tukipäätöksiin, mm. taiteilijaeläkkeiden ja valtakunnallisten kulttuuritapahtumien valtionavustusten myöntämiseen (taulukko 2, sivu 40). Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien suora tuki taiteilijoille perustuu taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista säädettyyn lakiin sekä lautakuntien osalta omiin erillislakeihinsa. Näiden lakisääteisten sekä muun suora-

14 naisesti taiteelliseen työskentelyyn kohdistuvan taiteilijatuen osuus taidebudjetissa oli vuonna 2005 runsaat 11 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan yhteisöille ja työryhmille kohdistetut projektija toiminta-avustukset, päädytään runsaaseen 19 miljoonaan euroon (taulukko 3, sivu 41). Tuen jakautuminen taiteenaloittain on esitetty kuviossa 2. Alueelliset taidetoimikunnat edistivät vuonna 2005 eri taiteenaloja mukaan lukien läänintaiteilijoiden palkkakulut kaikkiaan 4 miljoonalla eurolla (kuvio 3, sivu 38). Alueellisten taidetoimikuntien hakemus- ja myöntötilannetta kuvaavat taulukko 4 ja kuvio 4. Apurahan hakijoiden ja saajien sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (taulukko 5, sivu 42). Taiteen keskustoimikuntaan toimitettujen hakemusten määrä jatkoi edelleen kasvuaan. Kaikkien tukimuotojen hakemusten yhteismäärä ylitti hakemuksen rajan; näistä runsaat hakemusta johti myönteiseen päätökseen (kuvio 5 ja taulukko 6). Kun ottaa huomioon myös lausuntomenettelyssä käsitellyt hakemukset, on vuonna 2005 käsitelty lähes hakemusta. Tämä on luonnollisesti tuntunut myös toimikuntien ja toimiston valtavassa työmäärässä, josta luottamushenkilöt ja henkilöstö suoriutuivat kiitosta ansaitsevalla tavalla. Oheisesta talousarvion toteutumalaskelmasta (taulukko 7, sivu 43) ilmenevät taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja erillislautakuntien toimintamenot. Laskelman muut määrärahat osoittavat taiteen edistämisen apuraha- ja valtionavustusmenojen käytön. JARMO MALKAVAARA pääsihteeri 13-05

15 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2005 PUHEENJOHTAJA Hannu Saha PÄÄSIHTEERI Jarmo Malkavaara TAIDESIHTEERIT Ansa Aarnio Erika Hyyryläinen Mari Karikoski Seppo Kauhanen Marja-Leena Pétas (vv.) Esa Rantanen AMANUENSSI Heli Ahmio TIEDOTTAJA Paula Haikarainen (17.1. alkaen) Tuulikki Koskinen (vv.) ERIKOISSUUNNITTELIJA Eija Ristimäki (vv.) SUUNNITTELIJAT Tiina Halttunen Maikki Lindfors Anni Tappola OSASTOSIHTEERIT Birgit Kaistinen Marjo Kokkonen (1.7. alkaen) Virve Koskiruoho (30.6. saakka) Silja Kulmala Merja Luntiala Taila Ylönen VALTIONHALLINNON HARJOITTELIJA Susanna Kina (28.2. saakka) Johanna Asadpoor ( ) TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA PL 293 (Maneesikatu 7), Helsinki puh. (09) fax (09)

16 Taiteilijaprofessorit ELOKUVATAIDE Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo KIRJALLISUUS Kirjailija Leena Krohn Kirjailija Risto Ahti Kirjailija Olli Jalonen KUVATAIDE Taidemaalari Silja Rantanen Taidegraafikko Juho Karjalainen NÄYTTÄMÖTAIDE Teatteriohjaaja Kari Heiskanen RAKENNUSTAIDE Arkkitehti Mikko Heikkinen SÄVELTAIDE Sellotaiteilija, taiteellinen johtaja Seppo Kimanen Säveltäjä, jazzmuusikko Henrik Otto Donner Säveltäjä Kaija Saariaho Muusikko, säveltäjä Maria Kalaniemi TAIDETEOLLISUUS Muotitaiteilija Matti Seppänen TANSSITAIDE Koreografi Alpo Aaltokoski VALOKUVATAIDE Taiteilija Ulla Jokisalo

17 Tutkimusyksikön toiminta vuonna Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta ja tuottaa siten informaatioperustaa kulttuuripoliittista päätöksentekoa varten. Se myös tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuonna 2005 tutkimustoiminta painottui taidekenttien muutosten ja taiteen rahoitusperustan tarkasteluun. Keskeisiä

18 tutkimuskohteita olivat taidekoulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, julkisen taidetuen vaikuttavuus ja yritysten tuki taiteelle. Vuoden aikana ilmestyi Sari Karttusen tutkimus Suomalainen valokuvakirja Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen. Tutkimus on osa hanketta, joka selvittää valtion harkinnanvaraisen taidetuen kohdentumista ja vaikuttavuutta. Se tarkastelee Suomessa julkaistua valokuvakirjallisuutta sekä valokuvateosten laatutuen kehittämistarpeita ja tuen vaikutuksia valokuvateosten määrään, laatuun ja luonteeseen. Tutkimuksessa selvitetään myös suomalaisten valokuvaajien kirjojen ja kuvasalkkujen julkaisemista, levitystä ja markkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla. Laatutuki osoittautui tutkimuksessa tehokkaaksi tukimuodoksi, joka on onnistuneesti turvannut valokuvaajien omaehtoisten teosten julkaisemis

19 18-05 ta. Teosten levitykseen ja markkinointiin on sen sijaan kiinnitetty liian vähän huomiota. Taidealan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista tarkastelevassa tutkimushankkeessa ilmestyi Paula Karhusen tutkimus Musiikin koulutuksesta työelämään Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Se selvittää musiikin koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja heidän käsityksiään saamastaan koulutuksesta. Musiikin ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste osoittautui alhaiseksi. Eri alojen välillä oli kuitenkin eroja, ja vaikein tilanne oli rytmimusiikin alueella. Moni vastaajista piti myös ammatin tuomaa toimeentuloa riittämättömänä. Vuoden aikana toteutettiin myös tanssin ja teatterin koulutuksesta valmistuneita koskeva tutkimus, jonka tulokset, samoin kuin hankkeen loppuraportti, julkaistaan vuonna 2006.

20 Yritysten tukea taiteelle tutkimusyksikkö on seurannut jo 20 vuotta yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetuilla yrityskyselyillä. Kuluneena vuonna ilmestyi Pekka Oeschin tutkimus Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset Tulosten mukaan 1990-luvun lopulla alkanut yritysten taiderahoituksen kasvu oli kääntynyt laskuun, ja yritykset olivat vuonna 2003 käyttäneet taiteiden tukemiseen vähemmän rahaa kuin koskaan aiemmin kyseisten 20 vuoden aikana. Eniten yritysten kulttuuritukea on suuntautunut suurille musiikkitapahtumille, kun taas kuvataidehankintojen osuus on selvästi vähentynyt. Vuoden aikana oli käynnissä Sari Karttusen tutkimus Kansainvälistymisen kynnyksellä. Hanke selvittää muun muassa toimintakentän muutoksia ja niiden vaikutuksia kansainvälisellä nykytaiteen kentällä jalansijaa saaneiden nuorten taiteilijoiden ammattikuvaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Hankkeessa ilmestyi Sari Karttusen selvitys Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki Julkaisussa kuvataan taidetoimikuntalaitoksen jakamien kansain- välisen toiminnan määrärahojen kehitystä 1990-luvun alusta alkaen, ja niiden kohdentumista erityisesti viimeisten viiden vuoden ajalta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan Taiteilijoiden kansainvälisen toiminnan tukea selvittää myös Riikka Suomen julkaisu Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa Se tarkastelee Suomessa toimivien taiteilijaresidenssien lähtökohtia ja toimintamuotoja sekä residenssiohjelmien seurannaisvaikutuksia ja kehittämistarpeita. Julkaisu on toteutettu yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön kanssa. Vuonna 2005 käynnistyi Robert Arpon ja Pekka Oeschin tutkimushanke Kansanmusiikin ammattilaiset. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kansanmusiikin kentän rakenteellisista muutoksista sekä alan ammattilaisten käsityksistä näistä muutoksista ja niihin mahdollisesti liittyvästä kansanmuusikkouden ammatillistumisesta. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna Kaija Rensujeffin vertailuanalyysi Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja! vertailee Tilastokeskuksen rekisteripohjaisen väestölaskennan taiteilija-aineistoa 19-05

21 20-05 ja tutkimusyksikön kyselylomakkeella kerättyä Taiteilijan asema -tutkimuksen aineistoa. Julkaisu tarkastelee molempien aineistojen taiteilijamääritelmiä ja käyttökelpoisuutta erilaisten tutkimusasetelmien näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että kyseessä on kaksi koostumukseltaan hyvin erilaista ryhmää. Kaksikielisessä (suomi-englanti) Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki Sarjassa ilmestyi myös Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki , joka tarkastelee toimikuntalaitoksen myöntämän tuen kehitystä ja kohdentumista viimeisten viiden vuoden aikana. Yksikön tutkijat osallistuivat kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkijatapaamisiin ja julkaisivat useita artikkeleita. Merja Heikkisen artikkeli Administrative definitions of artists in the Nordic model of state support for artists ilmestyi julkaisussa International Journal of Cultural Policy (Vol. 11, 3, ), ja Sari Karttusen artikkeli Taiteilija jalkautuu lähiöön yhteisötaidetta Itä-Helsingissä teoksessa Satu Silvanto ym. (toim.) Kaupunkilaisten kulttuurikeskus (Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus). Paula Karhunen esitti paperin Effects of professional training on the field of art rese-

22 arch results from the Finnish survey on art graduates Pohjoismaisilla kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Boråsissa. Kaija Rensujeff osallistui European Sociological Assiciation (ESA) konferenssiin presentaatiolla Employment and incomes of Finnish artists population census data vs. sample-based survey data. Yksikön tutkijat esittelivät tutkimuksiaan myös Sosiologian päivillä Joensuussa ja Kulttuuritutkimuksen päivillä Tampereella sekä kulttuurialan aikakausjulkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Tutkijat pitivät luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, kulttuurialan organisaatioissa ja seminaareissa. He toimivat vuoden aikana asiantuntijoina Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Klerot-hankkeessa, opetusministeriön asettamassa kulttuurin taloudellisia vaikutuksia arvioivassa työryhmässä ja Nordisk kulturpolitisk tidskrift -julkaisun toimituskunnassa. Lisäksi he tuottivat tilastoja ja tietopalveluja kulttuurin kentän toimijoille ja tiedotusvälineille. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu noin nidettä, ja sinne tulee noin 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakaus- ja tiedotuslehteä. Kirjaston tehtäviin kuuluu myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelu, myynti ja markkinointi. Kirjaston kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA- tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA-tietokantaa. Kokoelma karttui vuoden aikana 249 niteellä. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisten taidekirjastojen ARLIS/Norden-järjestön toimintaan. Hän osallistui ARLIS/Nordenin vuosikokoukseen ja konferenssiin Oslossa. Konferenssin teemana oli Organizations in Change: Effects on art libraries, ja se järjestettiin yhteistyössä kansainvälisen kirjastojärjestön IFLAn taidekirjastojen sektion kanssa. IFLAn oma vuosikokous pidettiin Oslossa samaan aikaan, ja siihen osallistui yli 3000 kirjastoalan ammattilaista ympäri maailmaa. Vuonna 2005 aloitettiin Turussa Åbo Akademissa järjestettävän seuraavan ARLIS/ Norden-konferenssin järjestelyt. MERJA HEIKKINEN tutkimusyksikön päällikkö 21-05

23 Vuoden 2005 julkaisut Sari Karttunen: Suomalainen valokuvakirja: Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 29. Pekka Oesch: Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset Tilastotietoa taiteesta n:o 34. Paula Karhunen: Musiikin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 35. Kaija Rensujeff: Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja! Taiteilijat vuoden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa. Työpapereita n:o 42. Sari Karttunen: Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki Työpapereita n:o 43. Riikka Suomi: Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa Työpapereita n:o 44. Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki Support granted by the Arts Council Tilastotiedote Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki Arts Council Support Tilastotiedote

24 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö 2005 TUTKIMUSYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Merja Heikkinen ERIKOISTUTKIJAT Sari Karttunen Ritva Mitchell (vv.) TUTKIJAT Paula Karhunen Kaija Rensujeff PROJEKTITUTKIJA Robert Arpo (30.6. saakka) SUUNNITTELIJA Satu Lindberg (kirjasto ja julkaisut) TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA TUTKIMUSYKSIKKÖ PL 293 (Maneesikatu 7) Helsinki puh. (09) fax (09)

25 Ordförandens översikt: Ett år av utveckling De nuvarande konstkommissionernas andra verksamhetsår präglades av utvecklingsarbete. Utgående från den internationella utvärderingen av konstkommissionssystemet året innan tillsatte undervisningsministeriet två arbetsgrupper, av vilka den ena granskade den regionala förnyelsen av konstförvaltningen (UVM:s arbetsgruppsmemorior och utredningar 2005:40) och den andra utvecklandet av statens konstkommissionsinstitution allmänt (UVM 2005:41). Arbetsgrupperna fick sina rapporter klara i slutet av Undervisningsministeriet har utmärkta möjligheter att på basis av förslagen i rapporterna utveckla konstkommissionsystemet i en riktning som man länge

26 SVENSK RESUMÉ önskat sig inom kommissionerna och på fältet. Den centrala synvinkeln på det regionala förnyelsearbetet är administrativ: arbetsgruppen föreslår att de regionala konstkommissionerna också administrativt sammanförs med centralkommissionen för konst. På så sätt skulle man uppnå bättre verksamhetsmässig enhetlighet, bättre gemensam planering av kultur- och konstpolitiska strategier och prioriteringar, bättre koordinering av stipendie- och understöds- funktionerna samt utvecklande av bland annat kommunikation, information och annan gemensam verksamhet. Det är viktigt att beakta att administrativ och verksamhetsmässig enhetlighet inte endast handlar om en organisationsreform, utan också om konstnärernas och konstens intressen. Arbetsgruppen tog också på nytt upp de internationella utvärderarnas önskemål om en ökning av anslagen för de regionala kommissionerna och av personalresurserna

27 SVENSK RESUMÉ Den arbetsgrupp som utrett det allmänna utvecklandet konstaterade att det finländska konstkommissionsystemet också enligt internationell bedömning är unikt och fungerar väl. Systemets starka sidor är bland annat den cirkulerande och representativa sakkunskapen, bedömningen av kolleger som fungerar väl som grund för beslutsfattandet, den flexibla verksamheten och den självständiga beslutanderätten. Ett viktigt stöd för verksamheten är den kunskapsbas som den egna forskningsverksamheten ger för beslutsfattandet och statistikföringen. Som struktur och understödsform konstaterades konstkommissionssystemet vara mångfasetterat. Några omvälvande reformer av strukturen torde dock inte kunna förväntas, eftersom en tillräcklig bred och djup sakkunskap kan tryggas endast med en subtil struktur. Däremot är det möjligt att betydligt komprimera systemet när det gäller stipendieoch understödsformerna. Den nuvarande paletten på mer än fyrtio stipendie- och understödsformer kan sammanslås och grupperas till en med betydligt färre former, som också är mer överskådlig för de sökande. Arbetsgruppens önskemål om att man skulle övergå till elektroniska ansökningssystem torde förverkligas inom de närmaste åren. Det centrala i utvecklandet av konstkommissionssystemet är fortfarande målet för TAOprogramarbetet om ett kreativt välfärdssamhälle. Därför bör konst och kultur vid sidan av vetenskap och forskning ställas i centrum för den finländska innovationspolitiken. I enlighet med detta föreslog utvecklingsarbetsgruppen en ökning av konstnärsstipendierna och medlen för främjande av olika konstgrenar. Allt som allt kan sägas att gruppen ställde upp utmanande målsättningar för konstkommissionssytsemet år 2005 och det är allt skäl att snabbt gripa sig an dessa. Till de viktigaste bland de övriga omfattande utvecklingsprojekten för kultur- och konstpolitiken hörde under verksamhetsåret den kreativitetsstrategi som utarbetats inom undervisningsministeriet, vilken nu gick in i sitt andra skede. Enligt det utlåtande som centralkommissionen för konst gav i frågan var indelningen av arbetet i den kreativa individen, kreativa miljöer och kreativ ekonomi lyckad. Förutom att arbetet begreppsmässigt öppnade kreativiteten ur många olika synvinklar

28 SVENSK RESUMÉ producerade det dessutom en rik uppsättning åtgärdsförslag, totalt över hundra olika. Centralkommissionen för konst lyfte bland dessa fram endast några av de mest centrala: en ökning av finansiering för konst samt främjande av växelverkan mellan konst och forskning och tillämpad användning av konst. Den offentliga maktens finansiering av konst och kultur har inte utvecklats i steg med deras samhälleliga betydelse. Statsrådets konst- och konstnärspolitiska principbesluts utmärkta och allt mer aktuella målsättningar och förslag måste mer målmedvetet föras vidare. Centralkommissionen föreslog därför att man i Finland borde inrätta ett tväradministrativt och politiskt beslutsfattande organ som leds av statsministern, motsvarande rådet för vetenskap och teknologi, för de omfattande frågorna om utveckling och resursering av konst och kultur. Under verksamhetsåret inledde centralkommissionen för konst och Finlands Akademi sin andra projektfinansiering av växelverkan mellan konst och forskning. Det bedrivs endast i ringa grad forskning om kreativitet. Centrala modeller och metoder för den bör ges av en analys av de kreativa processerna inom konsten, som också internationellt sett i betydande grad bedrivs i form av högre examina vid finländska konsthögskolor. Det har dock varit mycket problem med finansieringen av denna verksamhet. Därför borde samarbetet mellan Finlands Akademi och centralkommissionen för konst i projekt som främjar växelverkan mellan vetenskap och konst vidareutvecklas betydligt. En av de viktigaste formerna av förverkligandet av de nya sociala innovationerna är tillämpad användning av konst. Att utveckla och främja den ekonomiskt bör vara en viktig del av praktiska tillämpningarna av kreativitetsstrategiarbetet. Arbetet bör bedrivas i samarbete mellan flera förvaltningar, så att utom undervisningsministeriet åtminstone social- och hälsovårdsministeriet, arbetsministeriet och miljöministeriet medverkar. Projekten Hälsa genom kultur och de projekt för förebyggande av utslagning som har tyngdpunkten på kultur bör få en erkänd ställning också som socialpolitik. Statens konstkommissioners ekonomiska förutsättningar att sköta sin grundläggande uppgift, att stöda konsten, förbättrades måttligt inom alla sektorer. På 27-05

29 SVENSK RESUMÉ regional nivå var ökningen åtta procent, för statens konstkommissioner i medeltal fyra procent. Antalet ansökningar fortsatte att öka. Statens centralkommission, statens konstkommissioner och stipendienämnderna behandlade totalt ansökningar, vilka kom från olika sökande. Av dessa fick ett positivt beslut. När det gäller jämställdheten för besluten vad beträffar kön, region, språk och ålder kan vi vara nöjda. Ungefär hälften av både de sökande och av mottagarna är kvinnor, ungefär hälften av både sökandena och mottagarna bor i huvudstadsregionen. Också de svenskspråkiga mottagarnas andel (8 %) motsvarar antalet ansökningar. Det finns fortfarande ganska få unga sökande och mottagare, endast cirka en fjärdedel. Statens centralkommissions forskningsenhets verksamhet inriktades under verksamhetsåret på analys av förändringarna i konstfältet och konstens finansieringsgrund. Centrala forskningsområden var bland annat situationen för dem som utexaminerats från konstutbildning, konstnärernas internationalisering, den offentliga konstens inverkan och företagens stöd för konsten. Tidningen Arsis utkom med fyra nummer, i två av dem presenterades besluten och bakgrunden till dem. Det ena temanumret koncentrerades på de regionala aspekterna och presenterade bl.a. våra regionala konstkommissioners funktioner. Temat för det engelska temanumret som är avsett för internationell distribution var residensverksamheten. Materialet för det baserade sig huvudsakligen på seminariet artist-in-residence som ordnades i Lovisa i september och i vars arrangemang också centralkommissionen för konst deltog. Som bestående former av internationell verksamhet inom centralkommissionen för konst fortsatte kommissionens medverkan i sammanslutningarna International Federation of Arts Councils and Culture Agencies samt Ars Baltica samt forskningsenhetens internationella samarbete. Direkt betydelse som stöd för den internationella verksamheten i stipendie- och stödverksamheten har resebidragen och stödet för residensverksamheten, mera indirekt bl.a. arbets- och projektstipendierna för konstnärer. HANNU SAHA ordförande

30 SVENSK RESUMÉ Konstens främjande år 2005 Verksamhetsidén för centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner är att främja konsten i Finland genom att stöda skapande och framställande konstnärligt arbete, främja kunskaper om konst, konstutövning och för konsten viktig aktuell forskning samt genom att fungera som statligt expertorgan i konstfrågor. Den mest centrala och bland allmänheten mest kända delen av detta arbete består i att dela ut stipendier och stöd till konstnärer och andra aktörer inom konstbranschen. Målen med konstkommissionernas förslag, utlåtanden och planer är också att utöva ett brett konst- och kulturpolitiskt inflytande eller lyfta fram specialfrågor inom enskilda konstgrenar. Det långsiktiga arbetet för att främja konsten skisseras särskilt i verksamhets- och ekonomiplanerna

31 SVENSK RESUMÉ De ungefär etthundra förtroendevalda som ingår i centralkommission för konst och dess sektioner samt statens konstkommissioner samt anställda inom administrationen och forskningen bildar den kompetenta och kunniga grupp med vilken uppgiften att främja konsten verkställs. Elva konstnärsprofessorer som utnämnts för viss tid ger dessutom sitt kreativa bidrag i arbetet för konsten i vårt land. Som nya konstnärsprofessorer tillträdde författaren Olli Jalonen, bildkonstnär Juho Karjalainen, kompositör Kaija Saariaho och musiker, kompositör Maria Kalaniemi. I anslutning till centralkommissionen för konst finns dessutom nämnden för biblioteksstipendier åt författare och översättare, nämnden för visningsstipendier inom bildkonst samt statens konstverkskommission. Som en viktig expertgrupp med avseende på hela konstkommissionsinstitutionen verkar dessutom 13 regionala konstkommissioner med administrativ personal och länskonstnärer. På grund av den regionala dimensionens betydelse har årsöversiktens statistiska material till denna del utvidgats. De statliga budgetanslagen för konst och kultur uppgick år 2005 till sammanlagt cirka 349 milj. euro (tabell 1). Av denna summa bestod drygt 185 milj. euro av de för konst anslagna vinstmedlen från tippning och penninglotterier. Av stödet till konst låg 23 milj. euro inom konstkommissionsinstitutionens inklusive regionala konstkommissioner och särskilda nämnder beslutanderätt. (bild 1) Genom utlåtandeförfarandet påverkar centralkommissionen för konst och konstkommissionerna förvisso många av undervisningsministeriets stödbeslut, bl.a. beviljandet av konstnärspensioner och statsstöd för riksomfattande kulturevenemang (tabell 2). Det direkta stödet för konstnärer från centralkommissionen för konst och statens konstkommissioner bygger på lagen om konstnärsprofessurer och om statens konstnärsstipendier, och för nämndernas del på separata lagar. År 2005 utgjorde det lagstadgade konstnärsstödet och annat konstnärsstöd som direkt var riktat till konstnärligt arbete drygt 11 milj. euro av konstbudgeten. Inkluderas projekt- och verksamhetsbidrag till sammanslutningar och arbetsgrupper uppgår summan till drygt 19 milj. euro (tabell 3). Stödets fördelning på de olika konstområdena presenteras i figur 2.

32 SVENSK RESUMÉ År 2005 gav de regionala konstkommissionerna sammanlagt 4 milj. euro i understöd till olika konstområden (figur 3). Denna summa innefattar löneutgifter för länskonstnärerna. De regionala konstkommissionernas ansökningar och beviljade stöd beskrivs i tabell 4 och figur 4. Det har inte skett några större förändringar i sammansättningen bland dem som ansöker om och dem som får stipendier vad gäller kön, ålder, språk och boningsort (tabell 5). Antalet ansökningar som inlämnades till kommissionsinstitutionen fortsatte öka. Det sammanlagda antalet ansökningar inom alla stödformer översteg 9 000; av dessa ledde drygt ansökningar till ett positivt beslut (figur 5 och tabell 6). Beaktas också ansökningar som behandlats genom utlåtandeförfarande, behandlades år 2005 nästan ansökningar. Detta har naturligtvis synts också kommissionernas och byråns väldiga arbetsbörda, som de förtroendevalda och personalen klarade av på ett förtjänstfullt sätt. Den bifogade utfallskalkylen för budgeten (tabell 7) anger verksamhetsutgifterna för centralkommissionen för konst, statens konstkommissioner och de särskilda nämnderna. Kalkylens övriga anslag anger hur stipendieoch statsstödsutgifter för konstfrämjande använts. JARMO MALKAVAARA generalsekreterare 31-05

33 SVENSK RESUMÉ Forskningsenhetens verksamhet år Forskningsenheten vid centralkommissionen för konst har som sin uppgift att idka kulturpolitiskt relevant forskning. Enheten bedriver och understöder forskning inom sin sektor och skapar på så sätt en informationsgrund för kulturpolitiska beslut. Den erbjuder experttjänster till konstförvaltningen och konstfältet samt deltar i det internationella samarbetet inom kulturpolitisk forskning. Forskningsenheten ger ut fyra publikationsserier och förvaltar ett kulturpolitiskt bibliotek som är öppet för alla. Under 2005 låg tyngdpunkten för forskningsverksamheten på en granskning av förändringarna i konstfältet och finansieringsgrun-

34 SVENSK RESUMÉ den för konsten. Centrala forskningsområden var situationen för dem som utexaminerats från konstutbildning, det offentliga konststödets verkan och företagens stöd för konsten. Under året utkom Sari Karttunens undersökning Suomalainen valokuvakirja Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen (Den finländska fotoboken Hur statens kvalitetsstöd påverkar fotografiska publikationer). Undersökningen är en del av ett projekt som utreder hur statens behovsprövade stöd för konsten fördelas och vilken effekt det har. I den granskas de fotografiska publikationer som getts ut i Finland samt behoven av att utveckla kvalitetsstöd för fotolitteratur och hur stödet inverkar när det gäller antalet fotoböcker, deras kvalitet och typ. I undersökningen utreds också utgivningen, distributionen och marknadsföringen av finländska fotografers böcker och bildalbum såväl i hemlandet som utomlands. Kvalitetsstödet visade sig vara en effektiv stödform, som på ett lyckat sätt har gjort det möjligt för fotografer att ge ut verk på egna villkor. Däremot har man fäst alldeles för litet uppmärksamhet vid distributionen och marknadsföringen av dessa verk. Inom det forskningsprojekt som granskar hur de som examinerats från yrkesutbildning inom konsten placerar sig utkom Paula Karhunens undersökning Musiikin koulutuksesta työelämään Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista (Från musikutbildning till arbetslivet Enkätundersökning om dem som avlagt examen på andra stadiet och yrkeshögskolexamen). Den utreder hur de som examinerats från musikutbildning placerat sig på arbetsmarknaden och vilken uppfattning de har om den utbildning de fått. Det visade sig att arbetslöshetsgraden var låg för dem som avlagt yrkesexamen på andra stadiet och yrkeshögskolexamen. Det fanns dock skillnader mellan olika branscher. Svårast var situationen inom rytmmusiken. Många av dem som svarade ansåg också att den utkomst de fick genom sitt yrke var otillräcklig. Under året utfördes också en undersökning om dem som examinerats från dans- och teaterutbildning, vars resultat, liksom projektets slutrapport, publiceras år Företagens stöd för konsten har forskningsenheten följt med redan under 20 år genom företagsenkäter som genomförs i 33-05

35 SVENSK RESUMÉ samarbete med Statistikcentralen. Under det gångna året utkom Pekka Oeschs undersökning Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset (Företagens stöd för konsten 2003 och förändringarna i stödet ). Enligt resultaten hade den ökning i företagens konstfinansiering som börjat i slutet av 1990-talet nu åter börjat sjunka, och företagen hade 2003 använt mindre pengar för att understöda konst än någonsin tidigare under de gångna 20 åren. Störst hade företagens kulturstöd varit för stora musikevenemang, medan åter bildkonstanskaffningarnas andel klart minskat. Under året pågick Sari Karttunens undersökning Kansainvälistymisen kynnyksellä (På tröskeln till internationalisering). I projektet utreds bland annat förändringarna i verksamhetsfältet och hur de påverkar de unga konstnärer som

36 SVENSK RESUMÉ fått fotfäste på den internationella arenan för nutidskonst, deras yrkesbild och ekonomiska ställning. Inom projektet utkom Sari Karttunens utredning Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki (Konstkommissionsinstutionens internationella understöd konstnärernas rörlighet och stöd för konstnärsbostäder utomlands ). I publikationen beskrivs utvecklingen i utdelningen av konstkommissionernas anslag för internationell verksamhet från början av 1990-talet, och hur de fördelats, särskilt under de senaste fem åren. Slutrapporten över projektet ges ut Stödet för bildkonstnärernas internationella verksamhet utreds också i Riikka Suomis publikation Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa (Den internationella konstnärsresidensverksamheten i Finland ). Den granskar utgångspunkterna och verksamhetsformerna samt finansiering och utvecklingsbehov för de konstnärsresidens som finns i Finland. Publikationen beskriver artist-inresidence verksamhetens nuläge i Finland samt den inverkan residensprogrammen haft. År 2005 inleddes Robert Arpos och Pekka Oeschs forskningsprojekt Kansanmusiikin ammattilaiset (Proffs inom folkmusiken). Målet med undersökningen är att ta fram information om de strukturella förändringarna i folkmusikfältet samt om yrkesmänniskornas uppfattningar om dessa förändringar och den professionalisering av folkmusikerna som eventuellt är en följd av dem. Resultaten av projektet publiceras Kaija Rensujeffs jämförande analys Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja! (Nya möjligheter och små genombrott) jämför materialet om konstnärer i Statistikcentralens registerbaserade folkräkning och det material som forskningsenheten samlat in med enkätblanketten för undersökningen Taiteilijan asema (Konstnärens ställning). I publikationen granskas definitionerna av en konstnär i dessa två material och hur användbara de är med tanke på olika undersökningskonstellationer. Analysen visar också att det fråga om två grupper med mycket olika sammansättning. I den tvåspråkiga (finskaengelska) serien Tilastotiedotteita (Statistikmeddelanden) publicerades den årligen utkommande uppföljningsstatistiken, som granskar 35-05

37 SVENSK RESUMÉ statens konstkommissionsinstitutions understöd för konstnärlig verksamhet, storleken på och fördelningen av understödet samt de ändringar som skett i dessa under de senaste fem åren. Enhetens forskare deltog i inhemska och utländska forskarkonferenser och publicerade flera artiklar. Merja Heikkinens artikel Administrative definitions of artists in the Nordic model of state support for artists publicerades i publikationen International Journal of Cultural Policy (Vol. 11, 3, ), och Sari Karttunens artikel Taiteilija jalkautuu lähiöön yhteisötaidetta Itä-Helsingissä i verket Satu Silvanto ym. (toim.) Kaupunkilaisten kulttuurikeskus (Helsingfors stads informationscentral och Helsingfors stads kulturcentral). Paula Karhunen presenterade forskningspappret Effects of professional training on the field of art research results from the Finnish survey on art graduates på de nordiska kulturpolitiska forskningsdagarna i Borås. Kaija Rensujeff deltog i en konferens av European Sociological Association (ESA) med presentationen Employment and incomes of Finnish artists population census data vs. sample-based survey data. Enhetens forskare presenterade

38 SVENSK RESUMÉ sina undersökningar också på Sociologidagarna i Joensuu och på Kulturforskningsdagarna i Tammerfors samt i tidskrifter och media inom kultursektorn. Forskarna höll föredrag och föreläsningar i läroanstalter, organisationer inom kultursektorn och vid seminarier. De verkade under året som experter i Klerot-projektet som ordnas av Stiftelsen för främjande av den kulturpolitiska forskningen, i den arbetsgrupp för bedömning av kulturens ekonomiska verkningar som undervisningsministeriet tillsatt och i redaktionsrådet för Nordisk kulturpolitisk tidskrift. Dessutom producerade de statistik och informationstjänster för aktörer inom kulturfältet och för media. Kulturpolitiska biblioteket, som förvaltas av enheten, är specialbibliotek inom området konst- och kulturpolitik som är öppet för alla. Till dess samlingar hör ca band. Biblioteket prenumererar också på ca 150 olika finländska och utländska tidskrifter och informationsblad inom kulturområdet. Biblioteket svarar även för distributionen, försäljningen och marknadsföringen av forskningsenhetens publikationer. Bibliotekets samlingar finns lagrade i databasen ARSCA som är en gemensam databas för konsthögskolornas bibliotek och centralkommissionen för konst. ARSCA ingår i högskolebibliotekens gemensamma databas LINDA. Under år 2005 utökades samlingarna med 249 band. Inom ramen för de inhemska och nordiska konstbibliotekens samarbete fungerade planerare Satu Lindberg under 2005 i arbetsgruppen för konstbiblioteken vid Finlands vetenskapliga bibliotekssamfund och i nordiska konstbibliotekens organisation ARLIS/Norden. Hon deltog i ARLIS/Nordens årsmöte och konferens i Oslo. Temat för konferensen var Organizations in Change: Effects on art libraries, och den ordnades i samarbete med internationella biblioteksorganisationen IFLA:s sektion för konstbibliotek. IFLAs eget årsmöte hölls samtidigt i Oslo och i det deltog över 3000 yrkesmänniskor i biblioteksbranschen från hela världen. År 2005 inleddes arrangemangen för följande AR- LIS/Norden-konferens i Åbo vid Åbo Akademi. MERJA HEIKKINEN chef för forskningsenheten 37-05

39 KUVIO 1. Valtion taidetoimikuntalaitoksen* tuki tukimuodoittain vuonna 2005 (yht. 23,4 milj. ) Palkinnot 0,9 % Alueelliset taidetoimikunnat 17,1 % Taiteilija-apurahat 31,3 % Yhteisöille myönnettävä tuki 16,6 % Taiteilijaprofessuurit 2,1 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 15,3 % Kohdeapurahat & muut projektituet 16,6 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. KUVIO 2. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2005 (yht. 19,4 milj. ) valokuvataide 5,4 % arvostelijat 0,7 % tanssitaide 6,0 % elokuvataide 7,8 % taideteollisuus 5,8 % säveltaide 13,8 % kirjallisuus 24,8 % rakennustaide 2,3 % näyttämötaide 11,0 % muu* 4,2 % kuvataide 18,3 % * Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,2 % ja mediataiteen 0,4 %. KUVIO 3. Alueellisten taidetoimikuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2005 (yht. 4,0 milj. ) valokuvataide 5,4 % elokuvataide 2,9 % tanssitaide 6,7 % kirjallisuus 11,7 % taideteollisuus 7,5 % säveltaide 16,1 % kuvataide 27,3 % rakennustaide 1,6 % näyttämötaide 13,1 % muu* 7,7 % * Muu = taiteenaloittain luokittelematon tai taiteidenvälinen sekä lastenkulttuuri ja arvostelijat. Luvut sisältävät alueellisten taidetoimikuntien avustukset, apurahat ja palkinnot sekä läänintaiteilijoiden palkkakulut.