Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1010/2008 vp Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asema sosiaalialalla Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmää luotaessa syntyi myös sosiaalialalle ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua koulutukseen, jonka tarkoituksena on syventää työelämässä hankitun kokemuksen pohjalta ammatillista osaamista. Tavoitteena ylemmissä AMK-tutkinnoissa on antaa valmiudet toimia alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asema työelämässä on jäänyt selkiytymättömäksi. Tutkinto ei anna pätevyyttä sosiaalityöntekijän virkoihin, joihin edellytetään sosiaalityön yliopistollisia opintoja. Käytännössä moni sosionomin ylemmän AMKtutkinnon suorittanut kuitenkin paikkaa sosiaalityön työvoimapulaa kunnissa. Julkisella sektorilla ei ole ollut laajamittaisesti tarjota ko. tutkinnon suorittaneille koulutusta vastaavaa työtä, joten moni työllistyykin yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Sosiaalihuollon kelpoisuusasetusta saattaisi olla tarkoituksenmukaista tarkistaa muuttunutta koulutustarjontaa paremmin vastaavaksi, jotta kuntien työvoiman saatavuus eri tehtäviin olisi helpommin hallittavissa. Onkin koulutuspoliittisesti erikoinen tilanne, minne ylemmän ammattikorkeakoulutuksen saaneiden sosionomien on ajateltu julkisella sektorilla oikein työllistyvän. Työelämälähtöisessä ammattikorkeakoulujärjestelmässä uskoisi työelämän tarpeiden olevan korkeimmalla prioriteetilla pohdittaessa tutkintoja ja sisäänottomääriä. On hukkaan heitettyä niin yhteiskunnan kuin myös koulutuksessa olevien näkökulmasta kouluttaa ihmisiä, jos heille ei ole tarjota koulutusta vastaavaa työtä. Yksi vaihtoehto on tarjota ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittaneelle sujuva väylä maisteritutkintoon yliopistossa. On huolehdittava siitä, ettei työmarkkinoille synny rakenteellista tyhjäkäyntiä, jossa tarvetta vastaava koulutus ja tarjottava työ eivät kohtaa toisiaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten ministeri näkee sosionomin (ylempi AMK) tutkinnon aseman työmarkkinoilla, mihin töihin tutkinnon on ajateltu pätevöittävän henkilön sekä mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asemaa erityisesti julkisella sektorilla? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Johanna Karimäki /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Karimäen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1010/2008 vp: Miten ministeri näkee sosionomin (ylempi AMK) tutkinnon aseman työmarkkinoilla, mihin töihin tutkinnon on ajateltu pätevöittävän henkilön sekä mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asemaa erityisesti julkisella sektorilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtaosa sosiaalialan korkeakoulutetuista koulutetaan ammattikorkeakouluissa. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille työelämäkokemuksen jälkeen luontevan koulutusväylän ammatillista osaamisen vahvistamiseksi ja syventämiseksi. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat lähtevät työelämän tarpeista ja niitä toteutetaan läheisessä yhteydessä työelämään. Ne voidaan lisäksi suorittaa joustavasti työn ohessa. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa painottuu työelämään liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. Opiskelijamäärää ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa on niiden vakinaistamisesta vuonna 2005 lähtien lisätty asteittain työelämän tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2007 sosiaalialan koulutusohjelmassa opiskeli 200 opiskelijaa ja moniammatillisessa sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa 320 opiskelijaa. Sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistui samana vuonna 40 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanutta. Opetusministeriö asetti vuonna 2007 työryhmän selvittämään sosiaalialan koulutusta ja tutkimista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Selvitysryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältö eroavat yliopistoissa annettavasta sosiaalityön koulutuksesta. Tutkintojen tuottama erilainen osaaminen vastaa sosiaalialan laajoihin osaamistarpeisiin. Vuonna 2007 laaditun sosiaalialan selvityksen mukaan sosiaalialalle on ollut tyypillistä, että monet opiskelijat suorittavat usean sosiaalialan tutkinnon. Ryhmä kuitenkin katsoi, että alan uusien tutkintojen, kuten ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, työelämän rakenteisiin juurtumisen myötä voi olettaa, että päällekkäisten tutkintojen määrä vähenee. Tätä kehitystä on tuettava. Osana opetusministeriön valmistelemaa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta on tarkasteltu myös korkeakoulujen täydennyskoulutuksen, muun aikuiskoulutuksen ja avoimen korkeakouluopetuksen kehittämistarpeita. Valmistelussa esille on noussut, ettei korkeakoulutetuilla ole riittävästi mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista uutta osaamista työuran aikana tai näyttää aiemmin hankittua osaamistaan. Tältä pohjalta on aiheellista kehittää mm. nykyistä parempia ja joustavampia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia ilman koko tutkinnon suorittamista ja tähän tarvittavaa tutkinnon suorittamisoikeutta. Sosiaalialalla voidaan lisätä mahdollisuuksia suorittaa sosiaalityön pääaineopintoja erillisinä opintoina yliopistoissa. Tämä mahdollisuus edesauttaa alalla työskentelevän henkilöstön pätevöitymistä sosiaalityöntekijän tehtäviin. 2

3 Ministerin vastaus KK 1010/2008 vp Johanna Karimäki /vihr Jotta sosiaalialan koulutus voisi tulevaisuudessa määrällisesti ja laadullisesti vastata työelämän tarpeisiin on tarpeen kehittää ratkaisuja, jolla alan työvoiman riittävyys voidaan turvata ja vahvistaa palvelusektoria koskevaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Opetusministeriö on osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä linjannut, että sosiaalialan koulutusta ja tutkimusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, sen alaisten organisaatioiden ja kuntien kanssa. Yliopistokoulutuksessa sosiaalityön koulutusta antavista sivupisteistä luovutaan ja keskitetään alan koulutus- ja tutkimus yliopistopaikkakunnille. Sosiaalialan palvelu- ja tehtävärakenteet ovat muutosvaiheessa mm. kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen myötä. Sosiaalialalla muutokset voi merkitä selkeämpää porrastusta lähi- ja erikoispalveluihin sekä uusia palvelun tuottamisen malleja. Muutokset vaikuttavat sosiaalialan tehtävärakenteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin. Sosiaalialan tehtävärakenteiden kehittämisessä on pitkään toteutettu erilaisia valtakunnallisia ja kuntakohtaisia kehittämishankkeita ja -prosesseja. Sosiaalialan rakenteellisten muutosten aikaansaaminen on kuitenkin hidas prosessi ja tehtävärakenteiden pitkään jatkuneesta kehittämistyöstä huolimatta tässä työssä ollaan vasta alkuvaiheessa. Koulutusjärjestelmän tuottaman osaamisen ja työelämän uudistamisen tulee vastata toisiaan. Yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä on tarpeen aika ajoin tarkastella sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia (272/2005). Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1010/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Karimäki /gröna: Hur ser ministern på socionomexamens (högre YH) ställning på arbetsmarknaden, för vilka arbeten är examen tänkt att ge behörighet och vad har regeringen för avsikt att göra för att särskilt inom den offentliga sektorn förbättra ställningen för dem som har avlagt högre yrkeshögskoleexamen inom det sociala området? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den största delen av utbildningen inom socialområdet på högskolenivå ges vid yrkeshögskolor. De som avlagt yrkeshögskoleexamen kan, sedan de har skaffat sig erfarenhet i arbetslivet, stärka och fördjupa sitt yrkeskunnande genom att avlägga högre yrkeshögskoleexamen. Utbildningsprogrammen för de högre yrkeshögskoleexamina utgår från arbetslivets behov och genomförs i nära anslutning till arbetslivet. De kan även smidigt avläggas vid sidan av arbetet. I de högre yrkeshögskoleexamina betonas forsknings- och utvecklingsarbete i anslutning till arbetslivet. Efter det att examina blev ordinarie år 2005 har antalet studerande för högre yrkeshögskoleexamina ökat stegvis enligt arbetslivets behov. År 2007 fanns 200 studerande inom socialområdets utbildningsprogram och 320 studerande deltog i det yrkesövergripande utbildningsprogrammet för utveckling av och ledning inom social- och hälsoområdet. Inom socialområdets utbildningsprogram utexaminerades samma år 40 personer med socionomexamen (högre YH). År 2007 tillsatte undervisningsministeriet en arbetsgrupp med uppgift att utreda utbildning och forskning inom socialområdet i yrkeshögskolor och universitet. Enligt utredningsgruppens uppfattning skiljer sig innehållet i yrkeshögskolornas socionomutbildning och i de högre yrkeshögskoleexamina från universitetens utbildning för socialt arbete. Skillnaderna i de kunskaper examina ger motsvarar kunskapsbehoven inom den sociala sektorn. Enligt utredningen från år 2007 om socialområdet har det varit vanligt att många studerande har avlagt flere examina inom området. Gruppen ansåg emellertid att antalet överlappande examina kommer att minska eftersom områdets nya examina, t.ex. de högre yrkeshögskoleexamina, har stark anknytning till arbetslivets strukturer. Denna utveckling bör stödjas. Som en del av den totalreform undervisningsministeriet förbereder har man även granskat utvecklingsbehoven inom högskolornas fortbildning, annan vuxenutbildning och den öppna högskoleutbildningen. Vid beredningen har det framkommit att de högskoleutbildade saknar tillräckliga möjligheter att skaffa sig mångsidig ny kompetens under arbetskarriären eller att visa på tidigare inhämtade kunskaper. Utgående från detta är det skäl att utveckla bl.a. bättre och smidigare möjligheter att utföra delar av examina utan att avlägga en hel examen samt rätten att i samband med detta avlägga examen. Inom socialområdet kan man öka möjligheterna att avlägga studier i huvudämnet som separata studier vid universiteten. Detta främjar möjligheterna för dem som arbetar inom branschen att bli behöriga som socialarbetare. 4

5 Ministerns svar KK 1010/2008 vp Johanna Karimäki /vihr För att utbildningen inom socialområdet i framtiden ska kunna motsvara arbetslivets behov, både kvantitativt och kvalitativt, bör man utveckla lösningar som garanterar en tillräcklig tillgång på arbetskraft och stärker forskningsoch innovationsverksamheten som stöd för tjänstesektorn. Undervisningsministeriet har som en del av högskolornas strukturreform bestämt att socialområdets utbildning och forskning ska utvecklas i nära samarbete med social- och hälsovårdsministeriet, dess underlydande organisationer och kommunerna. Man avstår från universitetsfilialer som ger utbildning för socialarbete. I stället koncentreras utbildningen och forskningen till universitetsorterna. Service- och uppgiftsstrukturerna inom den sociala sektorn befinner sig i ett brytningsskede, bl.a. till följd av struktur- och kommunreformen. Förändringarna inom den sociala sektorn kan innebära en klarare differentiering mellan näroch specialtjänster samt tillkomst av nya modeller för produktion av tjänster. Förändringarna påverkar uppgiftsstrukturerna och yrkeskraven inom den sociala sektorn. I arbetet med att utveckla uppgiftsstrukturerna har man länge genomfört olika riksomfattande och kommunala utvecklingsprojekt och processer. Strukturella förändringar inom den sociala sektorn tar emellertid tid och utvecklingsarbetet är i sitt inledningsskede trots att det pågått länge. De kunskaper utbildningssystemet ger och arbetslivsreformerna måste motsvara varandra. I anslutning till förändringarna i samhället och arbetslivet bör man då och då granska behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (272/2005). Helsingfors den 12 januari 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5