Taidetoimikuntien vuosikatsaus 2008

Transkriptio

1 Taidetoimikuntien vuosikatsaus

2 Sisällys 1 Puheenjohtajan katsaus Taiteen keskustoimikunnan jäsenet Taidetoimikuntien organisaatio Taiteen tukeminen vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimiston henkilöstö Taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2008 Vuoden 2008 julkaisut Tutkimusyksikön henkilöstö Svensk resumé 2 Tilastoja 3 Valtion taidetoimikunnat ja lastenkulttuurijaosto Elokuvataidetoimikunta Kirjallisuustoimikunta Kuvataidetoimikunta Muotoilutoimikunta Näyttämötaidetoimikunta Rakennustaidetoimikunta Säveltaidetoimikunta Tanssitaidetoimikunta Valokuvataidetoimikunta Lastenkulttuurijaosto 4 Alueelliset taidetoimikunnat 5 Etelä-Savon taidetoimikunta Hämeen taidetoimikunta Kaakkois-Suomen taidetoimikunta Keski-Suomen taidetoimikunta Lapin taidetoimikunta Oulun läänin taidetoimikunta Pirkanmaan taidetoimikunta Pohjanmaan taidetoimikunta Pohjois-Karjalan taidetoimikunta Pohjois-Savon taidetoimikunta Satakunnan taidetoimikunta Uudenmaan taidetoimikunta Varsinais-Suomen taidetoimikunta Valtion taideteostoimikunta Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta Taiteen keskustoimikunnan jaostot Kuvaluettelo 2 Valtionpalkinnot 2008

3 Vuosikatsauksen kuvitus esittelee lasten- ja nuortenkulttuurin valtionpalkinnon saaneen Tanssiteatteri Hurjaruuthin tuotantoa. Kuvaluettelo vuosikatsauksen lopussa. Taiteen keskustoimikunta PL Helsinki Käyntiosoite: Maneesikatu 7 Puh. (09) Fax (09) tktinfo@minedu.fi tai etunimi.sukunimi@minedu.fi Taiteen keskustoimikunta ja kirjoittajat 2009 Toimitus: Anna-Leena Laurila Ulkoasu: Tiina Paju Käännökset: Gunilla Hellman issn:

4 Puheenjohtajan katsaus Taiteen keskustoimikunnan jäsenet Taidetoimikuntien organisaatio Taiteen tukeminen vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimiston henkilöstö Taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2008 Vuoden 2008 julkaisut Tutkimusyksikön henkilöstö Svensk resumé 4

5 Puheenjohtajan katsaus Toimintavuotta 2008 leimasivat rakennemuutokset hallinnon ja apurahakentän uudistamiseksi sekä toiminnan 40-vuotisjuhlavuoden aktiviteetit. Lisäksi voitiin iloita useammankin pitkään valmistellun taidepoliittisen tavoitteen saavuttamisesta. Näitä olivat muun muassa apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteutuminen sekä 50 uuden työskentelyapurahan saaminen vuoden 2009 alusta. Vuosikausia valmistellut asiakokonaisuudet saavuttivat toteuttamispisteensä sopivasti juhlavuoden kunniaksi. Vuonna 2004 julkistettu taidetoimikuntien kansainvälinen arviointi ja sitä seuranneet taidetoimikuntatyön kehittämistyöryhmien raportit toimivat katalysaattoreina alueellisten taidetoimikuntien liittämiseksi keskustoimikunnan yhteyteen myös hallintojensa osalta. Vaikka edellisenä vuonna uudistus jouduttiin valmistelemaan varsin kovalla kiireellä, hallinnon integraatio toimikuntalaitoksen kokonaisuuteen onnistui kuitenkin ilman suuria käytännön ongelmia toimintavuoden alusta alkaen. Hallinnollisen yhdistymisen tuloksena syntyi vihdoin yhtenäinen ja kiinteä valtakunnallinen organisaatio, joka voi taata parhaiten myös opetusministeriön keskeisimmän taidepoliittisen tavoitteen, taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, turvaamisen. Toimintavuoden 2008 toinen suuri rakennemuutos oli pirstaleiseksi kehittyneiden apurahamuotojen tiivistäminen. Apurahamuotojen moninaisuus erilaisia apurahamuotoja on vuosien saatossa tullut kaikkiaan 40 erilaista tiivistyy vuoden 2009 alusta alkaen neljään pääluokkaan: yksityisen taiteilijan työskentely- ja kohdeapuraha sekä yhteisön toiminta- ja erityisavustukset. Uudistuksen keskeisenä piirteenä on hakijakunnan lisääntynyt vapaus, kun ennakkoon hyvinkin tarkasti sidottujen määrärahakohteiden asemesta voidaan hakea kahleettomammin. Tavoitteena uudistuksella on myös se, että uudistus haastaa taiteen kenttää uudenlaiseen luovuuteen. Edellä mainitut suurehkot rakennemuutokset olivat taidetoimikuntien 40-vuotisjuhlavuoden tärkeitä merkkipaaluja. Varsinaisia juhlavuoden tapahtumia olivat muun muassa juhlaseminaarin ja siihen liittyvän iltajuhlan järjestäminen sekä historiikin ja Arsis-lehden kansainvälisen teemanumeron toimitustyöt. Juhlavuonna saatettiin seminaareissa ja juhlapuheissa todeta, että vaikka suomalainen taiteenedistämisen järjestelmä on säilynyt perusrakenteiltaan varsin samanlaisena kaikki 40 vuotta, se on vuosien saatossa laajentunut, täydentynyt ja kyennyt reagoimaan taidekentän muutoksiin. Taidetoimikuntien pyrkimys proaktiivisuuteen, kehityksen tuulien haisteluun, on mahdollistanut muun muassa monitaiteisuuden haasteisiin vastaamisen. Toimintavuosi 2008 oli kolmivuotiskauden toinen vuosi. Koko kaudelle haettiin kulttuuri- ja taidepoliittista innoitusta lähimenneisyydestä ja kehiteltiin uusia näkökul- 5

6 Juhlavuonna saatettiin seminaareissa ja juhlapuheissa todeta, että vaikka suomalainen taiteenedistämisen järjestelmä on säilynyt perusrakenteiltaan varsin samanlaisena kaikki 40 vuotta, se on vuosien saatossa laajentunut, täydentynyt ja kyennyt reagoimaan taidekentän muutoksiin. mia luvun kulttuuripoliittisen strategiatyön tärkeimpänä ideologisena innoittaja oli edelleen taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelmatyö tao. Siitä edistyneistä laajoista näkökulmista merkittäviä olivat muun muassa edellisen hallituskauden luovuusstrategiaprosessi sekä eri ministeriöiden välinen kulttuurivientihanke. Luovuusstrategia ei saanut jatkuvuutta, mutta kulttuurivientihanke on kiitettävästi avannut ovia kulttuurin monihallinnolliseen resursointiin. Toimintarahoitukseltaan vuosi 2008 oli taidetoimikunnille varsin vaatimaton, suurelta osin jopa nollakasvun vuosi. Mutta vaikka taiteenedistämisen apurahoitus ei suoranaisesti juuri kasvanut, tapahtui muutamia jo pitkään odotettuja läpimurtoja. Näistä tärkeimmät olivat apurahojen eläke- ja sosiaaliturvauudistuksen toteuttaminen sekä taiteilija-apurahojen määrän lisääminen. Ministeri Wallin paljasti taidetoimikuntien juhlaseminaarin puheessaan, että taiteilijoiden työskentelyapurahat kasvavat lukumääräisesti 50:llä seuraavan vuoden alusta alkaen. Uudistus olikin todella jo tarpeen, sillä apurahojen määrällinen taso luotiin jo 1980-luvun alkupuolella. Kuitenkin eräs keskeisimmistä resurssien lisäyksistä, ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän lisäämi- 6

7 Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste opetusministeriön kulttuuripoliittisessa strategiassa. nen, jäi toimintavuonna edelleen toteutumatta. Taiteenedistämisen resurssien kasvu oli varsin pientä. Kaikkien taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan oli yhteensä 25,3 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 24,5 m ). Taiteelliseen työskentelyyn oli käytettävissä 12,4 m, taiteilijoiden ja työryhmien projekteihin 4,3 m ja yhteisöille 4,5 m. Alueellisten toimikuntien edistämisvarat olivat samat kuin edellisenä vuonna eli 4,1 m. Keskeisiä painopisteitä kaudelle ovat myös koulutuksen kysymykset opiskelijamäärinä ja sisällöllisenä arviointina. Erityisesti on arvioitu, myös muun muassa keskustoimikunnan tutkimusyksikön tutkimuksissa, taiteenalojen ammattikoulutuksen kehittymistä. Toimintavuonna 2008 keskustoimikunta esitti seminaareissaan huolensa erityisesti taide-, taito- ja ilmaisualojen asemasta peruskoulun yleissivistävässä koulutuksessa. Taiteen alueellinen saatavuus on edelleen keskeinen painopiste opetusministeriön kulttuuripoliittisessa strategiassa. Tärkeä osa uudistavaa kulttuurin aluepolitiikan arviointia on myös taiteen aluekeskusten, alueellisten taidetoimikuntien ja muun alueellisen kulttuuritoiminnan yhteistoimintojen puntarointi. Toimintavuonna keskustoimikunta lanseerasi opetusministeriölle selvitystyön yhteistoimintojen kartoittamiseksi. Taiteen soveltavan käytön edistäminen oli edelleen painopisteiden keskiössä. Taidetoimikuntien mukaan se vaatisi oman mallinsa sekä koulutukseen että rahoitukseen. Rahoituksen ratkaiseminen edellyttäisi uudenlaista monihallinnollisuutta, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ymmärtää toiminnan ennaltaehkäisevä luonne sekä kansanterveydelliseltä että syrjäytymistä ehkäisevältä kannalta. Taiteen keskustoimikunta esitti jo kansainvälisen arvioinnin lausunnossaan vuonna 2004, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten Suomeen tulisi perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen poliittisen päätöksenteon elin. Sen tehtävänä olisi etsiä poliittinen tahtotila julkisen vallan taiteen ja kulttuurin uusille resurssimahdollisuuksille, tiellä kohti luovan hyvinvointiyhteiskunnan konkretisoimista. Muista vuoden 2008 erityispainopisteistä mainittakoon monikulttuurisuuden näkyvämpi asema kulttuuripolitiikassa sekä lastenkulttuurin edistäminen. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö jatkoi hankkeita kummankin teeman edistämiseksi. Apurahojen ja avustusten hakemusmäärä kasvoi jonkin verran toimintavuonna. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsiteltäväksi hakemuksia saapui yli 9 300, joista eri hakijoita oli miltei Näistä noin sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Alueellisten taidetoimikuntien hakemusmäärä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi: kaikkiaan yli hakemusta. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen ja iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista (53 %) että saajista (50 %) on naisia, samoin sekä hakijoista (52 %) että saajista (55 %) noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Ruotsinkielisten apurahansaajien osuus (7 %) vastaa myös melko tarkkaan hakumäärää (6 %). Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Alle 35-vuotiaiden hakijoiden määrä (26 %), samoin kuin avustusten saajien määrä (21 %), on harmillisen pieni. Alueellisten taidetoimikuntien lukemat eivät järisyttävän paljon eroa 7

8 edellisistä: Apurahojen hakijoista naisia oli 58 %, saajia 55 %. Hakijoista yli puolet (56 %) oli alueen keskuksesta, saajista hiukan enemmän (60 %). Nuoria apurahan hakijoita (29 %) ja saajia (29 %) on suhteellisesti enemmän kuin valtion taidetoimikunnilla. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui valtion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taiteenedistämisen ja taiteilijatuen historian kartoittamiseen. Tutkimushankkeita olivat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tutkimuskohteena, taiteilija ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden taiteentuen kartoitus. Tilastoinnissa pyrittiin entistä seikkaperäisemmin kartoittamaan myös alueellisten taidetoimikuntien edistämistoiminta. Arsis-lehteen 4/2008 kirjattiin kaikki toimintavuoden aikana myönnetyt apurahat. Numero toimi jo muutamana vuotena käytössä olleena tapana antamassa historiankirjoituksellisen kokonaiskuvan valtion taidetoimikuntien ja Taiteen keskustoimikunnan taiteenedistämisen vuoden määrärahapäätöksistä. Vuoden viimeisessä numerossa olivat ensi kertaa mukana myös alueellisten taidetoimikuntien myöntämät apurahat ja avustukset. Arsiksen vuoden 2008 ensimmäinen numero käsitteli hallinnonuudistusta, toisen teemana oli kulttuuripolitiikan tutkimustoiminta ja numero kolme oli englanninkielinen teemanumero taidetoimikuntien 40-vuotisesta historiasta. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (ifacca) ja Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. ifaccassa jatkoi puheenjohtajana suomalaisjäsen, keskustoimikunnan edellinen puheenjohtaja Risto Ruohonen. Ars Baltica -verkostossa jatkettiin toiminnan uudelleenarviointia, mutta mitään radikaalia uutta toimintamallia ei löydetty. Apuraha- ja avustustoiminnassa on välitöntä kansainvälisyyttä tukevaa merkitystä erityisesti matka-avustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, mutta nykyään varsin usein myös taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla. Kulttuurivientihankkeen osalta eri raporteissa mainittu keskustoimikunnan matka-apurahojen ja residenssitoiminnan avustusten merkittävä kasvu ei toteutunut vielä toimintavuonna. Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana jo kauden toimineena jätin toisen kauteni vuotta ennen määräaikaa, koska siirryin Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professoriksi vuoden 2009 alusta. Hannu Saha puheenjohtaja 8

9 Taiteen keskustoimikunta Puheenjohtaja Hannu Saha Kaustinen Varapuheenjohtaja Riitta Seppälä johtaja, Helsinki Jäsenet Umayya Abu-Hanna kirjailija, toimittaja, Helsinki Antonio Altarriba keraamikko, Lappeenranta Anna Brunow arkkitehti, Helsinki Hannu Castrén kuvataiteilija, kriitikko, Jyväskylä Johanna Laakkonen filosofian lisensiaatti, Nurmijärvi Jukka-Pekka Laakso festivaalijohtaja, Tampere Vivan Lygdbäck kulttuuripäällikkö, Vaasa Hanna Nurminen toiminnanjohtaja, Merimasku Pertti Paltila asiamies, Tampere Arto Seppälä kirjailija, Tampere Juhani Tuominen professori, Rovaniemi Pekka Vapaavuori musiikin tohtori, Kuopio Anna Vilkuna filosofian maisteri, Jyväskylä Sihteeri Jarmo Malkavaara pääsihteeri ( saakka) Esa Rantanen pääsihteeri ( alkaen) 9

10 Taidetoimikuntien organisaatio Valtion taidetoimikunnat Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muotoilu Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Tanssitaide Valokuvataide TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Keskustoimikunnan jaostot Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahajaosto Lastenkulttuuri Mediataide Residenssi Sirkustaide Säveltaiteen kirjastoapurahajaosto Viestinnän ja tiedotuksen kehittämisjaosto KIRJAILIJOIDEN JA KÄÄNTÄJIEN KIRJASTOAPURAHALAUTAKUNTA KUVATAITEEN NÄYTTÖAPURAHA- LAUTAKUNTA VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNTA ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Oulun lääni Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 10

11 Taiteen keskustoimikunnan hallintotoimisto 2008 Puheenjohtaja Hannu Saha Pääsihteeri Jarmo Malkavaara ( saakka) Esa Rantanen ( alkaen) Aluepäällikkö Arja Laitinen ( alkaen) Kehittämispäällikkö Esa Rantanen ( saakka) Seppo Kauhanen ( alkaen) Taidesihteerit Ansa Aarnio Erika Hyyryläinen Mari Karikoski Seppo Kauhanen ( saakka) Kirsi Väkiparta Amanuenssi Heli Ahmio Tiedottaja Paula Haikarainen Suunnittelijat Tiina Halttunen ( saakka) Maikki Lindfors Anni Tappola Osastosihteerit Birgit Kaistinen Silja Kulmala Anna-Mari Lihavainen Merja Luntiala Siviilipalvelusmies Henri Hosio ( saakka) Toimistosihteeri Henri Hosio ( alkaen) Anna-Leena Laurila ( ) Korkeakouluharjoittelija Anna-Leena Laurila

12 Taiteen akateemikot vuonna 2008 Paavo Haavikko kirjailija (s. 1930, k. 2008) Outi Heiskanen taidegraafikko Aki Kaurismäki elokuvaohjaaja Ralf Långbacka teatteriohjaaja Juha Leiviskä arkkitehti Veijo Meri kirjailija Vuokko Nurmesniemi tekstiili- ja muotitaiteilija Jorma Panula kapellimestari 12

13 Taiteilijaprofessorit vuonna 2008 Elokuvataide Matti Ijäs elokuvaohjaaja Kirjallisuus Risto Ahti kirjailija Olli Jalonen kirjailija Kersti Juva suomentaja Kuvataide Juho Karjalainen taidegraafikko Muotoilu Hannu Kähönen teollinen muotoilija Näyttämötaide Kaisa Korhonen ohjaaja Rakennustaide Mikko Heikkinen arkkitehti Olavi Koponen arkkitehti Säveltaide Kaija Saariaho säveltäjä Maria Kalaniemi muusikko, säveltäjä Tanssitaide Alpo Aaltokoski tanssitaiteilija Kenneth Kvarnström koreografi Valokuvataide Ulla Jokisalo taiteilija

14 Tutkimusyksikön toiminta vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö toimii Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien yhteydessä tehtävänään taide- ja kulttuuripolitiikan alan tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntija-palveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuoden 2008 tutkimus- ja julkaisutoiminta painottui valtion taidepoliittisen tuen kehitykseen ja vaikuttavuuteen sekä taidepolitiikan ja taiteilijatuen historiaan. Tutkimushankkeita olivat taiteilija-apurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden tuki taiteelle. Yksikössä laadittiin myös vuosittaiset seurantatilastot toimikuntien tuesta taiteelliseen toimintaan. Valtion taiteilijatuen vaikuttavuutta selvitetään Pauli Rautiaisen tutkimuk sessa, joka kohdistuu kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen saaneiden tilanteeseen ja käsityksiin apurahajärjestelmän toimivuudesta (Emme ole voineet tänä vuonna...). Apurahajärjestelmän toimivuutta historiallisesta näkökulmasta tar- kastellaan Rautiaisen tutkimuksessa Suomalainen taiteilijatuki, jossa käydään läpi taiteilijatuen määrä, muutokset ja painopisteet noin 40 vuoden ajalta. Rautiainen osallistui myös Taiteen keskustoimikunnan juhlakirjan kirjoittamiseen toisena tekijänä ( Jokinen Rautiainen: Taiteen edistämistä varten. Taidetoimikunnat 40 vuotta). Paula Karhusen kertomusvuonna raportoitu tutkimushanke käsittelee valtion tanssitaidetoimikunnan myöntämän tanssin produktiotuen kehitystä lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta. Projektissa tarkasteltiin produktiotuen määrärahojen sekä hakijoiden ja saajien määrää vuosien 1991 ja 2008 välisenä aikana. Niin ikään kyselyaineiston perusteella kartoitettiin yli 70 produktion rahoitusta, henkilökunnan määrää, esitysmääriä ja työaikaa. Kyselyyn vastanneiden alan ammattilaisen näkemysten avulla valotettiin tukimuodon merkitystä ja myöntöprosessia. Yksikkö on seurannut yksityisen sektorin yritysten ja säätiöiden tukea taiteelle ja kulttuurille 1980-luvulta alkaen. Kertomusvuonna tarkasteltiin säätiöiden tukea taiteelle ja siinä tapahtuneita muutoksia Pekka Oeschin selvityksessä, joka kartoitti säätiöiden tukitoimia vuosina 2001 ja Lastenkulttuurin tukipolitiikan kehitystä selvitettiin Kaija Rensujeffin ja Anna Anttilan tutkimushankkeessa, joka kohdistui erityisesti Taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaoston 20-vuotiseen toimintaan ja lastenkulttuurin edistämisen määrärahojen kehitykseen 14

15 Tutkimushankkeita olivat taiteilijaapurahojen vaikuttavuus, lastenkulttuuri tukikohteena, taiteilijat ja monikulttuurisuus, tanssin produktiotuen kehitys ja vaikutukset sekä säätiöiden tuki taiteelle. ja jakautumiseen. Tutkimusraportti ilmestyi vuoden 2009 alussa. Yksikkö osallistui kertomusvuonna Suomen Akatemian rahoittamaan radiomusiikin muutoksia käsittelevään tutki mushankkeeseen radiomusiikin sääntelyä eri maissa koskevalla selvityksellä. Tutkimusraportti ilmestyy vuoden 2009 alkupuoliskolla. Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus -hankkeessa selvitettiin erityisesti taiteilijatuen osalta niiden apurahan hakijoiden tilannetta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Erillisenä osahankkeena projektiin liittyy saamelaistaiteilijoiden tukea koskeva selvitys. Molemmat hankkeet raportoidaan vuoden 2009 aikana. Tilastotiedotteita-sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007, joka käsittelee Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan tuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä ruotsinkielisten osuuksia apurahan hakijoista ja saajista. Yksikön tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuskonferensseihin. Paula Karhunen esitti tutkimuspaperinsa Dances without payment? Contemporary dance productions and the role of state support in Finland kansainvälisessä kulttuuripolitiikan tutkijoiden konferenssissa (iccpr) Istanbulissa. Kaija Rensujeff piti Lapsuuden tutkimuksen päivillä esitelmän Lastenkulttuurin apurahat ja erityisavustukset: tekijät, hankkeet ja lasten rooli. Tutkija Anna Anttila esitteli Tyttötutkimuspäivillä paperinsa Romanttinen tyttökulttuuri. Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Yksikön tutkijat pitivät vuoden aikana myös luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, valtionhallinnon ja kulttuurialan laitoksissa ja organisaatioissa sekä alan kotimaisissa ja kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu nidettä, ja sinne tulee 150 kotija ulkomaista kulttuurialan aikakausja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 206 nimekkeellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen arsca-tietokantaan, joka on osa korkeakoulukir jastojen yhteistä linda-tietokantaa. Kirjasto vastasi myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelusta ja myynnistä. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen arlis/norden-järjestön toimintaan ja järjestön vuosikonferenssiin Islannissa. Vuosikonferenssin teemana oli Art libraries: Access to Legacy. paula karhunen tutkimusyksikön päällikkö ( ) 15

16 Vuoden 2008 julkaisut TUTKIMUSYKSIKKÖ 2008 Tutkimusyksikön päällikkö Merja Heikkinen Paula Karhunen (ma ) pauli rautiainen: Suomalainen taiteilijatuki. Valtion suora ja välillinen taiteilijatuki taidetoimikuntien perustamisesta tähän päivään. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 34. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki pekka oesch: Säätiöiden tuki taiteille 2001 ja Tilastotietoa taiteesta n:o 38. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki paula karhunen: Tanssiproduktioiden tuki ja tuotantoehdot. Valtion produktiotuen kehitys ja merkitys Tilastotietoa taiteesta no 39. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki pauli rautiainen: Emme ole voineet tänä vuonna... Kielteisen taiteilijaapurahapäätöksen vuodelle 2006 saaneiden taiteellinen toiminta ja heidän arvionsa taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuudesta. Työpapereita - Working Papers n:o 46. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki paula karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2007 Support granted by the Arts Councils Tilastotiedote 1/2008. Taiteen keskustoimikunta. Helsinki Tutkijat Anna Anttila ( ) Paula Karhunen Pauli Rautiainen ( ) Kaija Rensujeff Suunnittelija (kirjasto, julkaisut) Satu Lindberg (virkavapaalla ) Anna Anttila ( ) 16

17 Centralkommissionen för konst Ordförandens översikt De strukturella förändringarna gällande förvaltningsreformen, stipendiesystemet och verksamhetens 40-års jubileumsår lade sin prägel på år 2008 och de genomförda aktiviteterna. Dessutom kunde vi glädja oss åt att flera mål, som länge hade förberetts, nu uppnåddes. Av dessa kan nämnas bland annat stipendiernas pensions- och socialskydd samt 50 nya arbetsstipendier som tillkom från början av år Dessa helhetslösningar nåddes lämpligt till jubileumsårets ära. Den internationella utvärdering som hade inletts år 2004 i konstkommissionerna och de rapporter som utarbetats på basis av den i konstkommissionernas utvecklingsgrupper fungerade som katalysatorer för de regionala konstkommissionerna och möjliggjorde en integration på central nivå också i fråga om förvaltningen. Fastän man under föregående år hade varit tvungen att förbereda reformen med stor brådska, lyckades man utan större praktiska problem integrera förvaltningen i kommissionssystemet från början av verksamhetsåret. Som resultat av den förenhetligade förvaltningen kom till sist en enhetlig och helgjuten riksomfattande organisation till stånd, som också för undervisningsministeriets del garanterar det centrala målet för konstpolitiken, en jämbördig tillgång till konst för alla. Den andra stora strukturella förändringen under verksamhetsåret 2008 var en koncentration av olika stipendieformer som hade spjälkts upp på ett olyckligt sätt. Mångfalden av stipendieformer det hade uppstått totalt 40 olika stipendieformer under årens lopp koncentreras från och med år 2009 till fyra huvudgrupper: arbets- och projektstipendier till enskilda konstnärer och verksamhetsoch specialstöd till samfund. Ett centralt drag i förnyelsen var en större frihet för de sökande, då man i stället för stipendier som noggrant definierats till sitt ändamål nu har möjlighet att utforma ansökningarna utan restriktioner. Ett mål för förnyelsen är också, att locka fältet till nya former av kreativitet. De nämnda stora strukturförändringarna var viktiga vägvisare under konstkommissionernas 40-års jubileumsår. Egentliga evenemang för jubileumsåret var bland annat ett festseminarium och i samband med det en festsoaré, samt det redaktionella arbetet med historiken och det internationella temanumret av Arsis. Under jubileumsåret kunde man vid seminarier och i festtal konstatera, att fastän det finländska systemet för konstfrämjande har bevarats till sina huvuddrag under 40 år, så har det under årens lopp utvidgats, kompletterats och kunnat reagera på förändringar i konstlivet. Konstkommissionernas strävan till proaktivitet och en känsla för varifrån vinden blåser, har bland annat möjliggjort ett svar på utmaningarna i ett mångkulturellt perspektiv. 17

18 Verksamhetsåret 2008 var det andra året av en treårsperiod. För hela perioden söktes inspiration för konsten och kulturen i ett nära förflutet, och nya synsätt utvecklades. Den viktigaste inspirationskällan för 2000-talets kulturpolitiska strategiarbete var vidare det konst- och konstnärspolitiska programmet tao. Beaktansvärda och breda perspektiv som öppnade sig i detta program var bland annat den förra regeringsperiodens process för kreativa strategier, samt det kulturexportprojekt som genomförs i samarbete mellan flera ministerier. Den kreativa strategin fick inte någon fortsättning, men kulturexportprojektet har på ett berömligt sätt öppnat dörrar för en gemensam resursering av kultur. Beträffande verksamhetens finansiering var år 2008 rätt anspråkslöst för konstkommissionerna, som till stora delar hade en nolltillväxt. Men fastän stipendiefinansieringen för främjande av konst inte direkt växte, skedde några länge emotsedda genombrott. Av dessa var de viktigaste förverkligandet av det nya pensionsoch socialskyddet som är inbyggt i stipendierna, och ett ökat antal konstnärsstipendier. Minister Wallin avslöjade i sitt festtal vid konstkommissionernas festseminarium, att antalet arbetsstipendier för konstnärer växer med 50 st. från år Förnyelsen var verkligen nödvändig, för antalet arbetsstipendier fastställdes redan i början av 1980-talet. Ett centralt resurstillskott, utökning av antalet extraordinära konstnärspensioner, förblev dock oförverkligat under året. Resurstillväxten för främjande av konst var mycket liten. Det sammanlagda stödet för alla konstkommissioner till konstnärlig verksamhet uppgick till 25,3 miljoner euro (föregående år 24,5 m ). För konstnärligt arbete fanns 12,4 m disponibelt, för konstnärers och arbetsgruppers projekt 4,3 m. De regionala konstkommissionerna hade 4,1 m för främjande av konst, d.v.s. samma belopp som föregående år. Också utbildningsfrågorna hörde till de centrala tyngdpunkterna under perioden Utbildningsfrågorna inom konstområdena är synnerligen aktuella med hänsyn till både antalet studerande och utvärdering av studieinnehållet. Man har också i centralkommissionens forskningsenhet särskilt utvärderat utvecklingen i fråga om yrkesutbildning på olika konstområden. Under verksamhetsåret 2008 gav centralkommissionen vid seminarierna uttryck för bekymmer särskilt över situationen i den allmänbildande grundskolan på områdena konst, färdigheter och gestaltningsförmåga. Tillgång till konst på regional nivå är fortfarande en tyngdpunkt i undervisningsministeriets kulturpolitiska strategi. En viktig del i utvärderingen av regional kulturpolitik är vidare avvägningen mellan regionala konstcentra och regionala konstkommissioner samt övriga gemensamma satsningar i regionerna. Under verksamhetsåret lanserade centralkommissionen för undervisningsministeriet en utredning för att kartlägga gemensamma aktiviteter. Främjandet av en tillämpad användning av konst var fortfarande en viktig tyngdpunkt. Enligt konstkommissionerna skulle detta kräva en egen modell både i fråga om utbildning och finansiering. För att lösa finansieringen behövs en ny förvaltningsmodell med flera involverade parter. Speciellt borde social- och hälsovårdsministeriet inse verksamhetens förebyggande natur både med tanke på folkhälsan och preventivt mot diskriminering. Statens centralkommission framförde redan i sitt utlåtande rörande den internationella utvärderingen år 2004 att Finland borde grunda ett organ för utveckling och 18

19 resursering av stora helheter på kulturområdet som skulle motsvara statens forsknings- och teknologiråd och som skulle ledas av statsministern, för politiskt gränsöverskridande beslut. Dess uppgift skulle vara att söka politisk vilja att skaffa fram nya offentliga resurser till konst och kultur på vägen till ett konkretiserat kreativt välfärdssamhälle. Av övriga speciella tyngdpunkter år 2008 kan nämnas en synligare ställning för det kulturpolitikens mångkulturella dimensioner och främjandet av barnkultur. Forskningsenheten vid statens centralkommission fortsatte de projekt som ansluter till dessa två temata. Det ansökta beloppet för stipendier och bidrag steg något under verksamhetsåret. Ansökningarna till statens centralkommission, statens konstkommissioner och stipendienämnderna uppgick till mer än 9300 st., av vilka nästan 6000 kom från separata ansökare. Av dessa fick ungefär 3000 ett positivt beslut på sin ansökan. Antalet ansökningar till de regionala konstkommissionerna var något färre än föregående år: i allt över 4300 ansökningar. Beträffande rättvisa beslut i fråga om kön, region, språk och ålder kan man vara rätt nöjd. Drygt hälften av 19

20 både ansökarna (53 %) och stipendiemottagarna (50 %) är kvinnor, och av ansökarna (52 %) och mottagarna (55 %) bor över hälften i huvudstadsregionen. Andelen svenskspråkiga mottagare (7 %) motsvarar också rätt noggrant antalet ansökningar (6 %). Andelen unga ansökare och stipendiemottagare är fortfarande liten, bara en fjärdedel. Andelen ansökare under 35 år (26 %) liksom andelen stipendiemottagare (21 %) är retsamt liten. Siffrorna för de regionala konstkommissionerna skiljer sig inte drastiskt från de föregående: andelen kvinnor uppgick till 58 %, mottagarna till 55 %. Av de sökande kom över hälften (56 %) från regionens centrum, och av mottagarna något mer (60 %). Andelen unga stipendieansökare (29 %) och mottagare (29 %) är i proportion större än vid statens konstkommissioner. I verksamheten vid statens centralkommissions forskningsenhet betonades utvecklingen och effekterna av statens konstpolitiska stöd, konstfrämjandet och en kartläggning av konstnärsstödets historia. Forskningsprojekten rörde konstnärsstipendiernas effekt, barnkulturen som forskningsområde, konstnären och det mångkulturella, utvecklingen och betydelsen av produktionsstödet för dansen och en kartläggning av stiftelsernas stöd till konstområdet. I det statistiska arbetet försökte man noggrannare än tidigare kartlägga även hur de regionala konstkommissionerna förkovrades. I tidningen Arsis 4/2008 förtecknades alla stipendier som beviljats under året. Numret följde en praxis som tillämpats redan under några år att ge en historisk helhetsbild av statens konstkommissioners och centralkommissionens beslut om bidrag för konstfrämjandet under året. I årets sista nummer inkluderades för första gången också de stipendier och bidrag som beviljats av de regionala konstkommissionerna. Arsis första nummer år 2008 behandlade förvaltningsreformen, det andra numrets tema var kulturpolitisk forskning och nummer tre var ett engelskspråkigt temanummer om konstkommissionernas 40-åriga historia. I den internationella verksamheten vid centralkommissionen för konst var det kontinuerliga temat kommissionens deltagande i International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (ifacca), organisationen Ars Baltica och forskningsenhetens internationella arbete. I ifacca fortsatte en finländsk medlem som ordförande, centralkommissionens tidigare ordförande Risto Ruohonen. I nätverket Ars Baltica fortsatte en omprövning av verksamheten, men någon radikalt ny verksamhetsmodell hittades ej. I stipendie- och bidragsverksamheten har de direkta internationella kontakterna en stödjande funktion i synnerhet för resebidragen och residentverksamheten, men numera också i fråga om konstnärers arbets- och projektstipendier. Kulturexportprojektet har i olika rapporter nämnt att en anmärkningsvärd tillväxt av resestipendier och bidrag för residensverksamhet skulle bli aktuell i centralkommissionen för konst, men detta förverkligades inte ännu under detta verksamhetsår. Som ordförande i statens centralkommission avslutade jag min andra period ett år i förtid, eftersom jag utnämndes till professor i folkmusik vid Sibelius-Akademin från början av år hannu saha Ordförande 20

21 Forskningsenhetens verksamhet år 2008 Forskningsenheten vid statens centralkonstkommission verkar i samarbete med central kommissionen och konstkommissionerna, med uppgift att bedriva forskning på konst- och kulturpolitikens område. Enheten bedriver och understöder forskning inom denna sektor, erbjuder konstförvaltningen och konstfältet experttjänster och deltar i det internationella samarbetet på det kulturpolitiska forskningsområdet. Forskningsenheten ger ut fyra publikationsserier och upprätthåller ett kulturpolitiskt bibliotek, öppet för allmänheten. Forsknings- och publikationsverksamheten koncentrerade sig under år 2008 på utvecklingen och effekterna av statens konstpolitiska stöd samt på konstpolitikens och konstnärsstödets historia. Man genomförde forskningsstudier gällande konstnärsstipendiernas effekter, barnkulturen som stödområde, konstnärerna och det mångkulturella, utvecklingen och effekterna av produktionsstödet för dans och stiftelsernas stöd till konsten. I enheten genomfördes också en årlig uppföljningsstatistik över konstkommissionernas stöd för konstnärlig verksamhet. Effekterna av statens konstnärsstöd utreddes i en studie av Pauli Rautiainen, som gällde dem som fått avslag på sin ansökan om konstnärsstipendium, deras situation och uppfattning om hur stipendieord- ningen fungerar Emme ole voineet tänä vuonna... (Detta år har vi tyvärr inte kunnat ) Stipendieordningens ändamålsenlighet i ett historiskt perspektiv granskades i Rautiainens studie Suomalainen taiteilijatuki (Det finländska stödet till konstnärer), i vilken man genomgår antalet stipendier, förändringar och tyngdpunkter under en period om cirka 40 år). Rautiainen deltog också som en av författarna till Statens centralkommissions festskrift Jokinen-Rautiainen: Taiteen edistämistä varten. Taide-toimikunnat 40 vuotta. ( Jokinen-Rautiainen: Med uppgift att stöda konsten. Konstkommissionerna 40 år). Paula Karhunens forskningsprojekt under verksamhetsåret gällde utvecklingen av de projektstöd till dans som utgavs av danskonstkommissionen under en period om inemot tjugo år. I projektet granskades produktionsstödens belopp och antalet stipendieansökare och -mottagare under åren mellan 1991 och Med hjälp av enkäter kartlade man dessutom över 70 produktioner, antalet anställda, föreställningar och arbetstider. Med hjälp av de synpunkter som framlades av professionella på dansens område belystes stödformens betydelse och bevillningsprocessen. Enheten har följt upp den privata sektorns företagens och stiftelsernas stöd till konst och kultur från och med 1980-talet framåt. Under verksamhetsåret granskades stiftelsernas stöd till konsten och de förändringar som ägt rum i en utredning av Pekka Oesch, som kartlade stöden för åren 2001 och

22 Utvecklingen av stödpolitiken i fråga om barnkultur utreddes i ett forskningsprojekt som genomfördes av Kaija Rensujeff och Anna Anttila. Utredningen gällde speciellt barnkulturenheten vid statens centralkommission, dess 20-åriga verksamhet och hur stödbeloppen har utvecklats och fördelats. Forskningsrapporten publicerades i början av år Enheten deltog under verksamhetsåret i ett forskningsprojekt finansierat av Finlands Akademi om förändringar i radions musikutbud med en utredning om regleringen av radiomusik i olika länder. Forskningsrapporten utkommer under början av år I projektet Taiteilijatuki ja monikulttuurisuus (Konstnärsstödet och det mångkulturella) klarlades situationen för konstnärer vilkas modersmål är ett annat än finska och svenska gällande konstnärsstödet. Som ett särskilt delprojekt ingår en utredning av stödet till samiska konstnärer. Bägge projekten rapporteras under år I serien statistiska meddelanden publicerades den årliga uppföljningsstatistiken Taidetoimikuntien myöntänä tuki 2007 (Stöd beviljat av konstkommitteerna 2007), som gäller det stöd som statens centralkommission, statens konstkommissioner och stipendienämnderna och de regionala konstkommissionerna delade ut för konstnärlig verksamhet. I statistiken granskas fördelningen av stödet till olika konstformer och regioner, samt andelen stipendieansökingar och beviljade stipendier bland annat till unga, kvinnor, konstnärer bosatta i huvudstadsregionen och svenskspråkiga konstnärer. Enhetens forskare deltog under året i nationella och internationella forskningskonferenser. Paula Karhunen presenterade sin forskningsrapport Dances without payment? Contemporary dance production and the role of state support in Finland vid den internationella konferensen för kulturpolitiska forskare (iccpr) i Istanbul. Kaija Rensujeff höll på Forskningsdagar kring barndomen (Lapsuuden tutkimuksen päivät) ett anförande kallat Stipendier och specialstöd för barnkultur: aktörer, projekt och barnens roll (Lastenkulttuurin apurahat ja erityisavustukset: tekijät, hankkeet ja lasten rooli). Forskare Anna Anttila presenterade på Flickforskningsdagarna (Tyttötutkimuspäivät) sin rapport Romanttinen tyttökulttuuri (Den romantiska flickkulturen). 22

23 Enheten producerade också statistik och annat informationsmaterial till massmedia samt till konstförvaltningen och aktörer på konstfältet hemma och utomlands. Enhetens forskare gav också under året föreläsningar och höll anföranden för utbildningsenheter, statsförvaltningen, kultur-institutioner och organisationer. Det kulturpolitiska bibliotek som upprätthålls av enheten är öppet för allmänheten. Till samlingarna hör 7778 band, och biblioteket mottar 150 kulturpolitiska tidskrifter och informationsblad. Samlingen utökades under året med 206 titlar. Samlingarna ingår i databasen arsca som är gemensam för konsthögskolorna och Statens centralkonstkommission och som utgör en del av databasen linda, högskolebibliotekens gemensamma databas. Biblioteket svarade också för distributionen och försäljningen av forskningsenhetens publikationer. Planerare Satu Lindberg representerade enheten både i arbetsgruppen för Finlands vetenskapliga biblioteksförenings konstbibliotek och i organisationen för de nordiska konstbiblioteken arlis/norden. Hon deltog i arlis årliga konferens på Island. Konferensens tema var Art libraries: Access to Legacy. paula karhunen Forskningsenhetens chef ( ) FORSKNINGSENHETEN 2008 Forskningsenhetens chef Merja Heikkinen Paula Karhunen (tidsb ) Forskare Anna Anttila ( ) Paula Karhunen Pauli Rautainen ( ) Kaija Rensujeff Planerare Satu Lindberg (tjänstledig ) Anna Anttila ( ) 23

24 TILASTOJA 24

25 Taulukko 1. Taiteen keskustoimikunnan tuki vuonna 2008 tukimuodot ja summat VALTION TAIDETOIMIKUNNAT Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat) 12,4 milj. Kirjastoapurahat * Kuvittajien kirjastoapurahat Näyttöapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Taiteilija-apurahat ** Taiteilijaprofessuurit Valtionpalkinnot *** Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) 4,3 milj. Elokuvakulttuurin tuki Kohdeapurahat Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki Kuvataiteen julkaisutuki Kuvataiteen näyttelytoiminta Lastenkulttuurituki Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot Matka-avustukset sekä residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta Media-, sirkus ja monitaidetuki Muotoilun projektituki Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Rakennustaiteen edistäminen Tanssikulttuurin tuki Tanssiproduktioiden tuki Valokuvataiteen produktiotuki Valokuvateosten laatutuki Yhteisöille 4,5 milj. Alueellinen valokuvatoiminta Alueelliset elokuvakeskukset Alueoopperat Elokuvan laatutuki Kirjallisuuden projektituki Konserttitoiminnan edistäminen Musiikkikilpailut Musiikkileirit ja mestarikurssit Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit Rahoituslain ulkopuoliset teatterit **** Sävellystilaukset ,2 milj. ALUEELLISET TAIDETOIMIKUNNAT Työskentelyapurahat Kohdeapurahat Valtionavustukset Palkinnot Läänintaiteilijat ,1 milj. KAIKKI YHTEENSÄ * Josta tietokirjailijoille ** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot **** Sisältää sirkustaiteen tukemiseen. 25,3 milj. 25

26 Taulukko 2. Valtion taide- ja kulttuuribudjetti, veikkausvoittovarat sekä taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2008 euro milj. Valtion budjetti: taide ja kulttuuri 426,4 Veikkausvoittovarat taiteen tukemiseen* 189,2 Valtion taidetoimikuntien tuki** 21,2 Alueellisten taidetoimikuntien tuki 4,1 Taiteen keskustoimikunnan tuki kokonaisuudessaan*** 25,3 Taidetoimikuntien tuen (25,3 milj. ) osuus valtion taidebudjetista 6 % * Sisältää kirjastot 28,2 milj.. ** Sisältää taiteen keskustoimikunnan ja apurahalautakunnat. *** Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat sekä alueelliset taidetoimikunnat. Lähde: Valtion talousarvio tae/2008/frame_2008.html, opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan apuraharekisteri (HARAVA), alueelliset taidetoimikunnat. Taulukko 3. Valtion taidetoimikuntien* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2008 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat (yhteenveto taulukosta 1) % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn % josta taiteilija-apurahat** % Projekteihin % Yhteisöille % Kaikki tukimuodot yhteensä *** *** 44 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taiteenalakohtaiset taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Apurahaa haettu vuonna *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. Taulukko 4. Alueellisten taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2008 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat (yhteenveto taulukosta 1) % hakijoista Työskentelyapurahat % Kohdeapurahat* % Valtionavustukset % Kaikki tukimuodot yhteensä ** ** 29 % * Sisältää myös matka-apurahat (Pirkanmaa) ** Päällekkäisyydet poistettu. 26

27 Kuvio 1. Valtion taidetoimikunnille* osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apuraha lautakunnat ja -jaostot Kuvio 2. Alueellisille taidetoimikunnille osoitettujen hakemusten* määrä (kpl) vuosina * Sisältää apurahat ja valtion avustukset

28 Taulukko 5. Taiteen keskustoimikunnan tuen jakautuminen (%) taiteenaloittain vuonna 2008 Taiteenala Valtion Alueelliset Yhteensä taidetoimikunnat taidetoimikunnat Kirjallisuus 23 % 9 % 21 % Kuvataide 18 % 27 % 20 % Näyttämötaide 12 % 18 % 13 % Säveltaide 14 % 10 % 13 % Elokuvataide 7 % 3 % 7 % Tanssitaide 7 % 7 % 7 % Taideteollisuus 5 % 10 % 6 % Muu* 4 % 8 % 5 % Valokuvataide 5 % 6 % 5 % Rakennustaide 2 % 1 % 2 % Arvostelijat 1 % * 1 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 21,2 milj. 4,1 milj. ** 25,3 milj. * Ryhmä muu sisältää taiteenaloittain luokittelemattomat/taiteidenväliset sekä sirkustaiteen (osuus koko tuesta 0,3 %) ja mediataiteen (0,7 %). Alueellisten taidetoimikuntien osalta myös arvostelijat on sijoitettu ryhmään muu tuen pienuuden vuoksi. Lisäksi alueellisten taidetoimikuntien nimeämät alat lastenkulttuuri, tapahtumat, saamelaiskulttuuri on sijoitettu ryhmään muu. ** Lisäksi alueelliset taidetoimikunnat käyttivät taiteen edistämisen hankkeisiin vuonna 2008 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (ml. vuoden 2007 siirtomääräraha 0,3 milj. ). Kuvio 3. Taiteen keskustoimikunnan tuki tukimuodoittain vuonna 2008 (yht 25,3 milj. ) Alueellisten taidetoimikuntien tuki 16,2 % Yhteisöille myönnettävä tuki 17,7 % Valtionpalkinnot 0,9 % Valtion taiteilijaapurahat 31,5 % Taiteilijaprofessuurit 2,1 % Kirjasto- ja näyttöapurahat 14,5 % Kohdeapurahat ja muut projektituet 17,2 % 28

29 Taulukko 6. Valtion taidetoimikuntien* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2008 Taulukko 7. Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna 2008 % hakijoista % tuen saajista Naiset 52,7 % 50,2 % Pääkaupunkiseutu 52,2 % 54,7 % Ruotsinkieliset 6,8 % 6,4 % Äidinkieli muu 3,7 % 3,1 % Alle 35-v. 25,7 % 21,0 % LKM** * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. % hakijoista % tuen saajista Naiset 57,8 % 55,2 % Alueen keskuskaupunki* 55,6 % 59,8 % Alle 35-v. 29,2 % 28,8 % LKM** * Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku. ** Yksityishenkilöt, ikää koskevat hakijoiden tiedot N = Äidinkieltä ei kysytä kaikkien alueellisten taidetoimikuntien hakemuslomakkeissa. Taulukko 8. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2008 hakemuksia määräraha Taiteilijaeläkkeet 502 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuva-festivaalit ** Elokuva-alan järjestöt Kirjallisuuden ostotuki *** Kirjailijajärjestöt Taidekoulut Kuvataidejärjestöt Harrastajateatterijärjestöt Ammattiteatterijärjestöt Säveltaiteen harrastustoiminta Musiikki-instituutit Säveltaidejärjestöt Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt Tanssialan järjestöt Valokuva-alan järjestöt Yhteensä * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä. 29

30 Taulukko 15. Talousarvion toteutumalaskelma v Talousarviotili siirtomäärärahasta määräraha käytetty vertailu vuodelta 2007 v v talousarvioon Toimintamenot josta tutkimus, kirjasto ja julkaisut alueelliset taidetoimikunnat Taiteilija- ja kohdeapurahat Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat Elokuvataiteen edistämiseen Kirjallisuuden edistämiseen Kuvataiteen edistämiseen Näyttämötaiteen edistämiseen Rakennustaiteen edistämiseen Säveltaiteen edistämiseen Taideteollisuuden edistämiseen Tanssitaiteen edistämiseen Valokuvataiteen edistämiseen Kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Kuvataiteen näyttöapurahat Taiteilijoiden valtionpalkintoihin Muuhun taiteen edistämiseen Tutkimus- ja julkaisutoimintaan Alueelliseen taiteen edistämiseen/ alueelliset taidetmk Alueelliseen taiteen edistämiseen/ alueelliset taidetmk

31 VALTION TAIDETOIMIKUNNAT JA LASTENKULTTUURIJAOSTO Elokuvataidetoimikunta Kirjallisuustoimikunta Kuvataidetoimikunta Muotoilutoimikunta Näyttämötaidetoimikunta Rakennustaidetoimikunta Säveltaidetoimikunta Tanssitaidetoimikunta Valokuvataidetoimikunta Lastenkulttuurijaosto Valtionpalkinnot

32 Valtion elokuvataidetoimikunta Elokuvan vuosi 2008 Suomalaiselle elokuvalle vuosi 2008 oli monessa mielessä menestyksellinen. Vuoden lopussa suomalainen pitkä animaatioelokuva levisi laajasti ulkomaille, ja monet muutkin elokuvat noteerattiin ulkomailla eri festivaaleilla. Elokuvan arvostus taiteiden joukossa lisääntyi, ainakin jos tarkastelemme eri taiteenlajien saamaa tuen kasvua. Toisaalta edelleenkin elokuva on Suomessa vain vähän arvostettua, jos mittarina käytetään julkisen tuen määrää ja vertailukohtana ovat muut Pohjoismaat. Elokuvien tuotanto on kallista ja jo kauan monet elokuvantekijät ovat kiinnittäneet huomiota paitsi elokuvataiteen tuen koko määrään myös yksittäisten produktioiden kireisiin budjetteihin. Elokuvien tuotanto on kuitenkin vain osa elokuvakulttuuria ja tuotannon ohella muitakin ongelmia on. Elokuvakulttuurin arvostuksesta maassamme kertoo hyvin se, että elokuvista ei juurikaan kirjoiteta sanomalehtien kulttuuriosastoissa, ja jos kirjoitetaan, kiinnitetään päähuomio tähtinäytteijöihin tai -ohjaajiin, ei elokuvateoksiin. Elokuva on myös tekniikan kehittymisen vuoksi murroksessa. Tekniikka muuttaa sekä elokuvien tekemistä että katselua. Elokuva on yhä enemmän muutakin kuin pitkiä näytelmäelokuvia: elokuviksi voidaan laajasti katsottuna lukea yhtä hyvin TV-ohjelmat tai internetiin tehdyt lyhyet amatööripätkätkin. Gallerioissa esitetään yhä enemmän liikkuvaa kuvaa, joka täyttää elokuvan tunnusmerkit ja joka rakentuu elokuvataiteen perinteille, Suomalaisen elokuvan tulevaisuuden ongelmat eivät ole vain suomalaisia ongelmia. Erityisesti pienillä kielialueilla ja pienissä maissa pohditaan hyvin samanlaisia kysymyksiä. Tarjotut ratkaisut ovat yleensä myös samoja; yleensä ensimmäisinä mainitaan kansainvälistyminen ja viennin tukeminen. Epäilemättä kansainvälistyminen on yksi mahdollisuus ja sitä on syytä tavoitella, mutta on tärkeä muistaa, että kansainvälistyminen on kahdensuuntainen ilmiö. Suomessa voidaan kehittää vahva ja omaleimainen elokuvakulttuuri ja lisätä elokuvien vientiä vain jos pidämme huolen siitä, että Suomessa on monipuolinen ja vahva elokuvakulttuuri kaikilla eri tasoilla. Suomalaisen elokuvan tukeminen vaatii, että tuetaan kansainvälistä tai kotimaista kaupallista menestystä tavaikka teosten tekijät määrittävätkin itsensä muiksi kuin elokuvan tekijöiksi. Elokuvan perinteinen levitysmuoto, elokuvateatteri, on sekin muutoksen kourissa. Esitystoiminnan digitoituminen ja elokuvien katsomisen keskittyminen isoihin kaupunkeihin ja yksiköihin sekä katsojien keskittyminen yhä harvempiin elokuviin muuttaa koko alan rakennetta. Vuoden lopussa opetusministeriö asetti selvitysmiehen tarkastelemaan elokuva-alan kokonaisuutta. On hyvä, jos selvityksen pohjalta päästään keskustelemaan kaikista alan ongelmista kokonaisuutena. Opetusministeriö asetti myös visuaalisten taiteiden asemaa pohtivan työryhmän, joka sekin varmasti pohtii osaltaan elokuvan asemaa visuaalisten taiteiden joukossa, vaikka elokuva jäikin työryhmän tehtävänasetannasta pois. 32