TALOUSARVIOESITYS 2008 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Taiteen keskustoimikunta TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN JA VALTION TAIDETOIMIKUNTIEN TALOUSARVIOESITYS 2008 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUS JA TULOSALUEET Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien toiminta-ajatuksena on Suomen taiteen edistäminen tukemalla luovaa ja esittävää taiteellista työtä, edistämällä taiteen tuntemusta ja taiteen harrastusta, harjoittamalla taiteen kannalta tärkeätä ajankohtaista tutkimusta sekä toimimalla valtion asiantuntijaeliminä taiteen alalla. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien toiminnan tulosalueita ovat: - yleinen taide- ja kulttuuripolitiikka, - taiteellisen työskentelyn edistäminen, - kulttuuriin osallistumisen edistäminen, - taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus ja tietopalvelu sekä - kansainvälinen vuorovaikutus. Näille tulosalueille asetettuja tavoitteita tarkastellaan suunnitelmakaudella toiminnan vaikuttavuuden, tuottavuuden, kehittymisen sekä toimintaan käytettyjen organisaation inhimillisten voimavarojen käytön kannalta. Tavoitteet ja niiden seuranta vahvistetaan opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan välisessä tulossopimuksessa. Tulosohjauksen kehitystyön eräänä tärkeänä haasteena on kehittää tuloksellisuuden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita. Koko hallinnonalan haasteena on kytkeä indikaattorit ennen muuta TAO-periaatepäätöksen tavoitteisiin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Taiteen keskustoimikunta hoitaa tehtäväänsä toimintaympäristössä, joka on kulttuurisilta merkityksiltään yhä tiheämpi ja samalla yhä voimakkaammin teknologisen kehityksen - erityisesti ns. tietoyhteiskuntakehityksen - leimaama. Toimintaympäristöä muokkaa myös globalisaatio ja vilkastuva kansainvälinen vuorovaikutus (mm. Euroopan unionin laajeneminen), jotka asettavat haasteita säilyttää ja vahvistaa kulttuurisia identiteettejä ja rooleja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Samalla syntyy haasteita kulttuurisen monimuotoisuuden käyttämiseen voimavarana, kulttuurisen tietoyhteiskunnan tehostuvaan toimintaan (mm. kulttuurisen sisältötuotannon kehittäminen ja tekijänoikeuskysymykset) sekä monipuoliseen aluekehitykseen. Näissä kaikissa myös kulttuurisen tasa-arvon edistäminen on tärkeä näkökulma. Taiteen koulutusjärjestelmien nopea kehitys puolestaan heijastuu monin tavoin taiteen tekemisen ja saavutettavuuden edellytyksiin. Näihin haasteisiin vastaaminen määrittelee alla esitettävät keskustoimikunnan toiminnan painopisteet. 1

2 TULOSTAVOITTEET Viimeaikainen valtionhallinnon tulosohjauksen kehittäminen edellyttää toimintojen ja tavoitteiden tarkastelua entistä enemmän myös suhteessa opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategisiin linjauksiin ja hallitusohjelman tavoitteisiin. Kytkennät tähän toimintaympäristöön tapahtuvat ennen muuta opetusministeriön tulosohjauksen kautta. Opetusministeriö on esittänyt lähivuosien kulttuuripoliittisina tavoitteinaan mm. - taiteen ja kulttuurin rahoituskehityksen turvaamisen - taiteen ja kulttuurin tarjonnan ja saavutettavuuden edistämisen - taide- ja taiteilijapolitiikan edistämisen (mm. TAO -periaatepäätös, TAISTO II) - alueellisen kulttuuritoiminnan vahvistamisen - kulttuuriperinnön säilymisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisen - sisältötuotannon ja tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisen toimivan tietoyhteiskunnan perustana - audiovisuaalisen tuotannon ja kulttuurin vahvistamisen - taiteen ja kulttuurin kansainvälisyyden edistämisen Valtion taidetoimikuntalaitoksen toiminnalle ja tavoitteiden asettelulle antaa erityistä painoarvoa valtioneuvoston taide- ja taiteilijapolitiikkaa koskeva periaatepäätös. Se asettaa tavoitteeksi Luovan hyvinvointiyhteiskunnan, jossa taide ymmärretään keskeisenä osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa - uuden tiedon, taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa tunnustetaan myös pysyvät kulttuuriset arvot. Taidetoimikuntalaitoksen taidepoliittisena lähtökohtana on, että taiteellisen työskentelyn edellytysten turvaaminen sekä taiteen ja yhteiskunnan välisen kontaktipinnan laajentaminen ovat kehityksen keskeisiä tekijöitä. Yleiseksi tavoitteeksi voidaan asettaa, että vuosikymmenen lopulla korkeatasoinen taiteemme tunnetaan nykyistä laajemmin kotimaassa ja kansainvälisesti ja että se vaikuttaa yhteiskunnassa entistä monipuolisemmin innovaatioperustan laajentajana ja kansalaisten hyvinvoinnin osana. Tämä edellyttää taiteen ja yhteiskunnan välisen suhteen moniulotteista arviointia ja kulttuurinäkökulman vahvistamista yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien tulostavoitteet vuodelle 2008 ja suunnitelmakaudelle ovat seuraavat: - korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa mm. jakamalla apurahoja ja avustuksia; - taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisääminen osallistumalla mm. lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteutukseen sekä Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaan; - taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen osallistumalla alan verkostotoimintaan, jakamalla matka- ja residenssiavustuksia sekä toteuttamalla osaltaan Kulttuurivientihanketta; - taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen yhteiskunnassa toimimalla opetusministeriön valtakunnallisena asiantuntijaelimenä ja tuottamalla taidepolitiikalle relevanttia tutkimustietoa ja arviointivälineitä sekä kehittämällä tiedotusta ja tietopalvelua; - taiteen asiantuntijajärjestelmän ja tukijärjestelmän tehokas hallinnointi ja kehittäminen (mm. kehittämistyöryhmän ehdotukset) sekä viraston tehtävien toteuttaminen riittävin toimintaresurssein ja motivoituneella, osaavalla henkilöstöllä, jonka ammattitaidosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. 2

3 Vuoden 2008 talousarviossa ja suunnitelmakaudella tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: Luovuuden edistämisessä on erityisen keskeinen asema apurahajärjestelmällä ja muulla suoralla taiteilijatuella. Apurahajärjestelmän laajentamistarpeisiin jatkossa vaikuttaa olennaisesti taiteenharjoittajien määrän kasvu. Muussa suorassa taiteilijatuessa ovat keskeisellä sijalla kunkin taiteenalan taidetoimikunnan tukitoimet ja valmiudet niiden toimeenpanoon. Taidehallinnon uudistuksessa järjestelmää on joustavoitettu, mikä on antanut paremmat mahdollisuudet vastata myös monitaiteellisen ja taiteiden raja-alueilla olevan toiminnan tarpeisiin. Tuen kattavuuden kannalta on tärkeää kyetä vastaamaan erityisesti mediataiteen ja sirkustaiteen kehittämistarpeisiin. Näiden alojen tukeen esitetään tuntuvaa kasvua suunnitelmakaudella. Samalla tulee ko. aloja edustavien asiantuntijajaostojen asemaa vahvistaa. Taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä ja toimeentuloa turvaavassa laaja-alaisessa taiteilijapolitiikassa tärkeällä sijalla ovat myös välilliset tukitoimet, mm. erilaiset vero-, sosiaali- ja työllisyyspoliittiset toimet. Erityisen tärkeää onkin poistaa sellaiset nykyisistä säädöksistä aiheutuvat esteet ja pidäkkeet, jotka taiteellisen toiminnan erityispiirteistä johtuen kohdistuvat taiteilijoiden työskentelyyn ja saattavat heidät muiden alojen toimijoita epäedullisempaan asemaan. Keskustoimikunta osallistuu näitä asioita käsittelevän hallinnonalojen välisen toimikunnan (ns. Taisto II) esitysten toteutumisen seurantaan. Vuoden 2008 aikana tulee edelleen vahvistaa laaja-alaista taidepoliittista ohjelmatyötä ja taidepolitiikan arviointia. Sen kannalta on keskeistä myös erityisten painopisteiden asettaminen ja niiden priorisointi. TAO-mietinnön lisäksi on eri taiteenaloilla valmistunut ja käynnistymässä (visuaalisen taiteen kenttä, teatteri) taidepoliittisia ohjelmia, joiden käynnistämisessä, toimeenpanossa ja seurannassa yksittäisillä taidetoimikunnilla (esim. APOLI) on tärkeä tehtävä. Vastaavalla tavalla on tärkeää kiinnittää huomiota mm. taidekritiikin ja sarjakuvan asemaan ja sen kehittämiseen sekä muotoilupoliittisen strategiatyön laajaan merkitykseen (Muotoilu 2010). Myös lastenkulttuuri ja lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteuttaminen on yksi lähivuosien taide- ja kulttuuripolitiikan painopistealueista. Määrärahakehityksellä tulee siksi turvata mahdollisuudet ohjelmatoimien monipuoliseen ja laaja-alaiseen toteuttamiseen. Taidetoimikuntalaitoksessa keskeinen toimija on taiteen keskustoimikunnan asettama lastenkulttuurijaosto. Toisaalta on tärkeää kyetä myös kulttuuripoliittisesti ennakoimaan väestön ikärakenteen muutosnäkymät: taide ja kulttuuri ovat olennaisen tärkeitä yksilön jaksamiselle ja elämisen laadulle ja näin myös koko yhteiskunnan keskeinen kehitystekijä. Esim. Terveyttä kulttuurista -toiminnassa keskustoimikunta toimii yhteistyöverkostossa alan muiden toimijoiden kanssa. Tämän toiminnan ohella tulee TAO-mietinnön mukaisesti kiinnittää huomiota laajemmin taiteen soveltavan käytön edistämiseen. Taiteen keskustoimikunta pitää erityisen tärkänä omalta osaltaan tiivistää yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Asiakokonaisuuteen vaikuttaa olennaisella tavalla taidetoimikuntalaitoksen kehittämistyöryhmien ehdotukset ja niiden eteneminen. Yhteistyön muotojen kehittämisessä voitaisiin muun ohella hyödyntää seminaarimuotoista toimintaa, jonka yhteydessä voitaisiin käyttää myös akateemikko-, taiteilijaprofessori- ja läänintaiteilijakunnan panosta. Tärkeänä kulttuuripoliittisen seminaaritoiminnan teema-alueena pidettiin myös julkisen sektorin, markkinaperusteisen sektorin sekä kolmannen sektorin yhteistyötä ja siihen liittyvää aloitteellisuutta. Samoin luontevana teema-alueena on taiteen kansainvälisen vuorovaikutuksen alue. Taiteen kansainvälisen toiminnan alueella keskustoimikunnalla on jaettavana matka- ja residenssiavustuksia. Keskustoimikunta on myös valmis aktiiviseen mukana oloon Kulttuurivientihankkeessa. Kansainvälisen yhteistoiminnan tärkeänä alueena on Ars Baltica -yhteistyö, jossa taiteen keskustoimikunta toimii yhteistyöverkoston suomalaisena käytännön toimijana. Taiteen keskustoimikunta osallistuu Taideneuvostojen kansainvälisen järjestön IFACCA:n kautta alan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Taiteenalakohtaisten toimenpiteiden lisäksi sisältyy taiteenedistämiseen useita koko taidetoimikuntalaitokselle yhteisiä alueita. Toimikuntalaitoksen kannalta ensiarvoisen tärkeä merkitys on taiteen keskustoimikunnan tiedotustoiminnalla ja sen kehittämisellä. Tiedottaminen liittyy toisaalta toimikuntalaitoksen avustusmuodoista ja päätöksistä tiedottamiseen, toisaalta taide- ja kulttuuri-politiikan sisällöistä tiedottamiseen ja keskustelun virittämiseen. Tiedotustoiminnasta on laadittu erillinen viestintästrategia, jonka osana on mm. verkkopalvelustrategian kehittäminen. Arsis-lehteä julkaistaan edelleen. Tiedotustoiminnan edelleen kehittäminen samoin kuin taiteen keskustoimikunnan kirjaston tietopalveluiden ja julkaisutoiminnan kehittäminen edellyttävät resurssien lisäämistä. 3

4 Tärkeänä osa-alueena tulee edelleen olemaan taiteen ja tutkimuksen välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Taiteen keskustoimikunta arvioi yhdessä Suomen Akatemian kanssa toteuttamansa Taiteen ja tutkimuksen välinen vuorovaikutus -hankkeen kehittämismahdollisuudet. TALOUSARVIOESITYKSET 2008 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT Taiteen keskustoimikunta on sisällyttänyt esitykseen luvun ne momentit, joiden määrärahan käyttöön se pystyy oleellisesti vaikuttamaan, ts. seuraavat määrärahamomentit: (Toimintamenot) (Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille) (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään vuonna 2008 nettomäärärahaa ( v TAE). Määrärahaa saa käyttää maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen enintään Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. Vuonna 2000 toteutettu taidehallinnon uudistus ja siihen liittyneet avustusjärjestelmien siirrot taiteen keskustoimikunnan yhteyteen aiheuttavat edelleen painetta resurssien lisäämiseen. Henkilöstöresurssien kehitykseen vaikuttavat vastaavasti meneillään olevan taidetoimikuntalaitoksen kehittämistyön tulokset, jotka täsmentyvät myöhemmin ja jotka tulee ottaa huomioon vuoden 2008 talousarviossa ja edelleen koko suunnitelmakaudella. Sama koskee kehittämistyöhön liittyvää palvelukeskushanketta. Menojen ja tulojen erittely vuonna 2008 Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Nettomenot Toiminta- ja taloussuunnitelma : Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Momentille myönnetään. Määrärahaa saa käyttää taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/69) mukaisten 495 apurahavuotta vastaavien taiteilijaapurahojen maksamiseen. Vuonna 2008 saadaan lisäksi myöntää kohdeapurahoina 50 taiteilijaapurahaa vastaava määrä. Määrärahaa saa käyttää myös aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen. 4

5 Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/83) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. Määrärahan kehityksessä tulee suunnitelmakauden aikana varautua apurahajärjestelmän määrälliseen laajentamiseen ja muutoksiin. Vastaavalla tavalla on myös varauduttava kuvataiteen näyttöapurahojen määrärahan korottamiseen. 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) Momentin määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin rakennuksiin mukaan lukien siitä aiheutuvat palkkausmenot. Alueellisten taidetoimikuntien taiteenedistämismäärärahalla saadaan palkata määräaikaisia läänintaiteilijoita. Edellä määriteltyihin tulostavoitteisiin taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat pyrkivät seuraavissa liitetaulukossa esitettävin taiteenalakohtaisin toimenpitein. Esitysten kirjalliset perustelut seuraavat oheisina. Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti tulee myös alueellisten taidetoimikuntien asemaa ja niiden resurssointia vahvistaa. Talousarvioon esitetään vuosittain :n lisäystä alueelliseen taiteenedistämiseen. Alueellisten taidetoimikuntien taiteen edistämisen määrärahan osalta taiteen keskustoimikunta viittaa muilta osin alueellisten taidetoimikuntien opetusministeriölle tekemiin esityksiin. Puheenjohtaja Hannu Saha Pääsihteeri Jarmo Malkavaara LIITTEET: Valtion taidetoimikuntien TAE- ja TTS-esitykset - liitetaulukko - kirjalliset perustelut 5