3 Taiteen tukemisen talousarvion toteumasta vuonna Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Transkriptio

1 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Toimintakertomus 2006

2 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Sisältö: 1 Johdon katsaus toimintaan 2 Tuloksellisuuden kuvaus: tulossopimuksen toteumaraportti 3 Taiteen tukemisen talousarvion toteumasta vuonna Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 5 Allekirjoitukset

3 1 Johdon katsaus toimintaan Toimintavuosi 2006 päätti taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien kolmivuotiskauden. Koko kautta leimasi järjestelmän kehittämistyö, joka alkoi vuonna 2004 julkistetulla kansainvälisellä arvioinnilla (An International Evaluation of the Finnish System of Arts Councils, OPM:n julkaisuja 2004:3) ja jatkui seuraavan vuoden lopulla julkistetuilla kehittämistyöryhmien raporteilla (Alueellisen taidehallinnon uudistaminen, OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40 ja Valtion taidetoimikunta-laitoksen kehittäminen, OPM 2005:41). Toimintavuosi 2006 ei tuonut kehittämistyölle päätepistettä, työryhmien kehittämisideoiden toimeenpanoa. Ehdotusten käytännöntoteutuksia sen sijaan punnittiin mm. laajan lausuntokierroksen muodossa ja taiteen keskustoimikunta etsi yhteistä tahtotilaa opetusministeriön kanssa. Kulttuuriministeri Tanja Saarela korosti Arsislehden (1/2006) haastattelussa, että taidetoimikuntajärjestelmän perusrakenteisiin ja toiminnan periaatteisiin ei ole syytä kajota. Ministerin mukaan "meillä on kevyt ja hyvä taiteenedistämisjärjestelmä" ja "vertaisarviointiin perustuva taidetoimikuntalaitos on tehokas ja demokraattinen". Yleistä taidetoimikuntalaitoksen kehittämistä pohtinut työryhmä ja sitä seurannut lausuntokierros totesi suomalaisen järjestelmän kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertaisarvioinnin toimivuus päätöksenteossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. Olennaista tukea toiminnalle tuo oman tutkimustoiminnan tuottama päätöksenteon tietoperusta ja tilastointi. Taidetoimikunnista katsottuna opetusministeriöllä on kehittämistyön raporttien ehdotusten ja niistä annettujen lausuntojen perustalta erinomaiset mahdollisuudet kehittää taidetoimikuntajärjestelmää suuntaan, jota toimikunnissa ja taiteen kentällä on toivottu pitkään. Uusien toimikuntien kolmivuotisperiodiin on lupa lähteä positiivisin mielin, koska taidetoimikunnille ja opetusministeriölle syntyi toimintavuonna hyvin yksituumainen näkemys kehitystyön toteuttamisen muodoista. Alueellisen uudistustyön keskeinen näkökulma on hallinnollinen: alueelliset taidetoimikunnat tulee hallinnollisesti liittää taiteen keskustoimikuntaan. Näin päästään myös parempaan toiminnalliseen yhteisyyteen, kulttuuri- ja taidepolittiisten strategioiden ja painopisteiden yhteiseen suunnitteluun, apuraha- ja avustustoimintojen parempaan koordinointiin sekä muun muassa viestinnän, tiedotuksen ja muun käytännön yhteistoiminnan kehittämiseen. Organisaatiouudistuksen tähtäimessä on taiteilijan ja taiteen kentän etu. Kansainvälisten arvioijien ja kehittämisryhmän suositus alueellisten toimikuntien määrärahojen ja henkilöresurssien lisäämisestä on myös opetusministeriön osalta tavoite lähitulevaisuuteen. Rakenteena taidetoimikuntajärjestelmä on monisyinen. Mullistavia uudistuksia rakenteisiin ei kuitenkaan ole edes ehdotettu, koska vain hienovaraisilla rakenteilla turvataan asiantuntemuksen laajuus ja syvyys. Sen sijaan eri apuraha- ja avustusmuotojen lukumäärää on mahdollista tiivistää merkittävästi. Yli neljänkymmenen apuraha- ja avustusmuodon paletti voidaan yhdistää ja ryhmitellä

4 huomattavasti suppeammaksi, myös hakijalle yksiselitteisemmäksi. Toimintavuonna taiteen keskustoimikunnan toimihenkilöiden sisäisen kehityksen työryhmä teki asiakokonaisuudesta seikkaperäisen muistion, joka jätettiin opetusministeriölle. Työryhmä toi jälleen esiin kehitystyön eri vaiheissa esitetyn siirtymisen sähköiseen hakuu lähivuosina. Taiteen keskustoimikunta on koko toimikautensa painottanut, että keskeistä suomalaisen taiteenedistämisen kehittämisessä on edelleen taidepoliittisen ohjelmatyön (TAO) laaja tavoite luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta: taide ja kulttuuri tulee nostaa tieteen ja tutkimuksen rinnalle suomalaisen innovaatiopolitiikan keskiöön. Tämän mukaisesti myös taiteilija-apurahoja ja eri taiteenalojen edistämisvaroja tulee lisätä. Taidetoimikuntien resurssit edelleen lisääntyivät toimintavuonna, mutta maltillisesti. Edellisestä vuodesta taiteen keskustoimikunnan tuki nousi 4 %. Kaikkien taidetoimikuntien tuki taiteelliseen toimintaan oli yhteensä 24,3 miljoonaa euroa. Apurahojen ja avustusten hakemusmäärä oli edelleen kasvava. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsittelemiä hakemuksia saapui kaikkiaan yli 9 200, joista eri hakijoita oli noin Näistä noin 3000 sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen tai iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista että saajista on naisia ja noin puolet sekä hakijoista että saajista asuu pääkaupunkiseudulla. Ruotsinkielisten saajien osuus (8 %) vastaa hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Alle 35- vuotiaiden hakumäärä, samoin kuin avustusten saajien määrä, kasvoivat hieman (27 % 23 %). Taiteen keskustoimikunta on esittänyt jo kansainvälisen arvioinnin lausunnossaan, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten Suomeen tulisi perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen poliittisen päätöksenteon elin. Sen tehtävänä olisi etsiä poliittinen tahtotila julkisen vallan taiteen ja kulttuurin uusille resurssimahdollisuuksille tiellä kohti luovan hyvinvointiyhteiskunnan konkretisoimista. Taiteen keskustoimikunnan koko toimikauden painopisteistä keskeisimmät olivat toimikuntajärjestelmän kehittämistyön lisäksi TAO-ohjelmatyön ja periaatepäätöksen linjauksien esilläpito sekä taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutuksen -hankkeen rahoituksen jatkaminen yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. TAO-ohjelmatyön linjauksien toteuttaminen eteni konkreettisimmin kahdessa opetusministeriön luotsaamassa laajassa stategiaprosessissa, kulttuurivientihankkeessa ja luovuusstrategian laadinnassa. Kummassakin työssä oli mukana keskustoimikunnan edustus. Suomen Akatemian kanssa neuvoteltiin vuorovaikutusrahoituksen jatkamisesta myös tulevaisuudessa sekä taidekorkeakoulujen taiteellisen jatkokoulutuksen paremmista resursseista tärkeänä osana luovuusstrategian toteuttamista. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui taidekenttien muutosten ja taiteilijatuen vaikuttavuuden arviointiin. Yksikössä valmistui loppuraportti taidealan ammatillisesta koulutuksesta ja taidealan tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä. Kyseessä on viime vuosina osaraportteina ilmestyneiden hankkeiden

5 kooste, jossa on ensimmäistä kertaa arvioituna samassa selvityksessä eri taidealojen tutkinnon suorittaneiden taiteilijoiden työelämään sijoittuminen. Muista tutkimushankkeista mainittakoon taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioiva julkaisu, joka aloittaa yksikön valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutusta taiteellisen työn kannalta kartoittavan tutkimushankkeen. Arsis-lehden osalta tehtiin toimintavuonna uusi toimituspoliittinen linjaveto: kaksi kertaa vuodessa ilmestyneet ja päätöksiämme kirjaavat bulletiinit korvattiin vuoden lopussa ilmestyvällä vuosikoosteella, johon on kirjattu kaikki vuoden aikana myönnetyt apurahat, avustukset ja palkinnot. Ensimmäinen vuosipäätösnumero ilmestyi numerona 4/2006. Tästä lähtien vuoden viimeisen Arsiksen tehtävä on toimia historiankirjoituksena antamassa kokonaiskuva valtion taidetoimikuntien ja taiteen keskustoimikunnan taiteenedistämisen menneen vuoden määrärahapäätöksistä. Toinen syy uudistukseen oli se, että saimme yhden teemanumeron myötä lisämahdollisuuden keskittyä päätösluetteloita laajempiin kulttuuri- ja taidepoliittisiin näkökulmiin. Kolmas syy uudistukseen oli alueellisten toimikuntien integroiminen entistä kiinteämmäksi osaksi kokonaisuutta: lisänumero mahdollistaa alueellisten näkökulmien esiintuomisen laajemmin Arsiksen sivuilla. Vuoden englanninkielinen, erityisesti kansainväliseen jakeluun suunnattu Arsis esitteli suomalaisten kesäjuhlien ja festivaalien kenttää. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies (IFACCA) sekä Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. Ars Baltica -verkostossa osallistuttiin aktiivisesti sen toiminnan uudellenarviointiin mm. järjestämällä toukokuussa Helsingissä organisaation järjestelykomitean seminaari. Apuraha- ja avustustoiminnassa on välitöntä kansainvälisyyttä tukevaa merkitystä erityisesti matka-avustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, mutta nykyään varsin usein myös mm. taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla. Eri ministeriöiden yhteisen kulttuurivientihankkeen raporteissa korostetaan kansainvälisen asiantuntijavaihdon yhteydessä että keskustoimikunnan matka-apurahojen ja residenssitoiminnan avustuksia tulee merkittävästi kasvattaa.

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimuksen toteumaraportti: Tuloskortti A: Vaikuttavuustavoitteet A 1 Taiteen tukeminen A 2 Saavutettavuus, kulttuurinen monimuotoisuus, taiteen soveltava käyttö A 3 Kansainvälinen vuorovaikutus A 4 Taide- ja taiteilijapolitiikka A 5 Tutkimus- ja julkaisutoiminta A 6 Tiedotustoiminta Tuloskortti B: Tuottavuustavoitteet B 1 Apurahajärjestelmän toimivuus B 2 Asiantuntijajärjestelmän toimivuus Tuloskortti C: Kehittymistavoitteet sekä henkilöstö- ja toimintaresurssien kehittäminen C 1 Työyhteisön kehittäminen C 2 Toimikuntatyöskentelyn, toimintaresurssien ja toiminnan ohjauksen kehittäminen Liitteet Liite A 1 Taiteen tukeminen: taulukot 1-4 ja kuvio 1 Liite A 5 Tutkimusyksikön toimintakertomus Liite B Taulukko tuottavuuden tunnusluvuista ja kuvio 2 hakemusmääristä Liite C Taulukot 1-10 henkilöstöresursseista ja kuvio 3 työhyvinvointikyselystä

7 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLISEN TULOSSOPIMUKSEN TOTEUMARAPORTTI Tuloskortti A VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Tulostavoite A 1 Korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa A 1 TAITEEN TUKEMINEN Keino A 1.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Apurahojen ja avustusten jakaminen ja Apuraha- ja avustuspäätökset. Tuen kohdentaminen alan tuen toimivuuden ja kattavuuden huippuosaamiseen ja laaja-alaiseen, kehittäminen. Tuetun laadukkaan ja korkeatasoiseen taiteelliseen toimintaan; Tuen kattavuuden ja rahoitusperustan innovatiivisen toiminnan monitaiteellisen sekä taiteiden raja-alueella seuranta, taiteilijatuen esittely (mm. Arsis-lehti- ja olevan toiminnan huomioon ottaminen. vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen, bulletin, katsaus Tavoitteena mahdollisimman suuri taiteilijoiden työmarkkinatilanteen toimikuntakauteen, erillinen taiteenalojen kattavuus ja hakijakunnan tutkimus julkaisu tms, myös mahd. sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikan ulkopuolinen huomioon ottaminen mahdollisuuksien arviointimenettely). mukaan Tukijärjestelmän kattavuus ja kohdentuminen, muutokset rahoitus- ja työmarkkinatilanteessa, apurahojen vaikuttavuusarviointi Apuraha- ja avustuspäätökset: raportoitu Arsis Bulletinissa 4/2006 ja verkkosivuilla Tuen kattavuus ja vaikuttavuus: ks. raportin liite A 1 taulukot 1-4 ja kuvio 1 sekä alla mainitut julkaisut ja verkkosivut. Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2005.Tilastotiedote 1/2006 Paula Karhunen: Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2006.Tilastotiedote 2/2007. Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Selvitys valtion taiteilija-apurahan saajista Työpapereita n:o 45. Taiteilijoiden työmarkkinatilanteen seuranta: Paula Karhunen ja Kaija Rensujeff: Taidealan koulutus ja työmarkkinat. Ammatillisen koulutuksen määrä ja valmistuneiden sijoittuminen. Tutkimusyks. julkaisuja n:o 31. Paula Karhunen: Tanssin ja teatterin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus ammatillisen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 36. Robert Arpo ja Pekka Oesch: Kansanmusiikin ammattilaiset. Taloudellinen tilanne ja toimintaympäristö. Tutkimusyks. julkaisuja n:o 30. Keino A 1.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Toimikuntalaitoksen osallistuminen opetusministeriön kulttuurin tukea Lausuntojen, esitysten ja aloitteiden lukumäärä. Monipuolisen substanssiasiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle. Ks. raportin liite A 1, taulukko 3 OPM:lle annetuista lausunnoista. koskevaan päätöksentekoon Avustustoiminnan ja -politiikan Taiteen ja tutkimuksen yhteistoiminnan asiantuntijaelimenä. asiantuntevuus ja synergia ja uudet metodologiset innovaatiot perusteltavuus. Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö toteuttavat yhdessä Suomen Akatemia kanssa taiteilijoiden taiteellisen tutkimuksen vuorovaikutushankkeen hyödyntäen pilottihankkeen kokemukset Taiteilijoiden taiteellisen tutkimuksen edistämishankkeen arviointi toimikuntakauden aikana, vuosittain hankkeen erillisrahoitus OPM:stä (yht , á /v). Vuoden 2006 tuki tutkimushankkeisiin myönnetty (4 kpl, yht ). Sivu 1

8 Tulostavoite A 2 Taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisääminen A 2 SAAVUTETTAVUUS - KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS - TAITEEN SOVELTAVA KÄYTTÖ Keino A 2.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Osallistuminen lastenkulttuuripoliittisen Ohjelman hankkeistamisen Aktiivinen ja monipuolinen panos ohjelman Raportoidaan OPM:lle mennessä ohjelman toimenpiteiden toteutuksesta v ohjelman toteutukseen ja seurantaan muodot; lausunnot, raportit jne. toteuttamisessa Jaoston sihteeri pysyvänä asiantuntijana STM:n Lapsiasianeuvottelukunnassa. Keino A 2.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Lastenkulttuurin apurahojen ja palkintojen jakaminen, erityisavustukset teema-alueilla Keino A 2.3 Terveyttä kulttuurista - verkostossa toimiminen Keino A 2.4 Taiteenaloittaisesti eriytyvien määrärahojen jakaminen ja osallistuminen asiantuntijaelimenä OPM:n päätöksentekoon esim. kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisessa (kulttuuriset vähemmistöt) Hankkeiden ja tuen piirissä olevien henkilöiden/ yhteisöiden määrä; tuetun toiminnan kvalitatiivinen esittely; hankkeiden arviointi määräajoin Erityisryhmille suunnattujen edistämistoimien tehokas kohdentuminen valituilla teema-alueilla ja taiteenalakohtaisesti eriytyvissä tukimuodoissa; taidepalvelujen tarjonnan ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen Lastenkulttuurin apurahat ja avustukset sekä taiteenalojen tuki raportoitu Arsis Bulletinissa 4/06 ja viraston verkkosivuilla, tukimuotojen kokonaissummat tilastoselvityksessä 2/2007. Osallistuttu Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaan. Erityisryhmät sisältyvät tavanomaisiin tukitoimiin. Tulostavoite A 3 Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytysten ylläpito ja edelleen vahvistaminen A 3 KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS Keino A 3.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Matka-avustusten jakaminen taiteilijoille Avustusten kokonaismäärä, ks. tilastoselvitys 2/2007. ja taiteen alan asiantuntijoille Hakemusten ja jaettujen avustusten määrät ja muut tilastolliset jakaumat Laadukkaan ja monipuolisen taiteilijoiden ja taiteen alan asiantuntijoiden kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön turvaaminen Keino A 3.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Residenssiohjelman toteuttaminen; tuetaan kansainvälisiin residensseihin osallistumista sekä Suomessa ylläpidettäviä kansainvälisiä taiteilijaresidenssejä Hakemusten ja jaettujen avustusten määrät ja muut tilastolliset jakaumat; erillinen arviointihanke esim. toimikuntakausittain Residenssitoiminnan edellytysten vahvistaminen, toiminnan laajentaminen ja tunnetuksi tekeminen Päätökset raportoitu Arsis Bulletin 4/2006 Keino A 3.3 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Itämeren alueen kulttuuriyhteistyötä Hankkeiden lukumäärät ja Yhteistyön edelleen kehittäminen, Osallistuminen verkoston toimintaan (mm.kokoukset Helsingissä ja Gdanskissa). Verkoston toiminnasta ks. edistävän Ars Baltica-verkoston monipuolisuus, taiteen kentän suomalaisten toimijoiden aktivoiminen, toimintaan osallistuminen toimijoiden osallisuus; hankkeiden monipuolistaminen kokouksiin ja muihin yhteistyön tilaisuuksiin osallistuminen, kontaktien määrä ja tuloksellisuus Keino A 3.4 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Osallistuminen taideneuvostojen kansainvälisessä järjestössä (IFACCA) Yhteistyön edelleen kehittäminen ja monipuolistaminen, informaationvaihto Osallistuttu verkoston toimintaan (mm. kokous Newcastlessa 3 hlöä, d Art kyselyn Reilu kulttuuri / Koivunen välittäminen jäsenjärjestöille). alan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen Keino A 3.5 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Taiteenalojen substanssiasiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä Tutkimus kansainvälistymisen vaikutuksista nuorten nykytaiteilijoiden tilanteeseen Valmius monipuolisen taiteenalojen Tutkimushanke kansainvälistymisen vaikutuksista nuorten kuvataiteilijoiden tilanteeseen jatkuu. asiantuntemuksen tarjoamiseen OPM:n Sari Karttunen: Kuvataiteilijoiden koulutusurat. Ammattiopinnot Suomessa ja ulkomailla. Tilastotietoa taiteesta n:ro 37. kansainväliseen yhteistyöhön (esim. osallisuus kulttuurivientihankkeessa, julkaisu nuorten taiteilijoiden kansainvälistymisestä jne.) OPM:n Kulttuurivientihanke (pj. osallistunut työryhmiin). Sivu 2

9 Tulostavoite A 4 Taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa A 4 TAIDE- JA TAITEILIJAPOLITIIKKA Keino A 4.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Osallistuminen TAO-ohjelman toimeenpanoon ja sen organisointiin, Ohjelman hankkeistamisen muodot ja niiden toimivuus; Monipuolisen ohjelmatyö- ja muun taidepoliittisen asiantuntemuksen Toimittu tarvittaessa OPM:n asiantuntijaelimenä (mm. Luovuusstrategia -työ, Kulttuurivienti -hanke). jossa taiteen keskustoimikunta ja valtion lausunnot, raportit jne; ks. tarjoaminen opetusministeriölle erityisesti taidetoimikunnat toimivat OPM:n myös taidepolitiikan taiteilijapolitiikan alueella Osallistuminen Kulttuurin kansantaloudellinen merkitys -hankkeeseen. asiantuntijaeliminä; myös ohjelmatyön tutkimuksen alue seuranta erityisesti Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman osalta APOLIn seuranta jatkui rakennustaidetmk:n vastuulla (kansainv. seminaari Helsingissä EU-pj.kauteen liittyen) Valtion näyttämötaidetoimikunta laati ehdotuksen Teatteripoliittiseksi ohjelmaksi. Keino A 4.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Valtakunnallisen yhteistyön lisääminen alueellisten taidetoimikuntien kanssa TAO-ohjelman toteuttamisessa erityisesti lastenkulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä; valtion ja alueellisten taidetoimikuntien rohkaiseminen alueelliset rajat ylittävään hanke- ja muuhun yhteistyöhön Tiivistyvä yhteistyö teema-alueilla Osallistuminen taidehallinnon kehittämistyöhön. Taiteen keskustoimikunnan asettama viraston sisäisen kehittämisen työryhmä (SiKe) teki ehdotuksensa mm. toimikuntien tukimuotojen uudistamisesta. TKT:n puheenjohtaja osallistui Opetushallituksen Lähde -hankkeen ohjausryhmän työhön. Lastenkulttuurijaosto jakoi avustuksia mm. lastenkulttuuripoliittisen ohjelman mukaisiin hankkeisiin. Tulostavoite A 5 Taide- ja taiteilijapolitiikan toteuttamisen, kehittämisen ja arvioinnin kannalta relevantin tietoperustan tuottaminen ja välittäminen A 5 TUTKIMUS- JA JULKAISUTOIMINTA Keino A 5.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Tutkimushankkeet,julkaisusarj Parempi tietoperusta erityisesti at, artikkelit ja strategiapainotusten osoittamilla alueilla, konferenssipaperit, kirjaston taidepolitiikan toteutumisen seuranta kokoelmat ja tietopalvelu, erityisesti keskeisillä tulostavoitealueilla, tiedottamisen sisältö ja kohdentuminen Uuden tutkimustiedon tuottaminen, olemassa olevan tietoaineiston jatkoanalyysi, arviointivälineiden kehittäminen Keino A 5.2 Julkaisutoiminta, kirjastotoiminta, ti Keino d t A 5.3 Osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön tuotetun tiedon välittyminen kentän toimijoille ja laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun Julkaisut 6 kpl, artikkelit 8 kpl. Esitelmät ja luennot 13 kpl. Kirjastolainat 1109 kpl, kokoelmakartunta 150 nidettä. Kansainvälinen toiminta: 2 konferenssipaperia, IFACCA:n tutkimusyhteistyö, pohjoismainen yhteistyö Ks. tarkemmin Tutkimusyksikön toimintakertomus (liite A 5) Tulostavoite A 6 A 6 TKT:n asiakaskuntaa, sidosryhmiä ja taidehallinnon sisäisiä tarpeita palveleva TIEDOTUSTOIMINTA tiedotus sekä taidepolitiikan ja sen tulosten yleinen esittely Keino A 6.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Neljä kertaa vuodessa ilmestyy kulttuuripolitiikan lehti Arsis, jonka numeroista yksi on kansainväliseen levitykseen menevä englanninkielinen nro. Keino A 6.2 Tiedotteiden, tiedotustilaisuuksien ja luennoinnin avulla painotetaan suoraa tiedotustoimintaa alan toimijoille ja tiedotusvälineille Keino A 6.3 Kehitetään ulkoisia verkkopalveluja Arsis-lehden ilmestyminen, nettipalvelun päivittyminen, tiedottamisen laadun ylläpito, verkkopalvelujen käyttäjämäärät Tasokas tiedottaminen viranomaistiedotuksena sekä kulttuuripoliittisesti kiinnostavan materiaalin tuottaminen keskustelun tueksi Julkaistu Arsis-lehteä 4 numeroa, joista yksi englanniksi. Arsista kehitettiin keskittämällä tukipäätökset yhteen Bulletin-numeroon, jolloin saatiin kolme syventävää teemanumeroa vuodessa. Ylläpidetty verkkosivuja Verkkosivujen käyttäjämäärä kpl. Verkkosivuja on kehitetty helpottamaan hakutietojen saatavuutta. Lehdistötiedotteita 82 kpl; johtavat pääsääntöisesti asian uutisointiin lyhyesti valtalehdissä, kulttuuriin erikoistuneissa sähköisen median ohjelmissa ja taiteenalojen erikoislehdissä; tutkimuksista myös laajempia artikkeleita. Taiteilijajärjestöjen lehdet julkaisevat aktiivisesti ja näkyvästi tiedotteitamme ja tietoa julkaisuista. Sivu 3

10 Tuloskortti B TUOTTAVUUSTAVOITTEET Tulostavoite B 1 Monimuotoisen taiteen tukijärjestelmän tehokas hallinnointi ja kehittäminen B 1 APURAHAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Keino B 1.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Tukijärjestelmän hallinnointiin liittyvä koulutus ja kehittämistyö sekä henkilöstöresurssien vahvistaminen Esim. eri tukimuotojen hakemus- ja päätösmäärät suhteessa henkilöstöresursseihin Monimuotoisen tukijärjestelmän (40 erilaista tukimuotoa) ylläpidon, toimivuuden turvaaminen ja kehittäminen; dokumentinhallinta-järjestelmä ainakin osittain toimikuntien jäsenten käytettävissä Keino B 1.2 Tiedottamisen vahvistaminen Esim. verkkopalvelun asiakaspalvelussa mm. verkkopalvelun käyttäjämäärät avulla; sisäisessä työskentelyssä uuden dokumentinhallintajärjestelmän (Edmund) käytön laajentaminen Tulostavoite B 2 Monipuolisen taiteen asiantuntijajärjestelmän ja hanketoiminnan ylläpito ja kehittäminen B 2 ASIANTUNTIJAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Osallistuminen valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittämistyöhön, ja viraston oman sisäisen kehittämisen työryhmän raportti (SiKe). Osallistuminen HARAVA-järjestelmän kehittämiseen yhdessä OPM:n kanssa. Hakulomakkeiden ja hakuinformaation päivittäminen. SiKe -työryhmä esitti myös sisäisen dokumentinhallintajärjestelmän uudistamista. Tuottavuuden tunnuslukuja, ks. raportin liite B taulukko ja kuvio. Keino B 2.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2006 Hanketoiminnan ja -neuvonnan Esim. asiantuntijatehtävien ja Monipuolisen asiantuntemuksen tarjoaminen Toimi- ja lautakuntien ja niiden jaostojen kokouksia yht. 150 kpl. kehittämistyö; sisäisessä työskentelyssä hankkeiden määrät suhteessa ja hankekokonaisuuden ylläpito; Asiantuntemuksen käyttö, ks. raportin liite A 1 taiteen tukemisesta. dokumentinhallintajärjestelmän käytön henkilöstöresursseihin. toimikuntalaitoksen tukea saaville hankkeille laajentaminen; henkilöstöresurssien Toimikuntien kyky hoitaa niille pyritään antamaan neuvontaa myös muista Henkilöstöresurssit, ks. raportin liitteen C taulukot. vahvistaminen osoitetut tehtävät. rahoitusrakenteista ja -mahdollisuuksista Sivu 4

11 Tuloskortti C KEHITTYMISTAVOITTEET SEKÄ HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTARESURSSIEN KEHITTÄMINEN Henkilökehys sisältää keskustoimikunnan hallintotoimiston, tutkimusyksikön sekä 11 taiteen edistämistehtävissä toimivaa taiteilijaprofessoria Henkilöstö on sitoutunut taiteen keskustoimikunnan tavoitteiden toteuttamiseen. Viraston tehtäviä ja tavoitteita toteutetaan riittävillä toimintaresursseilla ja motivoituneella, osaavalla henkilöstöllä, jonka ammattitaitoa ylläpitävästä ja kehittävästä koulutuksesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Toteuma 2006 ks. raportin liitteen C taulukot. 1. Työyhteisön kehittäminen Työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteita, vastuita ja työskentelytapoja kehitetään ja tuodaan esille yksikkökokouksissa, palavereissa ja koko työyhteisöä koskevissa erityisissä kehittämistilaisuuksissa. Keskeisiä keinoja ovat myös toimenkuvien ja vastuiden kirjaaminen ja kehittäminen, uuden palkkausjärjestelmän toteuttaminen ja edelleen kehittäminen sekä työntekijöiden motivointi. Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä on täysimääräisesti käytössä vuonna Taidesihteeri-osastosihteeri -tiimiohjausta kehitetään. Henkilöstön ja johtamisen kehittämiseksi laaditaan koulutuskartoitus. Koulutussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Henkilöstösuunnitteluun kiinnitetään huomiota. Henkilöstön työhön perehdyttämiseksi on laadittu kansio, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tärkeänä koulutusmuotona pidetään myös työssä oppimista kokeneempien työntekijöiden opastuksella. Vuosittain käydään kunkin työntekijän kanssa tavoite- ja kehityskeskustelu. Sisäisessä tiedotuksessa käytetään muun ohella Edmund-dokumentinhallintajärjestelmää. Toteuma 2006 Toteutunut yksikkökokouksissa, palavereissa, Tyky-päivä pidetty Vierumäellä Palkkaustyöryhmässä on jatkettu toimenkuvien yhtenäistämistä. Tavoite- ja kehityskeskustelut käyty, samalla tehty henk.koht. koulutuskartoitus. Dokumentinhallintajärjestelmä uudelleenarvioitavana. Uusia työntekijöitä perehdytetty, päivitetty myös toimikuntien perehdyttämiskansio. Työyhteisön työkykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään työsuojelun ja työterveyshuollon toimenpitein, riskienkartoituksella ja tyky -toiminnalla (mm. liikunnan tukeminen). Työsuojelun toimintasuunnitelma laaditaan kolmivuotiskausittain. Selvitetään mahdollisuudet osallistua opetusministeriön työtyytyväisyysbarometriin. Työsuojelutoimikunnan kokouksia 5 kpl, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuneet koulutukseen. Pelastussuunnitelmaa päivitetty. Liikuntaa tuettu liikuntasetelein. Oma työhyvinvointikysely (THB) tehty (Medivire), palautetilaisuus , kyselyn yhteenveto liitteessä C. 2. Toimikuntatyöskentelyn, toimintaresurssien ja toiminnan ohjauksen kehittäminen Jatketaan sisäisen budjetin, tulosohjauksen ja toimintojen suunnittelua ja kehittämistä. Siirrytään useampivuotisiin tulossopimuksiin, ja talousarvion käyttösuunnitelmissa toimikuntakohtaisiin kokonaismäärärahoihin (kuten on esim. säveltaiteen edistämisessä) Vahvistetaan hallintotoimiston henkilöstöresursseja vastaamaan taidehallinnon uudistamiseen liittynyttä tehtäväkentän lisäystä Opetusministeriöstä saadaan tukipalveluita vakiintuneiden käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti mm. puhelinkeskuksen, atk-tukipalveluiden, käännöspalveluiden, palkanmaksun sekä muun maksatuksen ja kirjanpidon sekä yhteisöiden valtionavustusten revision osalta. Selvitetään käännöspalvelujen tilanne. Toteuma 2006 Siirrytty 3-v. tulossopimukseen. Toiminnan kehittämistä jatkettu mm. sisäisen kehittämisen työryhmän (SiKe) ehdotusten pohjalta. Henkilöstöresurssien käyttö ja kehittäminen, ks. tuloskortin liite C. OPM:sta saatavien tukipalvelujen tilanne edellyttää edelleen selvittämistä; - käännöspalvelut hankitaan ostopalveluna; - hlöstö- ja taloushallinnon raportointitarpeet kasvaneet, osallistuminen TAHTIin (työnantajan henkilöstötietohanke) osana opetusministeriön henkilötietojärjestelmiä ei ole toistaiseksi toteutunut. Valtion taideteostoimikunnan toiminnan kehittämistarpeita koskevat menot (vuokra-, teosten hankinta-, konservointija kunnos- tuskustannukset) suoritetaan erillismäärärahasta. Vuonna 2005 perustetaan amanuenssin virka. Suunnittelijan virka perustettu. Ryhdytään toimenpiteisiin toiminnan volyymin ja henkilöstömäärän kasvun edellyttämien toimitilaratkaisuiden Toimitilaratkaisut on jätetty odottamaan taidehallinnon kehittämistyön etenemistä. toteuttamiseksi yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Toimintamenojen mitoituksessa otetaan huomioon toimitilojen lisätarpeesta aiheutuva vuokramenojen kasvu. Toimintamäärärahan kehitys Toimintamenomomentille on vuodelle 2005 taiteen keskustoimikunnalle nettobudjetoitu Toteuma 2006 Ks. toimintakertomuksen osa 3 talousarvion toteumaluvuista Määrärahasta varaudutaan suorittamaan alueellisten taidetoimikuntien toimintamenoihin ja alueelliseen taiteenedistämiseen kuten vuonna Taiteen keskustoimikunnan tutkimus- ja tiedotustoiminnan kokonaismenoihin ( v. 2004) opetusministeriö osoittaa käytettäväksi taiteen tukemisen veikkausvoittovaroista Sivu 5

12 Voimassaolo, sopimusehdot ja raportointi Tulossopimuksen toteutumista seurataan opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan yhteisessä seurantakokouksessa keväällä Tutkimustoiminnassa on erityisenä yhteistyöfoorumina lisäksi oma ohjausryhmä. Tulossopimuksessa todettujen vuoden 2005 määrärahojen osalta edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen määrärahat hyväksyessään vuoden 2005 talousarvion. Allekirjoitukset Helsingissä Taiteen keskustoimikunnan puolesta Opetusministeriön puolesta HANNU SAHA JARMO MALKAVAARA KALEVI KIVISTÖ LAURA MÄKELÄ Puheenjohtaja Pääsihteeri Ylijohtaja Kulttuurisihteeri Liitteet (4 kpl): Liite 1. TKT:n tulostavoitteet osana TAO-ohjelman toteuttamista Liite 2. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien tuki taiteelliseen toimintaan v Liite 3. Apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2003 (taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat) Liite 4. Taiteen keskustoimikunnalle, valtion taidetoimikunnille ja apurahalautakunnille osoitettujen hakemusten määrä (kpl) Sivu 6

13 Liitteet tuloskorttiin A, tulostavoite A 1 Taulukot 1 4, kuvio 1 Taulukko 1. Taiteen keskustoimikunnan* hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2006 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn % Josta taiteilija-apurahat** % Projekteihin % Yhteisöille % Kaikki tukimuodot yhteensä *** *** 43 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Apurahaa haettu vuonna *** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. Kuvio 1. Taiteen keskustoimikunnan* tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2006 (yht. 20,2 milj. ) taideteollisuus 5,0% valokuvataide 5,2% tanssitaide 6,2% säveltaide 14,1% arvostelijat 0,7% elokuvataide 7,5% kirjallisuus 24,0% rakennustaide 2,4% näyttämötaide 11,4% muu** 4,7% kuvataide 18,8% * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,4 % ja mediataiteen 0,9 %.

14 Taulukko 2. Taiteen keskustoimikunnan* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2006 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 52,8 % 49,9 % Pääkaupunkiseutu 51,8 % 55,6 % Ruotsinkieliset 7,8 % 7,6 % Äidinkieli "muu" 2,5 % 2,4 % Alle 35-v. 27,5 % 23,3 % LKM** *Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Ei sisällä alueellisia taidetoimikuntia. Taulukko 3. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2006 Hakemuksia Määräraha Taiteilijaeläkkeet 455 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuvafestivaalit ** Elokuva-alan järjestöt Kirjallisuuden ostotuki *** Kirjailijajärjestöt Taidekoulut Kuvataidejärjestöt Harrastajateatterijärjestöt Ammattiteatterijärjestöt Säveltaiteen harrastustoiminta Musiikki-instituutit Säveltaidejärjestöt Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt Tanssialan järjestöt Valokuva-alan järjestöt ja näyttelyt * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä.

15 Taulukko 4. Taiteen keskustoimikunnan 1 tuki vuonna 2006 tukimuodot ja summat Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat)) 11,7 milj. Kirjastoapurahat * Kuvittajien kirjastoapurahat Näyttöapurahat Säveltaiteen kirjastoapurahat Taiteilija-apurahat ** Taiteilijaprofessuurit Valtionpalkinnot *** Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) 4,3 milj. Elokuvakulttuurin tuki Kohdeapurahat Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki Kuvataiteen julkaisutuki Kuvataiteen näyttelytoiminta Lastenkulttuurituki Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot Matka-avustukset Media-, sirkus ja monitaidetuki Muotoilun edistäminen Muotoilun projektituki Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki Rakennustaiteen edistäminen Residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta Tanssikulttuurin tuki Tanssiproduktioiden tuki Valokuvataiteen produktiotuki Valokuvateosten laatutuki Yhteisöille 4,2 milj. Alueellinen valokuvatoiminta Alueelliset elokuvakeskukset Alueoopperat Elokuvan laatutuki Kirjallisuuden projektituki Konserttitoiminnan edistäminen Lukemisen ja luovan kirjoittamisen edistäminen Musiikkikilpailut Musiikkileirit ja mestarikurssit Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit Rahoituslain ulkopuoliset teatterit Sävellystilaukset Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus KAIKKI YHTEENSÄ * Josta tietokirjailijoille ** Sis. aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot ,2 milj. 1 Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. Ns. taiteilijatuki koostuu taiteelliseen työskentelyyn ja projekteihin käytettävästä tuesta

16 Liite tuloskorttiin A, tulostavoite A 5 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta vuonna 2006 Tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta, tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuoden 2006 tutkimustoiminta painottui taidekenttien muutosten ja taiteilijatuen vaikuttavuuden tarkasteluun. Keskeisiä tutkimuskohteita olivat taidealojen koulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, kansanmusiikin ammatillistuminen sekä taiteilija-apurahajärjestelmän vaikuttavuus. Taidealan ammatillinen koulutus on laajentunut merkittävästi 1990-luvun puolivälistä lähtien, ja aiheesta on keskusteltu vilkkaasti niin taiteilijoiden keskuudessa kuin taidehallinnossakin. Keskustelun painopiste on ollut erityisesti koulutuksen määrässä ja sen suhteessa työmarkkinoihin. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikkö on toteuttanut viime vuosina laajan tutkimushankkeen taidealan tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta. Vuoden 2006 aikana valmistui hankkeen loppuraportti, Paula Karhusen ja Kaija Rensujeffin Taidealan koulutus ja työmarkkinat. Siinä kootaan yhteen sekä hankkeen että oppilaitosten kyselyaineistojen ja tilastojen tuottamia tietoja taidealojen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden määristä ja sijoittumisesta. Raportti käsittelee myös taidealan koulutuksen kehityslinjoja sekä keskeisimpiä koulutuspoliittisia tavoitteita. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa eri taidealojen tutkinnon suorittaneiden taiteilijoiden sijoittumista on tarkasteltu kokonaisuudessaan sekä koulutusasteittain että taiteenaloittain. Taidealan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista tarkastelevassa tutkimushankkeessa ilmestyi myös Paula Karhusen tutkimus Tanssin ja teatterin koulutuksesta työelämään. Tutkimus perustuu toisen asteen tai ammattikorkeakoulututkinnon tanssin tai teatterin alalla suorittaneille osoitettuun postikyselyyn. Vastaajien joukossa on tanssipedagogeja, klassisen baletin tanssijoita ja nykytanssijoita sekä teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnon suorittaneita. Tutkimuksessa selvitetään tutkinnon suorittaneiden työtilannetta, keskeisiä työnantajia ja tulonlähteitä sekä heidän näkemyksiään saadusta koulutuksesta ja sen hyödyistä. Suomalaisessa kansanmusiikissa ja kansanmusiikin ammattikuvissa viime vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat näkyneet muun muassa koulutustarjonnan lisääntymisenä, kansanmuusikkouden ammatillistumisena sekä kansanmusiikin ja muun populaarimusiikin uudenlaisina fuusioina. Nykyisin kansanmusiikin kentällä harrastajat ja ammattilaiset toimivat rinnakkain. Vuonna

17 2006 valmistui Robert Arpon ja Pekka Oeschin tutkimus Kansanmusiikin ammattilaiset, joka käsittelee kansanmusiikin kentän muutoksia sekä alan ammattilaisten käsityksistä näistä muutoksista. Tutkimuksessa tarkastellaan kansanmusiikin parissa toimivia ammattilaisia ja heidän toimintatilannettaan. Lisäksi tutkitaan kansanmusiikin ammattilaisten näkemyksiä työskentelymahdollisuuksistaan ja kansanmusiikin asemasta. Kyseessä on ensimmäinen selvitys kansanmusiikin ammattilaisista Suomessa. Vuoden aikana ilmestyi Sari Karttusen tutkimus Kuvataiteilijoiden koulutusurat, jossa tarkastellaan kuvataiteilijoiden Suomessa ja ulkomailla saamaa oman taidealan koulutusta. Analyysissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, kuinka ikä, sukupuoli ja erikoisala vaikuttavat hankitun koulutuksen määrään. Julkaisu on osa laajempaa tutkimushanketta, joka kohdistuu nuoriin suomalaisiin taiteilijoihin, jotka ovat saaneet jalansijaa kansainvälisellä nykytaiteen kentällä (kuva-, media-, valokuva- ja videotaide) viimeisten 5 10 vuoden aikana. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa toimintakentän ja -ehtojen muuttumisen vaikutuksia taiteilijan ammattikuvaan ja identiteettiin samoin kuin heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, kuinka halukkaita kansainvälistä uraa tekevät taiteilijat ovat muuttamaan ulkomaille, ja mikä merkitys kansallisuudella heille ylipäätään on. Valtion taiteilijatuen vaikuttavuutta selvitettiin Pauli Rautiaisen julkaisussa Taiteilijaapurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Siinä tarkastellaan vuosina taiteilija-apurahaa saaneita taiteilijoita, heidän taiteilijaapurahahistoriaansa ja käsityksiään apurahajärjestelmän toiminnasta sekä oman apurahansa vaikuttavuudesta. Tutkimus liittyy Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön hankkeeseen, jossa selvitetään valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutuksia taiteellisen työn kannalta. Hanke tuottaa taiteilijatukea koskevan tutkimustiedon lisäksi välineitä taidetoimikuntalaitoksen taiteellista työtä tukevan toiminnan seurantaan ja kehittämiseen. Rautiaisen selvitys on hankkeen ensimmäinen julkaisu. Kaksikielisessä (suomi-englanti) Tilastotiedotteita -sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki Tilasto käsittelee Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien sekä alueellisten taidetoimikuntien tukea taiteelliseen toimintaan. Siinä tarkastellaan kokonaistuen jakautumista eri taiteenaloille ja alueille sekä muun muassa nuorten, naisten, pääkaupunkiseudulla asuvien sekä ruotsinkielisten osuuksia apurahan hakijoista ja saajista. Yksikon tutkijat osallistuivat vuoden aikana sekä kotimaisiin että kansaivälisiin tutkijatapaamisiin. Kansainvälisissä konferenssijulkaisuissa ilmestyivät Sari Karttusen Internationalisation shapes the peripheral artist: a survey of young visual artists in Finland, XVI International Sociological Association (ISA) World Congress of Sociology, Durban 2006, Proceedings CD, ja Merja Heikkisen Government policy and definitions of art - the case of comics, Fourth International Conference on Cultural Policy Research (ICCPR), Vienna 2006, Conference CD. Yksikön tutkijat esittelivät tutkimuksiaan myös Kulttuuripolitiikan observatorioiden kokouksessa Bolognassa,

18 Työelämän tutkimuksen päivillä Tampereella ja Sosiaalipolitiikan päivillä Jyväskylässä sekä useissa kulttuurialan aikakausjulkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Yksikön henkilökunta piti vuoden aikana luentoja ja esitelmiä eri oppilaitoksissa sekä kulttuurialan organisaatioissa ja seminaareissa. He toimivat myös opetusministeriön asettamassa kulttuurin taloudellisia vaikutuksia arvioivassa työryhmässä, Kiasman kokoelmien vaikuttavuustutkimuksen ohjausryhmässä ja Nordisk kulturpolitisk tidskrift - julkaisun toimituskunnassa. He osallistuivat IFACCA:n (International Federation of Arts Councils and Cultural Agencies) tutkijayhteistyöhön sekä pohjoismaiseen kulttuuripolitiikan tutkimuksen virkamiesryhmän, Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän ja pohjoismaisten taidekirjastojen yhteistyöjärjestön ARLIS/Norden toimintaan. Lisäksi yksikkö tuotti tilastoja ja muita tietopalveluja tiedotusvälineille sekä taidehallinnolle ja kulttuurin kentän toimijoille kotimaassa ja ulkomailla. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu noin nidettä, ja sinne tulee noin 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakausi- ja tiedotuslehteä. Kokoelma karttui vuoden aikana 150 niteellä. Kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA- tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA-tietokantaa. Kirjaston tehtäviin kuuluu myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelu ja myynti. Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden järjestön toimintaan. Hän vastasi osaltaan Turussa Åbo Akademissa pidetyn ARLIS/Norden vuosikokouksen ja konferenssin järjestelyistä. Konferenssi järjestettiin teemalla "Konstbibliotekarie i dag och i morgon nya utmaningar för undervisningen. Toukokuussa 2006 hän osallistui ARLIS/UK & Ireland -järjestön kutsumana opintomatkalle jossa tutustuttiin Lontoon alueen lukuisiin taidekirjastoihin. Kiertueelle osallistui neljä suomalaista sekä useita taidekirjastolaisia Belgiasta ja Alankomaista. Merja Heikkinen tutkimusyksikön päällikkö

19 Vuoden 2006 julkaisut: Robert Arpo ja Pekka Oesch: Kansanmusiikin ammattilaiset. Taloudellinen tilanne ja toimintaympäristö. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 30. Paula Karhunen ja Kaija Rensujeff: Taidealan koulutus ja työmarkkinat. Ammatillisen koulutuksen määrä ja valmistuneiden sijoittuminen. Tutkimusyksikön julkaisuja n:o 31. Paula Karhunen: Tanssin ja teatterin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus ammatillisen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 36. Sari Karttunen: Kuvataiteilijoiden koulutusurat. Ammattiopinnot Suomessa ja ulkomailla. Tilastotietoa taiteesta n:o 37. Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Selvitys valtion taiteilija-apurahan saajista Työpapereita n:o 45. Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2005 Support granted by the Arts Councils Tilastotiedote Facts and Figures 1/2006

20 Liite B tulossopimuksen toteumaraporttiin 2006 ER/ TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA Loppusuoritteet ja -suoriteryhmät Määrät 2004 Määrät 2005 kpl htv Htv %- osuus kpl htv Määrät 2006 Htv %- osuus kpl htv Htv %- osuus A. Hallintotoimisto: 25,2 25,4 77,7 24,5 75,9 Valtionavustuspäätökset (kpl) , ,8 42, ,9 39,9 josta: -taiteelliseen työskentelyyn josta taiteilija-apurahat projekteihin yhteisöille lausunnot valtionavustushakemuksista (OPM:lle), kpl Arsis -lehti (nroa) 4 0,6 1,8 4 0,6 1,8 4 0,6 1,9 Lehdistötiedotteet Käynnit verkkosivuilla Taiteilijaprofessorien työ luovan taiteen edistämiseksi (htv) , , ,1 B. Taideteostoimikunta: 2,4 7,1 2,4 7,3 2,3 7,1 Teoksia kokoelmassa (kpl) lisäys ed. vuodesta (kpl) Tilaustyöt (kpl) Kilpailut (kpl) C.Tutkimusyksikkö: 6,4 18,8 4,9 15,0 5,5 17,0 Kirjasto: 1 1 -kirjastotyö 0,5 0,5 0,3 -julkaisutyö 0,5 0,5 Lainaukset (kpl) Kirjaston kokoelmat (nidettä) Kokoelmien karttuminen (nidettä) Tutkimus ja julkaisutoiminta 5,4 3,9 Julkaisut (kpl) ,9 Esitelmät (kpl) ,3 Erittelemätön 1 100,0 100,0 Työpanoksen käyttö/mittayksikkö henkilötyövuodet 34 32,7 32,3