Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle"

Transkriptio

1 Oulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle HQ1/

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Selvityksen tarkoitus Aiemmat vahingonvaaralaskelmat Sovitut tavoitteet päivitykselle ALUEEN KUVAUS Voimalaitos ja hydrologiset tiedot Allas ja patorakenteet SELVITYKSESSÄ KÄYTETYT LASKENTAMENETELMÄT JA MALLIT Maastomalliaineisto Patomurtumasimulointi Dynaaminen virtausmalli Laskennan kalibrointi ja laskennassa käytetyt karkeuskertoimet Montta-Merikoski jokimalli Lamellipadon alapuolinen kauneusallas Lasaretinhaara PATOMURTUMAT Yleistä Lamellipadon murtuma Etelärannan maapadon murtuma PATOMURTUMA-AALLON LASKENTA Lamellipato Etelärannan maapato Vesistön lähtövirtaamien vaikutus murtumavirtaamiin Lamellipato Etelärannan maapato PATOMURTUMAN AIHEUTTAMA VAHINGONVAARA Lamellipato Etelärannan maapato Yleistä Sillat Tiet Rakennukset Kunnallistekniikka Erityiskohteet Vahingot Tuiran siltojen alapuolella Vahingot murtuma-alueen yläpuolisella jokijaksolla TOIMINNALLINEN TARKASTELU Hätäjuoksutuskapasiteetti mitoitustulvalla ARVIO PADON LUOKITUKSESTA Lamellipato Etelärannan maapato Muut padot...50 LÄHDETEOKSET...51

3 3 Liitteet 1 a.) Lamellipadon murtuma, tulvatulokset 0,5 h, karttakuva 1:5 000 b.) Lamellipadon murtuma, maksimisyvyydet, karttakuva 1:5 000 c.) Lamellipadon tulva-aallon seurantatulokset numeerisena 2 a.) Etelärannan maapadon murtuma, tulvatulokset 2, 3, 4, 6 h ja Wmax, karttakuva 1:5 000 b.) Etelärannan maapadon murtuma, maksimisyvyydet, karttakuva 1:5 000 c.) Etelärannan maapadon seurantatulokset numeerisena 3. Vahinkokohteet Lamellipadon murtumassa, luettelo 4. Vahinkokohteet Etelärannan maapadon murtumassa, luettelo

4 4 1 YLEISTÄ 1.1 Selvityksen tarkoitus Vuonna 1998 laadittu vahingonvaaraselvitys päivitettiin käyttämällä Oulujoen virtaamana suurtulvan mukaista lähtötilannetta HQ1/250. Virtaamatilannetta on aiemmissa murtumatapauksissa tarkasteltu siten, että koneistojen virtaama on 450 m 3 /s, mutta tulvaluukut ovat suljetut. Kyseinen tarkastelumalli ei kuitenkaan vastaa patoturvallisuusohjeissa mainittua tulvatilanteen tarkastelua. Meri Merikoski VL Lamellipato Suistoalue Etelärannan maapato Kauneusallas Kuva 1. Rakenteiden sijainti joen alaosalla ja suistoalueella. Tarkemmin voimalaitoksen lähialueen patorakenteet on esitetty kuvassa 3. Vahingonvaaraselvitystä koskevat vaatimukset on esitetty MMM:n patoturvallisuusohjeissa (MMM 7/1997). Ohjeen mukaan patomurtumavaikutukset on selvitettävä sekä normaali- että tulvatilanteessa. Tämän lisäksi on tehtävä toiminnallinen tarkastelu. Toiminnallinen tarkastelu on aiemmissa vahingonvaaraselvityksissa suoritettu mitoitustulvilla HQ 1/5000 HQ 1/700. Aiempien selvitysten mukaan kyseinen mitoitustulva ei aiheuta murtumariskiä. Toiminnallisen tarkastelun yhteydessä on arvioitu Pyhäkosken voimalaitoksen pato-murtuma ja Montan VL maapadon murtuma ja niiden vaikutusta Oulujoen alaosalla. Aiheutuva virtaamahuippu on laskettu Merikoskessa 739 m 3 /s suuruiseksi ja huippu saavutettaisiin joen alaosalla kuuden tunnin kuluttua Pyhäkosken murtumasta. Arvo on laskettu normaalivirtaamalla eikä tulos siten anna vastausta suurtulvatilanteessa tapahtuvien patomurtumien vaikutuksista. Merikoskea ylempänä sijaitsevien patojen murtumista ei tarkastella tämän selvityksen yhteydessä

5 5 1.2 Aiemmat vahingonvaaralaskelmat Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaran osalta on valmistunut aiemmin seuraavat selvitykset: 1.) Kruteleff V., Kuivalainen P Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvitys. Imatran Voima Oy, Lamellipato Etelärannan maapato Pohjoisrannan maatäyttö Juurusojan pato Padon luokitukseksi on esitetty kaikkien patojen osalta N-patoa. 2.) Alatalo Hannu Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivitys padotuskorkeudelle NN+11,00. Voimarakenne Oy Lamellipato Etelärannan maapato Pohjoisrannan maatäyttö Juurusojan pato Padon luokitukseksi esitetty kaikkien patojen osalta N-patoa. 3.) Kuivalainen Pirkko Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvitys, padotuskorkeus NN+11,00. Imatran Voima Lamellipato Etelärannan maapato Juurusojan pato Padon luokitukseksi esitetty kaikkien patojen osalta N-patoa. Padotuskorkeuden muutoksen jälkeen tehdyistä vahingonvaaraselvityksen tarkistuksista (selvitykset 2 ja 3) ei ole pyydetty Suomen ympäristökeskuksen lausuntoa Sovitut tavoitteet päivitykselle Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen tarkentaminen suurtulvatilanteessa Etelärannan maapenkereen sekä Lamellipadon osalta. Patomurtumasimulointi Lamellipadon ja etelärannan maapadon kohdalta. Laskennan tuloksien perusteella arvioidaan vahinkovaikutukset voimalaitospatojen alaja yläpuolisilla alueilla. Patomurtumien vahingonvaara selvitetään keskivirtaamalla MQ sekä ylivirtaamilla HQ 1/100 sekä HQ 1/250.

6 6 2 ALUEEN KUVAUS 2.1 Voimalaitos ja hydrologiset tiedot Merikosken voimalaitos on Oulujoen alin voimalaitos sijaiten Oulun kaupungin alueella. Oulujoen vesistöalueen koko Merikosken voimalaitoksen kohdalla on km 2 ja järvisyys 11,5%. Merikosken voimalaitoksen putouskorkeus on 11,0 m ja maksimiteho 39,2 MW. Sähköntuotto keskimääräisenä vesivuonna on 190 GWh/a. Virtaamien osalta selvitettiin suurtulvan HQ 1/250 mukainen virtaama kahdella eri menetelmällä. Kuvassa 2 on esitetty virtaaman toistuvuus tilastoanalyysin pohjalta Gumbel-jakaumana. Kuten kuvasta ilmenee on jakauman suurimmat havainnot erikoisen ylhäällä muihin havaintoihin verrattuna. Havaintojen osalta selvitettiin vuodet, jolloin kyseiset korkeat virtaamat ovat esiintyneet. Havainnoissa ei ollut mitään poikkeuksellista ajanjaksoa, johon korkeat virtaamat sijoittuvat. Korkeita arvoja nimittäin esiintyi keskimäärin kerran vuosikymmenen aikana. Kuva 2. Merikosken virtaaman toistuvuus Gumbeljakaumana. Koska oheisen kuvaajan perusteella on aika vaikea arvioida tarkasti virtaamaa HQ 1/250, mietittiin vaihtoehtoista menetelmää oikean virtaaman suuruuden arvioimiseksi. Vaihtoehtoiseksi menetelmäksi valittiin vesistömallin käyttö. Oulujoen vesistömallin laati Suomen ympäristökeskuksen hydrologian yksikkö (Veijalainen&Vehviläinen 2004). Ylivirtaaman HQ 1/250 suuruudeksi saatiin 930 m 3 /s.

7 Merikoskessa kerran 700 vuodessa toistuva mitoitustulva on Imatran voima Oy:n laatiman selvityksen mukaan 1130 m 3 /s ja kerran 5000 vuodessa sattuva mitoitustulva on 1193 m 3 /s. Kyseisiä arvoja on käytetty aiemmin toiminnalliseen tarkasteluun liittyvän juoksutuskapasiteetin riittävyyden arviointiin Allas ja patorakenteet Eteläinen maapato on puuponttiseinällä vahvistettu homogeeninen moreenipato. Padon pituus on 320 m, harjan leveys 4,0...5,9 m ja harjan alin korkeustaso NN+ 12,80 m. Tiiviin osan alin ylätaso on NN+ 11,80 m. Luiskan märän ja kuivan puolen kaltevuudet ovat 1:2:een. Kuvassa 3 on esitetty patorakenteiden nimet ja sijainti karttakuvassa. Kuvassa 4 on esitetty voimalaitoksen vaikutusalueen muut patorakenteet. Alkuperäistä puuponttiseinää on etsitty Geobotnian tutkimuksissa vuonna Tällöin seinän sanottiin olevan lahonnut tasoon NN+ 10,60, mutta pitävän vettä. Padon korotustöiden yhteydessä kesällä 1997 kaivettiin kaksi koekuoppaa läheltä Geobotnia Oy:n koekuoppaa tiivisteen kunnon tarkistamiseksi, mutta tiivisteseinää ei löytynyt suunnitelman mukaiselta kohdalta. Vaikka tiivisteponttiseinä olisi lahonnut tai puuttuisi kokonaan, padon voidaan Voimarakenne Oy:n näkemyksen mukaan katsoa täyttävän patoturvallisuusohjeiden vaatimukset. (Voimarakenne ) Pohjoisrannan maatäyttö Säännöstelypato Merikosken voimalaitos Lamellipato Maalla peitetty lamellipato Lasaretihaaran säännöstelypato Etelärannan maapato Kuva 3. Merikosken voimalaitoksen allasalueen patorakenteet. (c) Oulun kaupunki, kartastopalvelut 2004

8 8 Saarelan padot Juurusojan pato Kuva 4. Merikosken voimalaitos, vaikutusalueen padot. 3 SELVITYKSESSÄ KÄYTETYT LASKENTAMENETELMÄT JA MALLIT 3.1 Maastomalliaineisto Maastomalliaineisto saatiin Oulun kaupungin tekniseltä keskukselta. Sitä täydennettiin Oulun Energialta saatujen kauneusaltaan syvyystietojen sekä Lasaretinhaaran uoman syvyystietojen osalta. Aineiston käsittelyssä käytettiin ohjelmistona Autocad Land Desktop 2i versiota. Korkeustiedoista, joita oli sekä pistemuotoisina että taiteviivatietoina muodostettiin maastomalli käyttäen Viasys Oy:n VID-GIS 5.04 maastomalliohjelmaa. Sillä muodostettiin laskentapoikkileikkaukset HEC-RAS ohjelmalle.

9 9 3.2 Patomurtumasimulointi Patomurtuman simuloinnissa käytettiin ohjelmistona HEC-RAS 3.1.1:in sisältämää patomurtumamallia. Mallissa annetaan aukon pohjanleveys, murtuma-aukon lopullinen muodostumissyvyys, aukon leveys sekä aika jonka kuluessa murtuma-aukko muodostuu maksimiinsa. Tämän lisäksi voitiin valita joko ylivirtaukseen tai suotovirtaukseen perustuva murtumatyyppi. Murtuman muodostumisessa voitiin lisäksi käyttää joko lineaarista aukon muodostumista tai antaa muodostuminen käyttäjän haluamalla tavalla. Näissä murtumatarkasteluissa aukon etenemisen muodostuminen oletettiin etenevän lineaarisesti. Osassa murtumatarkasteluja käytettiin Imatran voiman DAMBRK laskennoissa käyttämiä murtuman hydrografeja, koska sillä saadut laskentatulokset olivat tuottaneet hieman suuremman virtaaman maksimin. 3.3 Dynaaminen virtausmalli HEC-RAS 3.1.1:n muuttuvan virtauksen ratkaisumalli perustuu massan säilymisen lakiin sekä momenttiyhtälöön. Ratkaisussa otetaan huomioon virtauksen jakautuminen uomaan ja tulva-alueelle. Alueille on käytettävissä tarpeen mukaan erilaiset karkeuskertoimet sekä uoman että tulva-alueen osalta. Laskenta tapahtuu ratkaisemalla täydelliset 1-dimensionaaliset St. Venantin yhtälöt ajan suhteen. Mallin lähtötietoina ovat poikkileikkaustiedot sekä reunaehdot. Lisäksi mallin on mahdollista lisätä uomassa olevia virtauksen kannalta poikkeavasti käsiteltäviä rakenteita, kuten pohjapatoja, rumpuja, siltoja sekä esimerkiksi penkereiden ylivirtausta. Mallissa olevat poikkileikkaustiedot koostuvat pituuskorkeus lukupareista, jotka määrittävät uoman pohjan muodon laskentapisteiden kohdalla kohtisuoraan virtaussuuntaan nähden. Poikkileikkausten välinen etäisyys tunnetaan uoman ja tulva-alueiden kohdalla. 3.4 Laskennan kalibrointi ja laskennassa käytetyt karkeuskertoimet Montta-Merikoski jokimalli Patomurtuman osalta käytettävissä olevan vesitilavuuden ja vedenpinnan äkillisen alenemisen vuoksi tarvittiin Oulujoen jokimalli väliltä Montta-Merikoski. Mallin rakentamiseksi tallennettiin paperimuodossa olleet poikkileikkaukset Oulun Energian luovuttamista tiedoista.

10 10 0 km 10 km 20 km 30 km Kuva 5. Mallinnettu Oulujoen osa Montta-Merikoski. Tallennettuja poikkileikkauksia oli kaikkiaan 229, joista osa kuvasi uoman jakautumista saarten kohdalla. Kalibrointivirtaamina käytettiin sekä tehtyjä havaintoja. Vastaavat virtaamat olivat 450 m 3 /s ja 261 m 3 /s. Kyseisinä ajankohtina oli jokivarresta eri havaintopaikoista tehty vedenkorkeushavainnot, jotka on esitetty taulukossa 1.

11 11 Taulukko 1. Vedenkorkeushavainnot. Mittauspiste Etäisyys Merikoski VL [km] W Q=450 m 3 /s [m] W Q=261 m 3 /s [m] Merikoski 0,00 11,00 11,00 Patosilta 0,41 10,98 11,00 Rautatiesilta 1,08 11,06 11,01 Pohjantiensilta 1,63 11,16 11,03 Hintan vesilaitos 2,32 11,17 11,06 Nykänen 4,42 11,24 11,10 Nissiläntie 6,01 11,26 11,10 Kero-oja 8,22 11,31 11,13 Juurusoja 9,35 11,36 11,13 Kaupintie 10,77 11,38 11,13 Madekoski 12, Sanginsilta 13,06 11,71 11,31 Kourinoja 17,15 11,96 11,48 Päivärinne 26,80 12,30 11,66 Montta 37,63 12,68 11,96 Kuvassa 6 on esitetty kalibroinnissa käytetyt havainnot ja lasketut vedenkorkeudet välillä Montta- Merikoski. Kuvaan on merkitty havaitut arvot pienillä neliöillä Oulujoki Plan: HQ Oulujoki montta_merikoski Legend EG PF 1 EG PF 2 WS PF 2 WS PF 1 Crit PF 1 Crit PF 2 Ground OWS PF 1 OWS PF 2 Elevation (m) Main Channel Distance (m) Kuva 6. Lasketut ja havaitut virtaamat kalibrointimittauksilla.

12 12 Sivutulovirtaamina käytettiin Sanginjoelle (F=399,93 km 2 ) edellä mainittujen päivien osalta virtaamia 6,2 m 3 /s ja 4,3 m 3 /s ja Muhosjoen (F=537,37 km 2 ) osalta 8,3 ja 5,8 m 3 /s. Virtaamien suuruus perustui Kiiminkijoen avulla suoritettuun vertailuvesistölaskentaan. (Sähköposti Eero Nuortimo, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ) Kuvissa 7-9 esiintyvä laskentatapaus PF1 edustaa (450 m 3 /s) tilannetta ja PF (261 m 3 /s ) tilannetta. Kalibroinnissa oletuskarkeuskertoimena (Manning) käytettiin arvoa 0,033. Karkeuskerroin kuvaa virtaukseen liittyviä häviöitä. Kalibroitaessa uoman karkeutta kuitenkin muutettiin Sanginjoen yläpuolisella alueella alimmillaan arvoon 0,025. Tästä huolimatta lasketut vedenkorkeudet Päivärinteen havaintopaikan kohdalla asettuivat suuremman virtaaman tapauksessa hieman eli 0,13 m ylemmäksi kuin havaitut. Uomaa ei kuitenkaan katsottu aiheelliseksi muuttaa hydraulisesti sileämmäksi vain yhden havainnon perusteella. Toisaalta joen yläosalla lähellä Montan voimalaitosta olevalla noin 0,1 m virheellä ei ole patomurtuman tarkastelussa käytännön merkitystä. (Uoman kalibrointi vaatii pientä hienosäätöä yläosalla, mikäli tässä laadittua mallia käytetään vedenkorkeuksien tarkasteluun Montan voimalaitoksen läheisyydessä johonkin muuhun tarkoitukseen.) Muissa havaintopisteissä lasketut arvot noudattavat hyvin valituilla uomankarkeuksilla havaittuja korkeuksia. Pienemmällä kalibrointivirtaamalla lasketut vedenkorkeudet vastaavat havaittuja arvoja kaikissa havaintopisteissä. Lasketut ja havaitut vedenkorkeudet ilmenevät kuvasta 6. Kuvassa 7 on esitetty uoman keskimääräiset virtausnopeudet eri poikkileikkauksissa ja kuvassa 8 Frouden luku. Kuvaan 9 on summattu poikkileikkausalan ja poikkileikkausten välisten etäisyyksien avulla laskettu tilavuuskertymä voimalaitokselta ylöspäin.

13 Oulujoki Plan: HQ montta_merikoski Legend Vel Total PF 1 Vel Total PF Vel Total (m/s) Main Channel Distance (m) Kuva 7. Keskimääräiset virtausnopeudet uomassa virtaamilla 450 m 3 /s ja 261 m 3 /s Oulujoki Plan: HQ montta_merikoski Legend Froude # Chl PF 1 Froude # Chl PF Froude # Chl Main Channel Distance (m) Kuva 8. Frouden luku ei poikkileikkauksissa virtaamilla 450 m 3 /s ja 261 m 3 /s

14 Oulujoki Plan: HQ montta_merikoski Legend Volume PF 1 Volume PF Volume (1000 m3) Main Channel Distance (m) Kuva 9. Oulujoen Montta-Merikoski kokonaistilavuus Suurtulvavirtaamalla HQ1/250 = 930 m 3 /s Lamellipadon alapuolinen kauneusallas Kauneusaltaan osalta ei pohjan karkeuden kalibrointia suoritettu. Karkeutena käytettiin keskialueella arvoa 0,033. Laita-alueella käytettiin pääsääntöisesti arvoa 0,065 ja joissain poikkileikkauksissa missä kasvillisuutta oli todella tiheästi arvoa 0,100. Laskennassa käytettyjen poikkileikkausten sijoittelu on esitetty kuvassa 10.

15 15 (c) Oulun kaupunki, tekninen keskus 2004 Kuva 10. Kauneusaltaassa käytetyt poikkileikkaukset. Kuvassa 11 on esitetty betonista rakennettu Lamellipato. Merikosken voimalaitos sijaitsee kuvassa vasemmalla. Kuva 11. Lamellipato

16 16 Alapuolisena reunaehtona käytettiin siltojen purkautumiskapasiteettia, joka määritettiin erikseen. Mallinnuksessa käytettiin alueen alapuolisena reunaehtona Merikosken siltojen rajaamaa aluetta. Jotta reunaehto oli sovellettavissa mallinnukseen, määritettiin eri silta-aukoille purkautumiskäyrät. Kuvassa 12 on esitetty tulva-aallon mallinnuksessa käytettyjen silta-aukkojen sijainti. Tuiranväylä Ämmänväylä Pokkisenväylä Kuva 12. Merikosken silta-aukkojen sijainti. (c) Oulun kaupunki, kartastopalvelut 2004 Tuiranväylän kohdalla padon harjan kynnyskorkeus on NN+ 1,73 m ja aukon leveytenä käytettiin 40 m. Purkautumiskäyrä laadittiin aukon yläpuoleisen veden korkeuteen NN+ 5,00 saakka. Silta-aukon purkautumiskynnys käsiteltiin sen harjan kapeuden vuoksi teräväharjaisena (d<1/2h) pohjapatona ja purkautuminen laskettiin Polenin kaavalla: Q = 2/3µ b missäµ = 0,65 b = 40m 2gh 3/ 2 Kuvassa 13 on esitetty Tuiranväylän silta-aukon Polenin kaavalla laskettu purkautumiskäyrä.

17 17 Tuiranväylä Vedenkorkeus Virtaama Kuva 13. Tuiranväylän silta-aukon purkautumiskapasiteetti kun alaveden vaikutusta ei ole huomioitu. Ämmänväylän kohdalla padon harjan kynnyskorkeus on NN+ 1,73 m ja käytetty aukon leveys 80 m. Alaveden ei oletettu vaikuttavan purkautumiseen. Silta-aukon purkautumiskynnys käsiteltiin padon harjan kapeuden vuoksi teräväharjaisena (d<1/2h) pohjapatona ja purkautuminen laskettiin Polenin kaavalla. Kuva lasketusta purkautumiskäyrästä on esitetty kuvassa 14. Q = 2/3µ b 2gh missäµ = 0,65 b = 80m 3/ 2

18 Ämmänväylä Vedenkorkeus Virtaama Kuva 14. Ämmänväylän silta-aukon purkautumiskapasiteetti kun alaveden vaikutusta ei ole huomioitu. Käytännössä purkautumiskapasiteetti suurilla tulvavirtaamilla on hieman suurempi sekä Ämmänväylän että Tuiranväylän siltojen osalla kuin Polenin kaavan mukainen, koska veden tulonopeus ylittää arvon 0,5 m/s. Siten Weisbachin kaavan käyttö purkautumisen laskennassa olisi teoreettisesti hieman tarkempi. Polenin kaavalla saadaan kuitenkin vedenkorkeus tasolle, jossa se olisi ylimmillään. Pokkisenväylän purkautumiskapasiteetti käsiteltiin hieman eri tavalla kuin edellä esitellyt Tuiran- ja Ämmänväylän silta-aukot. Tämä johtui aukon yläpuolelle rakennetuista kahdesta rinnakkaisesta pohjapadosta. Kuvassa 15 on esitetty Pokkisenväylän sijainti ja sen yläpuoliset pohjapadot.

19 19 Ämmänväylä Pohjapadot Pokkisenväylä Pohjakartta (c) 2004 Oulun kaupunki, tekn.keskus Kuva 15. Pokkisenväylän silta-aukon lisäksi mallinnuksessa huomioidut pohjapadot. Kuvassa 15 esitetyn uomamallin mukaisesti määritettiin ylimmän eli 0,348 km kohdalla olevan poikkileikkauksen purkautumiskäyrä. Mallinnuksen 1-D laskentaohjelmistona käytettiin HEC-RAS versiota Rakennetussa mallissa vedenkorkeuksia ei kalibroitu, vaan käytettiin uoman karkeutena arvoa 0,033. Uoman poikkileikkaukset muodostettiin Oulun kaupungin toimittamasta maastomalliaineistosta. Pohjapatojen kynnyskorkeuksien osalta käytettiin niiden suunnitelmakuvia. Pokkisenväylän siltaaukoista käytettiin siltojen rakentamiseen liittyviä suunnitelmakuvia. Alapuolisen vedenkorkeuden todellista nousua Tuiran siltojen alapuolisella alueella ei mallinnettu, mutta oletettiin alapuolisen vedenkorkeuden olevan maksimissaan korkeudessa NN+ 1,50 m, jota käytettiin reunaehtona sillan alaosassa. Myöhemmin tarkistettiin suistoalueen RMA2 mallilla edellä olevan vedenkorkeusolettamuksen oikeellisuus ja todettiin ettei käytetty ylin vedenpinta ollut valittuna liian alhaiseksi. Pokkisenväylässä virtauksen kannalta määräävä ei ole ylempänä sijaitseva Pokkisen sillan kolmiaukkoinen siltaosa vaan silloista alempana sijaitseva, yksiaukkoinen osa. Senkin kapasiteetti riittää kuitenkin tässä raportissa lasketuilla virtaamilla, jolloin määräävä vedenkorkeus saavutetaan pohjapatojen määräämänä. Kuvissa 16 ja 17 on esitetty silta-aukot ylävirran suunnasta kuvattuina.

20 20 Kuva 16. Pokkisenväylän ylempi, kolmiaukkoinen silta Kuva 17. Pokkisenväylän alempi yksiaukkonen silta. Merikosken vahingonvaaraselvityksen päivitys. Etelärannan maapadon ja lamellipadon päivitys suurtulvavirtaamalle HQ1/

21 21 Vedenkorkeus asettuu Pokkisenväylän lähellä sijaitsevan kahden pohjapadon yläpuolisella alueella eri virtaamilla kuvan 18 mukaisesti. pokkinen Plan: Plan Legend W.S. Elev W.S. Elev (m) Q Total (m3/s) Kuva 18. Vedenkorkeus eri virtaaman arvoilla poikkileikkauksessa 0,348 km. Vedenkorkeudet on esitetty NN+ tasossa. Koska edellä esitetyissä laskelmissa ei ole selvitetty alaveden vaikutusta purkautumiskapasiteettiin, arvioitiin sen vaikutus suurtulvan mukaisessa virtaamatilanteessa. Suistoalueen suurtulvan arvioimiseksi laskettiin virtaama eri silta-aukoista tilanteessa, jossa Oulujoen pääuomassa on virtaama HQ 1/250. Virtaaman suuruusarvio kyseisellä toistuvuudella on tehty Suomen ympäristökeskuksen toimesta (Veijalainen&Vehviläinen, 2004). Alaveden vaikutus silta-aukkojen alapuolisella alueella selvitettiin tarkemmin tilanteessa, jossa merivesipinta on vedenkorkeudella NN + -0,05 m sekä sekä toinen laskenta kerran 200 vuodessa toistuvana HW 1/200 vedenkorkeudella NN + 1,47 m. Virtaamana käytettiin HQ 1/250 virtaamaa, joka on Oulujoen alaosalla 930 m 3 /s. Tarkistuslaskennassa suistoalueelle laaditulla RMA2 2D-mallilla (Kemijoki Oy/Marko Talvensaari ) siltojen alapuoliseksi vedenkorkeudeksi saatiin taulukossa 2 esitetyn mukaiset vedenkorkeudet:

22 22 Taulukko 2. Vedenkorkeus purkautumiskohtien alapuolisella alueella eri merivedenkorkeuksilla. Purkautumiskohta Q [m 3 /s] Meriveden korkeus NN+ 1,47 [m] Meriveden korkeus NN+ -0,05 [m] Merikosken voimalaitos 450 1,65 0,50 Tuiranväylä 127 1,74 0,80 Ämmänväylä 254 1,64 0,41 Pokkisenväylä 99 1,64 0,42 Koska silta-aukoissa olevien purkautumiskynnysten korkeus on tasossa NN+ 1,73 m ja silta-aukkojen yläpuolinen vedenkorkeus asettuu noin tasolle NN+ 3,13 m, ei edellä mainituilla alavedenkorkeuksilla ole virtaamatilanteessa HQ 1/250 padottavaa vaikutusta silta-aukkojen purkautumiskykyyn avovesitilanteessa. Alaveden vaikutus arvioitiin lisäksi patomurtuman mukaisella virtaamalla, jolloin kokonaisvirtaama kaikkien aukkojen osalta nousee voimalaitos mukaan lukien yli 1400 m 3 /s (voimalaitosvirtaama 450 m 3 /s). Tällöin vedenpinta Merikosken siltojen alapuolella alkaa nousta lähelle kynnyskorkeutta NN + 1,73 m, mutta ei tässäkään tapauksessa vaikuta purkautumista rajoittavasti. Meriveden korkeus oli kyseisessä tarkastelussa tasolla NN + 0,33 m, eli lähes metrin yli keskivedenkorkeuden. Kuvassa 19 on esitetty Kemijoki Oy:n tekemät laskelmat suistoalueen vedenpinnoista.

23 23 Kuva 19. Vedenkorkeudet suistoalueella Lamellipadon patomurtuman hetkellisellä maksimilla. Koska edellä olevan perusteella voidaan todeta, että alavesi ei vaikuta käytetyillä virtaama-arvoilla padottavasti veden purkautumiseen silta-aukoista, käytettiin kuvan 20 mukaista eri aukoista yhdistettyä purkautumiskäyrää Lamellipadon murtumassa alapuoleisena reunaehtona kauneusaltaan alaosalla.

24 River: suisto Reach: suisto1 RS: 0000 Legend Stage (m) /s) (m ) (m 3.0 S tage Flow (m3/s) Kuva 20. Tuiran-, Ämmänväylän- ja Pokkisenväylän yhdistetty purkautumiskäyrä Lamellipadon patomurtumavirtaaman laskennassa Lasaretinhaara Etelärannan maapadon murtumavirtaaman leviämisen selvittämiseksi Lasaretinhaara rakennettiin ensin varsin yksinkertaisena verkkona, kuten mallinnus oli aiemmin DAMBRK-ohjelmistolla laadittu Imatran voiman selvityksen yhteydessä. Pian kuitenkin havaittiin, että mallinnustapa ja uoma on liian karkea esitys todellisuudesta, eikä se huomioi riittävästi virtauksen jakautumista uoman eri osiin. Tässä laskennassa luotiin uomaverkosto, joka käytetyssä laskennassa on pääpiirteissään yksinkertaistettuna Kaaviokuva on esitetty kuvassa 21.

25 25 W Pohjapato Vanha VL Ohijuoksutustunneli W Uoma C W Penger Pohjapato Uoma B Pohjapato Uoma D Uoma A Q Kuva 21. Etelärannan alapuolisella alueella käytetty uomaverkosto ja reunaehdot. Uoman yläosan karkeuskertoimena käytettiin arvoa 0,033 ja sen reuna-alueilla arvoa 0,040-0,050. Reuna-alueiden karkeutta nostettiin, koska reunoilla sijaitsee jonkin verran kasvillisuutta (puustoa). Alempana uomassa ja erityisesti sivu-uomien osalta käytettiin suurempia karkeuksia, joiden arvot vaihtelivat välillä 0,045-0,065 riippuen aluetta peittävän kasvillisuuden runsaudesta. Uoma jakautuu pohjapadon padottamana yläosassa kahteen eri haaraan. Kuvassa 22 on esitetty haarautumiskohdassa sijaitseva pohjapadon harja. Kyseisen kohdan oikean virtausjakauman tarkaksi arvioimiseksi olisi ollut suuri apu, mikäli siitä olisi ollut käytettävissä mittaustuloksia virtaaman jakautumisesta suurella virtaamalla. Koska niitä ei kuitenkaan ollut käytettävissä rakennettiin malliin penger, jonka ylitse vesi pääsee virtaamaan myös sivusuunnassa. Se tasoittaen uomien välistä korkeuseroa, kuten käytännössäkin tapahtuisi. Käytännössä tämä tarkoittaa virtausta poikkileikkauksesta toiseen

26 26 Kuva 22.. Pohjapato, joka jakaa osan virtaamasta oikeanpuoleiseen haaraan. Pohjapato lisättiin Lasaretinhaaran pääuomaan malliin pohjapatona. Kuvassa 23 on esitetty Lasaretinhaarassa oleva vanhan voimalaitoksen yläpuolella oikealla rannalla sijaitseva penger, jonka ylitse vesi virtaa murtumatilanteessa. Mallissa se mallinnettiin ylivirtauspenkereenä. Sen oletettiin kestävän muutaman tunnin ajan ylivirtausta, koska vedenkorkeus ei nouse paljoa penkereen yläpuolelle. Kuva 23. Vanhan Myllytullin voimalaitoksen yläpuolella veden virtaussuuntaan katsottaessa oikealla rannalla sijaitseva penger. Kuva otettu ylävirran suuntaan.

27 27 Vanhan voimalaitoksen osalta laskennassa käytettiin 3,0 m leveää ja 2,5 m korkeaa suorakaiteen muotoista tunnelia. Koska yläosa oli loivasti kapeneva niin pääosa häviöistä tunnelissa aiheutui purkautumisesta alapuolelle. Alapuolella vesi nousee niin korkealle että se peittää tunnelin ulostuloaukkoa. Syntyvät virtaushäviöt tällöin suuria. Tunnelin pituus on 20 m ja sen karkeutena käytettiin viimeistelemättömän lautamuotilla valetun betoniseinän karkeutta 0,018. Tunnelin kynnystaso sen yläosassa on NN+ 5,10 m ja sen alapäässä NN+ 2,10 m. Lisäksi malliin rakennettiin veden purkautumismahdollisuus laitoksen oikealta puolelta kynnystason NN+ 7,80 m yläpuolelta. Tällä mallinnettiin mahdollista veden virtausta laitoksen oikealta puolelta vedenpinnan noustessa riittävän korkealle. Käytetyn kohdan leveytenä oli 10 m. Kyseinen kohta purkaa mallissa veden likimain pohjapadon tavoin. Ylimmillään vettä on tässä kohdassa kynnystason yläpuolella noin 0,30-0,40 m, joten sen kokonaisvaikutus virtaamaan jäi varsin vaatimattomaksi. Kuva 24. Vanha käytöstä poistettu Myllytullin voimalaitos, ohijuoksutustunneli sijaitsee vasemmalla puolella. Etualalla laitoksen yläpuolella sijaitseva pohjapato. Kuvaushetkellä ohijuoksutusaukko oli rakenteiden osalta osin tukkiutunut hajoavista vanhoista rakenteista. Rakennus on suojeltu.

28 28 Kuva 25. Alin pohjapato Lasaretinhaarassa sijaitsee sillan alla. Uomien alapuoleiset reunaehdot Kauneusaltaassa asetettiin siten, että B ja C uomien alapuoleinen reunaehto oli vedenkorkeus NN+ 3,5 m. Lasaretinhaaran alaosan reunaehtona oli käytännössä (Uoma A) alaosan sillan ja pohjapadon yhdistelmä, joka on esitetty kuvassa 25. Uoman D osalta (virtaus Kasarmintien kautta) jouduttiin käyttämään mallinnuksessa ns. Pilot Channelia eli lisäämään uoman pohjaan apuoja, johon voitiin laskennan alkuhetkellä asettaa tietty perusvirtaama. Tällöin vältettiin kuivan uoman käyttö mallissa, jolloin laskenta ei voi mennä läpi. Apuojan leveys oli kuitenkin niin pieni, että sen kautta virtasi alle 1 m 3 /s vettä. Kohtalaisen monimutkaisen virtausverkon ja lyhyellä matkalla esiintyvien suurehkojen korkeuserojen vuoksi ei mallilla voitu laskea aivan pieniä virtaamia. Stationaarisessa laskennassa saatiin laskenta käynnistymään jopa 1 m 3 /s virtaamilla, mutta patomurtuman muuttuvassa virtaustilanteessa laskenta kaatui murtumavirtaaman kasvaessa. Siten lähtötilanne on jouduttu mallintamaan 30 m 3 /s virtaamalla. Etelärannan maapadon murtumassa käytetyn Lasaretinhaaran mallinnuksen heikkouksina voidaan mainita mallinnuksen epätarkkuus uomien B ja C loppuosilla. Todelliset uomat haarautuvat moneen osaan ja tässä yhteydessä malli rakennettiin alaosien pienten virtaamien kannalta aika epätarkasti. Suuremmilla virtaamilla vesipinta niissä kuitenkin nousee selvästi täyttäen myös uomien välisiä alueita. Kun lisäksi alueella on lyhyellä matkalla useamman metrin korkeusero, ei valitulla uoman alaosan kuvauksella ole vaikutusta Lasaretinhaarasta näille alueille poistuvan kokonaisvirtaaman suuruuteen.

29 29 4 PATOMURTUMAT 4.1 Yleistä 4.2 Lamellipadon murtuma Lamellipadon murtumassa käytettiin Imatran voiman DAM BREAK ohjelmistolla määrittämää veden purkautumista terrori-iskun seurauksena syntyvästä murtuma-aukosta. Tässä lamellipadon oletetaan murtuvan kolmen lamellin eli 24 metrin leveydeltä äkillisesti ajassa 0,1 tuntia pohjan korkeustasoon NN + 3,50 saakka. Laskelmassa on aukon maksimivirtaamaksi saatu 738 m 3 /s. Murtuma-aukon fyysiset mitat ovat peräisin Antti Leskelän laatimasta muistiosta (Imatran Voima ) River: suisto Reach: suisto1 RS: 0519 Legend Lateral Inflow Q [m3/s] Simulation Time (days) Kuva 26. Lamellipadon sortumassa syntyvä äkillinen virtaama. HEC-RASilla tehtyjen vertailulaskelmien mukaisesti ei saavutettu aivan niin suuria murtumavirtaamia kuin Imatran voiman laatimissa. HEC-RASin laskelmissa aukon pohjantason asettaminen korkeuteen NN + 3,00 (aiemman NN+ 3,5 m sijasta ) virtaaman huippu jäi edelleen hieman edellä esitetystä. Virtaamahydrografin samoin kuin vedenkorkeuden käyttäytyminen joessa sen sijaan poikkeaa oleellisesti Imatran voiman käyttämästä. Tämä johtuu siitä, että Imatran voiman laskelmassa yläpuolinen Oulujoki oli rajoitettu muutamaan poikkileikkaukseen, jolloin joen varastotilavuus ei ole oikea ja veden-

30 korkeus laskee kyseisessä lyhyen alueen mallissa huomattavasti nopeammin kuin todellisuudessa tapahtuisi. 30 Kuvassa 27 on esitetty HEC-RAS mallinnuksesta saadut vedenkorkeudet ja virtaamat sekä Oulujoessa että alapuolisessa kauneusaltaassa. Lisäksi kuvasta on erotettavissa virtaama murtuma-aukosta. 11 Plan: Plan 01 River: Oulujoki Reach: montta_merikoski RS: Legend W NN+ [m] Virtaama Oulujoessa murtuman ylä- ja alapuolella Vesipinta Oulujoessa murtumapaikan ylä ja alapuolella Virtaama murtuma-aukosta, Qmax=536 m3/s, 0,1h Q [m3/s] Stage HW US Stage HW DS Stage TW Flow HW US Flow HW DS Flow Leaving Jan2000 Time Kuva 27. Murtumavirtaama HEC-RASilla laskettuna. Murtuman tapahtuessa virtaama pienenee vastaavasti myös säännöstelypadosta mikäli luukkujen asentoa ei muuteta.

31 Plan: Plan 01 River: Oulujoki Reach: montta_merikoski RS: 720 Vesipinta Oulujoessa säännöstelypadon ylä ja alapuolella Virtaama Oulujoessa säännöstelypadon ylä- ja alapuolella Legend Stage HW DS Stage HW US Stage TW Flow HW US Flow HW DS Flow Leaving W NN+ [m] Q [m3/s] Virtaama säännöstelypadosta Jan2000 Time Kuva 28. Virtaama ja vedenkorkeudet säännöstelypadon kohdalla. Koska Imatran voiman selvityksen mukaan patoaukosta virtaava vesimäärä on maksimin osalta suurempi, tarkasteltiin kyseisellä tavalla määritetyn virtaaman maksimin vaikutuksia alapuolisille alueille. 4.3 Etelärannan maapadon murtuma Etelärannan maapato on puisella ponttiseinällä vahvistettu maapato. Perusmekanismina murtuma on aiemmissa Imatran voiman laatimissa laskelmissa (E7) laskettu hitaana, kuuden tunnin aikana maksimiinsa kehittyvänä virtaamana. Murtuma-aukon on arvioitu muodostuva tasolle NN + 6,00 m. Aukon pohjan leveydeksi on valittu 20 m. Laskelma on tuolloin tehty DAMBRK/BREACH ohjelmistolla. Murtuma-aukon fyysiset mitat ovat peräisin Antti Leskelän laatimasta muistiosta (Imatran Voima ). Tässä yhteydessä tehtiin aukon vertailulaskelmia HEC-RASin murtumavirtaaman avulla. Vertaamalla HEC-RASin laskelmia DAMBRK/BREACH ohjelmasta saatuihin, saadaan murtuman maksimivirtaamalle hieman toisistaan poikkeavat arvot (E2 ja E7 taulukossa 3). Murtuma-ajan vaikutusta tutkittiin vertailemalla tunnin ja kuuden tunnin aikana syntyvää aukkoa keskenään. Murtuma-analyysissä käytettiin HEC-RASin versiota Laskennoissa murtuman oletettiin kehittyvän lineaarisesti lopulliseen muotoonsa.

32 32 Vertaamalla Imatran Voiman laskemaa murtumasta syntyvää virtaamamaksimia HEC-RASilla saatuun, DAMBRK mallilla määritetty virtaaman maksimi on jonkin verran suurempi. Kuvassa 29 on murtumavirtaaman kehittyminen tapauksessa E2 (HEC-RAS). 250 Plan: E2 River: Oulujoki Reach: apu RS: 800.* Legend Flow 200 Q 150 [m3/s] Jan2000 Time Kuva 29. Murtumavirtaaman kehittyminen, E2 Murtuma-aukon muodon herkkyyttä tutkittiin erilaisilla aukon muodostumistavoilla. Etelärannan maapadon murtuma laskettiin useilla eri aukkovaihtoehdoilla. Vertailemalla murtumia E1 ja E2 laskettiin ero murtuma-ajan vaikutuksesta virtaaman maksimin suuruuteen. Verrattuna pidempään kuuden tunnin aikana tapahtuvaan murtumaan, on yhden tunnin aikana kehittyvä murtuma noin 10% maksimiltaan suurempi. Tämä johtuu siitä, että vesipinta on Oulujoessa ehtinyt jo hieman laskea aukosta virranneen veden poistuttua joesta kuuden tunnin aikana. Käytännössä voimalaitoksen säännöstelyluukuilla voidaan vaikuttaa voimakkaasti vedenpinnan korkeuteen ja käytettävä toimintamalli on tässä vaikea ennakoida tarkasti. Laskennassa E3 tutkittiin tapausta jossa murtuma-aukko muodostuu esim. keskivälille patojaksoa, jolloin taustapuolen maanpinnan korkeus on noin tasolla NN+9,00 m. Muodostuvaksi aukoksi ajateltiin 40 metriä leveää ja kestoksi 6 tuntia. Tällöin syntyvä maksimivirtaama jää selvästi muita laskettuja arvoja pienemmäksi. Tapauksissa E4 suurennettiin aukkoa vaakasuunnassa ja E5:ssä annettiin aukon muodostua edellisiä syvemmälle. Kohdassa E6 aukon sivuseinien kaltevuutta loivennettiin. Aukon muodon vaikutukset maksimivirtaaman suuruuteen on esitetty tarkemmin taulukossa 3.

33 33 Taulukko 3. Etelärannan maapadon murtuma-aukon vaikutus maksimivirtaamaan. Murtuman Laskentaohjelma W NN+ Murtuma- Murtuman Aukon Luiskan Aukon Maksimi tunnus tyyppi kesto pohjaleveys kaltevuus pohjan korkeus virtaama [h] [m] NN+ [m] [m3/s] E1 HEC-RAS Ylivirtaus : E2 HEC-RAS Ylivirtaus : E3 HEC-RAS Ylivirtaus : E4 HEC-RAS Ylivirtaus : E5 HEC-RAS Ylivirtaus : E6 HEC-RAS Ylivirtaus : E7 DAMBRK/BREACH Ylivirtaus : Vertaillut aukkomuodot toivat pieniä muutoksia virtaaman huippuun ja jonkin verran huipun muotoon. Koska DAMBRK/BREACH mallin virtaama oli hieman HEC-RASin virtaamaa suurempi, käytettiin jatkolaskennassa samaa murtumamekanismia kuin aiemmin Imatran voiman laatimissa laskelmissa. 5 PATOMURTUMA-AALLON LASKENTA 5.1 Lamellipato Lamellipadon murtuma on äkillinen terrori-iskun seurauksena syntyvä murtumatapaus, jolloin lamellipadon murtuma-aukko muodostuu kolmen lamellin levyiseksi. Murtumamekanismi on ajallisesti hyvin lyhyt. Virtaaman nousu maksimiinsa on vastaavasti myös hyvin nopea. Tuiran siltojen kohdalla maksimivirtaaman arvo saavutetaan jo noin 20 minuutin kuluttua murtuman alkuhetkestä. Vesipinta nousee Tuiran siltojen läheisyydessä noin 0,7-0,8 m lähtötilanteeseen verrattuna. Tässä yhteydessä on huomattava, että kauneusaltaan virtaama on jo lähtötilanteessa 480 m 3 /s. Vedenkorkeuden maksimi esiintyy samaan aikaan kuin virtaaman maksimi.

34 34 Plan: Plan 01 River: suisto Reach: suisto1 RS: Legend Stage Flow 800 Stage (m) Flow (m3/s) Jan2000 Time Kuva 30. Lamellipadon murtuman aiheuttama virtaama Imatran voiman murtumavirtaamalla. Plan: Plan 01 River: suisto Reach: suisto1 RS: Legend Stage Flow Stage (m) Flow (m3/s) Jan2000 Time Kuva 31. Lamellipadon murtuman aiheuttama virtaama HEC-RASin patomurtumalla, jossa Oulujoki mukana Montan voimalaitokselle saakka.

35 Kuvan 30 mukaisessa tilanteessa maksimivirtaama on noin 100 m 3 /s pienempi kuin Imatran voiman mallintamassa aineistossa. Virtaama pienenee maksimin jälkeen kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin Imatran voiman laskelmassa. Tämä johtuu pidemmälle mallinnetusta jokiuomasta, jolloin koko uomassa oleva vesivarasto tulee laskennassa huomioiduksi. Tuiran silta-aukkojen läpäisykapasiteetti ei ole ongelmallinen, tässä lasketun suurtulvan mukaisella virtaamalla. Siltojen kapasiteetti riittää hyvin kyseisen virtaaman tarpeisiin. 35 Veden virtausnopeuden keskimääräiset lasketut maksimit ovat murtumapoikkileikkausta ja paria sen alapuolista poikkileikkausta lukuun ottamatta suuruusluokkaa 1,0-2,0 m/s. Sen sijaan murtumapaikan kohdalla kauneusaltaassa saavutetaan suurimmillaan 4,16 m/s keskimääräinen virtausnopeus. Virtaus nousee kyseisessä paikassa kriittiseksi, eikä mallin laskemien yläpuolisten kolmen poikkileikkauksen vedenkorkeusarvot ole laskennassa luotettavia. Lasketut vedenkorkeudet säännöstelyluukkujen välittömässä läheisyydessä ovat mallin käsittelytavasta johtuen todennäköisesti liian suuria. Alueella ei kuitenkaan sijaitse rakennuksia, jotka olisivat vielä kyseisellä korkeudella kastumisvaarassa, joten tarkempaa tarkastelua ei kolmen ylimmän poikkileikkauksen osalta tehdä. Poikkileikkaukset sijaitsevat välittömästi säännöstelyluukkujen alapuolella. Terrori-iskun seurauksena syntyvän murtuma-aukon aiheuttama virtaama pudottaa välittömästi veden korkeutta Oulujoessa. Toisaalta säännöstelyluukut on kytketty automaattiseen pinnanohjaukseen vedenkorkeuden mukaan. Olettamalla, että luukkuja ei säädetä vaan vedenpinnan annetaan pudota saadaan säännöstelyluukkujen yläpuolisella jokialueella kuvan 32 mukainen vedenpinnan alenemiskuvaaja. Kuvassa on sinisellä esitetty vedenpinnan aleneminen ja vihreällä katkoviivalla virtaaman muuttuminen Plan: Plan 01 River: Oulujoki Reach: montta_merikoski RS: Legend Stage Flow Stage (m) Flow (m3/s) Jan2000 Time Kuva 32. Vedenpinnan aleneminen Oulujoessa Lamellipadon murtuman seurauksena.

36 36 Kuten kuvasta 32 ilmenee, alenee vesipinta hyvin nopeasti. Vedenpinnan todelliseen alenemiseen vaikuttaa kuitenkin käytännössä se, miten voimalaitoskoneistosta ja säännöstelyluukuista vettä murtumahetken jälkeen juoksutetaan. 5.2 Etelärannan maapato Etelärannan maapadon murtuma on laskettu varsin hitaana mekanismina, jolloin murtuma-aukon maksimikoon syntymiseen kuluu aikaa 6 tuntia. Mekanismin hitauteen on vaikuttanut puisen ponttiseinän sijainti maapatorakenteessa. Lasaretinhaaran ylimmissä poikkileikkauksessa tilanne on kuvan 32 kaltainen, jossa virtaaman ja vedenkorkeuden maksimi saavutetaan kuuden tunnin kohdalla. Virtaamamaksimi on tällöin 273 m 3 /s. 9.2 Plan: Plan 01 River: lasaretti Reach: lasa_a1 RS: Legend 9.0 Stage Flow Stage (m) Flow (m3/s) Jan2004 Time Kuva 33. Virtaama ja vedenkorkeus Lasaretinhaaran alussa (ylimmässä poikkileikkauksessa). Koska Etelärannan maapadon alapuoleinen uoma on pituudeltaan lyhyt, vain noin kilometri, ei virtaama- ja vedenkorkeushuipun esiintyminen poikkea uoman alkuosalla esiintyvästä huipusta. Virtaaman osalta huippu alaosalla on noin 15 minuuttia myöhemmin kuin se on uoman alkuosalla. Toisaalta virtaaman huippu on pienentynyt noin neljänteen osaan siitä mitä se oli murtuma-aukosta virratessaan. Ilmiötä ei selitä vaimeneminen vaan se, että virtaama on jakautunut useaan eri haaraan ja hakeutunut eri reittejä kauneusaltaaseen ja sieltä edelleen Merikosken siltojen kautta suistoalueelle ja sitten edelleen mereen. Virtaaman maksimit eri osissa uomaverkkoa on esitetty kuvassa 34.

37 37 W Pohjapato 85 m 3 /s Vanha VL Ohijuoksutus - tunneli W Uoma C 74 m 3 /s W Penger 118 m 3 /s Pohjapato 153 m 3 /s Uoma B Uoma D 55 m 3 /s Uoma A Pohjapato 273 m 3 /s Q Kuva 34. Maksimivirtaamat eri kohdissa uomaverkkoa. 2.5 Plan: Plan 01 River: lasaretti Reach: lasa_a5 RS: 0 90 Legend Stage Flow Stage (m) Flow (m3/s) Jan2004 Time Kuva 35. Virtaama ja vedenkorkeus Lasaretinhaaran alaosassa lähellä Pokkisen siltaa.

38 38 Virtausnopeuden kannalta vaarallisimmat alueet sijaitsevat Myllytullin vanhan voimalaitoksen yläpuolisella alueella. Veden keskimääräinen virtausnopeus laskentapoikkileikkauksissa Lasaretinhaaran ylimpien siltojen kohdalla nousee maksimissaan noin arvoon 2,5-3,3 m/s. Koska kyseessä on keskimääräinen virtausnopeus, nousee virtausnopeus uoman keskiosalla lähellä vedenpintaa vielä edellä mainittua suuremmaksi. 5.3 Vesistön lähtövirtaamien vaikutus murtumavirtaamiin Lamellipato Lamellipadon murtuessa Oulujoen lähtövirtaama vaikuttaa voimakkaasti kauneusaltaaseen juoksutettavan veden määrään. Normaaliolojen MQ tilanteessa ei säännöstelypadoista ohijuoksuteta vettä kalatien vaatimia virtaamia lukuun ottamatta. Tällöin murtuman alkuhetkellä vesipinta on altaan alaosilla noin korkeudessa NN + 1,73 m ja pohjapadon yläpuolisella alueella noin korkeudessa NN + 2,50 m. Murtuma lamellipadossa nostaa vedenkorkeuden Merikosken siltojen kohdalla noin korkeuteen NN +3,50 ja pohjapadon yläpuolella noin korkeuteen NN + 4,00 m. Patomurtuman jälkeiset ylimmät vedenkorkeudet ovat siten MQ tilanteessa noin 0,3-0,4 m alemmat kuin HQ 1/250 mukaisessa tilanteessa Etelärannan maapato Etelärannan maapadon murtumassa Oulujoen ylivirtaamalla HQ 1/100 tai HQ 1/250 ei käytännössä ole eroa patoaukosta purkautuvan murtumavirtaaman suuruuteen. Sen sijaan MQ tilanteessa säännöstelypadon juoksutuksella on merkittävä vaikutus vedenpinnan alentamiseen ja siten murtumavirtaaman vähentämiseen. Murtuma-aukosta purkautuvaa maksimivirtaamaa voidaan alentaa säännöstelyluukuista suoritettavien juoksutusten avulla. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava joessa tapahtuvat haitat kuten vedenkorkeuden alenemisen vaikutukset Merikosken voimalaitoksen jäähdytysvesijärjestelmään sekä Oulun Veden ja Kemira Oy:n vedenottoon. Mikäli koneiston läpi virtaava vesimäärä pysyy vakiona, alenee vedenpinta joessa pienentäen samalla murtumavirtaamaa syntyneestä murtuma-aukosta. Toisaalta voimalaitoksen käytön kannalta ei vedenpinta voi alittaa tasoa NN + 10,00 metriä ilman, että koneistolle alkaa tulla jäähdytyksestä aiheutuvia ongelmia. Tällöin tulee turvautua säännöstelyluukkujen käyttöön. Tarkan toimintaohjeen laadinta vaatii kuitenkin lisäselvityksiä ohjeistuksen laatimiseksi onnettomuustilanteessa. Eri vaihtoehdot vahinkojen pienentämiseksi tulisi selvittää voimalaitoksen pelastussuunnitelmassa.

39 6 PATOMURTUMAN AIHEUTTAMA VAHINGONVAARA 6.1 Lamellipato 39 Lamellipadon murtuma on oletettu tapahtuvaksi äkillisen terroriteon seurauksena. Murtuma-aukko laajenee maksimiinsa hyvin nopeasti aiheuttaen suuren hetkellisen virtaamahuipun. Lamellipadon alapuolisen kauneusaltaan vedenpinta nousee nopeasti. Vesi nousee kauneusaltaan pohjapadon yläpuolella nousee noin korkeuteen NN + 4,33 m ja Merikosken silta-aukkojen läheisyydessä korkeuteen NN + 3,94 m. Kauneusaltaan yläosassa, murtuma-aukon läheisyydessä sekä säännöstelypatojen alapuoleisella alueella tilanne on kuitenkin veden syvyyden ja virtausnopeuden yhdistelmänä vaarallinen, mikäli sinne jostain syystä on ihmisiä joutunut. Vastaavasti Tuiran silta-aukkojen alapuolitse virtaavan veden virtausnopeus nousee paikoin melko suureksi. Rakennuksista veden saartamaksi jää maakuntamuseo. Vesipinta nousee rakennuksen kellarikerroksen ovea vasten korkeuteen NN+ 4,30. Maanpinta talon pohjoispäädyssä sijaitsevien kellarikerroksen oven läheisyydessä on noin NN+ 3,40 m. Vahingot ovat kellarikerroksen vettymisvahinkoja. Virtausnopeus alueella jää kuitenkin hyvin pieneksi.maakuntamuseon pääty on esitetty kuvassa 36. Kuva 36. Veden saartamaksi jäävä maakuntamuseon kellarikerrospääty. Maakuntamuseon vieressä sijaitseva pieni puinen varastorakennus kastuu. Varastorakennus on esitetty kuvassa 37. Lisäksi vesi nousee hieman yhden kasvihuoneen sokkelitason yläpuolelle. Kasvihuone on esitetty kuvassa 38.

40 40 Kuva 37. Maakuntamuseon vieressä kastuva pieni varastorakennus. Kauneusaltaan läheisyydessä sijaitsevia kävely- ja pyöräteitä jää osittain veden alle. Niiden kohdalla veden virtausnopeus ja vesisyvyys ovat pääosin pieniä, eikä niistä aiheudu kovinkaan merkittävää riskiä ihmishengelle. Jossain määrin saattaa aiheutua maaston eroosiovaurioita ja vaurioita pienille puusilloille. Vedenpinnan nopea aleneminen murtumakohdan yläpuolisessa Oulujoessa aiheuttaa tason NN+10,00 alapuolella vahinkoja Merikosken voimalaitoksen jäähdytykselle sekä vaikeuttaa tason NN+8,50 alapuolella Oulun Veden ja Kemiran veden ottoa. Vahinkokohteet on listattu liitteessä 3. Kuva 38. Kastuva kasvihuone.

41 Etelärannan maapato Yleistä Etelärannan maapadon murtuman on oletettu etenevän hitaahkosti noin kuudessa tunnissa. Virtaama nousee lähes koko alueella aukon murtumavirtaaman kehittymistä vastaavalla aikataululla ja alueen maksimivedenkorkeudet saavutaan noin minuutin viipymällä murtuma-aukon maksimivirtaamista. Merkittävimmät vahingot syntyvät joidenkin rakennusten alapohjien vettymisestä. Lisäksi kaksi siltaa on erityisessä vaarassa ja liikenne katkeaa Kasarmintieltä useammasta kohdasta. Kastuvat rakennukset on esitetty tarkemmin liitteessä Sillat Virtaamat aiheuttavat suurimmat riskit silloille S2 ja S3, jotka on esitetty kuvissa 39 ja 40. Vaarallisia tilanteita saattaa lisäksi syntyä Taidemuseon ja Lasaretinsaaren välisen alueen silloilla, joiden kannen ylitse vesi nousee useita kymmeniä senttejä. Virtaavan veden keskimääräinen virtausnopeus nousee alueella aika suureksi ollen noin 2,5-3,0 m/s. Kuva 39. Silta S3.

42 42 Kuva 40. Silta S2.

43 Taulukko 4. Sillat Lasaretinhaaran varrella. Sillan nro Etäisyys Pokkisen sillasta [km] Kannen ylätaso NN+ [m]* Veden nousuaika siltakannen tasoon [hh:mm] 43 Wmax NN+ [m] vmax [m/s] Wmax aika [hh:mm] Huom. S1 1,027 9,50-8,97 3,14 6:00 S2 0,917 8,10 3:30 8,92 2,16 6:00 Vahinkoriski suuri S3 0,838 8,10 5:00 8,71 2,25 6:00 Vahinkoriski suuri S4 0,740 8,40-7,57 2,62 6:00 S5 0,468 4,60-3,19 0,46 6:15 S6 0,340 4,00-3,19 0,98 6:15 S7 0,285 4,10-3,02 2,18 6:15 S8 0,100 2,50-2,15 1,26 6:15 *) korkeus määritetty maastomallista Tiet Vesi nousee Kasarmintielle Lasaretinhaaran uoman läheisyydessä jatkuen Taidemuseolle saakka. Taidemuseon ja Åströmin kiinteistön välistä virtaa jonkin verran vettä. Virtausnopeus ja veden syvyys jäävät kuitenkin pieniksi. Kasarmintietä keskustan suuntaan siirryttäessä vesi nousee voimakkaasti tiealueelle opetusviraston kohdalla. Virtausnopeus on noin 2,0 m/s ja veden syvyys noin 1,0 metriä opetusviraston kohdalla. Virtausnopeus on noin 2,0 m/s ja veden syvyys noin 1,0 metriä. Veden nousu aiheutuu Myllytullin vanhan voimalaitoksen eteen padottuneen veden kiertämisestä voimalaitosrakennuksen ympäri. Vahinkoriski alueen liikenteelle ja alueella oleville ihmisille on kyseisessä kohdassa suuri. Vettymisvahinkoja syntyy myös Lasaretin alueen pihalle pysäköidyille ajoneuvoille veden noustessa muutamia kymmeniä senttejä piha-alueelle. Samoin esim. Oulun Yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan sekä taidemuseon piha-alueella on pysäköityjä ajoneuvoja, joille veden nousu aiheuttaa vettymisestä aiheutuvia vahinkoja. Lisäksi syntyy riskitilanteita ihmisten yrittäessä hakea ajoneuvojaan alueelta pois. Lisäksi vettä nousee hieman Myllytullin koulun kohdalla Kirkkokadulle. Kyseistä aluetta käytetään autojen parkkialueena. Kirkkokadun päästä on kevyenliikenteen väyliä Hupisaarten alueelle sekä Kasarmintielle.

44 44 Kuva 41. Kasarmintie, jossa veden syvyys on noin 1,0 m ja virtausnopeus noin 2,0 m/s Rakennukset Vettymisvahinkoja aiheutuu Taidemuseolle ja sen vieressä oleville kahdelle kerrostalolle. Lisäksi vettymisvahinkoja aiheutuu Myllytullin vanhan voimalaitoksen ja saman rakennuksen yhteydessä olevien koulutilojen osalle. Lähialueen kastuvat rakennukset on listattu liitteessä Kunnallistekniikka Veden virtaus aiheuttaa Kasarmintien viemäröinnille ylikuormitusta Erityiskohteet Taidemuseon ja Myllytullin voimalaitoksen välisellä alueella sijaitsee kaksi Oulun Energian omistamaa öljysäiliötä. Säiliöt jäävät patomurtumatilanteessa tulva-alueelle, mutta niistä ei pitäisi päästä öljyä ympäristöön mikäli ne pysyvät tulvatilanteessa paikallaan. Jos säiliöt ovat tyhjillään tai lähes tyhjillään, on mahdollista, että veden noste nostaa säiliöt kellumaan, jolloin niissä jäljellä olevan öljy voi päästä ympäristöön. Öljysäiliöt on esitetty kuvassa 42.

45 45 Kuva 42. Oulun Energian öljysäiliöt. 6.3 Vahingot Tuiran siltojen alapuolella Tuiran siltojen alapuolisella alueella maksimivirtaama nostaa virtausnopeuksia ja virtaamia sekä Etelärannan maapadon mutta erityisesti Lamellipadon murtuessa. (Talvensaari 2004). Kuvassa 43 on esitetty virtaamien aiheuttamat veden virtausnopeudet eri puolilla suistoaluetta Lamellipadon murtuman seurauksena. Mallinnetussa tilanteessa Merikosken voimalaitoksen virtaamana on 450 m 3 /s, Tuiranväylän silta-aukon 268 m 3 /s, Ämmänväylän 536 m 3 /s sekä Pokkisenväylän 230 m 3 /s. Käytetyt arvot ovat hieman suuremmat kuin Lamellipadon äkillisessä murtumassa syntyvät virtaaman maksimiarvot. Kuvasta havaitaan kuitenkin että virtausnopeudet eivät nouse alueella kovin suuriksi. Suurimmat arvot saavutetaan hieman Tuiranväylän sillan alapuolella sekä Toppilansalmessa rautatie/maantiesillan alapuolella.

46 46 Toppilansalmi Tuiranväylä Ämmänväylä Pokkisenväylä Rommakonväylä Kuva 43. Virtausnopeudet suistoalueella. Tarkasteltaessa suuren virtaaman vaikutusta suistoalueella, havaitaan että suistoalueella sijaitsevan Rommakonväylän sekä Toppilanväylän kapasiteetti riittää suurenkin virtaaman läpäisyyn aiheuttamatta vedenpinnan nousua teatteri- ja kirjastotalon vieressä sijaitsevalle torialueelle. Sen sijaan meriveden korkeus osoittautuu ratkaisevaksi suistoalueella tarkasteltaessa tilannetta, jossa tapahtuu Lamellipadon murtuma ja virtaamat kauneusaltaassa ja Tuiran silta-aukoissa kasvavat hetkellisesti suuriksi. Meriveden ja silta-aukkojen alapuolisen vedenkorkeuden ero on noin 1,0 m lukuun ottamatta Tuiranväylän alapuolista aluetta, jossa ylin vedenkorkeus asettuu noin +1,4 m merivedenkorkeutta ylemmäksi. Kyseinen tilanne on esitetty kuvassa 44. (Talvensaari 2004)

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000

PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3

Lisätiedot

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 23.02.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09) 7552

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 18.3.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS JÄÄPATOJEN AIHEUTTAMAT TULVATILANTEET TULEVAISUUDEN SKENAARIOISSA Risto Kirves Harri Koivusalo Teemu Kokkonen Aalto-yliopisto Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

VAHINGONVAARASELVITYS

VAHINGONVAARASELVITYS JNi UPM-Kymmene Oyj Hartolankosken suojapenkereet VAHINGONVAARASELVITYS Vaunujoki Liekovesi Vammala Hartolankoski Hoppu 24.5.2013 Oy Vesirakentaja Puhelin Sähköposti Y-tunnus Bertel Junhin aukio 9 etunimi.sukunimi@afconsult.com

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 SIIKAJOEN KUNTA Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 6.9.2011 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO 2 SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä

Lisätiedot

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö 9.1.24 Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 29.2.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi ALKUSANAT 2 Tässä

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat 15.8.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Kannen kuva Tikkurilankoski kevättulvalla 2004, Kari Rantakokko 2004. 2 ALKUSANAT

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO JNi Sivu 1 (2) Rev 0 3.9.2012 PIelisjoen juoksutuksen kehittämisen työryhmä Neuvottelu 31.8.2012 / Pohjois-Karjalan ELY-keskus TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO Virtausmalli

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 1 (6) LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 2 (6) 1 JOHDANTO Lohijärven rantapalstojen omistajien yhteisesti omistama Lohijärven maapato sijaitsee

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

OLMALAN KAAVA-ALUE STABILITEETTI- JA EROOSIOSELVITYS RAMB LL. Liite 4. Vastaanottaja Eriia Laru Ylivieskan kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys

OLMALAN KAAVA-ALUE STABILITEETTI- JA EROOSIOSELVITYS RAMB LL. Liite 4. Vastaanottaja Eriia Laru Ylivieskan kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys Liite 4 Vastaanottaja Eriia Laru Ylivieskan kaupunki -. Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 19.10.2012 Viite 1510000472 Tilausnumero 20110555-1 OLMALAN KAAVA-ALUE STABILITEETTI- JA EROOSIOSELVITYS RAMB

Lisätiedot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77. +77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi

Lisätiedot

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Jussi Virta, Mirja Anunti-Virta, Maire Anunti ja Harri Qvintus. Nykyisen pohjapadon korvaavan uuden pohjapadon rakentaminen Hirmukoskeen, Sulkava.

Jussi Virta, Mirja Anunti-Virta, Maire Anunti ja Harri Qvintus. Nykyisen pohjapadon korvaavan uuden pohjapadon rakentaminen Hirmukoskeen, Sulkava. PÄÄTÖS Nro 111/04/2 Dnro ISY-2003-Y-191 Annettu julkipanon jälkeen 1.11.2004 HAKIJAT Jussi Virta, Mirja Anunti-Virta, Maire Anunti ja Harri Qvintus ASIA Nykyisen pohjapadon korvaavan uuden pohjapadon rakentaminen

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 6 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila Valokuvasovitteet Siemens SWT2,3MW x 21 x HH122,5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18059

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla

Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla Porin kaupunki 8 6 4 0 - -4-6 -8-10 0 5000 10000 15000 0000 5000 30000 350 Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla SYKE/VK/VVA

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 2.12.2010 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Rovaniemen kaupunki SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys 150-P14649 30.11.2011 FCG Finnish Consulting Group

Lisätiedot

Tornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön

Tornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön Lapin ELY-keskus Tornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön 1.10.2013 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 Asetetut tavoitteet... 3 2 Mallin muunto HEC-RAS muotoon...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008

Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Janne Lehtonen, m84554 GENERAATTORI 3-ULOTTEISENA Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO TUULIWATTI OY PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Havainnekuvat ja ZVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 171487-P27171 Havainnekuvat ja ZVI 1 (29) Vadbäck Hans Sisällysluettelo 1 Maisema ja havainnekuvat... 2 2

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA HAVAINNEKUVAT TUULIVOIMA-ALUEISTA SWECO YMPÄRISTÖ OY. Kainuun Liitto. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet.

KAINUUN MAAKUNTAKAAVA HAVAINNEKUVAT TUULIVOIMA-ALUEISTA SWECO YMPÄRISTÖ OY. Kainuun Liitto. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet. Kainuun Liitto Maakuntakaavan tuulivoima-alueet Havainnekuvat Kainuun maakuntakaavan tuulivoimala-alueiden maisemavaikutuksia varten laadittiin havainnekuvat talven ja kesän 2015 aikana. Havainnekuvat

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot