BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5"

Transkriptio

1 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

2 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi- ja jäähdytysvesipäästöjen kuormituspaikan valitsemiseksi mallilla arvioitiin kuormitusten leviäminen kahdeksasta eri kuormituspisteestä. Leviäminen kustakin pisteestä laskettiin sijoittamalla vedenlaatumalliin testikuormitus 10 kg/d pintakerrokseen (0 3 m). Jätevesikuormituksen arvioidaan nousevan pinnalle kuormituksessa mukana olevan lämpökuorman (lämpötila +35 C) vuoksi, joten laskenta kuvaa kohtalaisen hyvin sitä, minne jätevesi kustakin lasketusta pisteestä leviää, ja miten suuren pitoisuuden nousun se aiheuttaa. Laskentajaksot Virtausmallilla laskettiin kesätilanteista heinäkuu 2010, joka kuvaa keskimääräistä kesäkuukautta (Q=224 m 3 /s, heinäkuun keskiarvo 221 m 3 /s), ja elokuu 2006, joka edustaa vähävirtaamaista kesäkuukautta (Q=113 m 3 /s, elokuun keskiarvo 205 m 3 /s). Talvilaskenta tehtiin vuoden 2012 helmikuulle, joka edustaa keskimääräistä talvea (Q=175 m 3 /s, helmikuun keskiarvo 180 m 3 /s) ja vuoden 2014 helmikuulle, jolloin virtaama oli pieni (Q=133 m 3 /s). Talvitilanteessa vedenkorkeus pidettiin vakiona arvossa 46,1 m (N60). Laskennan lähtötiedot Testilaskennassa käytettiin jätevesipäästön (=kuormitus+virtaama) sijasta pelkkää kuormitusta. Mikäli kuormituspisteen ohivirtaama on riittävän suuri (esim. 100 x jätevesivirtaama) ei virtaaman puuttumisella ole juurikaan vaikutusta leviämiseen. Kuormitusten aiheuttama pitoisuusnousu riippuu tässä pääasiassa kuormituspisteen vedenvaihdunnasta: mitä suurempi vedenvaihdunta, sitä suurempaan vesimäärään kuormitus sekoittuu, ja sitä pienempi on aiheutuva pitoisuus. Kuormitus laskettiin neutraalisti käyttäytyvänä, ts. se ei hajoa tai laskeudu pohjaa, vaan ainoastaan sekoittuu. Kuormitus kuvaa kohtalaisen hyvin jäteveden käyttäytymistä, jos oletetaan että jätevesi on tiheydeltään lähellä ympäröivää vettä. Menetelmällä sopii eri kuormituspaikkojen keskinäiseen vertailuun laimenemisen ja vaikutusalueen osalta. Laskettujen kuormituspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa L1-1. Pistettä P3 ei ole. Leviämiskuvat, eli keskipitoisuuden nousu annetulla kuormituksella heinäkuulle 2010 on esitetty kuvissa 2 4, elokuulle 2006 kuvissa 5 7 ja talvelle (helmikuu 2012 ja 2014) kuvissa Taulukoissa 1 3 on esitetty kuvien perusteella laskettu vaikutusalueen koko, ts. sen alueen koko, jossa laskettu keskipitoisuuden nousu ylittää annetun raja-arvo. Taulukossa on käytetty raja-arvoja 1,2 ja 3 µg/l. Lasketut pitoisuudet riippuvat tässä lineaarisesti kuormitusmäärästä, esim. PTOT pitoisuuden saa kertomalla 10 kg/d kuormituksen aiheuttama pitoisuus kuormitusten suhteella, ts. jos PTOT kuormitus on 35 kg/d on PTOT pitoisuus noin 3,5 x 10 kg/d kuormituksen aiheuttama pitoisuus. Vaikutusalueet Pisteistä P1 ja P2 jätevesi kulkeutuu järven itäpuolta pohjapadolle ja pohjapadolta edelleen Noidanselän ja Ämmänselän itäpuolta eteenpäin. Heinäkuussa ,5 µg/l pitoisuusnousu ulottuu Ämmänselälle asti. Vuoden 2006 heinäkuun pitoisuusnousu on noin kaksikertainen keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna. Pisteestä P4 lähtevä kuormitus aiheuttaa kuormituspisteen lähialueelle suhteellisen suuren pitoisuusnousun pienestä vedenvaihdunnasta johtuen. 5-tien alitettuaan kuormitus leviää vastaavasti kuin P1 tai P2. Pisteessä P5 testikuormitus leviää Termuslahteen ja pohjapadon länsipuolelta Noidan- ja Ämmänselälle. Noidanselällä keskipitoisuus nousee länsirannan puolella itärantaa enemmän. Heinäkuussa ,5 ug/l pitoisuusnousu yltää Ämmänniemen tasolle

3 Kuormituspisteiden P6 ja P7 leviämiskuviot muistuttavat toisiaan. Pohjapadon jälkeen pitoisuudet kulkeutuvat pääasiassa Noidan- ja Ämmänselän itäpuolta. 0,5 ug/l pitoisuusnousu yltää Ämmänniemen tasolle asti. Luuksinsalmen kuormituspisteestä P8 pitoisuus kulkeutuu pääasiassa länteen. Syvyyssuuntainen sekoittuminen jää Tossanselällä Noidan- ja Ämmänselkää pienemmäksi. Tossanselän pisteestä P9 kuormitus kulkeutuu järven itäpuolta päävirtaussuuntaan, syvyyssuuntainen sekoittuminen on tälläkin alueella pienempää kun pohjoisemmilla selkäalueilla. Talvitilanne vastaa pitkälti keskimääräistä kesätilannetta vaikutusalueiden osalta. Pitoisuudet nousevat suuremmiksi tuulen aiheuttaman sekoittumisen puuttuessa. Laimeneminen Laimenemisen tehokkuutta mittaa ainakin jossakin määrin pitoisuusnousualueen suuruus. Tällä kriteerillä vuoden 2010 heinäkuussa taulukon 1 mukaan laimeneminen on tehokkainta pisteessä P7. Seuraavaksi pienin pitoisuuden nousualue on pisteessä P6 ja tämän jälkeen pisteessä P1. Pisteessä P8, missä virtaaman olettaisi olevan suurin, jakautuu virtaama ilmeisesti kuitenkin suurempaan syvyyteen kuin pisteissä P6 ja P7, jolloin kuormitusta vastaanottavan kerroksen virtaama on pisteessä P6 pistettä P8 suurempi elokuussa virtaaman vaikutus on pienempi ja pisteiden paremmuusjärjestys pienimmän pitoisuusnousun mukaan on P8, P7 ja P9. Pisteet P8 ja P7 sijaitsevat alivirtaamatilanteessakin voimakkaasti virtaavissa paikoissa. P9 on puolestaan järvenselän keskellä, jossa tuulen aiheuttaman sekoittuminen on suurimmillaan. Talvitilanteessa pitoisuusnousun mukainen paremmuusjärjestys on keskimääräisellä virtaamalla P5, P2 ja P6. Tässä pienimmät alueet tulevat pisteille, joiden kautta kulkee suurin osa järveen pohjoisesta tulevasta virtaamasta. Pienellä talvivirtaamalla vaikutusalue on pienin pisteessä P6, ja tämän jälkeen pisteissä P5 ja P2. Ilmeisesti pohjapato sekoittaa pitoisuuden syvyyssuunnassa, jolloin pintakerroksen pitoisuus on pisteessä P6 selvästi pienempi kuin muilla vaihtoehdoilla. Lämpöpäästön vaikutus Lämpöpäästön vaikutus kesätilanteessa arvioidaan pistettä P4 lukuunottamatta jäävän paikalliseksi ja pienelle alueelle. Pisteen P1 tarkemmissa laskennoissa yli yhden asteen keskimääräisen lämmönnousun alue rajoittui 500m etäisyydelle päästöpisteestä. Pisteessä P4 vaikutusalue on suurempi. Talvella lämpöpäästö pitää päästöpaikan kohdan sulana. Veden tiheyskäyttäytymisestä johtuen tarpeeksi jäähdyttyään vesi sukeltaa pohjalle, josta se voi sitten virtauksen painamana nousta jään alle ja aiheuttaa jään ohenemista tai sulapaikkoja alavirran puolella. Sulapaikkojen syntyminen on pienen mittakaavan ilmiö, eikä tässä käytetty ilmiön mittakaavaan nähden karkeahko malli välttämättä pysty sulapaikkojen syntymistä arvioimaan oikein. Sulapaikkojen sijainti voi lisäksi vaihdella vedenkorkeuden ja virtaaman muuttuessa. Jäävaikutusten kannalta ennustettavimpia paikkoja lämpöpäästön sijoitukselle on pohjapadon yläpuoli, josta voi melko varmasti arvioida jäävaikutusten rajoittuvan pohjapadon kohdalle ja siitä jonkun matkaa alavirtaan. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

4 Kemijärvi alaosa Kemijärvi alaosa Kuva L1-1: Testikuormitusten P1-P7(ylempi kartta) ja P8-P9 (alempi kartta) sijoituspaikat.huomaa karttojen mittakaavaero. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

5 1.1. Pitoisuudet 2010 heinäkuu P1WA 0-1m, 4-5m P2WA 0-1m, 4-5m P4WA 0-1m, 4-5m Kuva L1-2: Leviämien kuormituspisteistä P1, P2 ja P4, pintakuormitus, heinäkuun 2010 keskipitoisuus pintakerroksesta ja 4-5 m syvyyskerroksesta. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

6 P5WA 0-1m, 4-5m P6WA 0-1m, 4-5m P7WA 0-1m, 4-5m Kuva L1-3: Leviämien kuormituspisteistä P5, P6 ja P7, pintakuormitus, heinäkuun 2010 keskipitoisuus pintakerroksesta ja 4-5 m syvyyskerroksesta. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

7 P8WA 0-1m, 4-5m P9WA 0-1m, 4-5m Kuva L1-4: Leviämien kuormituspisteistä P8 ja P9, pintakuormitus, heinäkuun 2010 keskipitoisuus pintakerroksesta ja 4-5 m syvyyskerroksesta. Taulukko L1-1: Rajapitoisuuden ylittävän alueen koko eri kuormituspaikoilla heinäkuun 2010 keskipitoisuuskentässä 2010 pintakerros, alue km 2 4-5m kerros, alue km 2 Piste >1 ug/l >2 ug/l >3 ug/l >1 ug/l >2 ug/l >3 ug/l P1WA P2WA P4WA P5WA P6WA P7WA P8WA P9WA Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

8 1.2. Pitoisuudet 2006 elokuu P1WA 0-1m, 4-5m P2WA 0-1m, 4-5m P4WA 0-1m, 4-5m Kuva L1-5: Leviämien kuormituspisteistä P1, P2 ja P4, pintakuormitus, elokuun 2006 keskipitoisuus pintakerroksesta ja 4-5 m syvyyskerroksesta. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

9 P5WA 0-1m, 4-5m P6WA 0-1m, 4-5m P7WA 0-1m, 4-5m Kuva L1-6: Leviämien kuormituspisteistä P5, P6 ja P7, pintakuormitus, elokuun 2006 keskipitoisuus pintakerroksesta ja 4-5 m syvyyskerroksesta. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

10 P8WA 0-1m, 4-5m P9WA 0-1m, 4-5m Kuva L1-7: Leviämien kuormituspisteistä P8 ja P9, pintakuormitus, elokuun 2006 keskipitoisuus pintakerroksesta ja 4-5 m syvyyskerroksesta. Taulukko L1-2: Rajapitoisuuden ylittävän alueen koko eri kuormituspaikoilla elokuun 2006 keskipitoisuuskentässä 2010 pintakerros, alue km 2 4-5m kerros, alue km 2 Piste >1 ug/l >2 ug/l >3 ug/l >1 ug/l >2 ug/l >3 ug/l P1WA P2WA P4WA P5WA P6WA P7WA P8WA P9WA Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

11 1.3. Pitoisuudet 2012 ja 2014 helmikuu P1WA 2012, 2014 P2WA 2012, 2014 P4WA 2012, 2014 Kuva L1-8: Leviämien kuormituspisteistä P1, P2 ja P4, pintakuormitus, helmikuu 2012 ja helmikuu 2014 keskipitoisuus pintakerroksesta. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

12 P5WA 2012, 2014 P6WA 2012, 2014 P7WA 2012, 2014 Kuva L1-9: Leviämien kuormituspisteistä P5, P6 ja P7, pintakuormitus, helmikuu 2012 ja helmikuu 2014 keskipitoisuus pintakerroksesta. Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

13 P8WA 2012, 2014 P9WA 2012, 2014 Kuva L1-10: Leviämien kuormituspisteistä P8 ja P9, pintakuormitus, helmikuu 2012 ja helmikuu 2014 keskipitoisuus pintakerroksesta. Taulukko L1-3: Rajapitoisuuden ylittävän alueen koko eri kuormituspaikoilla helmikuun 2012 ja helmikuun 2014 keskipitoisuuskentissä Helmikuu 2012, alue km 2 Helmikuu 2014, alue km 2 Piste >1 ug/l >2 ug/l >3 ug/l >1 ug/l >2 ug/l >3 ug/l P1WA P2WA P4WA P5WA P6WA P7WA P8WA P9WA Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 6

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 6 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 6 Kemijärven biotuotetehtaan vesistövaikutusten arviointi virtaus- ja vedenlaatumallilla Raportti 21.2.217 (v7) Hannu

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

MUISTIO. Boreal Bioref YVA. Sirpa Torkkeli. Mira Talonen, Sirpa Torkkeli 21:00

MUISTIO. Boreal Bioref YVA. Sirpa Torkkeli. Mira Talonen, Sirpa Torkkeli 21:00 TOIMEKSIANTO Boreal Bioref YVA TYÖNUMERO F13839 PROJEKTIVASTAAVA Sirpa Torkkeli TEKIJÄ Mira Talonen, Sirpa Torkkeli PÄIVÄYS PAIKKA AnnaBriitta, Kirkkokatu 3, Kemijärvi PÄIVÄYS AIKA 18:00 21:00 LÄSNÄ Juhani

Lisätiedot

RAPORTTI. Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski

RAPORTTI. Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski RAPORTTI Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski 5.8.2010 Asiakas Vapo Oy PL 22 (Yrjönkatu 42) 40100 Jyväskylä puh. 020 790 4000 fax 020 790 5601 Metsäliitto Osuuskunta PL 10 (Revontulentie

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS Espoossa 8.10.2014 Tilaaja: Tekijä: Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Raila Hoivanen PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki (Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki)

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä

Lisätiedot

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 (8) MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN 1 JOHDANTO Rovaniemeen on suunnitteilla uusi polttoaineteholtaan noin 295 MW kokoinen voimalaitos.

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

LIITE 2 1 (16)

LIITE 2 1 (16) 1 (16) LIITE 2 Tässä liitteessä on esitetty luku 4 Fennovoima Oy:n työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamasta periaatepäätöshakemuksen liitteestä 3A1 (Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, lisäselvitykset,

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella

Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella 9M608194 15.1.2009 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella 9M608149 PVO-Vesivoima Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 IIJOEN EDUSTAN

Lisätiedot

VAHINGONVAARASELVITYS

VAHINGONVAARASELVITYS JNi UPM-Kymmene Oyj Hartolankosken suojapenkereet VAHINGONVAARASELVITYS Vaunujoki Liekovesi Vammala Hartolankoski Hoppu 24.5.2013 Oy Vesirakentaja Puhelin Sähköposti Y-tunnus Bertel Junhin aukio 9 etunimi.sukunimi@afconsult.com

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 11/2016, 23.11.2016 (5kanka). Kankaanpään jvp:lle tulevan jäteveden tulovirtaama oli kasvanut lokakuun tarkkailukertaan (27.10.2016) verrattuna 90%, mutta oli

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 2/2017, 15.2.2017 (5EU). Puhdistamolle tuli maltillinen virtaama (1722 m³/d) ja tuleva kuormitus oli hieman keskimääräistä pienempää. Vuoden 2016 keskimääräiseen

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km). Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vattenfall Sähköntuotanto Oy Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Kyselylomake 2. Mussalon sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä 3. Vastauskuori

Kyselylomake 2. Mussalon sataman laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä 3. Vastauskuori 13.6.2006 Arvoisa vastaanottaja, Kotkan Satama Oy suunnittelee laajennuksia Mussalon satamassa (ks. liite 2). Suunnittelun yhteydessä arvioidaan myös laajennusten ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksilla

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009 SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ohjelma

Yleisötilaisuuden ohjelma Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Taulukko 1. Kantakaupungin rajan pisteiden henkilöautomäärä vuorokaudessa (KVAL) vuonna 2013

Taulukko 1. Kantakaupungin rajan pisteiden henkilöautomäärä vuorokaudessa (KVAL) vuonna 2013 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Liikennesuunnitteluosasto seuraa henkilöliikenteen kulkutavan kehitystä Helsingin kantakaupungin rajalla. Henkilöautojen henkilökuormituslaskentoja on

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila 1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 4 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 4 2.1 Meluohjearvot 4 2.2 Laskentaohjelma 4 2.3 Lähtötiedot 5 3 TULOKSET 5 3.1 Tulosten tarkastelu

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava.

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava. S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 11 SIMON KUNTA Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.5.2014 P19456 1 (17) 1 Johdanto Havainnekuvat on laadittu WindPRO-ohjelmiston PHOTOMONTAGE modulilla.

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila LIITE 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Kempeleen kunta Oulun kaupunki Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu VÄLIRAPORTTI TAMMI-SYYSKUU 2017 27.10.2017 2 Kävelijöiden ja pyöräilijöiden

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kastelu 1 Kastelu Kastelua käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen tai vähentämiseen Kastelua voidaan käyttää myös mänty- ja koivukuitupuun

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011

EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011 LIITE 15 Vastaanottaja Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä, Ekokymppi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Lokakuu, 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot