Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama"

Transkriptio

1 Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen

2 Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen suulla sijaitsevan Merikosken padon kerran 25 vuodessa toistuvan tulvan suuruus. Lisäksi pyrittiin arvioimaan Oulun edustan merialueen jääpadotuksen riskiä tarkastelemalla erityisesti tulvia, jotka ajoittuvat aikaan kun meri on Oulun edustalla jäässä. Kerran 25 vuodessa toistuvan tulvan suuruutta arvioidaan soveltaen menetelmää, jota Suomen ympäristökeskuksessa käytetään patojen mitoitustulvien arvioimiseen. Menetelmä pohjautuu Ruotsissa kehitettyihin mitoitustulvien arvioinnin suuntaviivoihin (Riktlinjer för bestämning av dimensionerande flöden för dammanläggningar, SMHI 199). Menetelmässä yhdistetään tietyn toistumisajan omaava 14 vuorokauden mitoitussadantajakso 4 vuoden todellisiin sadanta- ja lämpötilatietoihin vuosilta ja etsitään pahimman tulvan aiheuttava tilanne. Laskelmat tehdään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla, joka on veden kiertokulkuun liittyviä fysikaalisia prosesseja yksinkertaistettuna kuvaava malli. Näitä prosesseja ovat aluesadanta, lumen kertyminen ja sulaminen, maanpinnan kosteuden laskenta ja haihdunta, pohjaveden muodostuminen ja veden kertyminen ja purkautuminen järvistä ja joista. Vesistömalli on kalibroitu (sovitettu ko. vesistöä mahdollisimman tarkasti laskevaksi) noin 4 vuoden päivittäisillä sää- ja vesistöhavainnoilla. Käytetyt mitoitussadannat ovat koko Merikosken yläpuolisen alueen keskimääräisiä sadantoja. Muutoin sadannat ja lämpötilat ovat kullekin osa-alueelle havaintojen mukaan laskettuja aluearvoja. Laskelmat tehtiin kolmella erikokoisella 14 vrk mitoitussadannalla, joiden toistumisajat olivat noin 1/5, 1/1 ja 1/25. Sadannat arvioitiin Ilmatieteenlaitoksen raportin Patoturvallisuuden mitoitussadannat (Solantie, Uusitalo, 2) perusteella. Sateiden tarkemmat arvot näkyvät taulukosta 1. Saadun tulvan tarkkaa toistumisaikaa on tällä menetelmällä hankala estimoida, mutta se on suurempi kuin siihen liittyvän mitoitussadantajakson toistumisaika. Siten 1/25 vuoden sadannalla saatu tulva on toistumisajaltaan harvinaisempi kuin 1/25 toistuva tulva. Todennäköisin sopiva tulva on 1/5 sateella ja 1/1 sateella saadun tulvan väliltä. Pahin tulva kaikilla mitoitussateilla saatiin, kun mitoitussadantajakso alkoi , jolloin virtaama oli suurimmillaan Sadannalla 1/5 saatiin tulvan suuruudeksi 912 m 3 /s, 1/1 sateella 932 m 3 /s ja 1/25 sateella 965 m 3 /s. Tulokset on esitetty taulukossa 2 ja kuvissa 1-3. Kuvassa 4 on esitetty sadannat ja lämpötilat, kun mitoitussadantana on 1/1 arvo. Mitoitussadantajakson ulkopuoliset sadannat ja kaikki lämpötilat ovat Oulujärven lähialueen (59.311) aluesadantoja ja lämpötiloja. Suurin havaittu virtaama Merikoskella 52 vuoden aikana on ollut 848 m 3 /s ( ). Nyt saatu simuloitu tulva ajoittuu samaan aikaan kuin havaittu suurin virtaama. Tulva ajoittuu syksyyn, jolloin Oulujärvi on täynnä eikä varastokapasiteettia juuri ole ja siksi Oulujärven Jylhämän padon juoksutukset nousevat melko suuriksi. Merikosken virtaamat riippuvat voimakkaasti Jylhämän juoksutuksista ja siten nyt saatuihin tuloksiin vaikuttaa minkälaista juoksutusohjetta Jylhämän padolla on käytetty. Jylhämän laskennassa käytetyssä juoksutusohjeessa juoksutus kasvaa melko nopeasti arvoon 7 m 3 /s ja tämän jälkeen hitaammin arvoon 8 m 3 /s, kun vedenkorkeus Oulujärvessä on 123,65 m. Tämä vastaa Patoturvallisuusohjeiden mitoitustulvalaskelmissa käytettyä juoksutusohjetta. Käytetty juoksutus on järkevä, mutta ei liian täydellinen, sillä todellisuudessa tulvaa ja sen suuruutta ei välttämättä osata ennakoida kovin hyvin. Merikosken maksimivirtaaman Jylhämän säännöstelyn kautta

3 aiheutuva vaihteluväli on noin ± 5 %. Järkevät, mutta eri ääripäitä kuvaavat juoksutusohjeet aiheuttavat esimerkiksi 1/1 vuoden sateella saadun Merikosken tulvan maksimivirtaamaan noin 5 m 3 /s muutoksen joko ylös- tai alaspäin ( Merikosken virtaamamaksimin vaihteluväli m 3 /s ja Jylhämän juoksutusten maksimin m 3 /s). Ala-arvio saatiin juoksutusohjeella, jossa tulva osattiin ennakoida erinomaisesti, suuret juoksutukset aloitettiin nopeasti ja tulvan pitkittyessä juoksutukset jätettiin pieniksi vedenpinnan noususta huolimatta. Ylä-arvio saatiin, kun tulvan ennakoiminen oletetaan olevan huonoa ja vedenpinnan noustessa selvästi yli tulvavedenkorkeuden nostettiin juoksutuksia melko voimakkaasti. Liitteessä 1 on esitetty havaitut virtaamat Gumbelin todennäköisyysjakaumalle piirrettynä. Siitä nähdään että Gumbelin jakauman mukaan viisi suurinta arvoa poikkeavat selvästi muista ja asettuvat sovitetun Gumbel-jakauman 95 % luottamusvälin ulkopuolelle. Tämä on melko yleinen tilanne säännöstellyissä vesistöissä, joissa säännöstelyllä voidaan tehokkaasti pienentää pieniä ja keskisuuria tulvia, mutta suuremmilla tulvilla säännöstelykapasiteetti alkaa loppua, kun varastoaltaat täyttyvät jo tulvan aikana, ja tulva tulee vesistöstä läpi vaimentamattomana. Tämän vuoksi Gumbelin jakaumaa tai muitakaan todennäköisyysjakaumia ei voi aina soveltaa säännösteltyihin vesistöihin. Gumbelin jakaumaa voi koittaa käyttää hyväksi kuten liitteen 1. kuvassa sovittamalla suoran suurien havaintojen kautta ja ekstrapoloimalla sitä eteenpäin. Gumbelin jakaumalla suurien havaintojen kautta tehdyltä suoralta voidaan arvioida että 1/1 vuodessa tulva olisi noin 88 m 3 /s ja 1/25 noin 94 m3/s. Myös nämä arviot ovat vain hyvin suuntaa antavia, sillä ei ole mitään takuita että ekstrapolointi antaa oikeita tuloksia. Työssä pyrittiin myös arvioimaan tulvan mahdollisuutta jääpeiteaikana, jolloin Oulun edustan merialueen kapeissa salmissa jäät estävät veden virtausta ulommas. Arvio perustuu tulvan ajankohtaan ja suuruuteen. Jääpadotuksen riski on suuri, jos kevättulva alkaa aikaisin keväällä tai jos tulvia esiintyy talvella. Kuvassa 5 on esitetty aikaisin keväällä tapahtuva tulvatilanne. Mitoitussadantajakson toistuvuus on noin 1/1 vuodessa ja jakso alkaa Huhtikuun alkupuolella lämpötila kohoaa nopeasti ja lumen sulaminen ja tulva alkaa. Lumi on sulanut Oulujärven lähialueilta kokonaan mennessä ja tulvavirtaama on tällöin Merikosken kohdalla 842 m 3 /s. Suurimmillaan tulva on Merikosken kohdalla 871 m 3 /s Oulun edustan jäätilannetta ei tarkasti tiedetä, mutta jäätä olisi todennäköisesti ainakin tulvan alkupuolella ulommaksi merelle johtavissa salmissa jääpadotuksen riski olisi olemassa. Kuvassa 6 näkyvät sadannat ja lumen vesiarvo kyseisessä tulvatilanteessa (59.311) ja kuvassa 7 Merikosken virtaamat ja lämpötilat (59.311). Vastaavanlaisia tilanteita, jolloin suuri tulva esiintyi jääpeiteaikana, oli simuloinneissa keväällä lumen sulamisen aikaan maalis- toukokuussa noin kymmenen kappaletta ja lisäksi joulukuun alussa kerran. Myös keskellä talvea esiintyi simuloinneissa muutamana vuonna tulvia, mutta ne olivat virtaamiltaan keväällä esiintyneitä tulvia huomattavasti pienempiä. Taulukko vrk pituinen sadantajakso ja sen toistuvuus syyskuussa Oulujoen vesistöalueelle Toistumisaika Sadanta [mm] jakson 1. Päivä Sadantasumma [mm] 14 päivän jakso 1/5 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 5,3 3,5 14, 4,9 8,7 3,5 5,3 3,3 3,3 14,3 1/1 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 5,8 3,8 15, 44, 9,4 3,8 5,8 3,5 3,5 112,1 1/25 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 6,4 4,2 16,6 48,8 1,4 4,2 6,4 3,9 3,9 124,3

4 Taulukko 2. Yhteenveto tuloksista Sateen toistumisaika Jylhämän suurin juoksutus Merikosken suurin virtaama 1 / m 3 /s 912 m 3 /s 1 / m 3 /s 932 m 3 /s 1 / m 3 /s 965 m 3 /s virtaama (m 3 /s) Merikosken tulva, kun mitoitussadanta n. 1/5 Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi ,8 123,6 123,4 123, ,8 122,6 122,4 vedenkorkeus (m, NN) Kuva 1. Tulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 5 vuodessa. virtaama (m 3 /s) Merikosken tulva, kun mitoitussadanta n. 1/1 Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi ,8 123,6 123,4 123, ,8 122,6 122,4 vedenkorkeus (m, NN) Kuva 2. Tulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 1 vuodessa

5 virtaama (m 3 /s) Merikosken tulva, kun mitoitussadanta n. 1/25 Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi ,8 123,6 123,4 123, ,8 122,6 122,4 vedenkorkeus (m, NN) Kuva 3. Tulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 25 vuodessa 5 Sadanta ja lämpötila 15 sadanta (mm) sadanta lämpötila lämpötila ( o C) Kuva 4. Sadannat ja lämpötilat tulva-ajankohtana. Mitoitussadantajakso ajoittuu ja sen toistuvuus on kerran 1 vuodessa.

6 Merikoski kevättulva, kun mitoitussadanta n. 1/ , ,9 virtaama (m 3 /s) Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi 123,4 122,9 122,4 121,9 vedenkorkeus (m, NN) 121, Kuva 5. Kevättulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 1 vuodessa. Merellä mahdollisesti vielä jäätä, jolloin Oulun edustan salmissa oleva jää estää purkautumista ulommaksi. 3 Sadanta ja lumen vesiarvo 3 sadanta (mm) sadanta lumen vesiarvo lumen vesiarvo (mm) Kuva 6. Sadannat ja lumen vesiarvo kevättulvan aikaan. Mitoitussadantajakso on ja sen toistuvuus on kerran 1 vuodessa.

7 Merikoski kevättulva, virtaamat ja lämpötilat virtaama (m 3 /s) lämpötila lämpötila ( o C) Kuva 7. Merikosken virtaama ja lämpötila kevättulvatilanteessa, jossa jääpadotuksen riski Oulun edustan salmissa on olemassa. Viitteet: Riktlinjer för bestämning av dimensionerande flöden för dammanläggningar, Sluttraport från Flödeskommitten, Statens Vattenfallsverk, Svenska Kraftverksföreningen, Sveriges Meteorologiska och Hydrologiska Institut Harlin, J. Hydrological modelling of extreme floods in Sweden. (1992) SHMI Reports Hydrology No 3. SMHI, Norrköping. Koskela J., Turunen M. A., Vehviläinen B. ja Niemi O. (21), "Ilmastonmuutoksen vaikutus patojen mitoitusvirtaamiin: Kemijoki, Oulujoki, Kyrönjoki", Julkaisematon työraportti, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Reuna, M., Perälä, J. ja Aitamurto, S. (1993) Lumen aluevesiarvoja Suomessa vuosina Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 165. Vesi ja ympäristöhallitus, Helsinki. Solantie R. ja Uusitalo K. (2), Patoturvallisuuden mitoitussadannat. Suomen suurimpien 1, 5 ja 14 vrk:n piste- ja aluesadantojen analysointi vuodet kattavasta aineistosta. Ilmatieteenlaitos, raportteja No.2:3 Patoturvallisuuskansiot (eri vuosia), löytyvät ympäristöhallinnosta.

8 Liite 1. Gumbel Kuva 1. Merikosken virtaaman toistuvuus Gumbelin jakauman mukaan. Lähde: Pekka Leiviskä.

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin

Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin SUOMEN YMPÄRISTÖ 21 28 Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin LUONNON- VARAT Noora Veijalainen ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 21 28 Ilmastonmuutos ja

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus 29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Hydrologinen mitoitus

Hydrologinen mitoitus Hydrologinen mitoitus Noora Veijalainen Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskus Patoturvallisuuskoulutus 12.-13.10.2017 Noora Veijalainne, SYKE 20.10.2017 Johdanto Patojen hydrologinen mitoitus takaa padon

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto Noora Veijalainen SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 2 2009 Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Mika Pylvänäinen, Diar Isid ja Marko Aalto Kainuun ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen Iijoen työraportti Noora Veijalainen, Juho Jakkila, Bertel Vehviläinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Antti Parjanne,

Lisätiedot

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus

Tulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro

Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro Avustivat: Lassi Pekka Laine, Kirsti Jylhä, Seppo Saku, Juha K. Aaltonen (SYKE/TKK),Tuomo

Lisätiedot

12.12.2012. Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE

12.12.2012. Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE MAASEUDUN TULEVAISUUS 9.10.2012 12.12.2012 Tulvia on monenlaisia: Sulamisvesitulvat Sadevesitulvat Sateen kesto muutamasta

Lisätiedot

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita 1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä, Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2017/2 Dnro LSSAVI/1149/2017 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2017 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä, Sastamala

Lisätiedot

Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 2009

Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 2009 Kaa kkois- Suomen ympäristö kes k u ksen raportteja 2 2009 vesistöille tarkoituksena kuvata mahdollisten tulvien vaikutuksia ja vahin koja, tulvantorjunnan teknisiä mahdollisuuksia, toimintaa vaikeissa

Lisätiedot

Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t Kari Arola ja Pekka Leiviskä Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma.......................... P O H J O I S - P O H J A N M A A

Lisätiedot

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu 17.8.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oulujärven, Onto- ja Sotkamonjärvien sekä Kianta- ja Vuokkijärven säännöstelyä koskevien lupaehtojen tilapäinen muuttaminen

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten

Lisätiedot

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva

Lisätiedot

HARJOITUS 1: SADANTA JA HAIHDUNTA

HARJOITUS 1: SADANTA JA HAIHDUNTA HARJOITUS 1: SADANTA JA HAIHDUNTA Harjoituksen DL: 22.9.2017 klo 18:00 Myöhästyneestä palautuksesta harjoituksen pistemäärästä vähennetään 50%. Koko kurssin harjoituspistekertymästä pitää saada vähintään

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 30/2014/2 Dnro LSSAVI/25/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Alueelliset ympäristöjulkaisut 360 Kari Arola ja Pekka Leiviskä Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma... POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l

Lisätiedot

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Sari Ropponen 13.5.2009 1 Agenda Korvausvastuu vahinkovakuutuksessa Korvausvastuun arviointi Ennustevirhe Ennustejakauma Bootstrap-/simulointimenetelmä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vuosina 2010-2011 suoritetut Inarijärven velvoitetyöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 22.9.2011 Inarijärven säännöstelyluvan siirto Lapin ELY - keskukselle Valmistelutyö

Lisätiedot

Padotus- ja juoksutusselvitys

Padotus- ja juoksutusselvitys Padotus- ja juoksutusselvitys Iso-Lamujärvi Pyhännän kunta LAATIJAT: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS: ERIKA TOIVONEN, VELI-PEKKA LATVALA, KIMMO ARONSUU JA KAISA KETTUNEN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS: JARI UUSIKIVI

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

57 Siikajoen vesistöalue

57 Siikajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7

Lisätiedot

Pudasjärven tulvakartta

Pudasjärven tulvakartta TULVAKARTOITUKSEN METATIETOLOMAKE tulvapaikan nimi: sijainti Pudasjärven tulvakartta 12.04.2013 ID: 61 ELY-keskus: Pohjois- Pohjanmaan ELY vesienhoitoalue: Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue (VHA4) kunta:

Lisätiedot

4 Vuoksen vesistöalue

4 Vuoksen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 46(196) 4 Vuoksen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 68 501 km 2 Suomen puolella 52 697 km 2 Järvisyys 19,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 1, Partakoski

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Närpiönjoen tulvakartoitus ja Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma. Översvämningskartläggning av Närpes å och ändringsplan för Kivi- ja Levalampi

Närpiönjoen tulvakartoitus ja Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma. Översvämningskartläggning av Närpes å och ändringsplan för Kivi- ja Levalampi Närpiönjoen tulvakartoitus ja Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma Översvämningskartläggning av Närpes å och ändringsplan för Kivi- ja Levalampi Närpiönjoen info- ja keskustelutilaisuus / Info- och diskussionsmöte

Lisätiedot

Vesistömallit: havainnot

Vesistömallit: havainnot Vesistömallit Vesistömallilla tarkoitetaan vesistön hydrologista kiertoa ja veden kulkeutumista vesistön uomissa ja järvissä kuvaavaa mallia. Vesistömallit kuvaavat veden kiertokulun sadannasta maaperän

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen SUOMEN YMPÄRISTÖ 16 212 Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen LUONNON- VARAT WaterAdapt-projektin loppuraportti Noora Veijalainen, Juho Jakkila, Teemu Nurmi, Bertel

Lisätiedot

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

16WWE1356 18.5.2011. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 18.5.2011 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET... 1 2.1 Aineisto ja

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 1 (6) LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 2 (6) 1 JOHDANTO Lohijärven rantapalstojen omistajien yhteisesti omistama Lohijärven maapato sijaitsee

Lisätiedot

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2014/2 Dnro LSSAVI/29/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi HAKIJA Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

Hydrological applications

Hydrological applications Hydrological applications FMI radar and NWP data used operationally at SYKE in river models. Radar based (urban) flood research and product development with SYKE, HUT and private companies (Maa ja Vesi/Pöyry)

Lisätiedot

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO JNi Sivu 1 (2) Rev 0 3.9.2012 PIelisjoen juoksutuksen kehittämisen työryhmä Neuvottelu 31.8.2012 / Pohjois-Karjalan ELY-keskus TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO Virtausmalli

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 35/11/2 Dnro PSAVI/23/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vuokkijärven säännöstelyn lupamääräysten tilapäinen muuttaminen kesäaikaisen vedenkorkeuden tavoitetason

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot