Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama
|
|
- Vilho Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen
2 Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen suulla sijaitsevan Merikosken padon kerran 25 vuodessa toistuvan tulvan suuruus. Lisäksi pyrittiin arvioimaan Oulun edustan merialueen jääpadotuksen riskiä tarkastelemalla erityisesti tulvia, jotka ajoittuvat aikaan kun meri on Oulun edustalla jäässä. Kerran 25 vuodessa toistuvan tulvan suuruutta arvioidaan soveltaen menetelmää, jota Suomen ympäristökeskuksessa käytetään patojen mitoitustulvien arvioimiseen. Menetelmä pohjautuu Ruotsissa kehitettyihin mitoitustulvien arvioinnin suuntaviivoihin (Riktlinjer för bestämning av dimensionerande flöden för dammanläggningar, SMHI 199). Menetelmässä yhdistetään tietyn toistumisajan omaava 14 vuorokauden mitoitussadantajakso 4 vuoden todellisiin sadanta- ja lämpötilatietoihin vuosilta ja etsitään pahimman tulvan aiheuttava tilanne. Laskelmat tehdään Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla, joka on veden kiertokulkuun liittyviä fysikaalisia prosesseja yksinkertaistettuna kuvaava malli. Näitä prosesseja ovat aluesadanta, lumen kertyminen ja sulaminen, maanpinnan kosteuden laskenta ja haihdunta, pohjaveden muodostuminen ja veden kertyminen ja purkautuminen järvistä ja joista. Vesistömalli on kalibroitu (sovitettu ko. vesistöä mahdollisimman tarkasti laskevaksi) noin 4 vuoden päivittäisillä sää- ja vesistöhavainnoilla. Käytetyt mitoitussadannat ovat koko Merikosken yläpuolisen alueen keskimääräisiä sadantoja. Muutoin sadannat ja lämpötilat ovat kullekin osa-alueelle havaintojen mukaan laskettuja aluearvoja. Laskelmat tehtiin kolmella erikokoisella 14 vrk mitoitussadannalla, joiden toistumisajat olivat noin 1/5, 1/1 ja 1/25. Sadannat arvioitiin Ilmatieteenlaitoksen raportin Patoturvallisuuden mitoitussadannat (Solantie, Uusitalo, 2) perusteella. Sateiden tarkemmat arvot näkyvät taulukosta 1. Saadun tulvan tarkkaa toistumisaikaa on tällä menetelmällä hankala estimoida, mutta se on suurempi kuin siihen liittyvän mitoitussadantajakson toistumisaika. Siten 1/25 vuoden sadannalla saatu tulva on toistumisajaltaan harvinaisempi kuin 1/25 toistuva tulva. Todennäköisin sopiva tulva on 1/5 sateella ja 1/1 sateella saadun tulvan väliltä. Pahin tulva kaikilla mitoitussateilla saatiin, kun mitoitussadantajakso alkoi , jolloin virtaama oli suurimmillaan Sadannalla 1/5 saatiin tulvan suuruudeksi 912 m 3 /s, 1/1 sateella 932 m 3 /s ja 1/25 sateella 965 m 3 /s. Tulokset on esitetty taulukossa 2 ja kuvissa 1-3. Kuvassa 4 on esitetty sadannat ja lämpötilat, kun mitoitussadantana on 1/1 arvo. Mitoitussadantajakson ulkopuoliset sadannat ja kaikki lämpötilat ovat Oulujärven lähialueen (59.311) aluesadantoja ja lämpötiloja. Suurin havaittu virtaama Merikoskella 52 vuoden aikana on ollut 848 m 3 /s ( ). Nyt saatu simuloitu tulva ajoittuu samaan aikaan kuin havaittu suurin virtaama. Tulva ajoittuu syksyyn, jolloin Oulujärvi on täynnä eikä varastokapasiteettia juuri ole ja siksi Oulujärven Jylhämän padon juoksutukset nousevat melko suuriksi. Merikosken virtaamat riippuvat voimakkaasti Jylhämän juoksutuksista ja siten nyt saatuihin tuloksiin vaikuttaa minkälaista juoksutusohjetta Jylhämän padolla on käytetty. Jylhämän laskennassa käytetyssä juoksutusohjeessa juoksutus kasvaa melko nopeasti arvoon 7 m 3 /s ja tämän jälkeen hitaammin arvoon 8 m 3 /s, kun vedenkorkeus Oulujärvessä on 123,65 m. Tämä vastaa Patoturvallisuusohjeiden mitoitustulvalaskelmissa käytettyä juoksutusohjetta. Käytetty juoksutus on järkevä, mutta ei liian täydellinen, sillä todellisuudessa tulvaa ja sen suuruutta ei välttämättä osata ennakoida kovin hyvin. Merikosken maksimivirtaaman Jylhämän säännöstelyn kautta
3 aiheutuva vaihteluväli on noin ± 5 %. Järkevät, mutta eri ääripäitä kuvaavat juoksutusohjeet aiheuttavat esimerkiksi 1/1 vuoden sateella saadun Merikosken tulvan maksimivirtaamaan noin 5 m 3 /s muutoksen joko ylös- tai alaspäin ( Merikosken virtaamamaksimin vaihteluväli m 3 /s ja Jylhämän juoksutusten maksimin m 3 /s). Ala-arvio saatiin juoksutusohjeella, jossa tulva osattiin ennakoida erinomaisesti, suuret juoksutukset aloitettiin nopeasti ja tulvan pitkittyessä juoksutukset jätettiin pieniksi vedenpinnan noususta huolimatta. Ylä-arvio saatiin, kun tulvan ennakoiminen oletetaan olevan huonoa ja vedenpinnan noustessa selvästi yli tulvavedenkorkeuden nostettiin juoksutuksia melko voimakkaasti. Liitteessä 1 on esitetty havaitut virtaamat Gumbelin todennäköisyysjakaumalle piirrettynä. Siitä nähdään että Gumbelin jakauman mukaan viisi suurinta arvoa poikkeavat selvästi muista ja asettuvat sovitetun Gumbel-jakauman 95 % luottamusvälin ulkopuolelle. Tämä on melko yleinen tilanne säännöstellyissä vesistöissä, joissa säännöstelyllä voidaan tehokkaasti pienentää pieniä ja keskisuuria tulvia, mutta suuremmilla tulvilla säännöstelykapasiteetti alkaa loppua, kun varastoaltaat täyttyvät jo tulvan aikana, ja tulva tulee vesistöstä läpi vaimentamattomana. Tämän vuoksi Gumbelin jakaumaa tai muitakaan todennäköisyysjakaumia ei voi aina soveltaa säännösteltyihin vesistöihin. Gumbelin jakaumaa voi koittaa käyttää hyväksi kuten liitteen 1. kuvassa sovittamalla suoran suurien havaintojen kautta ja ekstrapoloimalla sitä eteenpäin. Gumbelin jakaumalla suurien havaintojen kautta tehdyltä suoralta voidaan arvioida että 1/1 vuodessa tulva olisi noin 88 m 3 /s ja 1/25 noin 94 m3/s. Myös nämä arviot ovat vain hyvin suuntaa antavia, sillä ei ole mitään takuita että ekstrapolointi antaa oikeita tuloksia. Työssä pyrittiin myös arvioimaan tulvan mahdollisuutta jääpeiteaikana, jolloin Oulun edustan merialueen kapeissa salmissa jäät estävät veden virtausta ulommas. Arvio perustuu tulvan ajankohtaan ja suuruuteen. Jääpadotuksen riski on suuri, jos kevättulva alkaa aikaisin keväällä tai jos tulvia esiintyy talvella. Kuvassa 5 on esitetty aikaisin keväällä tapahtuva tulvatilanne. Mitoitussadantajakson toistuvuus on noin 1/1 vuodessa ja jakso alkaa Huhtikuun alkupuolella lämpötila kohoaa nopeasti ja lumen sulaminen ja tulva alkaa. Lumi on sulanut Oulujärven lähialueilta kokonaan mennessä ja tulvavirtaama on tällöin Merikosken kohdalla 842 m 3 /s. Suurimmillaan tulva on Merikosken kohdalla 871 m 3 /s Oulun edustan jäätilannetta ei tarkasti tiedetä, mutta jäätä olisi todennäköisesti ainakin tulvan alkupuolella ulommaksi merelle johtavissa salmissa jääpadotuksen riski olisi olemassa. Kuvassa 6 näkyvät sadannat ja lumen vesiarvo kyseisessä tulvatilanteessa (59.311) ja kuvassa 7 Merikosken virtaamat ja lämpötilat (59.311). Vastaavanlaisia tilanteita, jolloin suuri tulva esiintyi jääpeiteaikana, oli simuloinneissa keväällä lumen sulamisen aikaan maalis- toukokuussa noin kymmenen kappaletta ja lisäksi joulukuun alussa kerran. Myös keskellä talvea esiintyi simuloinneissa muutamana vuonna tulvia, mutta ne olivat virtaamiltaan keväällä esiintyneitä tulvia huomattavasti pienempiä. Taulukko vrk pituinen sadantajakso ja sen toistuvuus syyskuussa Oulujoen vesistöalueelle Toistumisaika Sadanta [mm] jakson 1. Päivä Sadantasumma [mm] 14 päivän jakso 1/5 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 5,3 3,5 14, 4,9 8,7 3,5 5,3 3,3 3,3 14,3 1/1 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 5,8 3,8 15, 44, 9,4 3,8 5,8 3,5 3,5 112,1 1/25 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 6,4 4,2 16,6 48,8 1,4 4,2 6,4 3,9 3,9 124,3
4 Taulukko 2. Yhteenveto tuloksista Sateen toistumisaika Jylhämän suurin juoksutus Merikosken suurin virtaama 1 / m 3 /s 912 m 3 /s 1 / m 3 /s 932 m 3 /s 1 / m 3 /s 965 m 3 /s virtaama (m 3 /s) Merikosken tulva, kun mitoitussadanta n. 1/5 Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi ,8 123,6 123,4 123, ,8 122,6 122,4 vedenkorkeus (m, NN) Kuva 1. Tulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 5 vuodessa. virtaama (m 3 /s) Merikosken tulva, kun mitoitussadanta n. 1/1 Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi ,8 123,6 123,4 123, ,8 122,6 122,4 vedenkorkeus (m, NN) Kuva 2. Tulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 1 vuodessa
5 virtaama (m 3 /s) Merikosken tulva, kun mitoitussadanta n. 1/25 Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi ,8 123,6 123,4 123, ,8 122,6 122,4 vedenkorkeus (m, NN) Kuva 3. Tulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 25 vuodessa 5 Sadanta ja lämpötila 15 sadanta (mm) sadanta lämpötila lämpötila ( o C) Kuva 4. Sadannat ja lämpötilat tulva-ajankohtana. Mitoitussadantajakso ajoittuu ja sen toistuvuus on kerran 1 vuodessa.
6 Merikoski kevättulva, kun mitoitussadanta n. 1/ , ,9 virtaama (m 3 /s) Juoksutus, Oulujärvi Vedenkorkeus Oulujärvi 123,4 122,9 122,4 121,9 vedenkorkeus (m, NN) 121, Kuva 5. Kevättulva Merikosken padolla, kun sadannan toistuvuus on noin kerran 1 vuodessa. Merellä mahdollisesti vielä jäätä, jolloin Oulun edustan salmissa oleva jää estää purkautumista ulommaksi. 3 Sadanta ja lumen vesiarvo 3 sadanta (mm) sadanta lumen vesiarvo lumen vesiarvo (mm) Kuva 6. Sadannat ja lumen vesiarvo kevättulvan aikaan. Mitoitussadantajakso on ja sen toistuvuus on kerran 1 vuodessa.
7 Merikoski kevättulva, virtaamat ja lämpötilat virtaama (m 3 /s) lämpötila lämpötila ( o C) Kuva 7. Merikosken virtaama ja lämpötila kevättulvatilanteessa, jossa jääpadotuksen riski Oulun edustan salmissa on olemassa. Viitteet: Riktlinjer för bestämning av dimensionerande flöden för dammanläggningar, Sluttraport från Flödeskommitten, Statens Vattenfallsverk, Svenska Kraftverksföreningen, Sveriges Meteorologiska och Hydrologiska Institut Harlin, J. Hydrological modelling of extreme floods in Sweden. (1992) SHMI Reports Hydrology No 3. SMHI, Norrköping. Koskela J., Turunen M. A., Vehviläinen B. ja Niemi O. (21), "Ilmastonmuutoksen vaikutus patojen mitoitusvirtaamiin: Kemijoki, Oulujoki, Kyrönjoki", Julkaisematon työraportti, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Reuna, M., Perälä, J. ja Aitamurto, S. (1993) Lumen aluevesiarvoja Suomessa vuosina Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 165. Vesi ja ympäristöhallitus, Helsinki. Solantie R. ja Uusitalo K. (2), Patoturvallisuuden mitoitussadannat. Suomen suurimpien 1, 5 ja 14 vrk:n piste- ja aluesadantojen analysointi vuodet kattavasta aineistosta. Ilmatieteenlaitos, raportteja No.2:3 Patoturvallisuuskansiot (eri vuosia), löytyvät ympäristöhallinnosta.
8 Liite 1. Gumbel Kuva 1. Merikosken virtaaman toistuvuus Gumbelin jakauman mukaan. Lähde: Pekka Leiviskä.
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotIlmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin
SUOMEN YMPÄRISTÖ 21 28 Ilmastonmuutos ja patoturvallisuus vaikutus mitoitustulviin LUONNON- VARAT Noora Veijalainen ja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖ 21 28 Ilmastonmuutos ja
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotLisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa
Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa Bertel Vehviläinen Suomen Ympäristökeskus Rovaniemi 31.1.2013 Tulvat ja vesivarat tulevaisuudessa Talvi Etelä- ja Keski-Suomi: lumen sulanta ja vesisateet
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotHydrologinen mitoitus
Hydrologinen mitoitus Noora Veijalainen Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskus Patoturvallisuuskoulutus 12.-13.10.2017 Noora Veijalainne, SYKE 20.10.2017 Johdanto Patojen hydrologinen mitoitus takaa padon
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus ja ympäristötekniikan osasto Noora Veijalainen SUURET TULVAT ARVIOIMISEN MENETELMÄT JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkastettavaksi
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos Noora Veijalainen, Kimmo Ruosteenoja, Jari Uusikivi, Antti Mäkelä, Bertel Vehviläinen Sisällysluettelo
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemijärven säännöstelyn vaarantorjuntatoimet kevään 2005 tulvan aikana, Kemijärvi ja Pelkosenniemi Lapin
LisätiedotOulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 2 2009 Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Mika Pylvänäinen, Diar Isid ja Marko Aalto Kainuun ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotWaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti
WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen Iijoen työraportti Noora Veijalainen, Juho Jakkila, Bertel Vehviläinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Antti Parjanne,
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER
16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
Lisätiedot16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus
16X188095 31.10.2011 JANAKKALAN KUNTA Myllyojan hulevesimitoitus 1 Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotTulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus
Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotYmpäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:
PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2005 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotRankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro
Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/ Rankkasateet Jarmo Koistinen Timo Kuitunen Seppo Pulkkinen Harri Hohti Janne Kotro Avustivat: Lassi Pekka Laine, Kirsti Jylhä, Seppo Saku, Juha K. Aaltonen (SYKE/TKK),Tuomo
Lisätiedotajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita
1/7 Liite 2: Esimerkkejä padon tarkkailutietojen esityksestä Pato: LINJA C TAPAHTUMAPÄIVÄKIRJA Paalu: Pl 00+00 05+00 Vauriot ja havainnot: ajankohta havainto huomautus 1972 heinäkuu viereinen maanomistaja
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit Lohjanjärven säännöstelyn tarkistaminen Harri Myllyniemi / SYKE 30.1.2018 Sisällys Työn tarkoitus... 2 Vesistömallin
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin
Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotTilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2017/2 Dnro LSSAVI/1149/2017 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2017 ASIA Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä, Sastamala
Lisätiedot12.12.2012. Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE
Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina 1.11.2012 Esko Kuusisto SYKE MAASEUDUN TULEVAISUUS 9.10.2012 12.12.2012 Tulvia on monenlaisia: Sulamisvesitulvat Sadevesitulvat Sateen kesto muutamasta
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotSaimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 2009
Kaa kkois- Suomen ympäristö kes k u ksen raportteja 2 2009 vesistöille tarkoituksena kuvata mahdollisten tulvien vaikutuksia ja vahin koja, tulvantorjunnan teknisiä mahdollisuuksia, toimintaa vaikeissa
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 55/12/2 Dnro PSAVI/48/04.09/2012 Annettu 17.8.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oulujärven, Onto- ja Sotkamonjärvien sekä Kianta- ja Vuokkijärven säännöstelyä koskevien lupaehtojen tilapäinen muuttaminen
LisätiedotRiver-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen
River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten
LisätiedotNÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS (6)
NÄSIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY-YHTIÖ VUOSIKERTOMUS 2017 1 (6) 55. TOIMINTAVUOSI 1.1.2017-31.12.2017 1. Vesitilanne Vuoden 2017 sää oli yleisilmeeltään vaihteleva. Pitkät korkeapaineen jaksot olivat harvinaisia.
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotSäännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 30/2014/2 Dnro LSSAVI/25/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotSiikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t Kari Arola ja Pekka Leiviskä Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma.......................... P O H J O I S - P O H J A N M A A
LisätiedotHARJOITUS 1: SADANTA JA HAIHDUNTA
HARJOITUS 1: SADANTA JA HAIHDUNTA Harjoituksen DL: 22.9.2017 klo 18:00 Myöhästyneestä palautuksesta harjoituksen pistemäärästä vähennetään 50%. Koko kurssin harjoituspistekertymästä pitää saada vähintään
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotFinnish climate scenarios for current CC impact studies
Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,
LisätiedotAlajärven säännöstelyn kehittäminen
RAPORTTEJA 15 2019 Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI Alajärven säännöstelyn kehittäminen Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat MIIA KUMPUMÄKI
LisätiedotIijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Alueelliset ympäristöjulkaisut 360 Kari Arola ja Pekka Leiviskä Iijoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma... POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista
Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista Hämeen ELY / Milla Torkkel 4.5.2019 Esityksen sisältö Hydrologinen kierto ja vesistömalli Säännöstelystä yleisesti Ilmastonmuutos
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh.
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotPuulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa
SYKE Vesikeskus Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa Loppuraportti LUONNOS 7.1.2018 Ari Koistinen 1. Johdanto Vuonna 2015 käynnistettiin hanke Puulan säännöstelyn
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotKorvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla
Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Sari Ropponen 13.5.2009 1 Agenda Korvausvastuu vahinkovakuutuksessa Korvausvastuun arviointi Ennustevirhe Ennustejakauma Bootstrap-/simulointimenetelmä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPirkanmaan säännöstelykatsaus 2017
Raportti 1 (17) Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017 Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2016-9/2017 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Säännöstelyyn vaikuttaneet rakentamishankkeet...
LisätiedotVuosina suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vuosina 2010-2011 suoritetut Inarijärven velvoitetyöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 22.9.2011 Inarijärven säännöstelyluvan siirto Lapin ELY - keskukselle Valmistelutyö
LisätiedotSaaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE
Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot