Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Transkriptio

1 Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG Etha Wind Oy Frilundintie Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Phone Fax VAT REG FI

2 Page 2 of 11 Sisällys Sisällys Yhteenveto Tausta Varjovälkkeen muodostuminen Ohje- ja raja-arvot Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät Välkevaikutukset Ketunperän välkevaikutukset Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Lähteet Liite 1: Voimaloiden sijainnit... 11

3 Page 3 of 11 1 Yhteenveto Tehtävä: Työmenetelmät: Tulokset: Varjovälkeselvitys Ketunperän tuulivoimapuiston vaikutusalueelle. Välkeselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden varjon välkkeen ominaispiirteistä, välkkeen ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver ohjelmiston SHADOW-moduulia sekä ISO standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemia ohjeita raportista Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö, 2012). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Ketunperän tuulivoimapuiston välkevaikutukset eivät ole merkittäviä ja Ruotsissa annettua maksimisuositusta kahdeksan tunnin vuotuisesta sekä 30 minuutin päivittäisestä varjon välkkeestä asunnoille ei ylitetä. Suomessa ei ole määritelty varjovälkevaikutukselle raja- tai ohjearvoja.

4 Page 4 of 11 2 Tausta Tämä varjovälkemallinnus on tehty Ketunperän tuulivoimapuistolle. Puisto on kokonaisuudessaan 6 voimalan laajuinen. Ketunperän välkemallinnus on tehty Vestas V126 voimalalla, jonka napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Projektikehittäjä ei ole vielä päättänyt lopullista voimalatyyppiä ja mallinnukset valitulla voimalatyypillä vastaavat varteenotettavien voimalavaihtoehtojen välkevaikutuksia. Tämä selvitys on tehty WindPRO ohjelmiston SHADOW-moduulia käyttäen. Tulosten arvioinnissa on käytetty muiden maiden ohjearvoja, joita ympäristöministeriö suosittelee käytettävän raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (2012). Etha Wind Oy on parhaan kykynsä mukaan tarkistanut tietojen ja laskennan oikeellisuuden. Vastuu meluselvityksestä rajoittuu konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013) tähän selvitykseen.

5 Page 5 of 11 3 Varjovälkkeen muodostuminen Tuulivoimaloiden roottorin pyörimisestä aiheutuu säännöllisesti välkkyvää varjovaikutusta, kun voimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä. Välkkeen määrä riippuu sääolosuhteista siten, että esimerkiksi pilvisellä säällä välkettä ei esiinny. Kesällä välkevaikutukset ovat mahdollisia aamuisin ja iltaisin, kun aurinko on matalalla. Talvisin välkettä voidaan havaita myös päivällä. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan ja tarkastelupisteen välissä, välkkeen vaikutus pienenee. Kun tuulivoimala ei pyöri, välkettä ei esiinny. Välkevaikutus riippuu myös tuulen suunnasta eli roottorin kulmasta havainnointipisteeseen nähden. Havaintopaikkaan kohdistuva varjovälke ei ole jatkuvaa, vaan välkkeen ajankohta ja kestoaika vaihtelee vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Yhtäjaksoista välkettä voi esiintyä noin 5-30 minuuttia päivässä riippuen havainnointipaikan suhteesta välkelähteeseen. Ihmiset kokevat välkevaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Se havaitaanko varjovälkettä asuinalueella, loma-asunnolla tai työalueella, vaikuttaa ilmiön häiritsevyyteen. Myös varjovälkkeen kumuloituminen voi vaikuttaa lähialueen asuinviihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön. Noudatettaessa ympäristöministeriön suosittelemia ulkomaisia ohjearvoja, pystytään välkkeen häiritsevyys minimoimaan ja tärkeää on tarkastella myös paikallisesti olosuhteiden merkittävyyttä. Kuva 1. Varjovälkettä muodostuu, kun tuulivoimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä, aurinkoisella ja pilvettömällä säällä. 3.1 Ohje- ja raja-arvot Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjovälkkeelle ei ole Pohjoismaissa määritelty raja-arvoja. Ruotsissa on tuulivoimapuistojen viereiselle asutukselle asetettu ohjearvoksi maksimissaan kahdeksan tuntia välkettä vuodessa ja 30 minuuttia päivässä (nk. todellinen tilanne, jossa huomioidaan auringonpaisteajat). Teoreettisessa maksimitilanteessa välkettä saa olla korkeintaan 30 tuntia vuodessa. Kahdeksan tunnin vuotuisen välkkeen ohjearvoa käytetään yleisesti myös Suomessa.

6 Page 6 of Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät Välkkeen muodostumiseen vaikuttavat oleellisesti sääolosuhteiden lisäksi voimaloiden käyttöaika, korkeus ja roottorin halkaisija. Myös kasvillisuus ja puusto vaikuttavat oleellisesti välkevaikutuksen muodostumiseen, mutta niitä ei ole laskennassa otettu huomioon, eli mallinnuksessa välkettä on paikoittain enemmän kuin todellisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttaman varjovälkkeen vaikutusalue ja määrä mallinnetaan tuulivoimamallinnukseen käytettävällä WindPRO-ohjelmalla, jossa pohjatietona käytetään paikallisia olosuhteita vastaavia tilastollisia säätietoja. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tiettyyn pisteeseen kohdistuva varjovälke, että koko tuulivoima-alueen varjovälkkeen muodostuminen. Laskennat tehtiin todellisten olosuhteiden mukaisesti, jolloin otetaan huomioon tuulivoimaloiden korkeus, sijainti ja roottorin halkaisija sekä paikalliset, tilastolliset sääolosuhteet. Maastotietokantana käytettiin Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja säähavaintotietoina käytettiin Oulun lentokentän säähavaintoja. Oulun lentokenttä sijaitsee noin 56 km päässä suunnitellusta tuulivoimapuistoalueesta. Laskelmissa oletettiin, että tuulivoimaloiden roottorit pyörivät vain tuulennopeuden ollessa sopiva. Varjovälkettä tarkasteltiin 1,5 metrin korkeudelta eli suunnilleen ihmisen havainnointikorkeudelta.

7 Page 7 of 11 4 Välkevaikutukset Välkevaikutuksia tarkasteltiin 2 km etäisyydellä uloimmista voimaloista. 4.1 Ketunperän välkevaikutukset Seuraavassa kuvassa on esitetty välkemallinnuksen tulokset visuaalisesti jonka jälkeen vaikutuksia on selostettu yksityiskohtaisesti tekstissä. Kuva 2. Varjovälkkeen muodostuminen Ketunperän alueella. Voimalat on merkitty kuvaan numeroin (2-8) ja havainnointipisteet kirjaimin (a-h). Vihreän alueen ulkopuolella välkettä tulee vuodessa alle kahdeksan tuntia. Alueelle, jossa välkettä on yli kahdeksan tuntia, ei sijoitu yhtään vakituista asuntoa tai vapaa-ajan asuntoa. Laskennassa on tarkasteltu välkettä myös yksittäisissä havainnointipisteissä. Seuraavassa taulukossa on laskennasta saadut tulokset havainnointipisteille.

8 Page 8 of 11 Taulukko 1. Välkevaikutus Ketunperän alueella. Luokka Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Välkkeen määrä (h/v) Havainnointipiste Maksimimäärä (min/pv) Suositusarvon ylitys a Asunto :00 0 Ei b Vapaa-ajan asunto :54 21 Ei c Vapaa-ajan asunto :00 0 Ei d Asunto :00 0 Ei e Asunto :00 0 Ei f Asunto :00 0 Ei g Vapaa-ajan asunto :00 0 Ei h Asunto :00 0 Ei

9 Page 9 of Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Välkemallinnus edustaa keskimääräistä varjostustilannetta, jossa pohjana on käytetty pitkän ajan tilastollisia sääarvoja. Mikäli sääolosuhteet poikkeavat merkittävästi tilastoiduista arvoista, saattaa myös välkkeen määrä poiketa. Tuulivoimaloiden käyttöaste, eli aika jolloin voimalat pyörivät ja tuottavat sähköä, vaikuttaa merkittävästi välkkeen syntymiseen. Usein hyvin aurinkoisina ja lämpiminä päivinä, kun olosuhteet ovat suotuisat varjovälkkeelle, eivät tuulivoimalat pyöri alhaisten tuulennopeuksien vuoksi. Toisaalta päivinä, jolloin tuulennopeudet lähestyvät myrskylukemia, on pilvisyyden todennäköisyys suuri. Käyttöasteen pienentyessä, välke yksittäisessä pisteessä saattaa vähentyä. 4.3 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Tuulivoimaloiden varjovälkevaikutuksia pystytään ehkäisemään jo suunnitteluvaiheessa. Voimaloita voidaan sijoittaa siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän välkettä herkälle alueelle. Myös voimalan koko vaikuttaa merkittävästi syntyvän välkkeen määrään, joten valitsemalla matalampia voimaloita tai pienempiä roottoreita, voidaan välkevaikutuksia vähentää. Kohtuuton haitta varjovälkkeestä pystytään ehkäisemään myös pysäyttämällä välkettä aiheuttavat voimalat kriittiseksi ajaksi. Voimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään automaattisesti vallitsevien sääolosuhteiden mukaisesti, kun välkettä muodostuisi herkälle alueelle. Seurantaa välkevaikutuksen alueella ei tarvitse tehdä systemaattisesti, koska mallinnuksen osoittama ylitys ei kasvillisuus huomioon ottaen todennäköisesti tule toteutumaan ja toteutuessaankin voidaan helposti ehkäistä teknisin toimenpitein.

10 Page 10 of 11 5 Lähteet Ympäristöministeriö, Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Helsinki.

11 Page 11 of 11 6 Liite 1: Voimaloiden sijainnit Taulukko 3. Voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Voimala/ Napakorkeus / Roottorin halkaisija / Kokonaiskorkeus (m) Voimala Vestas V MW/137/126/ Vestas V MW/137/126/ Vestas V MW/137/126/ Vestas V MW/137/126/ Vestas V MW/137/126/ Vestas V MW/137/126/200