Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Saara Lampelo Sakari Kainulainen Juhani Turunen Jarkko Viljanen Anu Yanar Johanna Mattila Marja-Liisa Saarilammi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetettiin myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Laurea-ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Tahtotila, strategia ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja FT, dosentti Saara Lampelo työskentelee Turun ammattikorkeakoulun vararehtorina vastuualueenaan koulutuksen kehittäminen, arviointi ja kansainväliset asiat. Hän on aiemmin toiminut muun muassa apulaisprofessorina (Baylor College of Medicine, Texas), Kansanterveyslaitoksen GPL:n (Good Practice Laboratory) johtajana, Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajana, Mediapolis Oy:n ja sen tytäryhtiön lääketehdas Mediapolis GMP Oy:n toimitusjohtajana, amerikkalaisen Fibrogen Europe Oy:n toimitusjohtajana sekä Sitrassa strategisena suunnittelujohtajana. Lampelo on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus- ja arviointitehtävissä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Unkarin yliopistojen EU-valmiuksien ja projektien vaikuttavuuden arviointityön asiantuntijana ja loppuraportin laatijana (Maailman pankki), tutkimuksen kaupallistamisprosessin benchmarking- ja arviointihankkeessa Yhdysvalloissa ja bio- ja lääketieteen tekniikan osaamisen ennakointi- ja arviointihankkeessa (Oulun TE-keskus). Vuonna 2009 hän osallistui Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Lampelo on tohtorintutkinnon lisäksi suorittanut korkeakoulun pedagogiset opinnot, MBA-johtamiskoulutuksen ja Managing of External Relationship of the University (Lontoo). Saara Lampelolla on useita luottamustehtäviä kulttuurin, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän alueilta sekä lukuisia kansainvälisiä julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Varapuheenjohtaja PhD Anu Yanar toimii kehitysasiantuntijana Aalto-yliopiston Tutkimuksen ja opetuksen strategisessa tuessa sekä tutkijana Aalto Design Factoryssa. Asiantuntijaksi kasvua tukevaa oppimisympäristöä käsittelevän tutkimuksen lisäksi Yanar on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Aalto-yliopistossa järjestettävää pedagogista koulutusta. Vuosina Yanar oli mukana teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian laatineessa yhteistyöryhmässä yliopisto-opetuksen kehittämisen asiantuntijana. Yanar on ollut Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana. Hän on osallistunut yliopistokoulutuksen laatuyksikkövalinnan valmistelutyöhön sekä ollut auditoijana Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmien auditoinneissa.

8 Jäsenet YTT Sakari Kainulainen on väitellyt Kuopion yliopistosta ja on sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopistossa ja sosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa hyvinvointitutkimuksen alueella. Hän on ollut toteuttamassa useita hyvinvointipalveluiden arviointeja. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimusjohtajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) vastuualueenaan TKI-toiminta. Hän on mukana Diakin laaturyhmässä. Hän on toiminut arvioitsijana KKA:n toteuttamissa ammattikorkeakouluja koskevissa arvioinneissa sekä laatuyksikkökriteerit laatineessa työryhmässä. Kainulainen toimi puheenjohtajana Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmässä vuonna VTM Juhani Turunen on työskennellyt Valtiovarainministeriössä hallinnollisena alivaltiosihteerinä vuodesta 1999 lähtien. Hänen tehtävänään alivaltiosihteerinä on johtaa ja yhteensovittaa muun muassa hallinnon kehittämistä ja valtion henkilöstöhallintoa sekä hallinnonalan virastojen tulosohjausta. Hänellä on laaja-alaista johtamisen ja kehittämistyön kokemusta myös kansainvälisesti. Viimeisin Turusen merkittävä kansainvälinen tehtävä oli osallistuminen asiantuntijana OECD:n toteuttamaan maa-arviointiin (Country Review) Irlannissa. Vuosina Turunen toimi Euroopan komissiossa yksikön johtajana ja tätä ennen Vaasan kaupunginjohtajana. Hänet on nimitetty Vaasan yliopistossa hallintotieteiden kunniatohtoriksi vuonna Hoitotyön opiskelija Jarkko Viljanen Satakunnan ammattikorkeakoulusta opiskelee kolmatta vuotta tähtäimessään sairaanhoitajan tutkinto. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna Viljanen toimii Satakunnan ammattikorkeakoulun Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston jäsenenä ja sisäisen hallituksen jäsenenä sekä opiskelijakunta SAMMAKKOssa hallituksen varapuheenjohtajana. Opiskeluidensa ohessa hän tekee osa-aikaisia tai lyhytkestoisia työrupeamia erilaisissa satakuntalaisissa terveysalan toimipisteissä. Sihteerit KTM Johanna Mattila on toiminut vuoden 2010 helmikuusta alkaen Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä, jossa hän on työskennellyt erikoissuunnittelijana auditointiprojekteissa sekä teema-arvioinnissa. Hän on aiemmin toiminut yliopistosektorilla opintohallinnon ja opetuksen laadunvarmistuksen tehtävissä sekä opettajana ja tutkijana.

9 FM, MuT Marja-Liisa Saarilammi on toiminut korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hän vastaa pääsuunnittelijana yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa arviointihankkeissa tutkijana ja kouluttajana sekä kehittänyt itsearviointimenetelmiä.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö

11 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (muun muassa kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Laurea-ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta yhteisessä neuvottelussa, jossa allekirjoitettiin auditointisopimus. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Laurea-ammattikorkeakoulun sopimusneuvottelu pidettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta, suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Laurea-ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: 1. Laurea-ammattikorkeakoulun organisaatio 2. Visiopohjainen johtaminen toiminnan ja laadunvarmistuksen perustana 3. Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 4. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria 6. Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän SWOTanalyysi 7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä.

13 Yllä olevien lisäksi auditointiryhmällä oli pääsy korkeakoulun intranetsivuille, joiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista aineistoa. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista vaadittiin jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tuli käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Laurea-ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Laurea-ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Auditointikohdekuvaukset 2. Yhteenveto auditointinäytteistä ja näytöistä 3. Laurea-ammattikorkeakoulun säännöt 4. Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimintasääntö 5. Kaikista opiskelijoille suunnatuista kyselyistä kysymyspohjat 6. Opiskelijamäärät, henkilökuntamäärät koulutusohjelmittain, paikallisyksiköittäin, linkitettynä kunkin yksikön profiiliin 7. Strategiadokumentit 8. Henkilöstön kehittämisohjelmat 9. Näyte viimeisimmistä alueneuvottelukuntien pöytäkirjoista 10. Näyte henkilöstöbarometristä 11. Strategian toteuttamissuunnitelma , mikäli hallitus hyväksyisi sen ennen vierailua. Laurea-ammattikorkeakoulun laatupäällikkö Jaana Ignatius vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Laurea-ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Saara Lampelo ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva erikoissuunnittelija Johanna Mattila vierailivat Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran yksikössä järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa Laurea-ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Pentti Rauhala ja laatupäällikkö Jaana Ignatius. Tilaisuuden loppuosa oli järjestetty paneelin muotoon, jossa panelisteina toimivat Vantaan alueyksikön aluerehtori Jouni Koski, paikallisyksikön johtaja Riitta Pesonen, lehtori Seppo

14 Koponen, informaatikko Erja Huovila, opiskelija Jari Blomqvist ja sidosryhmäkumppani Pekka Pokela. Yhteenvedon tilaisuudesta tuotti Espoon alueyksikön vs. aluerehtori Maarit Fränti. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Laurean Leppävaaran yksikössä. Vierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli Laurea-ammattikorkeakoulun ylintä johtoa, paikallisyksiköiden johtajia, opetushenkilökuntaa, TKI-toiminnoissa työskenteleviä henkilöitä, laatuvastaavia, hallinto- ja tukipalveluiden vastuuhenkilöitä, nuoriso- ja aikuisopiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Toinen auditointipäivä kohdentui paikallisyksiköiden laadunvarmistuksen arviointiin ja sen aikana auditointiryhmä haastatteli kustakin paikallisyksiköstä opetushenkilökuntaa, TKI-toiminnoissa työskenteleviä henkilöitä sekä opiskelijoita. Kolmantena auditointipäivänä jatkettiin paikallisyksikköhaastatteluita ja tehtiin jokerikohteena kampuskävely. Auditointiryhmä jakaantui kolmeen osaan keskustellakseen Leppävaaran kampuksella paikalla olevien opiskelijoiden, opettajien sekä TKI-toiminnoissa työskentelevien henkilöiden kanssa vapaamuotoisemmin. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ylimmän johdon loppuhaastattelu, johon osallistui lisäksi auditoinnin yhteyshenkilönä toiminut laatupäällikkö. Auditointiryhmä valitsi haastateltavia Laurea-ammattikorkeakoulun kaikista paikallisyksiköistä. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 75 henkeä ja lisäksi jokerikohteena toteutetun Leppävaaran paikallisyksikön kampuskävelyn aikana tavatut ihmiset.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditointiryhmän jäsen, alivaltiosihteeri Juhani Turunen joutui vetäytymään auditointiprosessista juuri ennen auditointivierailua virkatehtäviensä muutoksen vuoksi. Juhani Turusen vastuulle kuuluneet auditointikohteet jaettiin ryhmän muiden jäsenten kesken yhteisen keskustelun päätöksenä. Juhani Turusen tuottamat alustavat tekstit sekä auditointivierailua varten suunnitellut kysymykset ovat toimineet analyysin pohjana.

15 Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Laurea-ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

16 Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) 3 organisaation rakenne, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Laurea on alueellinen asiantuntijaorganisaatio, joka on jaettu Espoon ja Vantaan alueyksiköihin. Toimintaa on seitsemässä paikallisyksikössä ja hallintoyksikössä metropolialueella. Laureassa on lähes 8000 opiskelijaa, joista noin 450 on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelee noin 300 opiskelijaa. Päätoimista opetushenkilökuntaa Laureassa on noin 280 henkilöä ja muuta henkilöstä noin 200. Laurea toimii osakeyhtiömuotoisena (Laurea-ammattikorkeakoulu Oy) ja sen osakkaita ovat Espoon kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Invalidiliitto ry, Kauniaisten kaupunki, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Kirkkonummen kunta, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Porvoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Laurean organisaatio on kuvattu kuviossa 1. 3 Raportin luvuissa 3 5 käytetään Laurea-ammattikorkeakoulusta myös nimitystä Laurea.

17 Kuvio. Organisaation rakenne Laurean seitsemän paikallisyksikköä sijaitsevat Espoossa Leppävaarassa ja Otaniemessä, Vantaalla Tikkurilassa, Hyvinkäällä, Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa. Laureassa on 10 suomenkielistä koulutusohjelmaa, joilta voi valmistua seuraaville aloille: fysioterapia, hoitotyö, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, kauneudenhoitoala, liiketalous, palvelujen tuottaminen ja johtaminen, rikosseuraamusala, sosiaaliala, tietojenkäsittely ja turvallisuusala. Englanninkielisiä koulutusohjelmia ovat Social Services, Nursing, Tourism, Business Management, Business Information Technology (BIT) sekä Facility Management. Laureassa on 12 suomenkielistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa ja kaksi englanninkielistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa. Laurean linjajohdon muodostavat rehtori, alueyksiköitä johtavat aluerehtorit ja paikallisyksiköiden johtajat. Rehtori vastaa Laurean toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Aluerehtorin vastuulla ovat alueyksikön strategisten tavoitteiden toteuttaminen, laadunvarmistus ja seudullinen yhteistyö. Paikallisyksikön johtaja vastaa tulosyksikön toiminnan johtamisesta, laadunvarmistuksesta, henkilöstön kehittämisestä ja sidosryhmäyhteistyöstä. Laurean johtoryhmään kuuluvat rehtorin kutsumina hallintojohtaja, kehittämisjohtaja ja aluerehtorit. Johtoryhmän tehtävänä on

18 avustaa rehtoria Laurea-ammattikorkeakoulun johtamisessa ja kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun laajan johtoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori ja jäseninä johtoryhmän jäsenet, paikallisyksikköjen johtajat, rehtorin määrittelemät muut johtajat sekä kaksi henkilöstön ja kaksi opiskelijoiden valitsemaa jäsentä. Laajan johtoryhmän tehtävänä on valmistella erityisesti laadunvarmistukseen ja strategioiden laadintaan liittyviä kysymyksiä.. Tahtotila, strategia ja arvot Laurea kuvaa vuoden 2010 tahtotilaansa seuraavasti: Laurea on täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu. Tätä täydentävän vuoden 2015 tahtotilan mukaan Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean strategia sekä pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia toteuttavat Laurean tahtotilaa ja antavat toiminnalle tavoitteet. Laurean strategiset valinnat 1. Learning by Developing tulevaisuuden osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottaminen sekä opiskelija- ja kasvuyrittäjyyden edistäminen, 2. laajan metropolialueen kehittäminen ja 3. kansainvälisesti tunnustettu ja tuloksellinen TKI-toiminta. Profiili 1) Palveluinnovaatiot ja arvoverkostot, 2) kansainvälisesti tunnustettu ja tuloksellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja 3) työelämän kehittämistä edistävä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävä toimintamalli (Learning by Developing). Painoalat 1) palveluliiketoiminta, 2) hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen: yleinen sairaanhoitajakoulutus, 3) turvallisuus ja yhteiskuntavastuu ja 4) opiskelijayrittäjyys. Laureassa tehty keskeinen strateginen valinta on kytkeä toisiinsa ammattikorkeakoulun kolme tehtävää: opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä

19 aluekehitystehtävä. Tämä tarkoittaa Laureassa tehtävien kiinteää yhteyttä, jossa kaikilla opettajilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän samanaikaiseen toteuttamiseen. Pedagogisen strategian (hyväksytty Laurean hallituksessa ) keskiössä on Laureassa kehitetty kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing, LbD), jolla pyritään mahdollistamaan tahtotilan saavuttaminen sekä strategian vieminen käytäntöön. Pedagoginen strategia pohjaa Laurean yhteiseen arvopohjaan: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen, sosiaalinen vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Laurean strategian luomisen yhteydessä toteutettiin arvojen kiteytys. Kiteytetyt arvot ovat yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus. Learning by Developing -toimintamallin tavoitteena on tuottaa ammatillistiedollista osaamista, kontekstin ja sen ilmiöiden ymmärtämistä, tekemisen ja kehittämisen osaamista ja erilaisten tilanteiden hallintakykyä. T&k-strategiassaan (hyväksytty Laurean hallituksessa ) Laurea määrittelee tulevaisuuden osaamisen sisältävän suuntautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen tutkimus- ja kehitystyön. T&k-strategian mukaan tulevaisuuden osaaminen on myös työelämän kehittämistä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä pedagogisella toimintamallilla (LbD). Tutkimus ja kehitystyön strategisena haasteena Laurea pitää tavoitettaan nousta kansainvälisen tason tutkimus- ja kehitystyön tunnustetuksi toimijaksi. Laurean tutkimus- ja kehitystyö nojautuu avoimeen, alhaalta ylös virtaavaan tutkimus- ja kehittämisaihioiden ideointiin ja jalostumiseen. Aluekehitysstrategian (hyväksytty Laurean hallituksessa ) lähtökohtana ovat metropolialueen kehittämisstrategiat. Laurean aluekehitystyön keskeiset strategiset tavoitteet ovat 1) metropolisaatiokehityksen tukeminen, 2) klusterikehityksen vahvistaminen, 3) vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaan saaminen ja 4) kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laurean laadunvarmistusjärjestelmässä (kuvio 2) ja laatutoiminnassa sovelletaan jatkuvan kehittämisen kehä -ajattelua: Plan Do Check Act ja sitä pyritään toteuttamaan niin paikallisyksikkö-, alue- ja Laurea-tasoilla. Toiminnan kehittäminen on organisoitu Laurean, alueiden ja paikallisyksiköiden kehittämisryhmiin ja asiantuntijoiden työksi.

20 Kuvio. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä Laurea on asettanut laadunvarmistusjärjestelmänsä tavoitteeksi tukea tahtotilan saavuttamista ja jalkauttamista, varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua, tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi, edistää riittämättömän laadun tunnistamista, yhtenäistää ja tehostaa toimintaa ja vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä vastaa Laurean laatutoimijaverkosto. Laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään vuosittaisin laadunvarmistusjärjestelmän itsearvioinnein ja FUAS-yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavin ristiinarvioinnein. FUAS-liittouma on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen itsenäisten ammattikorkeakoulujen muodostama strateginen liittouma. Laurean ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, joka jakaantuu ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän mukaisesti. Ydinprosessin toimintaa tukevat seuraavat tukiprosessit: koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.

21 Laurean tahtotilan ja strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa määriteltyjen kriittisten menestystekijöiden ja niiden mittareiden tuottamien tulosten kautta. Systemaattista seurantaa on tehty vuodesta 2004 alkaen. Kauden kriittiset menestystekijät ovat kehittämispohjainen oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö, opintotehokkuus sekä osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen. Kriittisten menestystekijöiden mukaiset seuranta- ja arviointitulokset ovat kehittämisen lähtökohta. Laurea jakaa kehittämisen menetelmät kahteen osaan: strategiseen tai toiminnan kehittämiseen liittyvään kehitystyöhön. Strategisella kehittämisellä Laurea tarkoittaa strategioiden kehittämistyötä ja strategian vaikuttavuuden kehittämistä Laurea-tasolla. Toiminnan kehittämisellä taas tarkoitetaan pedagogista kehittämistä, TKI-kehittämistä, koulutuksen kehittämistä ja henkilöstön kehittämistä. Toimintaa johdetaan ja kehitetään läheisyysperiaatteella siinä toimintaympäristössä, jossa toiminta tapahtuu. Muita toiminnan kehittämisen keinoja Laurealla ovat sisäiset ja ulkoiset benchmarkingit, arvioinnit ja auditoinnit sekä kansainväliset arvioinnit.

22 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja päätoimijoineen on kuvattu kattavasti laatuportaalissa eli internetissä ja intranetin laadunvarmistussivustoilla, joilta se on avoimesti saatavilla. Toimijoiden vastuut on määritelty ja dokumentoitu konkreettisesti ja selkeästi toiminnoittain. Laadunvarmistuksen tavoitteet, prosessien tavoitteet sekä eri toiminnat vastaavat strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Näyttöjen mukaan laadunvarmistus on johtanut strategiaa toteuttaviin kehittämistoimenpiteisiin. Laadunvarmistus kytkeytyy oleellisesti strategisiin tavoitteisiin. Toimiva vastuunjako tehostaa erittäin hyvän dokumentoinnin kanssa laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kokonaisuudessaan edistyneessä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on kuvattu laatukäsikirjassa, joka löytyy Laurean internet-sivuilta. Laatukäsikirjan ohessa laatusivustoilta löytyvät seuranta-, arviointi- ja kehittämistulokset. Opiskelijan laatukäsikirjaan on koottu opiskelijalle kohdennettu laadunvarmistusaineisto. Paikallisyksiköiden laadunvarmistustyö on kuvattu paikallisyksiöiden intranet-sivuilla, minkä lisäksi henkilöstön yhteinen levyasema sisältää laadunvarmistusjärjestelmän seuranta-, arviointi- ja palautetiedon perusaineiston. Laatukäsikirjassa kuvataan Laurean laadunvarmistusjärjestelmän osiot, kun taas verkkosivuilla tehdään näkyväksi toiminnan laadun kehittämiseksi tehty työ Laurea- ja paikallisyksikkötasoisesti. Laadunvarmistusjärjestelmä kuvaa Laurean toimintaprosessit, niiden seuranta- ja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean strategia vuosiksi sekä sitä pohjustava vuosien strategian toteuttamissuunnitelman loppuarviointi ovat dokumentoituina Laurean verkkosivuilla. Vuosille on laadittu strategian toteuttamissuunnitelma, jossa kriittiset menestystekijät ja mittarit on määritetty tälle tavoitesopimuskaudelle.

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja 2010. Uuden edellä

Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja 2010. Uuden edellä Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Uuden edellä Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Opiskelijan laatukäsikirjan on tuottanut opiskelija Minttu Heikkilä osana opinnäytetyötään

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Aimo Virtanen Saara Lampelo Tia Teckenberg Mikko Vieltojärvi Marja-Liisa Saarilammi Kirsi Mustonen Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Heikki Malinen Jarmo Hallikainen Päivi Karttunen Mikko Majander Marja Pudas Kirsi Mustonen Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Päivi Karttunen Saku Jokisalo Pekka Kettunen Jukka Oresto Marita Ruohonen Krister Talvinen Kirsi Mustonen Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Osaamispohjainen opetussuunnitelma. INSSI-hanke 30.3.2009, Espoo Outi Kallioinen

Osaamispohjainen opetussuunnitelma. INSSI-hanke 30.3.2009, Espoo Outi Kallioinen Osaamispohjainen opetussuunnitelma INSSI-hanke 30.3.2009, Espoo Outi Kallioinen Arvot, visio ja pedagoginen strategia lähtökohtina Opetussuunnitelmatyö käynnistyy amk:n arvoista ja visiosta Toimintaa johdetaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aimo Virtanen Mailis Aaltonen Arja Markus Jukka Oresto Petri Rytkönen Marja-Liisa Saarilammi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Marjo Nykänen Mailis Aaltonen Tuukka Männistö Pertti Puusaari Minna Sneck Krister Talvinen Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Jari-Pekka Kanniainen Annikka Nurkka Teuvo Uusitalo Heidi Westerlund Johanna Mattila Kim Östman Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Erkki Karppanen Erno Tornikoski Riikka Töytäri Helka Urponen Teuvo Uusitalo Karl Holm Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Jaakko Tarkkanen Anneli Lappalainen Kerttu Oikarinen Marita Rautiainen Konsta Ryhänen Johanna Mattila Kirsi Mustonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Tavoitteena ei ole juosta nopeammin, vaan kulkea lyhyempi matka! (Taiichi Ohno)

Tavoitteena ei ole juosta nopeammin, vaan kulkea lyhyempi matka! (Taiichi Ohno) Tavoitteena ei ole juosta nopeammin, vaan kulkea lyhyempi matka! (Taiichi Ohno) Hanna Hauta-aho / Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy SOSTE: Arviointifoorumi, 4.6.2015 Helsinki 03.06.2015 Pum, pum, pum Tässä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eero Pekkarinen Alexander Grandin Juha Kreus Kirsi Levä Sirpa Suntioinen Kirsi Mustonen Matti Kajaste Korkeakoulujen arviointineuvoston

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

AOTT: Validoinnin laatutyökalu

AOTT: Validoinnin laatutyökalu 1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot