Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Saara Lampelo Sakari Kainulainen Juhani Turunen Jarkko Viljanen Anu Yanar Johanna Mattila Marja-Liisa Saarilammi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetettiin myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Laurea-ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Tahtotila, strategia ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja FT, dosentti Saara Lampelo työskentelee Turun ammattikorkeakoulun vararehtorina vastuualueenaan koulutuksen kehittäminen, arviointi ja kansainväliset asiat. Hän on aiemmin toiminut muun muassa apulaisprofessorina (Baylor College of Medicine, Texas), Kansanterveyslaitoksen GPL:n (Good Practice Laboratory) johtajana, Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajana, Mediapolis Oy:n ja sen tytäryhtiön lääketehdas Mediapolis GMP Oy:n toimitusjohtajana, amerikkalaisen Fibrogen Europe Oy:n toimitusjohtajana sekä Sitrassa strategisena suunnittelujohtajana. Lampelo on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus- ja arviointitehtävissä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Unkarin yliopistojen EU-valmiuksien ja projektien vaikuttavuuden arviointityön asiantuntijana ja loppuraportin laatijana (Maailman pankki), tutkimuksen kaupallistamisprosessin benchmarking- ja arviointihankkeessa Yhdysvalloissa ja bio- ja lääketieteen tekniikan osaamisen ennakointi- ja arviointihankkeessa (Oulun TE-keskus). Vuonna 2009 hän osallistui Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Lampelo on tohtorintutkinnon lisäksi suorittanut korkeakoulun pedagogiset opinnot, MBA-johtamiskoulutuksen ja Managing of External Relationship of the University (Lontoo). Saara Lampelolla on useita luottamustehtäviä kulttuurin, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän alueilta sekä lukuisia kansainvälisiä julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Varapuheenjohtaja PhD Anu Yanar toimii kehitysasiantuntijana Aalto-yliopiston Tutkimuksen ja opetuksen strategisessa tuessa sekä tutkijana Aalto Design Factoryssa. Asiantuntijaksi kasvua tukevaa oppimisympäristöä käsittelevän tutkimuksen lisäksi Yanar on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Aalto-yliopistossa järjestettävää pedagogista koulutusta. Vuosina Yanar oli mukana teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian laatineessa yhteistyöryhmässä yliopisto-opetuksen kehittämisen asiantuntijana. Yanar on ollut Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana. Hän on osallistunut yliopistokoulutuksen laatuyksikkövalinnan valmistelutyöhön sekä ollut auditoijana Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmien auditoinneissa.

8 Jäsenet YTT Sakari Kainulainen on väitellyt Kuopion yliopistosta ja on sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopistossa ja sosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa hyvinvointitutkimuksen alueella. Hän on ollut toteuttamassa useita hyvinvointipalveluiden arviointeja. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimusjohtajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) vastuualueenaan TKI-toiminta. Hän on mukana Diakin laaturyhmässä. Hän on toiminut arvioitsijana KKA:n toteuttamissa ammattikorkeakouluja koskevissa arvioinneissa sekä laatuyksikkökriteerit laatineessa työryhmässä. Kainulainen toimi puheenjohtajana Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmässä vuonna VTM Juhani Turunen on työskennellyt Valtiovarainministeriössä hallinnollisena alivaltiosihteerinä vuodesta 1999 lähtien. Hänen tehtävänään alivaltiosihteerinä on johtaa ja yhteensovittaa muun muassa hallinnon kehittämistä ja valtion henkilöstöhallintoa sekä hallinnonalan virastojen tulosohjausta. Hänellä on laaja-alaista johtamisen ja kehittämistyön kokemusta myös kansainvälisesti. Viimeisin Turusen merkittävä kansainvälinen tehtävä oli osallistuminen asiantuntijana OECD:n toteuttamaan maa-arviointiin (Country Review) Irlannissa. Vuosina Turunen toimi Euroopan komissiossa yksikön johtajana ja tätä ennen Vaasan kaupunginjohtajana. Hänet on nimitetty Vaasan yliopistossa hallintotieteiden kunniatohtoriksi vuonna Hoitotyön opiskelija Jarkko Viljanen Satakunnan ammattikorkeakoulusta opiskelee kolmatta vuotta tähtäimessään sairaanhoitajan tutkinto. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna Viljanen toimii Satakunnan ammattikorkeakoulun Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston jäsenenä ja sisäisen hallituksen jäsenenä sekä opiskelijakunta SAMMAKKOssa hallituksen varapuheenjohtajana. Opiskeluidensa ohessa hän tekee osa-aikaisia tai lyhytkestoisia työrupeamia erilaisissa satakuntalaisissa terveysalan toimipisteissä. Sihteerit KTM Johanna Mattila on toiminut vuoden 2010 helmikuusta alkaen Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä, jossa hän on työskennellyt erikoissuunnittelijana auditointiprojekteissa sekä teema-arvioinnissa. Hän on aiemmin toiminut yliopistosektorilla opintohallinnon ja opetuksen laadunvarmistuksen tehtävissä sekä opettajana ja tutkijana.

9 FM, MuT Marja-Liisa Saarilammi on toiminut korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hän vastaa pääsuunnittelijana yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa arviointihankkeissa tutkijana ja kouluttajana sekä kehittänyt itsearviointimenetelmiä.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö

11 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (muun muassa kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Laurea-ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta yhteisessä neuvottelussa, jossa allekirjoitettiin auditointisopimus. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Laurea-ammattikorkeakoulun sopimusneuvottelu pidettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta, suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Laurea-ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: 1. Laurea-ammattikorkeakoulun organisaatio 2. Visiopohjainen johtaminen toiminnan ja laadunvarmistuksen perustana 3. Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 4. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria 6. Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän SWOTanalyysi 7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä.

13 Yllä olevien lisäksi auditointiryhmällä oli pääsy korkeakoulun intranetsivuille, joiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista aineistoa. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista vaadittiin jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tuli käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Laurea-ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Laurea-ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Auditointikohdekuvaukset 2. Yhteenveto auditointinäytteistä ja näytöistä 3. Laurea-ammattikorkeakoulun säännöt 4. Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimintasääntö 5. Kaikista opiskelijoille suunnatuista kyselyistä kysymyspohjat 6. Opiskelijamäärät, henkilökuntamäärät koulutusohjelmittain, paikallisyksiköittäin, linkitettynä kunkin yksikön profiiliin 7. Strategiadokumentit 8. Henkilöstön kehittämisohjelmat 9. Näyte viimeisimmistä alueneuvottelukuntien pöytäkirjoista 10. Näyte henkilöstöbarometristä 11. Strategian toteuttamissuunnitelma , mikäli hallitus hyväksyisi sen ennen vierailua. Laurea-ammattikorkeakoulun laatupäällikkö Jaana Ignatius vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Laurea-ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Saara Lampelo ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva erikoissuunnittelija Johanna Mattila vierailivat Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran yksikössä järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa Laurea-ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Pentti Rauhala ja laatupäällikkö Jaana Ignatius. Tilaisuuden loppuosa oli järjestetty paneelin muotoon, jossa panelisteina toimivat Vantaan alueyksikön aluerehtori Jouni Koski, paikallisyksikön johtaja Riitta Pesonen, lehtori Seppo

14 Koponen, informaatikko Erja Huovila, opiskelija Jari Blomqvist ja sidosryhmäkumppani Pekka Pokela. Yhteenvedon tilaisuudesta tuotti Espoon alueyksikön vs. aluerehtori Maarit Fränti. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Laurean Leppävaaran yksikössä. Vierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli Laurea-ammattikorkeakoulun ylintä johtoa, paikallisyksiköiden johtajia, opetushenkilökuntaa, TKI-toiminnoissa työskenteleviä henkilöitä, laatuvastaavia, hallinto- ja tukipalveluiden vastuuhenkilöitä, nuoriso- ja aikuisopiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Toinen auditointipäivä kohdentui paikallisyksiköiden laadunvarmistuksen arviointiin ja sen aikana auditointiryhmä haastatteli kustakin paikallisyksiköstä opetushenkilökuntaa, TKI-toiminnoissa työskenteleviä henkilöitä sekä opiskelijoita. Kolmantena auditointipäivänä jatkettiin paikallisyksikköhaastatteluita ja tehtiin jokerikohteena kampuskävely. Auditointiryhmä jakaantui kolmeen osaan keskustellakseen Leppävaaran kampuksella paikalla olevien opiskelijoiden, opettajien sekä TKI-toiminnoissa työskentelevien henkilöiden kanssa vapaamuotoisemmin. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ylimmän johdon loppuhaastattelu, johon osallistui lisäksi auditoinnin yhteyshenkilönä toiminut laatupäällikkö. Auditointiryhmä valitsi haastateltavia Laurea-ammattikorkeakoulun kaikista paikallisyksiköistä. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 75 henkeä ja lisäksi jokerikohteena toteutetun Leppävaaran paikallisyksikön kampuskävelyn aikana tavatut ihmiset.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditointiryhmän jäsen, alivaltiosihteeri Juhani Turunen joutui vetäytymään auditointiprosessista juuri ennen auditointivierailua virkatehtäviensä muutoksen vuoksi. Juhani Turusen vastuulle kuuluneet auditointikohteet jaettiin ryhmän muiden jäsenten kesken yhteisen keskustelun päätöksenä. Juhani Turusen tuottamat alustavat tekstit sekä auditointivierailua varten suunnitellut kysymykset ovat toimineet analyysin pohjana.

15 Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Laurea-ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

16 Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) 3 organisaation rakenne, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Laurea on alueellinen asiantuntijaorganisaatio, joka on jaettu Espoon ja Vantaan alueyksiköihin. Toimintaa on seitsemässä paikallisyksikössä ja hallintoyksikössä metropolialueella. Laureassa on lähes 8000 opiskelijaa, joista noin 450 on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelee noin 300 opiskelijaa. Päätoimista opetushenkilökuntaa Laureassa on noin 280 henkilöä ja muuta henkilöstä noin 200. Laurea toimii osakeyhtiömuotoisena (Laurea-ammattikorkeakoulu Oy) ja sen osakkaita ovat Espoon kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Invalidiliitto ry, Kauniaisten kaupunki, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Kirkkonummen kunta, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Porvoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Laurean organisaatio on kuvattu kuviossa 1. 3 Raportin luvuissa 3 5 käytetään Laurea-ammattikorkeakoulusta myös nimitystä Laurea.

17 Kuvio. Organisaation rakenne Laurean seitsemän paikallisyksikköä sijaitsevat Espoossa Leppävaarassa ja Otaniemessä, Vantaalla Tikkurilassa, Hyvinkäällä, Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa. Laureassa on 10 suomenkielistä koulutusohjelmaa, joilta voi valmistua seuraaville aloille: fysioterapia, hoitotyö, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, kauneudenhoitoala, liiketalous, palvelujen tuottaminen ja johtaminen, rikosseuraamusala, sosiaaliala, tietojenkäsittely ja turvallisuusala. Englanninkielisiä koulutusohjelmia ovat Social Services, Nursing, Tourism, Business Management, Business Information Technology (BIT) sekä Facility Management. Laureassa on 12 suomenkielistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa ja kaksi englanninkielistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa. Laurean linjajohdon muodostavat rehtori, alueyksiköitä johtavat aluerehtorit ja paikallisyksiköiden johtajat. Rehtori vastaa Laurean toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Aluerehtorin vastuulla ovat alueyksikön strategisten tavoitteiden toteuttaminen, laadunvarmistus ja seudullinen yhteistyö. Paikallisyksikön johtaja vastaa tulosyksikön toiminnan johtamisesta, laadunvarmistuksesta, henkilöstön kehittämisestä ja sidosryhmäyhteistyöstä. Laurean johtoryhmään kuuluvat rehtorin kutsumina hallintojohtaja, kehittämisjohtaja ja aluerehtorit. Johtoryhmän tehtävänä on

18 avustaa rehtoria Laurea-ammattikorkeakoulun johtamisessa ja kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun laajan johtoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori ja jäseninä johtoryhmän jäsenet, paikallisyksikköjen johtajat, rehtorin määrittelemät muut johtajat sekä kaksi henkilöstön ja kaksi opiskelijoiden valitsemaa jäsentä. Laajan johtoryhmän tehtävänä on valmistella erityisesti laadunvarmistukseen ja strategioiden laadintaan liittyviä kysymyksiä.. Tahtotila, strategia ja arvot Laurea kuvaa vuoden 2010 tahtotilaansa seuraavasti: Laurea on täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu. Tätä täydentävän vuoden 2015 tahtotilan mukaan Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean strategia sekä pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia toteuttavat Laurean tahtotilaa ja antavat toiminnalle tavoitteet. Laurean strategiset valinnat 1. Learning by Developing tulevaisuuden osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottaminen sekä opiskelija- ja kasvuyrittäjyyden edistäminen, 2. laajan metropolialueen kehittäminen ja 3. kansainvälisesti tunnustettu ja tuloksellinen TKI-toiminta. Profiili 1) Palveluinnovaatiot ja arvoverkostot, 2) kansainvälisesti tunnustettu ja tuloksellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja 3) työelämän kehittämistä edistävä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävä toimintamalli (Learning by Developing). Painoalat 1) palveluliiketoiminta, 2) hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen: yleinen sairaanhoitajakoulutus, 3) turvallisuus ja yhteiskuntavastuu ja 4) opiskelijayrittäjyys. Laureassa tehty keskeinen strateginen valinta on kytkeä toisiinsa ammattikorkeakoulun kolme tehtävää: opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä

19 aluekehitystehtävä. Tämä tarkoittaa Laureassa tehtävien kiinteää yhteyttä, jossa kaikilla opettajilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän samanaikaiseen toteuttamiseen. Pedagogisen strategian (hyväksytty Laurean hallituksessa ) keskiössä on Laureassa kehitetty kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing, LbD), jolla pyritään mahdollistamaan tahtotilan saavuttaminen sekä strategian vieminen käytäntöön. Pedagoginen strategia pohjaa Laurean yhteiseen arvopohjaan: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen, sosiaalinen vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Laurean strategian luomisen yhteydessä toteutettiin arvojen kiteytys. Kiteytetyt arvot ovat yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus. Learning by Developing -toimintamallin tavoitteena on tuottaa ammatillistiedollista osaamista, kontekstin ja sen ilmiöiden ymmärtämistä, tekemisen ja kehittämisen osaamista ja erilaisten tilanteiden hallintakykyä. T&k-strategiassaan (hyväksytty Laurean hallituksessa ) Laurea määrittelee tulevaisuuden osaamisen sisältävän suuntautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen tutkimus- ja kehitystyön. T&k-strategian mukaan tulevaisuuden osaaminen on myös työelämän kehittämistä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä pedagogisella toimintamallilla (LbD). Tutkimus ja kehitystyön strategisena haasteena Laurea pitää tavoitettaan nousta kansainvälisen tason tutkimus- ja kehitystyön tunnustetuksi toimijaksi. Laurean tutkimus- ja kehitystyö nojautuu avoimeen, alhaalta ylös virtaavaan tutkimus- ja kehittämisaihioiden ideointiin ja jalostumiseen. Aluekehitysstrategian (hyväksytty Laurean hallituksessa ) lähtökohtana ovat metropolialueen kehittämisstrategiat. Laurean aluekehitystyön keskeiset strategiset tavoitteet ovat 1) metropolisaatiokehityksen tukeminen, 2) klusterikehityksen vahvistaminen, 3) vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaan saaminen ja 4) kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laurean laadunvarmistusjärjestelmässä (kuvio 2) ja laatutoiminnassa sovelletaan jatkuvan kehittämisen kehä -ajattelua: Plan Do Check Act ja sitä pyritään toteuttamaan niin paikallisyksikkö-, alue- ja Laurea-tasoilla. Toiminnan kehittäminen on organisoitu Laurean, alueiden ja paikallisyksiköiden kehittämisryhmiin ja asiantuntijoiden työksi.

20 Kuvio. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä Laurea on asettanut laadunvarmistusjärjestelmänsä tavoitteeksi tukea tahtotilan saavuttamista ja jalkauttamista, varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua, tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi, edistää riittämättömän laadun tunnistamista, yhtenäistää ja tehostaa toimintaa ja vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä vastaa Laurean laatutoimijaverkosto. Laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään vuosittaisin laadunvarmistusjärjestelmän itsearvioinnein ja FUAS-yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavin ristiinarvioinnein. FUAS-liittouma on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen itsenäisten ammattikorkeakoulujen muodostama strateginen liittouma. Laurean ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, joka jakaantuu ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän mukaisesti. Ydinprosessin toimintaa tukevat seuraavat tukiprosessit: koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.

21 Laurean tahtotilan ja strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa määriteltyjen kriittisten menestystekijöiden ja niiden mittareiden tuottamien tulosten kautta. Systemaattista seurantaa on tehty vuodesta 2004 alkaen. Kauden kriittiset menestystekijät ovat kehittämispohjainen oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö, opintotehokkuus sekä osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen. Kriittisten menestystekijöiden mukaiset seuranta- ja arviointitulokset ovat kehittämisen lähtökohta. Laurea jakaa kehittämisen menetelmät kahteen osaan: strategiseen tai toiminnan kehittämiseen liittyvään kehitystyöhön. Strategisella kehittämisellä Laurea tarkoittaa strategioiden kehittämistyötä ja strategian vaikuttavuuden kehittämistä Laurea-tasolla. Toiminnan kehittämisellä taas tarkoitetaan pedagogista kehittämistä, TKI-kehittämistä, koulutuksen kehittämistä ja henkilöstön kehittämistä. Toimintaa johdetaan ja kehitetään läheisyysperiaatteella siinä toimintaympäristössä, jossa toiminta tapahtuu. Muita toiminnan kehittämisen keinoja Laurealla ovat sisäiset ja ulkoiset benchmarkingit, arvioinnit ja auditoinnit sekä kansainväliset arvioinnit.

22 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja päätoimijoineen on kuvattu kattavasti laatuportaalissa eli internetissä ja intranetin laadunvarmistussivustoilla, joilta se on avoimesti saatavilla. Toimijoiden vastuut on määritelty ja dokumentoitu konkreettisesti ja selkeästi toiminnoittain. Laadunvarmistuksen tavoitteet, prosessien tavoitteet sekä eri toiminnat vastaavat strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Näyttöjen mukaan laadunvarmistus on johtanut strategiaa toteuttaviin kehittämistoimenpiteisiin. Laadunvarmistus kytkeytyy oleellisesti strategisiin tavoitteisiin. Toimiva vastuunjako tehostaa erittäin hyvän dokumentoinnin kanssa laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kokonaisuudessaan edistyneessä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on kuvattu laatukäsikirjassa, joka löytyy Laurean internet-sivuilta. Laatukäsikirjan ohessa laatusivustoilta löytyvät seuranta-, arviointi- ja kehittämistulokset. Opiskelijan laatukäsikirjaan on koottu opiskelijalle kohdennettu laadunvarmistusaineisto. Paikallisyksiköiden laadunvarmistustyö on kuvattu paikallisyksiöiden intranet-sivuilla, minkä lisäksi henkilöstön yhteinen levyasema sisältää laadunvarmistusjärjestelmän seuranta-, arviointi- ja palautetiedon perusaineiston. Laatukäsikirjassa kuvataan Laurean laadunvarmistusjärjestelmän osiot, kun taas verkkosivuilla tehdään näkyväksi toiminnan laadun kehittämiseksi tehty työ Laurea- ja paikallisyksikkötasoisesti. Laadunvarmistusjärjestelmä kuvaa Laurean toimintaprosessit, niiden seuranta- ja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean strategia vuosiksi sekä sitä pohjustava vuosien strategian toteuttamissuunnitelman loppuarviointi ovat dokumentoituina Laurean verkkosivuilla. Vuosille on laadittu strategian toteuttamissuunnitelma, jossa kriittiset menestystekijät ja mittarit on määritetty tälle tavoitesopimuskaudelle.