Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Saara Lampelo Sakari Kainulainen Juhani Turunen Jarkko Viljanen Anu Yanar Johanna Mattila Marja-Liisa Saarilammi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetettiin myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Laurea-ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Tahtotila, strategia ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja FT, dosentti Saara Lampelo työskentelee Turun ammattikorkeakoulun vararehtorina vastuualueenaan koulutuksen kehittäminen, arviointi ja kansainväliset asiat. Hän on aiemmin toiminut muun muassa apulaisprofessorina (Baylor College of Medicine, Texas), Kansanterveyslaitoksen GPL:n (Good Practice Laboratory) johtajana, Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajana, Mediapolis Oy:n ja sen tytäryhtiön lääketehdas Mediapolis GMP Oy:n toimitusjohtajana, amerikkalaisen Fibrogen Europe Oy:n toimitusjohtajana sekä Sitrassa strategisena suunnittelujohtajana. Lampelo on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus- ja arviointitehtävissä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Unkarin yliopistojen EU-valmiuksien ja projektien vaikuttavuuden arviointityön asiantuntijana ja loppuraportin laatijana (Maailman pankki), tutkimuksen kaupallistamisprosessin benchmarking- ja arviointihankkeessa Yhdysvalloissa ja bio- ja lääketieteen tekniikan osaamisen ennakointi- ja arviointihankkeessa (Oulun TE-keskus). Vuonna 2009 hän osallistui Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Lampelo on tohtorintutkinnon lisäksi suorittanut korkeakoulun pedagogiset opinnot, MBA-johtamiskoulutuksen ja Managing of External Relationship of the University (Lontoo). Saara Lampelolla on useita luottamustehtäviä kulttuurin, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän alueilta sekä lukuisia kansainvälisiä julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Varapuheenjohtaja PhD Anu Yanar toimii kehitysasiantuntijana Aalto-yliopiston Tutkimuksen ja opetuksen strategisessa tuessa sekä tutkijana Aalto Design Factoryssa. Asiantuntijaksi kasvua tukevaa oppimisympäristöä käsittelevän tutkimuksen lisäksi Yanar on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Aalto-yliopistossa järjestettävää pedagogista koulutusta. Vuosina Yanar oli mukana teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian laatineessa yhteistyöryhmässä yliopisto-opetuksen kehittämisen asiantuntijana. Yanar on ollut Helsingin yliopiston aineenopettajakoulutuksen kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana. Hän on osallistunut yliopistokoulutuksen laatuyksikkövalinnan valmistelutyöhön sekä ollut auditoijana Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmien auditoinneissa.

8 Jäsenet YTT Sakari Kainulainen on väitellyt Kuopion yliopistosta ja on sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopistossa ja sosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa hyvinvointitutkimuksen alueella. Hän on ollut toteuttamassa useita hyvinvointipalveluiden arviointeja. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimusjohtajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) vastuualueenaan TKI-toiminta. Hän on mukana Diakin laaturyhmässä. Hän on toiminut arvioitsijana KKA:n toteuttamissa ammattikorkeakouluja koskevissa arvioinneissa sekä laatuyksikkökriteerit laatineessa työryhmässä. Kainulainen toimi puheenjohtajana Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmässä vuonna VTM Juhani Turunen on työskennellyt Valtiovarainministeriössä hallinnollisena alivaltiosihteerinä vuodesta 1999 lähtien. Hänen tehtävänään alivaltiosihteerinä on johtaa ja yhteensovittaa muun muassa hallinnon kehittämistä ja valtion henkilöstöhallintoa sekä hallinnonalan virastojen tulosohjausta. Hänellä on laaja-alaista johtamisen ja kehittämistyön kokemusta myös kansainvälisesti. Viimeisin Turusen merkittävä kansainvälinen tehtävä oli osallistuminen asiantuntijana OECD:n toteuttamaan maa-arviointiin (Country Review) Irlannissa. Vuosina Turunen toimi Euroopan komissiossa yksikön johtajana ja tätä ennen Vaasan kaupunginjohtajana. Hänet on nimitetty Vaasan yliopistossa hallintotieteiden kunniatohtoriksi vuonna Hoitotyön opiskelija Jarkko Viljanen Satakunnan ammattikorkeakoulusta opiskelee kolmatta vuotta tähtäimessään sairaanhoitajan tutkinto. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna Viljanen toimii Satakunnan ammattikorkeakoulun Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston jäsenenä ja sisäisen hallituksen jäsenenä sekä opiskelijakunta SAMMAKKOssa hallituksen varapuheenjohtajana. Opiskeluidensa ohessa hän tekee osa-aikaisia tai lyhytkestoisia työrupeamia erilaisissa satakuntalaisissa terveysalan toimipisteissä. Sihteerit KTM Johanna Mattila on toiminut vuoden 2010 helmikuusta alkaen Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä, jossa hän on työskennellyt erikoissuunnittelijana auditointiprojekteissa sekä teema-arvioinnissa. Hän on aiemmin toiminut yliopistosektorilla opintohallinnon ja opetuksen laadunvarmistuksen tehtävissä sekä opettajana ja tutkijana.

9 FM, MuT Marja-Liisa Saarilammi on toiminut korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hän vastaa pääsuunnittelijana yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa arviointihankkeissa tutkijana ja kouluttajana sekä kehittänyt itsearviointimenetelmiä.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö

11 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (muun muassa kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Laurea-ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta yhteisessä neuvottelussa, jossa allekirjoitettiin auditointisopimus. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Laurea-ammattikorkeakoulun sopimusneuvottelu pidettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta, suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Laurea-ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: 1. Laurea-ammattikorkeakoulun organisaatio 2. Visiopohjainen johtaminen toiminnan ja laadunvarmistuksen perustana 3. Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä 4. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio 5. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria 6. Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän SWOTanalyysi 7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä.

13 Yllä olevien lisäksi auditointiryhmällä oli pääsy korkeakoulun intranetsivuille, joiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista aineistoa. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista vaadittiin jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tuli käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Laurea-ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Laurea-ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Auditointikohdekuvaukset 2. Yhteenveto auditointinäytteistä ja näytöistä 3. Laurea-ammattikorkeakoulun säännöt 4. Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimintasääntö 5. Kaikista opiskelijoille suunnatuista kyselyistä kysymyspohjat 6. Opiskelijamäärät, henkilökuntamäärät koulutusohjelmittain, paikallisyksiköittäin, linkitettynä kunkin yksikön profiiliin 7. Strategiadokumentit 8. Henkilöstön kehittämisohjelmat 9. Näyte viimeisimmistä alueneuvottelukuntien pöytäkirjoista 10. Näyte henkilöstöbarometristä 11. Strategian toteuttamissuunnitelma , mikäli hallitus hyväksyisi sen ennen vierailua. Laurea-ammattikorkeakoulun laatupäällikkö Jaana Ignatius vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Laurea-ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Saara Lampelo ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva erikoissuunnittelija Johanna Mattila vierailivat Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran yksikössä järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa Laurea-ammattikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Pentti Rauhala ja laatupäällikkö Jaana Ignatius. Tilaisuuden loppuosa oli järjestetty paneelin muotoon, jossa panelisteina toimivat Vantaan alueyksikön aluerehtori Jouni Koski, paikallisyksikön johtaja Riitta Pesonen, lehtori Seppo

14 Koponen, informaatikko Erja Huovila, opiskelija Jari Blomqvist ja sidosryhmäkumppani Pekka Pokela. Yhteenvedon tilaisuudesta tuotti Espoon alueyksikön vs. aluerehtori Maarit Fränti. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Laurean Leppävaaran yksikössä. Vierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli Laurea-ammattikorkeakoulun ylintä johtoa, paikallisyksiköiden johtajia, opetushenkilökuntaa, TKI-toiminnoissa työskenteleviä henkilöitä, laatuvastaavia, hallinto- ja tukipalveluiden vastuuhenkilöitä, nuoriso- ja aikuisopiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Toinen auditointipäivä kohdentui paikallisyksiköiden laadunvarmistuksen arviointiin ja sen aikana auditointiryhmä haastatteli kustakin paikallisyksiköstä opetushenkilökuntaa, TKI-toiminnoissa työskenteleviä henkilöitä sekä opiskelijoita. Kolmantena auditointipäivänä jatkettiin paikallisyksikköhaastatteluita ja tehtiin jokerikohteena kampuskävely. Auditointiryhmä jakaantui kolmeen osaan keskustellakseen Leppävaaran kampuksella paikalla olevien opiskelijoiden, opettajien sekä TKI-toiminnoissa työskentelevien henkilöiden kanssa vapaamuotoisemmin. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ylimmän johdon loppuhaastattelu, johon osallistui lisäksi auditoinnin yhteyshenkilönä toiminut laatupäällikkö. Auditointiryhmä valitsi haastateltavia Laurea-ammattikorkeakoulun kaikista paikallisyksiköistä. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 75 henkeä ja lisäksi jokerikohteena toteutetun Leppävaaran paikallisyksikön kampuskävelyn aikana tavatut ihmiset.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditointiryhmän jäsen, alivaltiosihteeri Juhani Turunen joutui vetäytymään auditointiprosessista juuri ennen auditointivierailua virkatehtäviensä muutoksen vuoksi. Juhani Turusen vastuulle kuuluneet auditointikohteet jaettiin ryhmän muiden jäsenten kesken yhteisen keskustelun päätöksenä. Juhani Turusen tuottamat alustavat tekstit sekä auditointivierailua varten suunnitellut kysymykset ovat toimineet analyysin pohjana.

15 Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Laurea-ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

16 Laurea-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) 3 organisaation rakenne, toiminta-ajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Laurea on alueellinen asiantuntijaorganisaatio, joka on jaettu Espoon ja Vantaan alueyksiköihin. Toimintaa on seitsemässä paikallisyksikössä ja hallintoyksikössä metropolialueella. Laureassa on lähes 8000 opiskelijaa, joista noin 450 on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelee noin 300 opiskelijaa. Päätoimista opetushenkilökuntaa Laureassa on noin 280 henkilöä ja muuta henkilöstä noin 200. Laurea toimii osakeyhtiömuotoisena (Laurea-ammattikorkeakoulu Oy) ja sen osakkaita ovat Espoon kaupunki, Hyvinkään kaupunki, Invalidiliitto ry, Kauniaisten kaupunki, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Kirkkonummen kunta, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Porvoon kaupunki ja Vantaan kaupunki. Laurean organisaatio on kuvattu kuviossa 1. 3 Raportin luvuissa 3 5 käytetään Laurea-ammattikorkeakoulusta myös nimitystä Laurea.

17 Kuvio. Organisaation rakenne Laurean seitsemän paikallisyksikköä sijaitsevat Espoossa Leppävaarassa ja Otaniemessä, Vantaalla Tikkurilassa, Hyvinkäällä, Keravalla, Lohjalla ja Porvoossa. Laureassa on 10 suomenkielistä koulutusohjelmaa, joilta voi valmistua seuraaville aloille: fysioterapia, hoitotyö, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, kauneudenhoitoala, liiketalous, palvelujen tuottaminen ja johtaminen, rikosseuraamusala, sosiaaliala, tietojenkäsittely ja turvallisuusala. Englanninkielisiä koulutusohjelmia ovat Social Services, Nursing, Tourism, Business Management, Business Information Technology (BIT) sekä Facility Management. Laureassa on 12 suomenkielistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa ja kaksi englanninkielistä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa. Laurean linjajohdon muodostavat rehtori, alueyksiköitä johtavat aluerehtorit ja paikallisyksiköiden johtajat. Rehtori vastaa Laurean toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Aluerehtorin vastuulla ovat alueyksikön strategisten tavoitteiden toteuttaminen, laadunvarmistus ja seudullinen yhteistyö. Paikallisyksikön johtaja vastaa tulosyksikön toiminnan johtamisesta, laadunvarmistuksesta, henkilöstön kehittämisestä ja sidosryhmäyhteistyöstä. Laurean johtoryhmään kuuluvat rehtorin kutsumina hallintojohtaja, kehittämisjohtaja ja aluerehtorit. Johtoryhmän tehtävänä on

18 avustaa rehtoria Laurea-ammattikorkeakoulun johtamisessa ja kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun laajan johtoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori ja jäseninä johtoryhmän jäsenet, paikallisyksikköjen johtajat, rehtorin määrittelemät muut johtajat sekä kaksi henkilöstön ja kaksi opiskelijoiden valitsemaa jäsentä. Laajan johtoryhmän tehtävänä on valmistella erityisesti laadunvarmistukseen ja strategioiden laadintaan liittyviä kysymyksiä.. Tahtotila, strategia ja arvot Laurea kuvaa vuoden 2010 tahtotilaansa seuraavasti: Laurea on täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu. Tätä täydentävän vuoden 2015 tahtotilan mukaan Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean strategia sekä pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia toteuttavat Laurean tahtotilaa ja antavat toiminnalle tavoitteet. Laurean strategiset valinnat 1. Learning by Developing tulevaisuuden osaamisen ja palveluinnovaatioiden tuottaminen sekä opiskelija- ja kasvuyrittäjyyden edistäminen, 2. laajan metropolialueen kehittäminen ja 3. kansainvälisesti tunnustettu ja tuloksellinen TKI-toiminta. Profiili 1) Palveluinnovaatiot ja arvoverkostot, 2) kansainvälisesti tunnustettu ja tuloksellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja 3) työelämän kehittämistä edistävä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävä toimintamalli (Learning by Developing). Painoalat 1) palveluliiketoiminta, 2) hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen: yleinen sairaanhoitajakoulutus, 3) turvallisuus ja yhteiskuntavastuu ja 4) opiskelijayrittäjyys. Laureassa tehty keskeinen strateginen valinta on kytkeä toisiinsa ammattikorkeakoulun kolme tehtävää: opetus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä

19 aluekehitystehtävä. Tämä tarkoittaa Laureassa tehtävien kiinteää yhteyttä, jossa kaikilla opettajilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän samanaikaiseen toteuttamiseen. Pedagogisen strategian (hyväksytty Laurean hallituksessa ) keskiössä on Laureassa kehitetty kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli (Learning by Developing, LbD), jolla pyritään mahdollistamaan tahtotilan saavuttaminen sekä strategian vieminen käytäntöön. Pedagoginen strategia pohjaa Laurean yhteiseen arvopohjaan: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen, sosiaalinen vastuullisuus sekä innovatiivisuus. Laurean strategian luomisen yhteydessä toteutettiin arvojen kiteytys. Kiteytetyt arvot ovat yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus. Learning by Developing -toimintamallin tavoitteena on tuottaa ammatillistiedollista osaamista, kontekstin ja sen ilmiöiden ymmärtämistä, tekemisen ja kehittämisen osaamista ja erilaisten tilanteiden hallintakykyä. T&k-strategiassaan (hyväksytty Laurean hallituksessa ) Laurea määrittelee tulevaisuuden osaamisen sisältävän suuntautumisen palveluinnovaatioihin ja arvoverkostoihin sekä kansainvälisesti tunnustetun ja tuloksellisen tutkimus- ja kehitystyön. T&k-strategian mukaan tulevaisuuden osaaminen on myös työelämän kehittämistä oppimisen sekä tutkimus- ja kehitystyön yhdistävällä pedagogisella toimintamallilla (LbD). Tutkimus ja kehitystyön strategisena haasteena Laurea pitää tavoitettaan nousta kansainvälisen tason tutkimus- ja kehitystyön tunnustetuksi toimijaksi. Laurean tutkimus- ja kehitystyö nojautuu avoimeen, alhaalta ylös virtaavaan tutkimus- ja kehittämisaihioiden ideointiin ja jalostumiseen. Aluekehitysstrategian (hyväksytty Laurean hallituksessa ) lähtökohtana ovat metropolialueen kehittämisstrategiat. Laurean aluekehitystyön keskeiset strategiset tavoitteet ovat 1) metropolisaatiokehityksen tukeminen, 2) klusterikehityksen vahvistaminen, 3) vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaan saaminen ja 4) kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Laurean laadunvarmistusjärjestelmässä (kuvio 2) ja laatutoiminnassa sovelletaan jatkuvan kehittämisen kehä -ajattelua: Plan Do Check Act ja sitä pyritään toteuttamaan niin paikallisyksikkö-, alue- ja Laurea-tasoilla. Toiminnan kehittäminen on organisoitu Laurean, alueiden ja paikallisyksiköiden kehittämisryhmiin ja asiantuntijoiden työksi.

20 Kuvio. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä Laurea on asettanut laadunvarmistusjärjestelmänsä tavoitteeksi tukea tahtotilan saavuttamista ja jalkauttamista, varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua, tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi, edistää riittämättömän laadun tunnistamista, yhtenäistää ja tehostaa toimintaa ja vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä vastaa Laurean laatutoimijaverkosto. Laadunvarmistusjärjestelmää kehitetään vuosittaisin laadunvarmistusjärjestelmän itsearvioinnein ja FUAS-yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavin ristiinarvioinnein. FUAS-liittouma on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen itsenäisten ammattikorkeakoulujen muodostama strateginen liittouma. Laurean ydinprosessi on kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, joka jakaantuu ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän mukaisesti. Ydinprosessin toimintaa tukevat seuraavat tukiprosessit: koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamisprosessi.

21 Laurean tahtotilan ja strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa määriteltyjen kriittisten menestystekijöiden ja niiden mittareiden tuottamien tulosten kautta. Systemaattista seurantaa on tehty vuodesta 2004 alkaen. Kauden kriittiset menestystekijät ovat kehittämispohjainen oppiminen, tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö, opintotehokkuus sekä osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen. Kriittisten menestystekijöiden mukaiset seuranta- ja arviointitulokset ovat kehittämisen lähtökohta. Laurea jakaa kehittämisen menetelmät kahteen osaan: strategiseen tai toiminnan kehittämiseen liittyvään kehitystyöhön. Strategisella kehittämisellä Laurea tarkoittaa strategioiden kehittämistyötä ja strategian vaikuttavuuden kehittämistä Laurea-tasolla. Toiminnan kehittämisellä taas tarkoitetaan pedagogista kehittämistä, TKI-kehittämistä, koulutuksen kehittämistä ja henkilöstön kehittämistä. Toimintaa johdetaan ja kehitetään läheisyysperiaatteella siinä toimintaympäristössä, jossa toiminta tapahtuu. Muita toiminnan kehittämisen keinoja Laurealla ovat sisäiset ja ulkoiset benchmarkingit, arvioinnit ja auditoinnit sekä kansainväliset arvioinnit.

22 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja päätoimijoineen on kuvattu kattavasti laatuportaalissa eli internetissä ja intranetin laadunvarmistussivustoilla, joilta se on avoimesti saatavilla. Toimijoiden vastuut on määritelty ja dokumentoitu konkreettisesti ja selkeästi toiminnoittain. Laadunvarmistuksen tavoitteet, prosessien tavoitteet sekä eri toiminnat vastaavat strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Näyttöjen mukaan laadunvarmistus on johtanut strategiaa toteuttaviin kehittämistoimenpiteisiin. Laadunvarmistus kytkeytyy oleellisesti strategisiin tavoitteisiin. Toimiva vastuunjako tehostaa erittäin hyvän dokumentoinnin kanssa laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kokonaisuudessaan edistyneessä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus on kuvattu laatukäsikirjassa, joka löytyy Laurean internet-sivuilta. Laatukäsikirjan ohessa laatusivustoilta löytyvät seuranta-, arviointi- ja kehittämistulokset. Opiskelijan laatukäsikirjaan on koottu opiskelijalle kohdennettu laadunvarmistusaineisto. Paikallisyksiköiden laadunvarmistustyö on kuvattu paikallisyksiöiden intranet-sivuilla, minkä lisäksi henkilöstön yhteinen levyasema sisältää laadunvarmistusjärjestelmän seuranta-, arviointi- ja palautetiedon perusaineiston. Laatukäsikirjassa kuvataan Laurean laadunvarmistusjärjestelmän osiot, kun taas verkkosivuilla tehdään näkyväksi toiminnan laadun kehittämiseksi tehty työ Laurea- ja paikallisyksikkötasoisesti. Laadunvarmistusjärjestelmä kuvaa Laurean toimintaprosessit, niiden seuranta- ja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean strategia vuosiksi sekä sitä pohjustava vuosien strategian toteuttamissuunnitelman loppuarviointi ovat dokumentoituina Laurean verkkosivuilla. Vuosille on laadittu strategian toteuttamissuunnitelma, jossa kriittiset menestystekijät ja mittarit on määritetty tälle tavoitesopimuskaudelle.

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä

Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Verkko-opetuksen laatu osana yliopistojen laatutyötä Sari Tervonen KuY, Oppimiskeskus TieVie-asiantuntijakoulutus Organisatorinen muutos 26.8.2005 Esityksen sisältö Laadun käsitteistöä Laatutyö Kuopion

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Viestintätieteiden laitos 2.5.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), joka

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Iltapäivän työpajatyöskentely

Iltapäivän työpajatyöskentely Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä 2011 HYVÄT KÄYTÄNNÖT näytön lähteenä Laatua laivalla seminaari 30.8.2011 Lähtökohtia ja periaatteita käsitteet: hyvät vai parhaat käytännöt tavoitteena toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen arvostaminen

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tilannekatsaus 1 (6) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Partnerin (osahanke) toiminta ja Olemassa olevan laadunhallintajärjestelmän saattaminen sähköisen toimintajärjestelmän muotoon ottaen huomioon

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas

YHTEISTYÖFOORUMI Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas YHTEISTYÖFOORUMI 19.1.2006 Laadukkaat ohjausjärjestelmät -työrengas 2. Ohjausjärjestelmät työrenkaan tavoitteet Ohjausjärjestelmät Ohjausjärjestelmien osa-alueet Ohjausjärjestelmien caset Palautejärjestelmä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot