Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja Uuden edellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja 2010. Uuden edellä"

Transkriptio

1 Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Uuden edellä

2 Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Opiskelijan laatukäsikirjan on tuottanut opiskelija Minttu Heikkilä osana opinnäytetyötään ja harjoitteluaan. Opiskelijan laatukäsikirjaa on päivittänyt vuonna 2010 opiskelija Tuomo Niemi. Graafinen suunnittelu: Petra Boije Taitto: Metropolian mediakeskus Valo

3 Sisältö Esipuhe Esipuhe 5 1 Johdanto 7 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen 8 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä 10 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä 11 5 Laadunvarmistus Laureassa 13 6 LAUREAMKO laadun matkassa 20 Liitteet 21 Lähteet 23 Hyvä ystävä, Käsissäsi on Laurean ensimmäinen opiskelijan laatukäsikirja. Tärkeimpiä asioita, joita opiskelija ja työelämä odottavat korkeakoululta, on toiminnan laatu. Laatua ei voi tarkkaan määritellä, mutta sen puute näkyy ja tuntuu jokapäiväisessä opiskelijan elämässä. Tämän käsikirjan tavoitteena on antaa Sinulle yleiskuva Laurean laadunvarmistusjärjestelmästä sekä kertoa, miten voit vaikuttaa Laurean laadun kehittämiseen ja tehdä toiminnan parannusehdotuksia. Opiskelijan keskeisin vaikutuskanava on opiskelijapalautejärjestelmä, joka koostuu opintojen eri vaiheisiin kohdistuvista palautekyselyistä, opintojaksojen palautekyselyistä sekä välittömästä palautteesta, jota voit antaa kaikille toiminnasta vastuussa oleville. Opiskelijoiden yhteisiä asioita ajaa opiskelijakunta LAUREAMKO, jonka johto ja jaostot tapaavat säännöllisesti Laurean johtoa. LAUREAMKO voi tuoda esille laajempia opiskelijaryhmiä tai koko taloa koskevia toiminnan parannusehdotuksia. Toivomme Sinulta aktiivisuutta palautekyselyihin vastaamisessa, koska vain siten saamme kattavan kokonaiskuvan siitä, miten opiskelijat kokevat toimintamme ja voimme toteuttaa tarpeellisia parannusehdotuksia. Tässä opiskelijan laatukäsikirjassa ei ole kerrottu likimainkaan kaikkea Laurean laadunvarmistuksesta. Lisätietoja saat halutessasi Laurean nettisivuilta ja Laurea intranetistä. Laadukas toiminta on yhteinen asiamme. Pentti Rauhala rehtori 4 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

4 1 Johdanto Onko opiskelijapalautejärjestelmä sinulle tuttu? Tiedätkö, miten voit vaikuttaa toiminnan laadun kehittämiseen? Tiedätkö, miten Laurean toiminnan laatu varmistetaan? Vaikka vastaisit yhteenkin kysymykseen kieltävästi, ei hätää. Tämä on sinulle oiva tilaisuus tutustua Laurean toiminnan laadun kehittämiseen opiskelijan näkökulmasta. Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirjan tavoitteena on kertoa sinulle, kuinka voit opiskelijana olla osaltasi mukana kehittämässä opintojesi laatua. Opiskelijan laatukäsikirjassa on kuvattu selkeästi ja ytimekkäästi juuri ne asiat, joista sinun on opiskelijana hyvä tietää. Toiminnan laadun kehittämisessä opiskelijalla on merkittävä rooli. Toiminnan laadun kehittämisen tavoitteena on nostaa koulutuksen laatua, eli kyse on yksinkertaisesti arjen päivittäisen opiskelutyön kehittämisestä. Kehittämistyön päämäärä on, että sinusta valmistuu ammattitaitoinen ja innovatiivinen työelämän osaaja. Tässä onnistuminen edellyttää niin sinulta itseltä kuin koulutusorganisaatiolta aktiivista otetta kehitystoimenpiteisiin. Opiskelijan laatukäsikirjan sisältö on suunniteltu ja toteutettu Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin mukaisesti opiskelijavetoisena, käytäntöä uudistavana kehittämishankkeena. Sen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Laurean laatupäällikön ja muiden Laurean laatutoiminnassa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Suunnittelussa on ollut aktiivisesti mukana myös Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Opiskelijan laatukäsikirja rakentuu kuudesta pääluvusta. Tämän johdantoluvun jälkeen toisessa luvussa tarkastellaan laadukkaan oppimisen lähtökohtia hyvinvoinnin ja kehittämispohjaisen oppimisen näkökulmista. Kolmannessa luvussa keskitytään siihen, mikä on opiskelijan rooli toiminnan laadun kehittäjänä. Neljännessä luvussa esitellään Laurean opiskelijapalautejärjestelmää ja viidennessä Laurean laadunvarmistusta. Lopuksi kuudennessa luvussa tarkastellaan, mikä on Laurean opiskelijakunnan LAUREAMKOn rooli toiminnan laadun kehittämisessä. Miksi opiskelijan laatukäsikirja on kannaltasi tärkeä? Se kertoo, miten voit olla mukana kehittämässä Laurean toiminnan ja sitä kautta opiskelusi laatua. Vinkki Jos matkan varrella eteen tulevat käsitteet tuntuvat vierailta, vilkaise käsikirjan lopusta löytyvää sanastoa. 6 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

5 Opiskelija, jolla halu ja kyky oppia. Korkeakoulu tukee ja avustaa oppimisessa. Laadukas oppiminen on opiskelijan ja opettajan yhteistyön tulos. Kuvio 1. Laadukkaan oppimisen syntyminen Alaniskaa mukaillen (Alaniska 2006). 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen Opiskelijan hyvinvointi opiskelun ja oppimisen edistäjänä Opettajien ja opetusta tukevan henkilöstön yksi tärkeimmistä hyvinvointiasi edistävistä tekijöistä on ohjaus. Ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä opettajien, opetusta tukevan henkilöstön, opiskelijakunnan ja terveydenhuollon kesken. Mikäli tarvitset apua ja tukea, voit kääntyä seuraavien tahojen puoleen: Tuutoropettaja sekä tuutoropiskelija Terveyden- ja sairaanhoidon asioissa ota yhteyttä yksikkösi terveydenhoitajaan. Opintopsykologi ja erityisopettaja Oppilaitospastorit Opiskelijahyvinvointityöryhmät yksiköissä Opiskeluun liittyvissä asioissa auttaa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Lisätietoa Laurean intranetistä: Opiskelu/Ohjaus- ja neuvontapalvelut/opiskelijahyvinvointi Mitä hyötyä sinulle on laadukkaasta opiskelusta ja oppimisesta? Ammattitaitosi kasvaa Työllistyt paremmin Sinusta tulee oman työsi kehittäjä. Koulutuksen laatuun vaikuttaa suuresti oman oppimisesi laatu. Laadukas oppiminen lähtee liikkeelle sinusta ja halustasi oppia, mutta sen tuottamisessa tarvitset myös korkeakoulun tukea. Oppiminen ei synny asiakkuuden ja palvelun vastaanottamisen kautta. Opiskelijana et voi jättäytyä pelkän asiakkuuden varaan ja jättää vastuuta oppimisestasi koululle. Opiskelijana olet oppimisprosessin keskeisin toimija, ja prosessin lopputulos on aina riippuvainen omasta työpanoksestasi. Opetuksen onnistuminen tulee esiin vain oppimistulosten kautta. Korkeakoulun tehtävä on tuottaa apuvälineitä ja tukipalveluita opiskeluun, ja opettajilla on vastuu oppimisen tehokkaasta avustamisesta. Oppimistulosta ja korkeakoulun tarjoamia välineitä voit arvioida vain sinä. Jotta haluttuun tulokseen päästää, edellytetään molemmilta osapuolilta yhteistyötä. (Alaniska 2006, ) Laadukkaan oppimisen syntymistä on kuvattu kuviossa 1. Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin (Learning by Developing, LbD) ytimenä on aidosti työelämään kuuluva kehittämishanke, jota sinä viet eteenpäin yhteistyössä opettajien ja työelämäosaajien kanssa. Parhaimmillaan käytäntöä uudistavassa kehittämishankkeessa tuotetaan uutta osaamistietoa. (Pedagoginen strategia 2007, 5, 10.) Tutkimus- ja kehittämishankkeissa (t&k) opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen perustuu jaettuun asiantuntijuuteen sekä osallistavaan ohjaukseen. Osallistut yhdessä opettajien ja työelämäasiantuntijoiden kanssa t&k hankeprosessiin. Opettajan tehtävä on ohjata oppimisprosessia yhteistyökumppanin ja kanssaoppijan roolissa - kuitenkaan unohtamatta asiasisältöihin ja menetelmäosaamiseen liittyvää oppimislupausta. Ohjaamisen lähtökohtana on, että t&k-hankkeessa olet sekä itsenäisesti että yhdessä opiskelijaryhmän kanssa vastuussa oppimisprosessin kulusta. LbD:ssa vahvistuu opiskelijoiden vertaisohjaus ja yhdessä oppiminen sekä työelämäkumppaneiden ohjauksen merkitys. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin ulottuvuuksia on esitelty kuviossa 2. (Pedagoginen strategia 2007, ) Kuvio 2. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin (LbD) ulottuvuudet 8 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

6 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä Antamalla palautetta vaikutat Laurean opiskelijapalautejärjestelmän avulla palautetta kerätään järjestelmällisesti. Palautetta kootaan säännöllisesti kaikilta tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilta. Järjestelmällisesti kootun ja raportoidun palautetiedon lisäksi suoraa ja välitöntä palautetta saadaan vuorovaikutteisesti jatkuvasti opintojen eri kohtaamistilanteissa. Valmistuvien palautekyselyn sisältö kohdentuu koko opintoajan kokemuksiin: koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin sekä osaamisen kehittymiseen. Tutkinnon suorittaneiden palautekyselyssä selvitetään erityisesti työtilannetta ja työtehtäviä sekä pyydetään arvioita koulutuksen vaikuttavuudesta. 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä Vaadi laatua näin se onnistuu Laatutyössä opiskelijalla on erittäin merkittävä rooli. Opiskelijana osallistut aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelun eri vaiheissa annat palautetta, joka tukee Laurean toiminnan kehittämistä. Opiskelijoita on mukana toimijoina laajasti Laurean erilaisissa kehittämisryhmissä, pääasiassa opiskelijakunta LAUREAMKOn kautta. Anna palautetta. Osallistu toiminnan kehittämisryhmiin LAUREAMKOn kautta mm. Laurean hallitus, tutkintolautakunta, johtoryhmä, laaja johtoryhmä, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmä, kriisi- ja turvaryhmä. " Lisätietoa työryhmistä Laurean intranetistä: Opiskelu/ Pedagoginen /Työryhmät Osallistu laadun kehittämiseen erilaisten toimintamuotojen ja -menetelmien avulla Sisäinen auditointi ja benchmarking Opetussuunnitelmien arviointi ja Palautetiedon avulla toimintaa kehitetään, minkä lisäksi se toimii osana laadunvarmistusprosessia. Palautetietoa käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Palautekyselyjen niveltymistä ammatilliseen kasvuusi ja sen vaiheisiin on esitetty kuviossa 3. Alkuvaiheen palautekyselyn sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin, opintojen suunnitteluun, opiskelukokemuksiin, opiskelutaitoihin sekä opintoihin sitoutumiseen. Alkuvaiheen palautekysely Ammatillisen kasvun käynnistyminen Välittömät palautteet Alan ydinosaamisen Kuvio 3: Palautetiedon niveltyminen opiskelijan ammatilliseen kasvuun Opintojaksokohtaiset palautekyselyt toteutetaan jokaisen opintojakson jälkeen. Niiden sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, opetukseen ja omaan panokseen, oppimisympäristöihin ja yhteistoimintaan, osaamisen kehittymiseen, onnistuneisiin asioihin sekä kehittämistarpeisiin. Harjoittelupalautekysely toteutetaan koulutusohjelman suunnitelman mukaan paikallisyksikön johtajan päättämällä taajuudella vähintään yhden kerran lukuvuoden aikana. Harjoittelupalautekyselyn keskeisiä sisältöjä ovat harjoitteluun Valmistuvien palautekysely Osaamisen syventäminen Tutkiva ja kehittävä työote Opintojaksopalautekyselyt Harjoittelupalautekysely Hyvinvointikysely Tutkinnon suorittaneiden palautekysely Työelämän ja uudistaminen Kv-liikkuvuuden palautekysely Tukipalveluiden palautekyselyt 10 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

7 Miksi siis antaa palautetta? Vain palautetta antamalla vaikutat. Palautteesi avulla varmistetaan laatua ja kehitetään toimintaa. valmistautuminen ja perehtyminen, harjoittelun toteutuminen sekä hyödyntäminen osaamisen kehittymisenä. Välittömät palautteet. Hyvä tapa antaa palautetta on myös ottaa yhteyttä suoraan henkilöstön edustajaan. Hyvinvointikysely keskeisiä sisältöjä ovat ajankäyttö, työssäkäynnin syyt, asumistilanne terveys, hyvinvointi ja onnellisuus, oppiminen, opiskelu ja opiskelun kuormittavuus sekä toiminta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi Kv-liikkuvuuden palautekysely on tarkoitettu kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneille. Tukipalveluiden palautekyselyt tavoitteena on Laurean sisäisten palvelujen. Millaista palautetta minun tulisi antaa? Rehellistä, aitoa sekä hyvistä että huonoista puolista. Perustelevaa, kehittävää. Ihmistä kunnioittavaa. Ennen kaikkea palautetta toivotaan kaikilta! Esimerkkejä palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä: Harjoitteluprosessin Opinnäytetyöprosessin ja yhdenmukaistaminen Uusintatenttikäytänteiden. 5 Laadunvarmistus Laureassa Laurean määrittämät arvot ohjaavat laadunvarmistusta sekä kaikkea muuta toimintaa ja valintoja. Laurean strategiaan toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on kiteytetty: Yhteisöllisyys Sosiaalinen vastuullisuus Luovuus Kiteytys tehtiin aiempien arvojen pohjalta, jotka olivat: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, sosiaalinen vastuullisuus, innovatiivisuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen. Sekä laurealaiset että sidosryhmät osallistuivat arvokeskusteluun tuomalla esille omakohtaisia näkemyksiään arvoista ja niiden merkityksistä. Tahtotilan toteuttaminen on Laurean toiminnan lähtökohta. Tahtotilaksi vuodelle 2015 on määritetty, että Laurean on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean tahtotilaa toteuttavat Laurean strategia , pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia. Laatutyötä ovat tehneet Laurean perustamisesta lähtien paikallisyksikkökohtaiset laatuasiantuntijat. Toiminnan laadun kehittämismenetelminä ovat olleet mm. sisäinen auditointi ja sisäinen benchmarking. Nämä ovat edelleenkin keskeisiä laatutyön menetelmiä. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditointien myötä Laurean toiminnan laadun sai uuden ulottuvuuden. Laureassa alettiin rakentaa laadunvarmistusjärjestelmää laadun järjestelmällisen kehittämisen tueksi, ja tällöin laadunvarmistusjärjestelmän ylläpito- ja kehittämistyössä aloitti päätoiminen laatupäällikkö. Laatupäällikön ohella toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat kaikki laurealaiset ja keskeiset sidosryhmät. 12 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

8 Laurean toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat määritetyt laatutoimijat ja laadunkehittämisryhmät: Laurea-tasolla: Laatupäällikkö systematisoi ja kehittää Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta. Laatuassistenttiharjoittelija työskentelee laatupäällikön kanssa ja suorittaa samalla Laurean opintoihin liittyvää harjoittelujaksoaan Laurean laadun kehittämistehtävissä 3 6 kk ajan. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmän tehtävänä on opiskelijapalautejärjestelmän ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden seuranta, arviointi ja. Laajan johtoryhmän tehtävänä on johtaa laadunvarmistustyötä. Paikallisyksikkötasolla: Paikallisyksiköiden johtajat ja kehittämispäälliköt varmistavat laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisen alueilla ja paikallisyksiköissä. Laatuasiantuntijat, opiskelijapalautevastuuhenkilöt, prosessien omistajat ja asiantuntijat osallistuvat yksikkönsä laatutoimintaan ja tekevät laatutyötä näkyväksi. Niin Laurea-, alue- kuin paikallisyksikkötasolla toimii tavoitteellisia kehittämisryhmiä, jotka hyödyntävät laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnan kehittämisessä. Tukipalveluiden laadun kehittämisestä vastaavat palveluiden vastuuhenkilöt. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on tukea tahtotilan saavuttamista ja strategioiden toteuttamista varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi edistää riittämättömän laadun tunnistamista yhtenäistää ja tehostaa toimintaa vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa on kuvattu toimintaprosessit, niiden seurantaja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän lähtökohtana ovat Laurean arvot ja tahtotila sekä niistä johdetut strategiat eli toimintasuunnitelmat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu kuviossa 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on jatkuvan kehittämisen kehä P-D-C-A: P (Plan) kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelua. D (Do) sisältää toiminnan ja sen kuvaamisen. C (Check) on toiminnan seurantaa ja arvioimista määriteltyjen mittareiden mukaan. A (Act) on kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja niiden dokumentointia sekä kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. PLAN KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu 2015 Laurean strategia Pedagoginen strategia Tutkimus- ja kehitystyön strategia Aluekehitysstrategia ACT Kuvio 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä KEHITTÄMINEN MENETELMÄT JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Strategioiden Strategian vaikuttavuuden TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Pedagoginen T&k&i - Koulutuksen Henkilöstön Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit, auditoinnit Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän TOIMINTAPROSESSIT YDINPROSESSI Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi TUKIPROSESSIT Koulutusprosessi Strategia- ja johtamisprosessi Henkilöstöjohtamisprosessi SEURANTA JA ARVIOINTI KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen CHECK DO 14 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

9 Toiminnan seuranta ja arviointi toteutetaan määriteltyjen arvioinnin kohteiden sekä mittareiden kautta, joista kannaltasi keskeisiä ovat mm. opintojen eteneminen ja koulutuksen läpäisy. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet on esitetty kuviossa 6. Toimintaa kehitetään tiettyjen määriteltyjen toimintamenetelmien avulla, joista keskeisinä kannaltasi ovat mm. opiskelijapalautteen hyödyntäminen sekä ohjaustoiminnan ja opiskelijan hyvinvoinnin. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat on kuvattu kuviossa 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen taustalla vaikuttaa Korkeakoulun tehtävä on itse vastata ja kehittää toimintansa laatua ja laadunvarmistusta. Eurooppalainen korkeakoulutus kilpailee globaaleilla markkinoilla, minkä vuoksi korkeakoulun on oltava haluttava myös kansainvälisesti. Yhteistyö Euroopan alueella hoidetaan pääasiassa ENQA:n (European Association for Quality Assurance in Higher Education) kautta. Korkeakoulusektorilla merkittävää on Bologna prosessin eteneminen Euroopan tasolla. Bologna prosessin tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ja laadukas eurooppalainen korkeakoulualue. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) Laurean toiminnot on kuvattu neljänä prosessina. Ydinprosessiksi on valittu kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka osaprosessit ovat aluekehitysprosessi, pedagoginen prosessi ja t&k-prosessi. Prosessin tavoitteena on kehittää uutta tulevaisuusorientoitunutta osaamista niin sinulle, Laurealle, työelämälle kuin koko toiminta-alueelle. Prosessi edistää työllistymistäsi sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamis-prosessi. Laurean toimintaprosessit osaprosesseineen on esitetty kuviossa 5. kriittiset menestystekijät Kehittämispohjainen oppiminen SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toteutuminen mittarit Oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen Opiskelijayrittäjyys Työllistyminen Kansainväliset arvioinnit toimintaprosessit Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN PROSESSI Aluekehitysprosessi Pedagoginen prosessi T&k-prosessi Tutkimus ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Ulkoinen kilpailtu tutkimusrahoitus Julkaisut Keksintöilmoitukset Kansainvälinen t&k&i-rahoitus KOULUTUS- PROSESSI KOULUTUSPROSESSI Opiskelijahaku ja -valinta Opintojen suunnittelu Opintojen toteuttaminen STRATEGIA- JA JOHTAMISPROSESSI Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja muutostarpeiden tunnistaminen Laurean arvojen, tahtotilan ja strategioiden määrittäminen Talouden johtaminen Laurean johtamisjärjestelmän HENKILÖSTÖJOHTAMISPROSESSI Rekrytointi Työsuhdeasioiden hoito Työhyvinvointi ja työsuojelu Osaamisen johtaminen Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Opintojen eteneminen Koulutuksesta eroaminen Koulutuksen läpäisy Opiskelija/opettaja-suhde Henkilöstön kansainvälistäminen Tutkintotehokkuus Taloudellinen tulos Henkilöstön työhyvinvointi STRATEGIA- JA JOHTAMIS- PROSESSI HENKILÖSTÖ- JOHTAMIS- PROSESSI PALVELUTOIMINNOT / PALVELUKUVAUS Toiminnan : seuranta- ja arviointitulokset Kuvio 5. Laurean prosessikartta Kuvio 6. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet 16 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

10 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä on huolehtia korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditoinnissa selvitetään, onko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä tarkoituksenmukainen, tehokas ja tavoitteisiin sopiva. KKA tulee auditoimaan kaikki Suomen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät vuosien aikana. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) KEHITTÄMINEN Menetelmät, toimintatavat STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Kriittiset menestystekijät: Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Strategioiden Strategian vaikuttavuuden Pedagoginen LbD-toimintamallin Opiskelijapalautteen hyödyntäminen T&k&i - T&k-työn Sidosryhmäpalautteen hyödyntäminen Koulutuksen Opetussuunnitelmien Ohjaustoiminnan ja opiskelijahyvinvoinnin Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit ja auditoinnit Uuden osaamisen tuottaminen toiminnan KEHITTÄMINEN Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän Henkilöstön Kehittämispäivien ja kehityskeskustelujen toteuttaminen Henkilöstön hyvinvoinnin Johtamisen ja talouden Prosessien Kuvio 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat kehittämisen menetelmät ja toimintatavat Laurean laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan syksyllä 2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoinnin tavoitteena on arvioida millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla Laurea ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, toimiiko laadunvarmistus Laurean asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Lisätietoa Laurean laadunvarmistuksesta kotisivuilla osoitteessa Paikallisyksiköiden laadunvarmistuksesta Intranet-sivuilla 18 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

11 Liitteet Liite 1. Laadun askeleet Viisi askelta laatuun 6 LAUREAMKO laadun matkassa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO on Laurea-ammattikorkeakoulussa toimiva julkisoikeudellinen, itsehallinnollinen yhteisö. LAU- REAMKO edustaa kaikkia Laurean opiskelijoita. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoisia, opiskelijoiden valitsemia Laurean opiskelijoita. Lisäksi heidän tukenaan toimii palkattu sihteeristö. Opiskelijakunnan päätehtävänä on toimia jäsenistönsä sekä kaikkien Laurean opiskelijoiden etujärjestönä sekä edistää ja valvoa opiskelijoiden etuja erityisesti koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa. Opiskelijakunta seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti opiskelijakuntakentällä tapahtuviin muutoksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon Laurean kanssa panostetaan paljon. Lisäksi LAUREAMKO järjestää opiskelijoille monenlaisia tapahtumia hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyen: liikuntaa, kulttuuria sekä muita tapahtumia, jotka osaltaan edistävät opiskelijoiden hyvinvointia. Huolehdi itsestäsi Anna palautetta Ole aktiivinen Vaadi laatua Toimi yhteispelissä LAUREAMKO päämääränä laadukas koulutus Edunvalvonta valtakunnallisesti SAMOKin kautta Aktiivinen vaikuttaja Laureassa opiskelijoiden äänitorvi LAUREAMKOn ja korkeakoulun johdon neuvottelutapaamiset: kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joiden tavoitteena opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. LAUREAMKOn jaostojen ja paikallisyksikön johdon neuvottelutapaamiset LAUREAMKOn edustajat osallistuvat Laurean toiminnan kehittämisryhmiin. Opiskelijapalautteiden eteenpäinviejä Yhteistyö mm. kuntien ja ammattiliittojen kanssa. Lisätietoa Laurean opiskelijakunnan toiminnasta LAUREAMKOn verkkosivuilla Aiheeseen liittyvää lukemista Alaniska, H.(toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: Laurean laatukäsikirja Saari, S.(toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

12 Liite 2. Käsitteet tutuiksi Benchmarking on hyvien käytänteiden jakamista. Sisäinen benchmarking on hyvien käytäntöjen välittämistä Laurean sisällä. Menetelmän tavoitteena on paikallisyksiköiden/koulutusohjelmien hyvien käytäntöjen esille tuominen, toisilta oppiminen ja toimintajärjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen. Bolognan prosessilla tarkoitetaan EU-maiden ministerikokouksen vuonna 1999 allekirjoittamaa Bologna-julistusta yhteisestä hankkeesta yhtenäisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) huolehtii korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien ulkoinen auditointi. Lähteet Alaniska, H. (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 16:2006. Viitattu Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 7:2007. Viitattu Pedagoginen strategia Hyväksytty Laurean Oy:n hallituksessa Viitattu Laadunvarmistuksen tarkoitus on turvata ja kehittää korkeakoulun, sen järjestelmän, koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistuksessa käytetään erilaisia menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on toiminnan järjestelmällisen seuraamisen ja kehittämisen väline. Laadunvarmistusjärjestelmässä on kokonaisuus, jonka muodostaa toiminnan suunnittelun perusta (Plan), toimintaprosessit (D0), toiminnan seuranta- ja arviointikohteet (Check) sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat (Act). Laatu on menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa ilmaistujen arvioinnin kohteiden kautta. Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja yhteisöllisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Opetussuunnitelman arviointi toteutetaan koulutusala-/koulutusohjelmakohtaisesti. Arvioinnin kohteet määritellään kehittämistarpeista. Opetussuunnitelmien arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat. SAMOK on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, joka vastaa valtakunnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnasta. Sidosryhmällä tarkoitetaan Laureassa ryhmää, jolla on sidos tai joka on kiinnostunut Laurean aikaansaannoksista ja menestyksestä Sisäinen auditointi on kehittävää arviointia. Sisäisessä auditoinnissa tarkastellaan tietyn teeman mukaista todellista toimintaa. Sisäisiä auditointeja käytetään tukemaan Laurean ja paikallisyksiköiden toiminnan kehittämistä. Sisäisen auditoinnin tarkoitus on selvittää todellista toimintaa ja menettelytapoja. Ulkoinen auditointi on riippumatonta ulkopuolista arviointia. Auditointi ei ota kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin, vaan auditoinnissa arvioidaan prosesseja, joiden avulla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. 22 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

13

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Saara Lampelo Sakari Kainulainen Juhani Turunen Jarkko Viljanen Anu Yanar Johanna Mattila Marja-Liisa Saarilammi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Sisällön suunnittelu ja tuottaminen Laureaammattikorkeakoulun. laatukäsikirjaan

Sisällön suunnittelu ja tuottaminen Laureaammattikorkeakoulun. laatukäsikirjaan Sisällön suunnittelu ja tuottaminen Laureaammattikorkeakoulun opiskelijan laatukäsikirjaan Heikkilä, Minttu 2009 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Sisällön suunnittelu ja tuottaminen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu Johanna Lahti Pauliina Nurkka www.laurea.fi Työn opinnollistaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO

OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO Sisältö 1. Prosessikartta 2. Osaprosessin yleiskuvaus Osaprosessin tavoite, kriittiset menestystekijät, odotukset, prosessin omistajan ja ryhmän tehtävät, yhteistyö muiden prosessien

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN Opintoprosessin tukeminen / Läpäisy-osahanke / FUAS+M Kaija Huhtanen Yliopettaja, MuT Lamk, MDI Mukana: Anne-Mari Karppinen, Laurea Leila Lintula, Metropolia Terhikki

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot