Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja Uuden edellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja 2010. Uuden edellä"

Transkriptio

1 Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Uuden edellä

2 Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Opiskelijan laatukäsikirjan on tuottanut opiskelija Minttu Heikkilä osana opinnäytetyötään ja harjoitteluaan. Opiskelijan laatukäsikirjaa on päivittänyt vuonna 2010 opiskelija Tuomo Niemi. Graafinen suunnittelu: Petra Boije Taitto: Metropolian mediakeskus Valo

3 Sisältö Esipuhe Esipuhe 5 1 Johdanto 7 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen 8 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä 10 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä 11 5 Laadunvarmistus Laureassa 13 6 LAUREAMKO laadun matkassa 20 Liitteet 21 Lähteet 23 Hyvä ystävä, Käsissäsi on Laurean ensimmäinen opiskelijan laatukäsikirja. Tärkeimpiä asioita, joita opiskelija ja työelämä odottavat korkeakoululta, on toiminnan laatu. Laatua ei voi tarkkaan määritellä, mutta sen puute näkyy ja tuntuu jokapäiväisessä opiskelijan elämässä. Tämän käsikirjan tavoitteena on antaa Sinulle yleiskuva Laurean laadunvarmistusjärjestelmästä sekä kertoa, miten voit vaikuttaa Laurean laadun kehittämiseen ja tehdä toiminnan parannusehdotuksia. Opiskelijan keskeisin vaikutuskanava on opiskelijapalautejärjestelmä, joka koostuu opintojen eri vaiheisiin kohdistuvista palautekyselyistä, opintojaksojen palautekyselyistä sekä välittömästä palautteesta, jota voit antaa kaikille toiminnasta vastuussa oleville. Opiskelijoiden yhteisiä asioita ajaa opiskelijakunta LAUREAMKO, jonka johto ja jaostot tapaavat säännöllisesti Laurean johtoa. LAUREAMKO voi tuoda esille laajempia opiskelijaryhmiä tai koko taloa koskevia toiminnan parannusehdotuksia. Toivomme Sinulta aktiivisuutta palautekyselyihin vastaamisessa, koska vain siten saamme kattavan kokonaiskuvan siitä, miten opiskelijat kokevat toimintamme ja voimme toteuttaa tarpeellisia parannusehdotuksia. Tässä opiskelijan laatukäsikirjassa ei ole kerrottu likimainkaan kaikkea Laurean laadunvarmistuksesta. Lisätietoja saat halutessasi Laurean nettisivuilta ja Laurea intranetistä. Laadukas toiminta on yhteinen asiamme. Pentti Rauhala rehtori 4 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

4 1 Johdanto Onko opiskelijapalautejärjestelmä sinulle tuttu? Tiedätkö, miten voit vaikuttaa toiminnan laadun kehittämiseen? Tiedätkö, miten Laurean toiminnan laatu varmistetaan? Vaikka vastaisit yhteenkin kysymykseen kieltävästi, ei hätää. Tämä on sinulle oiva tilaisuus tutustua Laurean toiminnan laadun kehittämiseen opiskelijan näkökulmasta. Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirjan tavoitteena on kertoa sinulle, kuinka voit opiskelijana olla osaltasi mukana kehittämässä opintojesi laatua. Opiskelijan laatukäsikirjassa on kuvattu selkeästi ja ytimekkäästi juuri ne asiat, joista sinun on opiskelijana hyvä tietää. Toiminnan laadun kehittämisessä opiskelijalla on merkittävä rooli. Toiminnan laadun kehittämisen tavoitteena on nostaa koulutuksen laatua, eli kyse on yksinkertaisesti arjen päivittäisen opiskelutyön kehittämisestä. Kehittämistyön päämäärä on, että sinusta valmistuu ammattitaitoinen ja innovatiivinen työelämän osaaja. Tässä onnistuminen edellyttää niin sinulta itseltä kuin koulutusorganisaatiolta aktiivista otetta kehitystoimenpiteisiin. Opiskelijan laatukäsikirjan sisältö on suunniteltu ja toteutettu Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin mukaisesti opiskelijavetoisena, käytäntöä uudistavana kehittämishankkeena. Sen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Laurean laatupäällikön ja muiden Laurean laatutoiminnassa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Suunnittelussa on ollut aktiivisesti mukana myös Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Opiskelijan laatukäsikirja rakentuu kuudesta pääluvusta. Tämän johdantoluvun jälkeen toisessa luvussa tarkastellaan laadukkaan oppimisen lähtökohtia hyvinvoinnin ja kehittämispohjaisen oppimisen näkökulmista. Kolmannessa luvussa keskitytään siihen, mikä on opiskelijan rooli toiminnan laadun kehittäjänä. Neljännessä luvussa esitellään Laurean opiskelijapalautejärjestelmää ja viidennessä Laurean laadunvarmistusta. Lopuksi kuudennessa luvussa tarkastellaan, mikä on Laurean opiskelijakunnan LAUREAMKOn rooli toiminnan laadun kehittämisessä. Miksi opiskelijan laatukäsikirja on kannaltasi tärkeä? Se kertoo, miten voit olla mukana kehittämässä Laurean toiminnan ja sitä kautta opiskelusi laatua. Vinkki Jos matkan varrella eteen tulevat käsitteet tuntuvat vierailta, vilkaise käsikirjan lopusta löytyvää sanastoa. 6 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

5 Opiskelija, jolla halu ja kyky oppia. Korkeakoulu tukee ja avustaa oppimisessa. Laadukas oppiminen on opiskelijan ja opettajan yhteistyön tulos. Kuvio 1. Laadukkaan oppimisen syntyminen Alaniskaa mukaillen (Alaniska 2006). 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen Opiskelijan hyvinvointi opiskelun ja oppimisen edistäjänä Opettajien ja opetusta tukevan henkilöstön yksi tärkeimmistä hyvinvointiasi edistävistä tekijöistä on ohjaus. Ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä opettajien, opetusta tukevan henkilöstön, opiskelijakunnan ja terveydenhuollon kesken. Mikäli tarvitset apua ja tukea, voit kääntyä seuraavien tahojen puoleen: Tuutoropettaja sekä tuutoropiskelija Terveyden- ja sairaanhoidon asioissa ota yhteyttä yksikkösi terveydenhoitajaan. Opintopsykologi ja erityisopettaja Oppilaitospastorit Opiskelijahyvinvointityöryhmät yksiköissä Opiskeluun liittyvissä asioissa auttaa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Lisätietoa Laurean intranetistä: Opiskelu/Ohjaus- ja neuvontapalvelut/opiskelijahyvinvointi Mitä hyötyä sinulle on laadukkaasta opiskelusta ja oppimisesta? Ammattitaitosi kasvaa Työllistyt paremmin Sinusta tulee oman työsi kehittäjä. Koulutuksen laatuun vaikuttaa suuresti oman oppimisesi laatu. Laadukas oppiminen lähtee liikkeelle sinusta ja halustasi oppia, mutta sen tuottamisessa tarvitset myös korkeakoulun tukea. Oppiminen ei synny asiakkuuden ja palvelun vastaanottamisen kautta. Opiskelijana et voi jättäytyä pelkän asiakkuuden varaan ja jättää vastuuta oppimisestasi koululle. Opiskelijana olet oppimisprosessin keskeisin toimija, ja prosessin lopputulos on aina riippuvainen omasta työpanoksestasi. Opetuksen onnistuminen tulee esiin vain oppimistulosten kautta. Korkeakoulun tehtävä on tuottaa apuvälineitä ja tukipalveluita opiskeluun, ja opettajilla on vastuu oppimisen tehokkaasta avustamisesta. Oppimistulosta ja korkeakoulun tarjoamia välineitä voit arvioida vain sinä. Jotta haluttuun tulokseen päästää, edellytetään molemmilta osapuolilta yhteistyötä. (Alaniska 2006, ) Laadukkaan oppimisen syntymistä on kuvattu kuviossa 1. Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin (Learning by Developing, LbD) ytimenä on aidosti työelämään kuuluva kehittämishanke, jota sinä viet eteenpäin yhteistyössä opettajien ja työelämäosaajien kanssa. Parhaimmillaan käytäntöä uudistavassa kehittämishankkeessa tuotetaan uutta osaamistietoa. (Pedagoginen strategia 2007, 5, 10.) Tutkimus- ja kehittämishankkeissa (t&k) opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen perustuu jaettuun asiantuntijuuteen sekä osallistavaan ohjaukseen. Osallistut yhdessä opettajien ja työelämäasiantuntijoiden kanssa t&k hankeprosessiin. Opettajan tehtävä on ohjata oppimisprosessia yhteistyökumppanin ja kanssaoppijan roolissa - kuitenkaan unohtamatta asiasisältöihin ja menetelmäosaamiseen liittyvää oppimislupausta. Ohjaamisen lähtökohtana on, että t&k-hankkeessa olet sekä itsenäisesti että yhdessä opiskelijaryhmän kanssa vastuussa oppimisprosessin kulusta. LbD:ssa vahvistuu opiskelijoiden vertaisohjaus ja yhdessä oppiminen sekä työelämäkumppaneiden ohjauksen merkitys. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin ulottuvuuksia on esitelty kuviossa 2. (Pedagoginen strategia 2007, ) Kuvio 2. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin (LbD) ulottuvuudet 8 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

6 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä Antamalla palautetta vaikutat Laurean opiskelijapalautejärjestelmän avulla palautetta kerätään järjestelmällisesti. Palautetta kootaan säännöllisesti kaikilta tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilta. Järjestelmällisesti kootun ja raportoidun palautetiedon lisäksi suoraa ja välitöntä palautetta saadaan vuorovaikutteisesti jatkuvasti opintojen eri kohtaamistilanteissa. Valmistuvien palautekyselyn sisältö kohdentuu koko opintoajan kokemuksiin: koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin sekä osaamisen kehittymiseen. Tutkinnon suorittaneiden palautekyselyssä selvitetään erityisesti työtilannetta ja työtehtäviä sekä pyydetään arvioita koulutuksen vaikuttavuudesta. 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä Vaadi laatua näin se onnistuu Laatutyössä opiskelijalla on erittäin merkittävä rooli. Opiskelijana osallistut aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelun eri vaiheissa annat palautetta, joka tukee Laurean toiminnan kehittämistä. Opiskelijoita on mukana toimijoina laajasti Laurean erilaisissa kehittämisryhmissä, pääasiassa opiskelijakunta LAUREAMKOn kautta. Anna palautetta. Osallistu toiminnan kehittämisryhmiin LAUREAMKOn kautta mm. Laurean hallitus, tutkintolautakunta, johtoryhmä, laaja johtoryhmä, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmä, kriisi- ja turvaryhmä. " Lisätietoa työryhmistä Laurean intranetistä: Opiskelu/ Pedagoginen /Työryhmät Osallistu laadun kehittämiseen erilaisten toimintamuotojen ja -menetelmien avulla Sisäinen auditointi ja benchmarking Opetussuunnitelmien arviointi ja Palautetiedon avulla toimintaa kehitetään, minkä lisäksi se toimii osana laadunvarmistusprosessia. Palautetietoa käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Palautekyselyjen niveltymistä ammatilliseen kasvuusi ja sen vaiheisiin on esitetty kuviossa 3. Alkuvaiheen palautekyselyn sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin, opintojen suunnitteluun, opiskelukokemuksiin, opiskelutaitoihin sekä opintoihin sitoutumiseen. Alkuvaiheen palautekysely Ammatillisen kasvun käynnistyminen Välittömät palautteet Alan ydinosaamisen Kuvio 3: Palautetiedon niveltyminen opiskelijan ammatilliseen kasvuun Opintojaksokohtaiset palautekyselyt toteutetaan jokaisen opintojakson jälkeen. Niiden sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, opetukseen ja omaan panokseen, oppimisympäristöihin ja yhteistoimintaan, osaamisen kehittymiseen, onnistuneisiin asioihin sekä kehittämistarpeisiin. Harjoittelupalautekysely toteutetaan koulutusohjelman suunnitelman mukaan paikallisyksikön johtajan päättämällä taajuudella vähintään yhden kerran lukuvuoden aikana. Harjoittelupalautekyselyn keskeisiä sisältöjä ovat harjoitteluun Valmistuvien palautekysely Osaamisen syventäminen Tutkiva ja kehittävä työote Opintojaksopalautekyselyt Harjoittelupalautekysely Hyvinvointikysely Tutkinnon suorittaneiden palautekysely Työelämän ja uudistaminen Kv-liikkuvuuden palautekysely Tukipalveluiden palautekyselyt 10 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

7 Miksi siis antaa palautetta? Vain palautetta antamalla vaikutat. Palautteesi avulla varmistetaan laatua ja kehitetään toimintaa. valmistautuminen ja perehtyminen, harjoittelun toteutuminen sekä hyödyntäminen osaamisen kehittymisenä. Välittömät palautteet. Hyvä tapa antaa palautetta on myös ottaa yhteyttä suoraan henkilöstön edustajaan. Hyvinvointikysely keskeisiä sisältöjä ovat ajankäyttö, työssäkäynnin syyt, asumistilanne terveys, hyvinvointi ja onnellisuus, oppiminen, opiskelu ja opiskelun kuormittavuus sekä toiminta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi Kv-liikkuvuuden palautekysely on tarkoitettu kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneille. Tukipalveluiden palautekyselyt tavoitteena on Laurean sisäisten palvelujen. Millaista palautetta minun tulisi antaa? Rehellistä, aitoa sekä hyvistä että huonoista puolista. Perustelevaa, kehittävää. Ihmistä kunnioittavaa. Ennen kaikkea palautetta toivotaan kaikilta! Esimerkkejä palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä: Harjoitteluprosessin Opinnäytetyöprosessin ja yhdenmukaistaminen Uusintatenttikäytänteiden. 5 Laadunvarmistus Laureassa Laurean määrittämät arvot ohjaavat laadunvarmistusta sekä kaikkea muuta toimintaa ja valintoja. Laurean strategiaan toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on kiteytetty: Yhteisöllisyys Sosiaalinen vastuullisuus Luovuus Kiteytys tehtiin aiempien arvojen pohjalta, jotka olivat: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, sosiaalinen vastuullisuus, innovatiivisuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen. Sekä laurealaiset että sidosryhmät osallistuivat arvokeskusteluun tuomalla esille omakohtaisia näkemyksiään arvoista ja niiden merkityksistä. Tahtotilan toteuttaminen on Laurean toiminnan lähtökohta. Tahtotilaksi vuodelle 2015 on määritetty, että Laurean on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean tahtotilaa toteuttavat Laurean strategia , pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia. Laatutyötä ovat tehneet Laurean perustamisesta lähtien paikallisyksikkökohtaiset laatuasiantuntijat. Toiminnan laadun kehittämismenetelminä ovat olleet mm. sisäinen auditointi ja sisäinen benchmarking. Nämä ovat edelleenkin keskeisiä laatutyön menetelmiä. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditointien myötä Laurean toiminnan laadun sai uuden ulottuvuuden. Laureassa alettiin rakentaa laadunvarmistusjärjestelmää laadun järjestelmällisen kehittämisen tueksi, ja tällöin laadunvarmistusjärjestelmän ylläpito- ja kehittämistyössä aloitti päätoiminen laatupäällikkö. Laatupäällikön ohella toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat kaikki laurealaiset ja keskeiset sidosryhmät. 12 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

8 Laurean toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat määritetyt laatutoimijat ja laadunkehittämisryhmät: Laurea-tasolla: Laatupäällikkö systematisoi ja kehittää Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta. Laatuassistenttiharjoittelija työskentelee laatupäällikön kanssa ja suorittaa samalla Laurean opintoihin liittyvää harjoittelujaksoaan Laurean laadun kehittämistehtävissä 3 6 kk ajan. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmän tehtävänä on opiskelijapalautejärjestelmän ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden seuranta, arviointi ja. Laajan johtoryhmän tehtävänä on johtaa laadunvarmistustyötä. Paikallisyksikkötasolla: Paikallisyksiköiden johtajat ja kehittämispäälliköt varmistavat laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisen alueilla ja paikallisyksiköissä. Laatuasiantuntijat, opiskelijapalautevastuuhenkilöt, prosessien omistajat ja asiantuntijat osallistuvat yksikkönsä laatutoimintaan ja tekevät laatutyötä näkyväksi. Niin Laurea-, alue- kuin paikallisyksikkötasolla toimii tavoitteellisia kehittämisryhmiä, jotka hyödyntävät laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnan kehittämisessä. Tukipalveluiden laadun kehittämisestä vastaavat palveluiden vastuuhenkilöt. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on tukea tahtotilan saavuttamista ja strategioiden toteuttamista varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi edistää riittämättömän laadun tunnistamista yhtenäistää ja tehostaa toimintaa vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa on kuvattu toimintaprosessit, niiden seurantaja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän lähtökohtana ovat Laurean arvot ja tahtotila sekä niistä johdetut strategiat eli toimintasuunnitelmat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu kuviossa 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on jatkuvan kehittämisen kehä P-D-C-A: P (Plan) kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelua. D (Do) sisältää toiminnan ja sen kuvaamisen. C (Check) on toiminnan seurantaa ja arvioimista määriteltyjen mittareiden mukaan. A (Act) on kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja niiden dokumentointia sekä kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. PLAN KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu 2015 Laurean strategia Pedagoginen strategia Tutkimus- ja kehitystyön strategia Aluekehitysstrategia ACT Kuvio 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä KEHITTÄMINEN MENETELMÄT JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Strategioiden Strategian vaikuttavuuden TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Pedagoginen T&k&i - Koulutuksen Henkilöstön Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit, auditoinnit Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän TOIMINTAPROSESSIT YDINPROSESSI Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi TUKIPROSESSIT Koulutusprosessi Strategia- ja johtamisprosessi Henkilöstöjohtamisprosessi SEURANTA JA ARVIOINTI KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen CHECK DO 14 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

9 Toiminnan seuranta ja arviointi toteutetaan määriteltyjen arvioinnin kohteiden sekä mittareiden kautta, joista kannaltasi keskeisiä ovat mm. opintojen eteneminen ja koulutuksen läpäisy. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet on esitetty kuviossa 6. Toimintaa kehitetään tiettyjen määriteltyjen toimintamenetelmien avulla, joista keskeisinä kannaltasi ovat mm. opiskelijapalautteen hyödyntäminen sekä ohjaustoiminnan ja opiskelijan hyvinvoinnin. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat on kuvattu kuviossa 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen taustalla vaikuttaa Korkeakoulun tehtävä on itse vastata ja kehittää toimintansa laatua ja laadunvarmistusta. Eurooppalainen korkeakoulutus kilpailee globaaleilla markkinoilla, minkä vuoksi korkeakoulun on oltava haluttava myös kansainvälisesti. Yhteistyö Euroopan alueella hoidetaan pääasiassa ENQA:n (European Association for Quality Assurance in Higher Education) kautta. Korkeakoulusektorilla merkittävää on Bologna prosessin eteneminen Euroopan tasolla. Bologna prosessin tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ja laadukas eurooppalainen korkeakoulualue. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) Laurean toiminnot on kuvattu neljänä prosessina. Ydinprosessiksi on valittu kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka osaprosessit ovat aluekehitysprosessi, pedagoginen prosessi ja t&k-prosessi. Prosessin tavoitteena on kehittää uutta tulevaisuusorientoitunutta osaamista niin sinulle, Laurealle, työelämälle kuin koko toiminta-alueelle. Prosessi edistää työllistymistäsi sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamis-prosessi. Laurean toimintaprosessit osaprosesseineen on esitetty kuviossa 5. kriittiset menestystekijät Kehittämispohjainen oppiminen SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toteutuminen mittarit Oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen Opiskelijayrittäjyys Työllistyminen Kansainväliset arvioinnit toimintaprosessit Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN PROSESSI Aluekehitysprosessi Pedagoginen prosessi T&k-prosessi Tutkimus ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Ulkoinen kilpailtu tutkimusrahoitus Julkaisut Keksintöilmoitukset Kansainvälinen t&k&i-rahoitus KOULUTUS- PROSESSI KOULUTUSPROSESSI Opiskelijahaku ja -valinta Opintojen suunnittelu Opintojen toteuttaminen STRATEGIA- JA JOHTAMISPROSESSI Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja muutostarpeiden tunnistaminen Laurean arvojen, tahtotilan ja strategioiden määrittäminen Talouden johtaminen Laurean johtamisjärjestelmän HENKILÖSTÖJOHTAMISPROSESSI Rekrytointi Työsuhdeasioiden hoito Työhyvinvointi ja työsuojelu Osaamisen johtaminen Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Opintojen eteneminen Koulutuksesta eroaminen Koulutuksen läpäisy Opiskelija/opettaja-suhde Henkilöstön kansainvälistäminen Tutkintotehokkuus Taloudellinen tulos Henkilöstön työhyvinvointi STRATEGIA- JA JOHTAMIS- PROSESSI HENKILÖSTÖ- JOHTAMIS- PROSESSI PALVELUTOIMINNOT / PALVELUKUVAUS Toiminnan : seuranta- ja arviointitulokset Kuvio 5. Laurean prosessikartta Kuvio 6. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet 16 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

10 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä on huolehtia korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditoinnissa selvitetään, onko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä tarkoituksenmukainen, tehokas ja tavoitteisiin sopiva. KKA tulee auditoimaan kaikki Suomen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät vuosien aikana. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) KEHITTÄMINEN Menetelmät, toimintatavat STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Kriittiset menestystekijät: Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Strategioiden Strategian vaikuttavuuden Pedagoginen LbD-toimintamallin Opiskelijapalautteen hyödyntäminen T&k&i - T&k-työn Sidosryhmäpalautteen hyödyntäminen Koulutuksen Opetussuunnitelmien Ohjaustoiminnan ja opiskelijahyvinvoinnin Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit ja auditoinnit Uuden osaamisen tuottaminen toiminnan KEHITTÄMINEN Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän Henkilöstön Kehittämispäivien ja kehityskeskustelujen toteuttaminen Henkilöstön hyvinvoinnin Johtamisen ja talouden Prosessien Kuvio 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat kehittämisen menetelmät ja toimintatavat Laurean laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan syksyllä 2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoinnin tavoitteena on arvioida millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla Laurea ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, toimiiko laadunvarmistus Laurean asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Lisätietoa Laurean laadunvarmistuksesta kotisivuilla osoitteessa Paikallisyksiköiden laadunvarmistuksesta Intranet-sivuilla 18 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

11 Liitteet Liite 1. Laadun askeleet Viisi askelta laatuun 6 LAUREAMKO laadun matkassa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO on Laurea-ammattikorkeakoulussa toimiva julkisoikeudellinen, itsehallinnollinen yhteisö. LAU- REAMKO edustaa kaikkia Laurean opiskelijoita. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoisia, opiskelijoiden valitsemia Laurean opiskelijoita. Lisäksi heidän tukenaan toimii palkattu sihteeristö. Opiskelijakunnan päätehtävänä on toimia jäsenistönsä sekä kaikkien Laurean opiskelijoiden etujärjestönä sekä edistää ja valvoa opiskelijoiden etuja erityisesti koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa. Opiskelijakunta seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti opiskelijakuntakentällä tapahtuviin muutoksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon Laurean kanssa panostetaan paljon. Lisäksi LAUREAMKO järjestää opiskelijoille monenlaisia tapahtumia hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyen: liikuntaa, kulttuuria sekä muita tapahtumia, jotka osaltaan edistävät opiskelijoiden hyvinvointia. Huolehdi itsestäsi Anna palautetta Ole aktiivinen Vaadi laatua Toimi yhteispelissä LAUREAMKO päämääränä laadukas koulutus Edunvalvonta valtakunnallisesti SAMOKin kautta Aktiivinen vaikuttaja Laureassa opiskelijoiden äänitorvi LAUREAMKOn ja korkeakoulun johdon neuvottelutapaamiset: kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joiden tavoitteena opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. LAUREAMKOn jaostojen ja paikallisyksikön johdon neuvottelutapaamiset LAUREAMKOn edustajat osallistuvat Laurean toiminnan kehittämisryhmiin. Opiskelijapalautteiden eteenpäinviejä Yhteistyö mm. kuntien ja ammattiliittojen kanssa. Lisätietoa Laurean opiskelijakunnan toiminnasta LAUREAMKOn verkkosivuilla Aiheeseen liittyvää lukemista Alaniska, H.(toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16: Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: Laurean laatukäsikirja Saari, S.(toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

12 Liite 2. Käsitteet tutuiksi Benchmarking on hyvien käytänteiden jakamista. Sisäinen benchmarking on hyvien käytäntöjen välittämistä Laurean sisällä. Menetelmän tavoitteena on paikallisyksiköiden/koulutusohjelmien hyvien käytäntöjen esille tuominen, toisilta oppiminen ja toimintajärjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen. Bolognan prosessilla tarkoitetaan EU-maiden ministerikokouksen vuonna 1999 allekirjoittamaa Bologna-julistusta yhteisestä hankkeesta yhtenäisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) huolehtii korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien ulkoinen auditointi. Lähteet Alaniska, H. (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 16:2006. Viitattu Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 7:2007. Viitattu Pedagoginen strategia Hyväksytty Laurean Oy:n hallituksessa Viitattu Laadunvarmistuksen tarkoitus on turvata ja kehittää korkeakoulun, sen järjestelmän, koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistuksessa käytetään erilaisia menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on toiminnan järjestelmällisen seuraamisen ja kehittämisen väline. Laadunvarmistusjärjestelmässä on kokonaisuus, jonka muodostaa toiminnan suunnittelun perusta (Plan), toimintaprosessit (D0), toiminnan seuranta- ja arviointikohteet (Check) sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat (Act). Laatu on menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa ilmaistujen arvioinnin kohteiden kautta. Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja yhteisöllisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Opetussuunnitelman arviointi toteutetaan koulutusala-/koulutusohjelmakohtaisesti. Arvioinnin kohteet määritellään kehittämistarpeista. Opetussuunnitelmien arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat. SAMOK on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, joka vastaa valtakunnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnasta. Sidosryhmällä tarkoitetaan Laureassa ryhmää, jolla on sidos tai joka on kiinnostunut Laurean aikaansaannoksista ja menestyksestä Sisäinen auditointi on kehittävää arviointia. Sisäisessä auditoinnissa tarkastellaan tietyn teeman mukaista todellista toimintaa. Sisäisiä auditointeja käytetään tukemaan Laurean ja paikallisyksiköiden toiminnan kehittämistä. Sisäisen auditoinnin tarkoitus on selvittää todellista toimintaa ja menettelytapoja. Ulkoinen auditointi on riippumatonta ulkopuolista arviointia. Auditointi ei ota kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin, vaan auditoinnissa arvioidaan prosesseja, joiden avulla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. 22 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja

13

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi Helsinki 9.9.2010 Ylitarkastaja Henna Antila Kehittävä arviointi 1. Arvioinnin tehtävänä on aina jonkin kehittäminen Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tiedon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Iltapäivän työpajatyöskentely

Iltapäivän työpajatyöskentely Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot