Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Pekka Hulkko Aimo Virtanen Saara Lampelo Tia Teckenberg Mikko Vieltojärvi Marja-Liisa Saarilammi Kirsi Mustonen Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Diakonia-ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Diakonia-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Toiminta-ajatus, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Vararehtori KTL Pekka Hulkko, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Hulkko on toiminut vuodesta 1998 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa koulutusjohtajana. Hulkon toimenkuvaan kuuluvat vararehtorin ja palkka-asiamiehen tehtävät. Hänen keskeinen vastuualueensa on oppimisen ydinprosessi. Hulkko on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena yrittäjyys sekä laudaturopinnot yksityisoikeudessa ja kasvatustieteessä (ammattikasvatus). Lisäksi hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ssä Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vuonna 2008 hän toimi puheenjohtajana ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen nimeämässä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalakohtaisessa työryhmässä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditointiprosessissa Hulkko oli mukana johtotiimissä. Pekka Hulkko on osallistunut maakuntaohjelmaan ja koulutukseen liittyviin alueellisiin kehittämistehtäviin ammattikorkeakoulun toimintaalueella. Varapuheenjohtaja Laatupäällikkö TM Aimo Virtanen, Helsingin yliopisto Teologian maisteri Aimo Virtanen toimii laatupäällikkönä Helsingin yliopistossa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu laadunhallinta ja arviointi koko yliopiston tasolla. Virtanen on ollut koordinoimassa usean yliopiston hallinnon kansainvälistä benchmarking-hanketta, kirjasto- ja tietopalveluiden kansainvälistä seuranta-arviointia, Helsingin yliopiston hallinnon arviointihanketta sekä toiminut arviointiasiamiehenä Helsingin yliopiston kansainvälisessä kirjastojen arvioinnissa. Vuodesta 2005 lähtien hänen päätehtävänsä on ollut Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen. Aimo Virtanen on osallistunut aktiivisesti Eduta-Instituutin ja KKA:n yhdessä järjestämille laadunarviointiin liittyville opintomatkoille sekä suorittanut Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämän koulutusjakson Korkeakoulutuksen laatu

8 ja sen arviointi. Hän on ollut jäsenenä KKA:n koordinoiman yhteispohjoismaisen projektin arviointiryhmässä, jonka tehtävänä oli arvioida Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Vuonna 2008 hän osallistui Tampereen ammattikorkeakoulun auditointiin auditointiryhmän jäsenenä. Jäsenet Vararehtori FT Saara Lampelo, Turun ammattikorkeakoulu Filosofian tohtori, dosentti Saara Lampelo työskentelee Turun ammattikorkeakoulun vararehtorina vastuualueenaan koulutuksen kehittäminen, arviointi ja kansainväliset asiat. Hän on aiemmin toiminut muun muassa apulaisprofessorina (Baylor College of Medicine, Texas), Kansanterveyslaitoksen GPL:n (Good Practice Laboratory) johtajana, Kuopion yliopiston koulutusja kehittämiskeskuksen johtajana, Mediapolis Oy:n ja sen tytäryhtiön lääketehdas Mediapolis GMP Oy:n toimitusjohtajana, amerikkalaisen Fibrogen Europe Oy:n toimitusjohtajana sekä Sitrassa strategisena suunnittelujohtajana. Lampelo on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus- ja arviointitehtävissä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Unkarin yliopistojen EUvalmiuksien ja projektien vaikuttavuuden arviointityön asiantuntijana ja loppuraportin laatijana (Maailman pankki), tutkimuksen kaupallistamisprosessin benchmarking- ja arviointihankkeessa Yhdysvalloissa ja bio- ja lääketieteen tekniikan osaamisen ennakointi- ja arviointihankkeessa (Oulun TE-keskus). Lampelo on tohtorintutkinnon lisäksi suorittanut korkeakoulun pedagogiset opinnot, MBA-johtamiskoulutuksen ja Managing of External Relationship of the University (Lontoo). Saara Lampelolla on useita luottamustehtäviä kulttuurin, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän alueilta sekä lukuisia kansainvälisiä julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Projektisihteeri VTM Tia Teckenberg, Helsingin kaupunki Valtiotieteiden maisteri Tia Teckenberg toimii Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa projektisihteerinä. Työllistämiskokonaisuuden kehittämisprojektissa hän on ollut kehittämässä mallia, jonka tavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarttumaan kiinni työelämästä. Toimintamalli on sittemmin vakiintunut ja laajentumassa osaksi Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon verkostoa. Tällä hetkellä Teckenberg ohjaa työttömiä nuoria työharjoittelun aikana, suunnittelee toimintamalliin sisältyviä arviointityökaluja sekä koulutukseen ja työelämään ohjaavia koulutuksia. Teckenberg on toiminut aiemmin henkilöstökonsulttina, Tansaniassa vapaaehtoistyöntekijänä sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella tutkimusavustajana. Sosiaalipsykologian opintojen lisäksi hän on suorittanut yliopistossa sosiaalityön

9 opintokokonaisuuden sekä erikoistumisopintoina arvioinnin, ryhmätyön ja työnohjauksen kokonaisuudet. Teckenberg on hoitanut useita luottamustehtäviä 1990-luvun lopusta lähtien, esimerkiksi opiskelijajärjestö Statuksen puheenjohtajana ja yliopiston alumnineuvoston jäsenenä. Opiskelija Mikko Vieltojärvi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Mikko Vieltojärvi opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa. Hän toimi vuonna 2008 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n hallituksen jäsenenä tehtävänään ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta. Vieltojärvi on tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen ja hän on toiminut opiskelijaedustajana useissa paikallisissa ja valtakunnallisissa korkeakoulutusta käsitelleissä työryhmissä. Lisäksi hän on toiminut Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen jäsenenä sekä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin kansainvälisten asioiden jaostossa. Sihteerit MuT, FM Marja-Liisa Saarilammi on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hän vastaa yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut Sibelius-Akatemiassa muun muassa arviointihankkeissa tutkijana, kehittänyt itsearviointimenetelmiä ja toiminut itsearvionneissa kouluttajana sekä koordinoinut kansainvälisen tutkimusala-arvioinnin. KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus

11 a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö/taiteellinen toiminta. c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Diakin 5 sopimus allekirjoitettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan ohjeistuksen mukaan auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Diakin toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus ammattikorkeakoulun organisaatiosta Kuvaus ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjausjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi Yhteenveto keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimista. 5 Diakonia-ammattikorkeakoulu käyttää nimestään kirjainlyhennettä Diak. Tätä lyhennettä käytetään myös tässä raportissa.

13 Diakin laatukäsikirja (Laaki) on rakennettu henkilöstöintranetin yhteyteen ja se on olemassa ainoastaan sähköisenä versiona. Auditointiryhmällä oli pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Diakin aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät lisäaineistot: Listaus tärkeimmistä sidosryhmistä Yksityiskohtainen organisaatiokaavio tuki- ja palvelutoiminnoista Tutkimusohjelmien toimintasuunnitelmat Vuoden 2007 toimintakertomus Alumnikyselyn yhteenveto: Stefan Djupsjöbacka 2006: Mitä koulutuksen jälkeen? Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen ja saadun koulutuksen arviointi. Arviointiraportteja: 1) Minna Kaartinen-Koutaniemi 2001: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7: ) Kirsi Hiltunen & Helka Kekäläinen (toim.) 2008: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5: ) Hanna Alaniska (toim.) 2006: Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16: ) Reijo Tolppi (toim.) 1999: Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 1. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 4. 5) Outi Kinttula (toim.) 2000 Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 5. 6) Johanna Heikkilä, Susanna Hytönen, Tero Janatuinen, Ulla Keto, Outi Kinttula, Jari Lahti, Heikki Malinen, Hanna Myllys ja Marjo Eerikäinen (2007): Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Mikkelin ammattikorkeakoulu A. Tutkimuksia ja raportteja 20.

14 Diakin auditointiyhteyshenkilö, suunnittelija Hanna Hauta-aho vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua ammattikorkeakoulussa järjestettiin tulevasta auditoinnista informaatiotilaisuus korkeakoulun henkilökunnalle. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi korkeakoulun laatutyöstä vastaava suunnittelija Hanna Hauta-aho. Auditointiryhmän puheenjohtaja Pekka Hulkko ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi pitivät alustukset auditoinnin tavoitteista, kriteereistä sekä auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Diakin edustajina alustuksia esittivät rehtori Jorma Niemelä, suunnittelija Pia Juusela sekä opiskelija Maria Tikkanen. Tilaisuuden lopuksi kuulijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tulevasta auditoinnista. Kysymyksiin vastasivat arviointiryhmän puheenjohtaja Pekka Hulkko, suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi sekä suunnittelija Kirsi Mustonen Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun johtoryhmää, yksikön johtajia, opettajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toisen päivän aamupäivänä auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään ja vieraili Diak Etelän toimipaikoissa Kauniaisissa ja Järvenpäässä haastatellen yksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita. Vierailun jälkeen haastattelut jatkuivat Yhteispalveluissa Helsingin toimipisteessä. Auditointiryhmä haastatteli TutkintoDiakin, PalveluDiakin ja TukiDiakin henkilöstöä. Lisäksi ryhmä järjesti teemahaastattelun, jonka aiheena oli työelämäyhteistyö. Tähän haastatteluun pyydettiin mukaan alumneja, työelämäoppimisympäristöjen henkilöstöä, opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön ohjaaja. Kolmas päivä alkoi jokerikohteella. Auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään, joista toinen vieraili haku- ja opintotoimistossa ja toinen teki ns. kampuskävelyn haastatellen satunnaisesti valittuja opiskelijoita ja opettajia. Lisäksi kolmantena päivänä auditointiryhmä järjesti kaksi yksikköhaastattelua

15 videoneuvottelun välityksellä Ouluun (Diak Pohjoinen) ja Pieksämäelle (Diak Itä). Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaastatteluun sekä palautetilaisuuteen.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

16 Diakonia-ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Diakin organisaation rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunhallintajärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Diak on valtakunnallinen, yksityinen ja itsenäinen ammattikorkeakoulu, jonka juuret ulottuvat vuonna 1867 Aurora Karamzinin perustamaan diakonissakoulutukseen. Diakin omistaa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, jossa osakkaina ovat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö, Kirkkopalvelut Ry, Länsi-Suomen Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Turun Kristillisen Opiston Säätiö, Helsingin Evankelisen Opiston Säätiö, Suomen Raamattuopiston Säätiö ja Kirkon keskusrahasto. Diak on sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita on sosiaali-, terveys-, kulttuurialalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Vuodesta 2007 alkaen palvelut on ryhmitetty neljään alueelliseen yksikköön, joita ovat Diak Etelä (Helsinki, Järvenpää ja Kauniainen), Diak Itä (Pieksämäki), Diak Länsi (Pori ja Turku) ja Diak Pohjoinen (Oulu). Diakissa on viisi koulutusohjelmaa: Hoitotyön koulutusohjelma: sairaanhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa, terveydenhoitaja (AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK), sosionomi (AMK) -diakoni, sosionomi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaaja Viittomakielentulkin koulutusohjelma: viittomakielentulkki (AMK) Viestinnän koulutusohjelma: medianomi (AMK) Degree Programme in Social Services: Focus on Community Development Work (Bachelor of Social Services).

17 Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, avointa ammattikorkeakoulutusta, täydennyskoulutusta sekä maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Yli puolet tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista opiskelee sosiaalialaa. Noin kolmannes sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista suorittaa sosionomin tai sairaanhoitajan tutkintoon liittyen kirkollisen kelpoisuuden diakonin tai kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. Diakissa opiskelee 3074 opiskelijaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 75 opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja 749 opiskelijaa avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa. Kokonaisopiskelijamäärä oli 3893 ja henkilöstömäärä 292. Diakin toiminnot on jaettu kolmeen sektoriin, joita ovat TutkintoDiak, PalveluDiak ja TukiDiak. TutkintoDiak vastaa koulutuksen prosessista ja huolehtii tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avoimesta ammattikorkeakoulutuksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian kehittämisestä, kansainvälisyydestä, opintojen ohjauksesta ja opintoasiainpalveluista. PalveluDiak vastaa kehittämisen prosessista, tuottaa koulutuspalveluita työelämälle sekä toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita. Koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistyön toteutumisesta sekä aluekehittämisen prosesseista vastaavat Diakin yksiköt yhdessä Yhteispalveluiden kolmen tutkimusohjelman kanssa. TukiDiak toimii ydinprosessien tukena vastatessaan kirjasto- ja tietopalveluista, tietohallintopalveluista, talous- ja hallintopalveluista, henkilöstöpalveluista sekä tila- ja turvallisuuspalveluista. Yhteispalvelut (Ypa) on yhteisnimitys TukiDiakin, TutkintoDiakin ja PalveluDiakin koko Diakin tasoista koordinointia toteuttavista henkilöistä ja rehtoraatista. Yhteispalveluiden tehtävänä on tukea yksiköiden ja prosessien onnistumista sekä johtaa koko Diakin tasoista suunnittelu- ja kehittämistyötä. Kuvassa 1 on esitelty Diakin organisaatio.

18 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Hallitus, yhtiökokous Ammattikorkeakouluhallitus Rehtoraatti Rehtori - toimitusjohtaja Jorma Niemelä Johtoryhmä Kehittämispäällikkö Outi Kinttula, toiminnanohjaus ja suunnittelu Suunnittelija Hanna Hauta-aho, laadunvarmistus Tiedottaja Riitta Leskinen, sisäinen ja ulkoinen tiedotus Suunnittelija Eija Rantanen, markkinointi Yksiköt Sektorit TutkintoDiak Vararehtori Pirjo Hakala PalveluDiak Tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen TukiDiak Talous- ja hallintojohtaja Paula Venho DiakEtelä Yksikönjohtaja Heikki Hiilamo DiakItä Yksikönjohtaja (va) Anja Manninen DiakLänsi Yksikönjohtaja Kirsi Sirola DiakPohjoinen Yksikönjohtaja Kari Ruotsalainen TutkintoDiak PalveluDiak TukiDiak TutkintoDiak PalveluDiak * TukiDiak TutkintoDiak PalveluDiak TukiDiak TutkintoDiak PalveluDiak TukiDiak * Sisältää Sosiaalitalouden tutkimukskeskuksen Yliopettaja (amk-ped.) Paula Koistinen Opintoasiain päällikkö Sirpa Kyyhkynen (va) Kv. asiain päällikkö Riikka Hälikkä Mediamylly ja opetusteknologia suunnittelija Kimmo Turtiainen suunnittelija Jarkko Elo Tutkimuspäällikkö Esko Kähkönen Kirkko-ohjelma Tutkimuspäällikkö Terhi Laine Hyvinvointipalvelut -ohjelma Tutkimuspäällikkö Susanna Hyväri Kansalaisyhteiskunta -ohjelma Hallintopäällikkö Sari Hänninen Tietohallintopäällikkö Tommi Kangasaho Kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Marketta Fredriksson (va) Työelämän oppimisympäristöt Kuva. Diakin organisaatiokaavio. Toiminta-ajatus, visio ja arvot Diak on määrittänyt toiminta-ajatuksensa, visionsa ja arvonsa alun perin diakonissakoulutukselle perustuvaa lähtökohtaansa heijastellen. Toiminta-ajatus Diakin toiminta-ajatuksena on tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistua koulutusalojensa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi.

19 Visio Diakin visiona on olla eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava monialainen korkeakoulu. Arvot Diakin toimintaa ohjaavia arvoja ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus ja vaikuttava toiminta. Diakilla on kuusi strategista tavoitetta, jotka määrittävät sen rakennetta ja toimintaa opiskelupaikkana, työpaikkana, kouluttajana, kehittäjänä ja aluevaikuttajana. Näitä strategisia tavoitteita ovat:. Diak rakenteena Diak toimii itsenäisenä, kansallista erityistehtäväänsä koko maassa toteuttavana ammattikorkeakouluna. Kansainvälisesti Diak kehittää pitkäkestoisia yhteistyörakenteita eurooppalaisten diakonia-alan toimijoiden kanssa.. Diak opiskelupaikkana Diak kehittää monipuolisia, opiskelija- ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, jotka edistävät opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, yhteisöllistä vastuuta ja kansalaisaktiivisuuden syntyä.. Diak työpaikkana Diak toimii osallistavana ja luovana asiantuntija- ja arvoyhteisönä, joka kasvattaa osaamispääomaansa, vaalii yhteisöllisesti hyvinvointiaan ja arvioi toimintaansa.. Diak kouluttajana Diak kouluttaa kirkon, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen eettisesti vastuullisia, työelämää kehittäviä ja kutsumustietoisia ammattilaisia. Diak on avoin erilaisille oppimisnäkemyksille ja painottaa laaja-alaista ammatillisuutta, arvolähtöisyyttä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta.

20 . Diak kehittäjänä Diak tutkii ja kehittää tehtävästään ja arvopohjastaan nousevia kärkiosaamisalueita yhdessä työelämän kanssa. Diak luo innovaatioita, jotka perustuvat eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Diakin tutkimusohjelmissa (kirkko, hyvinvointipalvelut, kansalaisyhteiskunta) asetetaan etusijalle osallisuuteen, köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet Suomessa ja kansainvälisesti erityisesti kehittyvissä maissa.. Diak aluevaikuttajana Diak toteuttaa osallisuutta vahvistavaa aluekehitystyötä yksikköjen sijainti- ja lähimaakunnissa. Diak toteuttaa kirkollista kehitystehtäväänsä kaikkien hiippakuntien alueella. Diak palvelee myös kansallisia toimijoita valtakunnallisena verkostona kaikilla koulutusaloillaan.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Diakin laatujärjestelmää alettiin kehittää vuonna 1996 ja nykyinen laadunvarmistusjärjestelmä perustuu Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjaan ja ENQA:n (European Network for Quality Assurance in Higher Education) periaatteisiin ja suosituksiin. Viitekehyksen laadunvarmistusjärjestelmälle luo EFQM-malli ja nimenomaan ajatus jatkuvan kehittämisen kehästä (katso kuva 2). Kehitä Suunnittele Arvioi Toteuta Kuva. Jatkuvan kehittämisen kehä

21 Suunnittele kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelutyötä. Toteuta kattaa prosessien mukaisen toiminnan ja vastuut. Arvioi tarkoittaa toiminnan arvioimista, seuraamista ja mittaamista. Kehitä on arviointi- ja palautetiedon hyödyntämistä toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Diak ilmoittaa soveltavansa kehittämisen kehää kaikilla organisaationsa tasoilla. Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on kuvata keskeiset asiat koulutuksessa, kehittämisessä ja aluekehittämisessä sekä tuottaa ja dokumentoida tarkoituksenmukaista tietoa. Tietoa hyödynnetään johtamisessa, innovaatiotoiminnan kehittämisessä sekä turvattaessa keskeisten prosessien jatkuvuus. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on, että laadunvarmistus on osa henkilöstön ja opiskelijoiden normaalia toimintakulttuuria. Tähän pyritään siten, että yhteisesti sovitut laaduvarmistuksen menettelytavat ovat osa jokaisen diakilaisen työtä kaikilla toiminnan tasoilla. Laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on tuottaa arviointi-, palaute- ja tilastotietoa, joka linkittyy Diakin strategisiin tavoitteisiin ja ydinprosesseihin. Järjestelmä sisältää arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmän, jonka avulla saadaan tietoa siitä, miten Diak on onnistunut toiminnassaan. Seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan Diakin johdon, yksiköiden henkilöstön ja opiskelijoiden välisissä tavoitekeskusteluissa syksyisin. Keväällä järjestettävissä kuulemistilaisuuksissa arvioidaan yksiköiden onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin edellisen vuoden osalta. Laaki Diakin sähköinen laatukäsikirja Diakissa on käytössä sähköinen laatukäsikirja, Laaki, joka julkaistiin helmikuussa Laakiin on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kuvaamaa ja tuottamaa tietoa strategisista tavoitteista, ydinprosesseista ja toimintaperiaatteista. Laaki palvelee opiskelijoita, henkilöstöä ja johtoa. Tällä hetkellä opiskelijat kirjautuvat Laakiin virtuaalisten opiskelijapalveluiden (Vopa) kautta ja henkilöstö intranetin kautta. Kuvassa 3 kuvataan Laakin suhde muihin tietokantoihin ja sähköisiin järjestelmiin.

22 Laaki Henkilöstöintra ja Vopa Diakin tietokannat ja sähköiset järjestelmät Kuva. Laakin suhde Diakin sähköisiin järjestelmiin Laakissa on kolme päätasoa: 1) toiminnan kuvaamista ja tulosten arviointia, 2) laadunvarmistusjärjestelmä sekä 3) ajankohtaista laatutyössä. Ensimmäisellä tasolla (toiminnan kuvaaminen ja tulosten arviointi) on kuvattu Diakin toimintaa EFQM-mallin mukaisesti yhdeksän arviointialueen avulla. Toimintaa kuvaavia alueita ovat johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia, henkilöstö, kumppanuudet sekä resurssit ja prosessit. Tuloksia arvioivia alueita ovat asiakastulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja keskeiset suorituskykytulokset. Osuuteen on koottu laadunvarmistusjärjestelmän tuottamat palaute- ja arviointitiedot ja niiden käsittelemistä kuvaavat muistiot ja kehittämistavoitteet. Tästä osuudesta löytyvät myös yksiköiden hyvät käytänteet. Toisella tasolla on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kannalta olennaiset dokumentit ja päätösasiakirjat sekä laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus -dokumentti. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää myös ne valtakunnalliset laatu- ja kehittämishankkeet, joihin Diak on osallistunut sekä hankkeiden tuottamia materiaaleja ja työkaluja. Laakin kolmas taso toimii laadunvarmistusjärjestelmästä tiedottamisen välineenä erityisesti Diakin opiskelijoille ja henkilöstölle. Sivuille päivitetään ajankohtaisia tietoa ja tapahtumia sekä dokumentoidaan laatutyöhön liittyviä katsauksia ja artikkeleita.

23 Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toteutumista seurataan kerran kuukaudessa Diakin laaturyhmässä ja johtoryhmässä. Sen lisäksi ammattikorkeakoulun hallitus arvioi laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista kerran lukuvuodessa.

24 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toimijat vastuineen on määritelty intranetissä olevan laatukäsikirja Laakin dokumenteissa. Omissa strategisissa toiminnoissaan Diak on luonut monialaisuutta ja vahvistanut profiiliaan vahvojen strategisten arvojen kautta. Laadunvarmistuksen tavoitteet ja toiminnot vastaavat strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Haastateltu henkilöstö, opiskelijat ja muut toimijat ovat tietoisia vastuustaan ja tehtävistään laadunvarmistuksessa. Vastuunjako on pääosin selkeä ja toimiva, vaikkakin toteutuneiden organisaatiomuutosten vuoksi joidenkin raportointivastuiden selkeyttäminen on eräiltä osin kesken. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja niiden kytkeytyminen korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin Diakin laadunvarmistusjärjestelmä perustuu koko organisaation pitkäjänteiseen strategiatyöhön. Diakin laadunvarmistusjärjestelmää on kehitetty vuodesta 1996 alkaen. Järjestelmää uudistettiin henkilöstön kanssa vuonna Vuonna 2005 Diakin hallitus määritteli laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset tehtävät, jotka on päivitetty ja kirjattu Diakin laatukäsikirjaan, Laakiin. Tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään turvattaessa keskeisten prosessien jatkuvuus, kehitettäessä toimintaa innovatiivisesti ja johdettaessa Diakia. Diakin tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmään dokumentoitu tieto on helposti henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla ja keskenään vertailtavissa. Auditointiaineistosta sekä vierailuhaastatteluissa Diakin strategia avautui selkeäksi. Strategia on tasapainoinen ja realistinen ja se on huomioitu kaikissa toiminnoissa. Strategiset arvot ovat vahvat ja läpinäkyvät. Diak on visionsa mukaisesti rakentanut arvopohjaisen toiminnan ja luonut Diakille ainutlaatuisen profiilin ammattikorkeakoulujen toimijakentässä. Arvopohjainen profiili vahvistaa Diakin roolia aluevaikuttavuudessa dynaamisen sidosryhmätyöskentelyn kautta niin opetuksessa kuin palvelutoiminnassa. Vierailuhaastattelujen

25 aikana vahvistui käsitys siitä, että henkilöstö on tehtävissään sisäistänyt Diakin strategian ja sen pohjalle rakennetun laadunvarmistusjärjestelmän merkityksen. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa yhdessä johtamisjärjestelmän kanssa toiminnanohjausjärjestelmän. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää kaikki strategiassa määritellyt keskeiset näkökulmat. Kolme ydinprosessia perustuu ammattikorkeakoululain määrittämään kolmeen perustehtävään, jotka muodostavat Diakin strategiapohjan. Perustehtävistä on johdettu kuusi strategista tavoitetta, joiden seuraamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on määritelty arvioinnin kohteet. Sekä auditointiaineisto että haastattelut osoittavat, että dokumentoidut strategisten tavoitteiden arviointikohteet liittyvät oleellisesti strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja toiminnan laadun arviointiin palautejärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta. Haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmästä saa loogisesti tarkoituksenmukaista tietoa. Palautetiedosta on helppo havaita laatupoikkeamia ja kehittää parannustoimenpiteitä. Vierailuhaastattelut osoittivat, että Laaki on koettu tärkeäksi työkaluksi niin yksikköjen kuin koko Diakin johtamisessa. Sen avulla kuvataan, arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhtenäisesti muun muassa opetussuunnitelmatyössä. Mittareiden tuottamaa tietoa on dokumentoitu ja sitä hyödynnetään. Johtoryhmässä tavoitteena on dokumentoitujen hyvien käytänteiden levittäminen koko Diakissa. Dokumentoitu tieto auttaa eri toimipaikkojen kulttuurien kokoamisessa. Näin asiantuntijuus ja laatu saadaan yhdistymään, luodaan yhteisöllisyyttä ja yhteisesti laadukasta toimintaa. Laaki on edistänyt yhtenäisen toimintakulttuurin muodostumista kaikkiin toimipaikkoihin. Vaikkakin auditointivierailu osoitti, että laadunvarmistusjärjestelmä on laajasti käytössä, auditointiryhmä saattoi myös todeta, että monia hyviä käytänteitä ei ole vielä systemaattisesti hyödynnetty kaikissa toiminnoissa ja yksiköissä. Haastatteluissa tuli esille, että niin intranetissä kuin Laakissa olevien dokumenttien uudelleen järjestely sekä dokumentoidun tiedon päivitys nopeuttaisi tarkoituksenmukaisen tiedon hyödyntämistä. Se lisäisi hyvien käytänteiden leviämistä ja helpottaisi palautteiden ja toiminnan muutosten vaikuttavuuden seuraamista. Toimijoiden ja vastuiden määrittely Diakissa on sovittu yhteisesti keskeiset tehtävät ja vastuunjako sekä määritelty toimintojen tavoiteltu laatu. Laakissa on kuvattu prosessien omistajat, vastuut ja toimijat sekä määritelty selkeästi ydinprosessit ja niiden osaprosessit. Rehtori vastaa Diakin toiminnasta kokonaisuutena ja siten myös laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen noudattamisesta. Hän toimii myös ylläpitäjä-

26 osakeyhtiön toimitusjohtajana; toiminnallinen ja taloudellinen vastuu on näin samalla henkilöllä. Auditointiaineistosta eivät selvinneet itse laadunvarmistusjärjestelmän vastuu- ja raportointisuhteet, mutta aineiston ja haastattelujen perusteelle vaikuttaa siltä, että arjen käytäntö on selkeä. Henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden edustajista muodostuvan Diakin laaturyhmän puheenjohtajana toimii yksi yksikönjohtajista. Esittelijänä on laatutyön suunnittelija. Työnjaon mukaan toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisestä vastaa kehittämispäällikkö ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen osalta vastuussa on laatutyön suunnittelija. Molemmat raportoivat rehtorille. Laaturyhmän vastuulla ovat laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Aineiston perusteella rehtorin vetämä johtoryhmä, johon rehtoraatin lisäksi kuuluvat yksikköjen ja sektoreiden johtajat, osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen kerran kuussa pidetyin laatukatsauksin. Strategisten tavoitteiden käytännön toimeenpano tapahtuu ydinprosesseissa. Ydinprosessikuvausten avulla sovitaan Diakin kolmen sektorin perustehtäviin (koulutus, kehittäminen, aluekehittäminen) liittyvistä vastuista, toiminnoista, arviointikohdista ja kehittämistoimenpiteistä koko Diakin tasolla. Ydinprosessien omistajina ovat sektorien johtajat. Ydinprosessikuvausten lisäksi Diakin johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden vastuista sekä velvollisuuksista on sovittu Diakin päätöksentekojärjestelmän kuvauksessa, joka on dokumentoitu intranetiin. Dokumentointi ja sen toimivuus käytännössä Toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa ohjaava dokumentaatio on pääosin varsin selkeä ja toimii käytännössä. Palautejärjestelmä arviointi- ja kehittämisjärjestelmineen on kuvattu prosessikohtaisesti Laakissa. Toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnan tuloksellisuuden arvioinnit, laadunvarmistusjärjestelmän prosessikuvaukset vastuumäärittelyineen sekä monipuolinen palautejärjestelmä muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän päivittäistä työtä ohjaavan kokonaisuuden. Henkilöstöedustajat olivat yleisesti ottaen laadunvarmistusjärjestelmään tyytyväisiä ja sen todettiin kehittäneen, konkretisoineen ja yhtenäistäneen käytännön toimintaa. Verkostomaisesti toimivan matriisiorganisaation toiminnot ja vastuunjako erityisesti tukipalvelujen ja osin kansainvälisten palvelujen osalta avautuivat auditointiryhmälle annetun auditointiaineiston perusteella osin hatarasti, mutta käsitys selkiintyi vierailuhaastatteluissa. Auditointivierailulla tehdyt haastattelut osoittivat, että matriisiorganisaatio toimii kohtuullisen hyvin, vaikkakin sitä tulisi vielä kehittää selkiyttämällä laadunvarmistukseen liittyvää lähiesimiestoimintaa.

27 Matriisiorganisaatio- ja johtamisjärjestelmäkuvauksista ei selkeästi ilmennyt, mikä rooli TutkintoDiakista vastaavalla vararehtorilla ja PalveluDiakista vastaavalla tutkimusjohtajalla on käytännössä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen vastuusta tai omien vastuualueidensa päivitysten tai seurannan valvonnasta. Vaikka auditointiaineiston perusteella Laakissa ja intranetissä dokumentoitu aineisto kuvaa vastuut ja vastuuketjut, matriisiorganisaation vastuunjako jää jonkin verran epäselväksi. Kehittämisen kehän toiminnan tehostamiseksi vastuiden avaaminen kussakin dokumentissa vahvistaisi toimintaketjun tehokkuutta. Vastuiden kuvausta voitaisiin selkeyttää esimerkiksi yhdistämällä samaan kaavioon johtamisjärjestelmän vastuukuvaus ja laadunvarmistuksen prosessien vastuu- ja raportointimäärittelyt. Palautteen käsittelyn eteneminen koulutusohjelmissa sekä koko Diakin tasolla vastuuhenkilöineen olisi hyvä kuvata. Se helpottaisi hahmottamaan parannustoimenpiteiden viemistä käytäntöön ja edelleen vaikuttavuuden seurantavaiheeseen. Laakin prosessikuvauksista ilmenevät kunkin prosessin ja osaprosessin tavoitteet, prosessin omistaja ja vastuut. Prosessit ovat selkeästi strategialähtöisiä ja johtamisjärjestelmää sekä koko strategisten tavoitteiden mukaista kehittämistä tukevia. Kokonaisuus antaa vahvan ja konkreettisen perustan toimintojen kehittämiselle. Prosessien toimivuutta koskevan vaikuttavuusseurantaosan sekä sidosryhmäpalautteiden hyödyntämisen osalta kuvaukset ovat osin kesken. Haastattelujen perusteella keskeneräisyys ja tarpeiden mukaiset kehittämissuunnat on kuitenkin tunnistettu. Ydinprosessien kuvaukset on laadittu Diakissa käytössä olevan systematiikan mukaisesti täsmällisesti siten, että prosessille asetetaan tavoitteet ja sisältökuvaus sekä määritellään prosessin tuotokset sekä onnistumisen ja vaikuttavuuden kriteerit. Osaprosesseille määritellään tavoitteet, mittarit, kehittämistoimenpiteet ja niissä kuvataan osaprosessia ohjaavat dokumentit. Selkeän prosessikuvauksen lisäksi toiminnoille on nimetty vastuuhenkilöt. Johtamisjärjestelmän prosessit ovat strateginen suunnittelu, tavoitesopimus, tavoitekeskustelut ja laadunvarmistus. Laadunvarmistuksen ydinprosesseihin on sisällytetty tukiprosesseina yleishallinnon henkilöstöhallinto, talouspalvelut, tietohallintopalvelut, viestintä sekä koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin kuuluvia eri yksiköiden toimintaa tukevia prosesseja. Laadunvarmistuksen kannalta oleellisimmat säädökset, ohjeistukset, päätöksentekojärjestelmä, menettelytavat sekä ydinprosessit ja osaprosessit on kuvattu Laakissa. Diakin linjauksen mukaan niistä laaditaan prosessikuvaukset, jos se on tarkoituksenmukaista työn kehittämisen kannalta tai prosessiin liittyvät ohjeistukset ovat vaillinaisia tai vanhentuneita. Haastateltujen mukaan toiminnanohjaukseen läheisesti osallistuvat henkilöt tunnistivat laadunvarmistusjärjestelmää koskevan vastuunsa. Haastattelu-

28 jen perusteella opiskelijat ovat sisäistäneet vastuunsa, velvollisuutensa ja oikeutensa antaa palautetta palautejärjestelmän kautta. Haastateltujen henkilöstöedustajien ja opiskelijoiden mukaan Laakissa on nähtävissä palautteiden hyviä vaikutuksia. Laaki ja tiedon dokumentaatio on lisännyt palaute parannus seuranta vaikuttavuus -ketjun läpinäkyvyyttä. Parannus- ja vaikuttavuusosioiden näkyvyyttä haluttaisiin kuitenkin parannettavan ja palautteen palaute -järjestelmää kehitettävän. Yhteenveto: Laadunvarmistusjärjestelmä vastaa Diakin asettamiin strategisiin tavoitteisiin. Se muodostaa yhdessä johtamisjärjestelmän kanssa Diakin toiminnanohjausjärjestelmän. Diakin päivittäistä toimintaa ohjaava laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu sähköisessä laatukäsikirjassa, Laakissa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet tukevat Diakin toimintaa ja strategisia tavoitteita. Diakilla on selkeä ja onnistunut profiili kouluttajana sekä alue- ja sidosryhmävaikuttavuudessa. Diakin strategia on tasapainoinen ja sen arvot on realistisesti otettu huomioon toiminnassa. Vastuunjako matriisiorganisaationa ja verkostomaisesti toimivassa Diakissa muodostaa monisäikeisen järjestelmän, joka on pääosaltaan käytännössä toimiva. Merkittävää osaa Diakin laadunvarmistusjärjestelmästä on kehitetty voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatiossa on edelleen päivitys- ja jäsentelytarpeita. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on selkeä ja kattaa hyvin eri toiminnan osa-alueet. Kiitettävää järjestelmässä on sen yksinkertaisuus ja selkeät prosessit, joita ei ole liikaa. Loogiseksi sen tekee jämäkkä strategiaan perustuva rakenne.. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tutkintotavoitteisen koulutuksen toiminnot. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laajasti koulutuksen laadunhallintaan ja kehittämiseen. Suuri osa kerättävästä opiskelijapalautteesta hyödynnetään. Suuri osa laadunvarmistuksen menettelytavoista ohjaa ja edistää toiminnan kehittämistä ja muutosta. Riittämättömän laadun tunnistaminen on toimivaa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

29 Laadunvarmistuksen toimintoja ja prosesseja Diakin organisaatio rakentuu matriisiorganisaatiosta. Ammattikorkeakoulun yksiköt vastaavat koulutuksen toteutumisesta ja TutkintoDiak vastaa koulutuksen prosessista sekä huolehtii tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avoimesta ammattikorkeakoulutuksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian kehittämisestä, kansainvälisyydestä, opintojen ohjauksesta ja opintoasiainpalveluista. Diakissa on laadittu ja ylläpidetään prosessikuvauksia ydinprosesseista, muun muassa koulutuksen prosessista. Koulutuksen prosessin kuvauksessa konkretisoidaan Diakin strategiset tavoitteet toimia kouluttajana ja opiskelupaikkana. Osaprosesseina on kuvattu koulutuksen suunnittelu, koulutuksen toteutuminen ja koulutuksen arviointi. TutkintoDiakin johtaja, joka toimii myös vararehtorina, on koulutuksen ydinprosessin omistaja. Prosessi ja sen kolme alaprosessia vastuineen on selkeästi kuvattu Laakissa. Auditointiaineiston mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen onnistumisen palautejärjestelmään sisältyy opiskelijapalautekysely, jossa palaute kootaan kattavasti opiskelun eri osa-alueilta. Tulosten perusteella suunnitellaan kehittämistoimet, joiden onnistuminen arvioidaan. Palautteiden tulokset dokumentoidaan. Tulosten perusteella eri foorumeissa sovitut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kirjataan ja dokumentoidaan Laakiin. Palautteen perusteella syntyneet toimenpide-ehdotukset käsitellään johtoryhmässä ja opiskelijoiden esittämät kehittämistoimenpiteet käsitellään opiskelijoiden ja Diakin johdon tapaamisessa. Vastuu toiminnasta yksiköissä on yksikönjohtajalla ja sektorien näkökulmasta vastuu TutkintoDiakin toiminnasta on vararehtorilla. Vuorovaikutus kyseisten henkilöiden ja toimintojen välillä näyttää toimivan hyvin pitkistä välimatkoista huolimatta. Johtoryhmän kokouksia järjestetään yhteisinä kokoontumisina ja osin videovälitteisesti. Tutkintotavoitteisesta koulutuksesta vastaavilla henkilöillä yksiköissä ja koulutusohjelmissa on myös lukuisia työryhmiä, joissa näyttää vallitsevan avoin ja välitön tiedonkulku. Haastattelujen perusteella voidaan päätellä, että johtoon kuuluvien henkilöiden vastuu ja toimivalta on määritelty ja ne ovat selkeästi toimijoiden tiedossa koulutusohjelmissa. Haasteena matriisiorganisaatiossa näyttäisi olevan päätöksenteko, toisaalta sen keskittäminen Yhteispalveluihin ja toisaalta sen hajauttaminen yksiköihin. Tämän asian selkiyttäminen on nähtävissä kehittämiskohteena. Yhteys TutkintoDiakin ja PalveluDiakin välillä ja myös koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön integroitujen toimintojen välillä on jatkuvaa ja säännöllistä. TutkintoDiakin ja TukiDiakin välillä näyttäisi tukipalvelujen suhde tutkintotavoitteeseen koulutukseen olevan kehittyvässä vaiheessa. Poikkeuksena on korkeakoulukirjasto, jonka yhteydet ja toimintojen sujuvuus saivat

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Matti Lähdeniemi Pekka Hulkko Anneli Lappalainen Jyrki Mäkitalo Leena Suviranta Kirsi Mustonen Kemi Tornion ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

TKI-toiminnan laadunvarmistus, case DIAK

TKI-toiminnan laadunvarmistus, case DIAK TKI-toiminnan laadunvarmistus, case DIAK tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen YHTEISTYÖTÄ LAADUN VUOKSI Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkelissä 9. - 10.12.2010 KKA auditointi Plussaa Strategian

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN JOHDATUS TEEMAAN KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Vararehtori Pekka Auvinen Korkeakoulujen arviointijaoston jäsen Pörssitalo, Helsinki 14.10.2015 UUDET PERIAATTEET JA SUOSITUKSET

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 Julkaisut 2015:1 KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI 2015 2018 kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Yliopistokirjastojen johdon seminaari 16.1.2006 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Lähtökohtana Bologna

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2011 2017 Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 14:2012 Korkeakoulujen arviointineuvosto finheec@minedu.fi, +358 2953 30072 PL 133

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Heikki Malinen Jarmo Hallikainen Päivi Karttunen Mikko Majander Marja Pudas Kirsi Mustonen Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Mikko Höynälänmaa Marjo-Riitta Järvinen Asko Karjalainen Niko Peltokangas Kirsi Hiltunen Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Saara Lampelo Sakari Kainulainen Juhani Turunen Jarkko Viljanen Anu Yanar Johanna Mattila Marja-Liisa Saarilammi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Päivi Karttunen Saku Jokisalo Pekka Kettunen Jukka Oresto Marita Ruohonen Krister Talvinen Kirsi Mustonen Humanistisen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aimo Virtanen Mailis Aaltonen Arja Markus Jukka Oresto Petri Rytkönen Marja-Liisa Saarilammi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi Auditointikäsikirja vuosille KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 952-206-017-8 (painettu) ISBN 952-206-018-6 (pdf) ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Jari-Pekka Kanniainen Annikka Nurkka Teuvo Uusitalo Heidi Westerlund Johanna Mattila Kim Östman Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Eeva-Liisa Antikainen Harri Eskelinen Maire Mäki Marjo Nykänen Veli-Matti Taskila Kirsi Mustonen Rovaniemen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Marjo Nykänen Mailis Aaltonen Tuukka Männistö Pertti Puusaari Minna Sneck Krister Talvinen Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Eeva-Liisa Antikainen Risto Honkonen Olli Matikka Petri Nieminen Anu Yanar Sirpa Moitus Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Strategiasta ohjauksen toteuttamiseen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.1.2010 Anna-Maria Tiainen, lehtori,

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Strategiasta ohjauksen toteuttamiseen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.1.2010 Anna-Maria Tiainen, lehtori, DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Strategiasta ohjauksen toteuttamiseen, Metropolia Ammattikorkeakoulu 22.1.2010 Anna-Maria Tiainen, lehtori, opinto-ohjaaja Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak on valtakunnallinen(diak

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän Erkki Karppanen Erno Tornikoski Riikka Töytäri Helka Urponen Teuvo Uusitalo Karl Holm Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kauko Hämäläinen Ismo Kantola Reetta Marttinen Matti Meriläinen Maire Mäki Kati Isoaho Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Hyvät tyypit laadun takeena!

Hyvät tyypit laadun takeena! Hyvät tyypit laadun takeena! Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kuvaus Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Anneli Pirttilä Päivi Keränen Hannu Pirnes Anne-Mari Tiilikka Aimo Virtanen Hannele Seppälä Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot