HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) VALMISTELUN TILANNE

Transkriptio

1 Hallitus HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) VALMISTELUN TILANNE 337/07/70/700/2012 Hallitus 175 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Sini Puntanen p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna T p , ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori p HLJ 2015:n ja Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman yhteiset lähtökohdat ja tavoitteet Helsingin seudun aiesopimuksen edellyttämän maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman laatiminen on jatkunut tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelun kanssa. Tavoitteena on näiden suunnitelmien pohjalta neuvotella seuraavan aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. Lisäksi hahmotellaan pidemmän aikavälin kehitystä (2040 ja 2050+) siten, että turvataan seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. HSL:n hallitus hyväksyi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015:n puiteohjelman (ks. Puiteohjelma luo raamit ja painopisteet noin 2,5 vuoden kestoiselle liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessille. HLJ 2015 valmistellaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asumisen strategian kanssa, jonka työohjelman Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi kokouksessaan Tavoitteena on, että vuonna 2014 valmistuvat yhteensovitetut suunnitelmat, jotka muodostavat hyvän pohjan seuraavalle MAL-aiesopimukselle. HLJ 2015:n valmistelun lähtökohtana on Helsingin seudulle laadittu ensimmäinen 14 kuntaa kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ HLJ 2015 on aikaisempaa suunnitelmaa syventävä prosessi, jossa liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkistetaan ja yhteensovitetaan maankäyttösuunnitelman kanssa. HLJ-suunnitelman valmisteluun ja sen kustannuksiin osallistuvat HSL-kunnat, KUUMA-kunnat ja valtio. Suunnitelman valmistelun johtoryhmänä toimii HSL:n HLJ-toimikunta. HLJ hanke koostuu liikennetutkimuksista ja -ennusteista, lähtökohtaja taustaselvityksistä ja suunnitelman valmistelusta siten, että voidaan tehdä liikennejärjestelmäpäätös. Valmistuneet HLJ-julkaisut ovat saatavilla verkko-osoitteessa Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n lähtökohdat ja tavoitteet on työstetty yhdessä vuoden 2013 aikana. Samanaikaisesti on käynnistynyt

2 koko prosessin ajan kestävä vaikutusten arviointi, joka HLJ 2015:n osalta tehdään lakisääteisenä. Suunnitelmien valmistelun aikataulut on integroitu siten, että maankäyttösuunnitelman laadinta ja HLJ 2015:n valmistelu etenevät samassa tahdissa. MAL-neuvottelukunta vastaa seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelusta ja HLJ-toimikunta HLJ 2015:n valmistelusta. MAL-neuvottelukunta ja HLJ-toimikunta ovat pitäneet vuoden 2013 aikana kaksi yhteiskokousta ja yhteiskokouksia pidetään myös jatkossa. Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n valmistelun tilanne on esillä säännöllisesti myös Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina seudun kunnat ja valtio. Neuvottelukunta on käynyt keskustelua seudun maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteista ja tahtotilasta. Helsingin seudun luottamushenkilöille järjestettiin syyskuussa 2013 kaksipäiväinen MASU-HLJ seminaari, jossa käsiteltiin suunnitelmien lähtökohtia ja tavoitteita. Seminaariin osallistujia oli noin 100. MAL-neuvottelukunta ja HLJ-toimikunta ovat valmistelleet yhteistyönä yhteisen MAL-vision ja tavoitteet, jotka Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) hyväksyi osaltaan HLJ-toimikunta hyväksynee tavoitteet kokouksessaan tammikuussa. MAL-visio Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö. Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Mal -tavoitteet Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Turvaamme seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset. Monipuolinen ja toimiva seutu houkuttelee lisää investointeja. Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Liikkumisen tarve vähenee ja liikennejärjestelmän energiatehokkuus kasvaa. Huolehdimme uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Vastaamme erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset kohtuuhintaiselle ja

3 monimuotoiselle asuntotuotannolle. Varmistamme asuntotuotannon ja palvelurakentamisen edellyttämät kaavalliset, liikenteelliset ja yhdyskuntatekniset valmiudet. Huolehdimme asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä. HSYK hyväksyi maankäyttösuunnitelman pohjaksi väestö- ja työpaikkaprojektion, jonka lähtökohtana on varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen tietoisena siitä, että kehityksen suunta voi muuttua. Maankäyttösuunnitelmassa ja HLJ 2015:ssa varaudutaan noin hengen väestönkasvuun nykyisestä 1,4 miljoonasta ja työpaikan kasvuun nykyisestä 0,72 miljoonasta vuoteen Projektioiden taustalla ovat Helsingin seudun kuntien näkemykset kunkin kunnan alueella sijaitsevasta rakentamispotentiaalista, pohjautuen voimassa oleviin ja tekeillä oleviin kaavoihin sekä ajallisesti pitemmälle ulottuviin rakennemalleihin ja maankäyttövisioihin. Tiedot on kerätty kunnista kesän ja syksyn 2013 aikana. Strategisissa selvityksissä työstetään suunnitelman sisältöä HLJ 2015:n strategiaselvitys Strategiaselvitys (STRASU) on tärkeä työvaihe HLJ 2015:n valmistelussa, sillä siinä muodostetaan ensimmäinen HLJ-suunnitelman runko jatkovalmistelun pohjaksi ja testataan suunnittelun työkaluja. Selvitys tehdään kiinteässä yhteistyössä maankäyttösuunnitelman ja HLJ:n vaikutusten arvioinnin (SOVA) kanssa. Työ on viivästynyt maankäytön arvioiden vuoksi ja selvityksen tulokset valmistuvat alkuvuodesta Tämän jälkeen päästään tekemään vaihtoehtotarkasteluja yhdessä maankäyttösuunnitelman valmistelun kanssa ja arvioimaan ratkaisujen vaikutuksia. Strategiaselvityksessä on valmisteltu alustava perusstrategia, joka antaa raamit liikenne-järjestelmän kehittämiselle kokonaisuutena: Pitäydytään nykyrakenteen laajuuteen ja tiivistetään rakennetta joukkoliikennepainotteisemmaksi. Parannetaan kustannustehokkaasti nykyisen liikennejärjestelmän toimivuutta. Kehitetään matkaketjujen toimivuutta koko liikennejärjestelmässä. Ohjataan liikenteen kysyntää ja yhdyskuntarakennetta sekä rahoitetaan kehittämistä erityisesti hinnoittelun keinoin. Tuetaan lyhyitä matkoja tiivistyvässä rakenteessa pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisella. Täydennetään poikittaisia joukkoliikenteen runkoyhteyksiä ytimestä

4 lähtien, tuetaan edelleen seudun täydentymistä sisäänpäin. Laajennetaan ydinrakennetta uudella tiiviillä sormella kun tarve todella vaatii ja maankäytön kehittäminen mahdollistaa tehokkuuden. Taataan liikkumistarpeiden tyydyttäminen koko seudulla eri liikennemuotojen toimivalla roolituksella yhdyskuntarakenteen mukaan. Ratkaistaan tieliikenteessä ilmenevät ongelmat (joita strategian muut elementit eivät ratkaise). Varmistetaan seudun toimivuus ja kilpailukyky kaikkina aikoina. Varaudutaan kasvuun ja kustannustehokkaaseen laajenemiseen ottaen huomioon toimintaympäristön kehittyminen. Perusstrategia tarkentuu jatkovalmistelussa sekä osastrategioiden ja niissä kartoitettavien toimenpiteiden vaikuttavuusarvioiden perusteella. Osastrategiatarkastelut Osastrategiatarkasteluissa arvioidaan ja määritellään kehittämistoimenpiteitä HLJ 2015 luonnoksen valmistelun pohjaksi. Selvitykset ovat käynnistyneet syksyllä 2014 ja ne valmistuvat keväällä Liikkumisen palvelut ja ohjaus osastrategia toimii sateenvarjona liikenteen kysynnän hallinnan toimenpiteille. Erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta pohditaan asiantuntijatyöpajoissa. Osastrategiassa kartoitettavilla potentiaalisimmilla toimenpiteillä ja toimenpidekonsepteilla pyritään vastaamaan sekä kulkumuotokohtaisiin että koko liikennejärjestelmää koskeviin haasteisiin. Kävelyn ja pyöräilyn osastrategiassa on analysoitu HLJ suunnitelman toteutumista, ulkomaisia esimerkkejä ja tehty analyyseja kävelyn ja pyöräilyn käytöstä seudun eri saavutettavuusalueilla. Työssä osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn tärkeimmät seudulliset kehittämistarpeet. Joukkoliikennestrategiassa määritellään joukkoliikenteen kehittämisperiaatteet Helsingin seudulla sekä toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa joukkoliikenteen kilpailukyky kulkumuodon valintatilanteessa. Työn ensimmäisessä vaiheessa on kuvattu joukkoliikenteen nykytilaa ja arvioitu HLJ 2011:n joukkoliikennestrategian toteutumista. Haasteena on, että useilla matkoilla henkilöautoliikenne on joukkoliikennettä kilpailukykyisempää. Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen osastrategiassa määritellään ajoneuvoliikenteen verkolliset kehittämisperiaatteet ja toimenpiteet. Työn ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan HLJ 2011:n toteutumista ajoneuvoja tavaraliikenteen näkökulmista. Tärkeää lähtökohta-aineistoa seudun logistiikan haasteista ja mahdollisuuksista on saatu työseminaarista, joka on järjestetty HSL:n, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan

5 ELY-keskuksen yhteistyönä. Vaikutusten arviointi tukee suunnittelua HLJ suunnitelmasta tulee tehdä SOVA-lain mukainen vaikutusten arviointi. Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin (SOVA) päätavoitteena on edistää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista ympäristöön merkittävästi vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä edistää kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun. HLJ 2015:n valmistelussa vaikutusten arviointi on olennainen osa koko valmisteluprosessia ja kehittämisstrategian laadintaa. Vaikutusten arvioinnin tärkeänä tavoitteena on tukea yhteistyötä liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelussa. Sen johdosta vaikutuksia arvioidaan myös laajemmin maankäytön ja yhdyskuntataloudellisten vaikutusten osalta. HLJ:n vaikutusten arvioinnin ohjelmointi valmistui lokakuussa Vaikutuksia arvioidaan työn aikana kolmessa vaiheessa, josta viimeisin sisältää HLJ 2015 luonnoksen arvioinnin. Selvitykset ja tutkimukset taustoittavat valmistelua HLJ:n lähtökohtaselvityksiä hyödynnetään liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa sekä HLJ:n ja maankäyttösuunnitelman yhteistyöprosessissa. Vastaavasti maankäyttösuunnitelman valmistelussa tuotetut lähtökohdat ja tiedot ovat pohjana HLJ-työlle. Liikennetutkimukset ja ennusteet tukevat HLJ 2015 suunnitelman laadintaa merkittävällä tavalla sen eri vaiheissa. HLJ:n nykytilatarkastelu Nykytilatarkastelussa analysoidaan liikennejärjestelmän tilaa ja toimintaympäristöä sekä HLJ 2011:n kehittämisohjelman toteutumista. Liikennejärjestelmän kehittämisen keskeisiä haasteita ovat Helsingin seudun voimakas kasvu, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, tie- ja katuverkon ruuhkautuminen, joukkoliikenteen kilpailukyvyn heikkeneminen, liikenneturvallisuus ja ympäristöhaitat sekä liikennejärjestelmän rahoituksen turvaaminen. Keskeiset HLJ 2011:n ja MAL-aiesopimuksen toimenpiteet etenevät seuraavasti: Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n valmistelut etenevät yhteistyössä samassa tahdissa. Suurin osa MAL-aiesopimuksen liikenteen kehittämishankkeista etenee aikataulun mukaisesti. Aiesopimuskaudella aloitettavien liikennehankkeiden toteutus on alkanut tai rahoituspäätös on tehty lukuun ottamatta Helsingin ratapihan toiminnallista parantamista. Lisäksi Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyille on varattu rahoitus. Aiesopimuskauden jälkeisten hankkeiden (Pisara-rata ja

6 Helsinki-Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe) suunnittelu etenee aikataulussa. Aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden suunnitteluvalmiutta seuraavalle aiesopimuskaudelle on edistetty, tosin Raide-Jokerin hankesuunnittelu odottaa valtion rahoituspäätöstä. KUHA-hankkeet saavat MAL-rahoitusta vuosille MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulisi jatkossa varmistaa. Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit ovat kasvaneet vuosina voimakkaasti ja investointien painopiste on siirtynyt tie- ja katuverkosta rataverkolle Länsimetron ja Kehäradan rakentamisen vuoksi. Teiden ja pääkatujen investoinnit ovat olleet vuodesta 2007 alkaen laskussa, mutta investoinnit alempaan katuverkkoon ovat nousseet. Kunnat rahoittavat pääväyläverkon investointeja tällä hetkellä valtiota enemmän. Tämä johtuu osittain siitä, että kuntien rahoitus yhteishankkeissa on etupainotteista. Helsingin seudun alueen toimivaltaiset viranomaiset Helsingin seudun liikenne, Hyvinkää ja Uudenmaan ELY -keskus ovat määritelleet joukkoliikenteen palvelutason joukkoliikennelain edellyttämällä tavalla. HSL-alueen kunnat panostavat voimakkaasti joukkoliikenteen rahoitukseen. Vuonna 2012 kuntien subventio oli 202 miljoonaa euroa. Kuntaosuus oli 176 euroa/asukas. Joukkoliikenteen rahoitus on kasvanut myös muulla Helsingin seudulla. Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoa on valmisteltu, ja se on mahdollista sisällyttää HLJ 2015 suunnitelmaan ja liikennejärjestelmäpäätökseen. Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa. Liikennepoliittisten valintojen vaikutus suurilla pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla (POLISE) Lokakuussa 2013 valmistuneessa POLISE-selvityksessä ( on tarkasteltu liikennepoliittisia valintoja ja niiden vaikutuksia pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla. Selvityksessä on koottu ja analysoitu tietoa Kööpenhaminan, Oslon, Göteborgin, Tukholman ja Helsingin kaupunkiseutujen liikennepolitiikan tavoitteista, toteutuksesta ja vaikuttavuudesta. Selvityksen havaintojen perusteella esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia Helsingin seudulle. Yleisinä kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön hyvinä periaatteina selvityksessä nostetaan esille: seudulliset ja laajaa hyväksyntää saavuttavat maankäytön ja liikenteen strategiset päätökset, tehokkaan rakentamisen keskittäminen raideliikenneyhteyksien läheisyyteen, yhteinen joukkoliikennealue koko kaupunkiseudun työssäkäyntialueella, eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen liikennejärjestelmän kehittämisessä, keskustamaisten alueiden rauhoittaminen autoliikenteeltä

7 sekä hinnoittelun ja sääntelyn rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Helsingin seudun liikenteen ja maankäytön suunnitteluprosessin kehittämiseksi esitetään, että HLJ-prosessin, suunnitelman ja aiesopimuksen sitovuutta tulee vahvistaa, seudullisen toimijan tulisi vastata vahvemmin liikenteen ja maankäytön kysymyksistä, seudun joukkoliikennealueen tulisi laajentua, valtion roolia seudun liikenteen ja maankäytön kehittämisessä tulisi vahvistaa, HLJ-suunnitelmassa tulisi huomioida rahoitusnäkökulmat paremmin ja että päätöksenteon tukena tarvitaan enemmän laaja-alaista vaikutus- ja vaikuttavuustietoa. HLJ 2015:n tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut (TUURI) Elokuussa 2013 valmistuneessa TUURI-selvityksessä ( on arvioitu, miten liikennejärjestelmäsuunnittelun toimintaympäristö voi tulevaisuudessa muuttua ja millaiset tekijät ja valinnat tähän vaikuttavat. Selvityksessä on muodostettu neljä toisistaan poikkeavaa tulevaisuuskuvaa (skenaariota), jotka perustuvat erilaisiin talous- ja väestönkasvuun sekä käyttäytymismuutoksiin. Tulevaisuuskuvissa on tarkasteltu liikennejärjestelmän rahoitusta ja sen painopisteitä sekä yhdyskuntarakenteessa tapahtuvia muutoksia. Liikenteen julkisen rahoituksen supistumiseen ainakin suhteessa seudun kasvavaan väestömäärään on syytä varautua. Jos väestö kasvaa ja yhdyskuntarakenne laajenee, joukkoliikennepalvelujen sekä liikenneverkon kunnossapidon rahoituksen tarpeet kasvavat ja mahdollisuudet uusiin väyläinvestointeihin kaventuvat. Tällöin tarvitaan pieniä, tehokkaita toimia ja sellaista liikennepolitiikkaa, joka hillitsee sekä investointien tarvetta että käyttömenojen kasvua. Seudun kasvaessa tarvitaan myös isoja liikenneinvestointeja. Uusia liikennejärjestelmän rahoituslähteitä onkin selvitettävä aktiivisesti. HLJ 2011:n kärkihankkeet palvelevat lähivuosina hyvin eri skenaarioiden kehityspolkuja lukua varten tarvitaan kuitenkin uutta näkemystä liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteistä kasvavalla Helsingin seudulla. Liikkumistutkimuksen tulokset Syksyllä 2012 toteutetussa liikkumistutkimuksessa selvitettiin Helsingin seudun 14 kunnan asukkaiden liikkumistottumuksia. Keskeiset tulokset julkaistiin alkusyksystä ja laaja raportti julkaistaan vuoden 2013 julkaisusarjassa. Tutkimusaineistoa hyödynnettiin myös liikenne-ennustemallien päivittämisessä. Joukkoliikenteen osuus on kasvanut lähes kaikissa Helsingin seudun kunnissa, työ- ja vapaa-ajan matkoilla, naisten ja miesten keskuudessa sekä useimmissa ikäryhmissä. Erityisesti espoolaiset nuoret (18 29 vuotiaat) ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä. Samoin vuotiaat helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat lisänneet voimakkaasti joukkoliikenteen käyttöä. Sen sijaan yli 65-vuotiaat ovat valinneet joka alueella henkilöauton joukkoliikenteen sijasta aiempaa useammin. Miehet ottavat naisia kiinni joukkoliikenteen käytössä, mutta naiset käyttävät silti

8 edelleen joukkoliikennettä selvästi miehiä enemmän. Joukkoliikenteen lisäksi myös jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut. Joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteellä tai henkilöautoilla tehdyistä matkoista on vuonna 2012 ensimmäisen kerran vuodesta 1966 alkaneessa aikasarjassa kasvanut, 43 prosenttiin (2008: 42 %). Jakeluliikenteen GPS-tutkimus Tutkimuksessa kerättiin tietoja jakeluliikenteen toimivuudesta, reittien muodostumisesta sekä jakelukuljetusten luonteesta Helsingin seudulla. Tuloksia analysoidaan paraikaa ja ne raportoidaan alkuvuodesta Logistiikka-alueiden ja Vuosaaren sataman tavara-autoliikenteen tutkimuskokonaisuus Tutkimuksessa selvitettiin 16 logistisen solmukohdan tavara-autoliikenteen määrää ja suuntautumista Helsingin seudulla. Kaikki tutkimusaineistot on juuri saatu käyttöön ja niiden analysointi ja raportointi valmistuvat vuoden 2014 puolella. HLJ-barometri HLJ-barometri on kysely, jossa selvitettiin seudun asukkaiden asenteita ja mielipiteitä liikennejärjestelmän kehittämisestä. Raportti ja tiivistelmä julkaistaan HSL:n nettisivuilla tämän vuoden aikana. Jatkossa barometri on tavoitteena toistaa määräajoin esimerkiksi joka 4. vuosi. Kysely osoitti, että HLJ 2011:n tavoitteet saavat laajan kannatuksen. Vastanneet kannattivat vahvasti muun muassa päästöjen ja liikennemelun vähentämistä sekä asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Valtaosa vastaajista haluaisi, että joukkoliikennettä kehitetään nykyistä enemmän. Seuraavaksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi nähdään pyöräilyreitit ja olosuhteet. Tutkimusten ja ennusteiden jatkotyöt Syksyn 2013 liikennetutkimusten kenttätöiden valmistuttua pääpaino tulee olemaan tutkimusaineistojen analysoinnissa, mikä tuottaa suuren määrän kuvailevaa tietoa sekä henkilö- että tavaraliikenteen nykytilasta. Myös liikenne-ennustemalli saadaan päivitettyä HLJ:n käyttöön, henkilöliikenteen osalta päivitys tehtiin syksyllä 2013 ja tavaraliikenteen osalta tehdään keväällä HLJ 2015:n jatkovalmistelu ja päätöksenteko HLJ 2015 suunnitelman sisältö muodostetaan vuoden 2014 aikana, joten suunnitelman valmistelu on tällöin aktiivisimmassa vaiheessa ja se sisältää paljon suunnittelu- ja arviointityötä, valmisteluyhteistyötä maankäyttösuunnitelman kanssa sekä vuorovaikutusta yleisön ja sidosryhmien kanssa. HSL:n hallitus ja KUUMA-johtokunta pidetään ajan tasalla liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun keskeisistä vaiheista.

9 HLJ 2015 projektin ja maankäyttösuunnitelman valmistelun yhteistyönä järjestetään: Avoin yleisötilaisuus iltatilaisuutena Heurekassa Helsingin seudun luottamushenkilöiden iltaseminaari Järvenpäätalossa. Vaikutusten arviointi tukee valmistelua koko suunnitteluprosessin ajan ja se toteutetaan yhteistyössä maankäyttösuunnitelman kanssa. Liikenteen kokonaisuus jalostuu HLJ 2015 luonnokseksi alkusyksyllä 2014 yhtä aikaa maankäyttösuunnitelmaluonnoksen kanssa. HSL:n hallitus pyytää HLJ luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta (SOVA) lausunnot ja kannanotot (HSL-kunnat, KUUMA-kunnat, LVM, YM, Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, HSY sekä muut sidosryhmät ja osapuolet, jotka haluavat antaa kannanoton). HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen liikennejärjestelmäluonnokseen ja siitä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen alkuvuonna Hallitus lähettää liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kunnille ja esittää niille suunnitelman hyväksymistä ja toteutuksen aiesopimuksen valmistelua. Ehdotus (SR) Käsittely Päätös Hallitus päättää merkitä asian tiedoksi. HSL:n hallitus lähettää HLJ 2015:n valmistelun tilannekatsauksen tiedoksi KUUMA -johtokunnalle Osaston johtaja Sini Puntanen selosti asiaa. Hallituksen jäsen Janne Tähtikunnas poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.