Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yksikkö 12/ Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK, ESY Raportin nimi Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tiivistelmä Pehmeikköjen paksuuskarttojen tuotteistaminen on tutkimusteemana GTK:n Mittaus ja mallinnus tutkimusohjelmassa. Teema toteutettiin vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tutkimusteeman painopiste oli pehmeikköjen kartoituksessa sähköistä matalalentoaineistoa (AEM) hyväksikäyttäen.. Tavoitteena oli kehittää ns. tutkimuspaketti, joka sisältää pehmeikköalueen paksuuden määritystä AEM- aineistosta. AEM -aineiston käytettävyyden helpottamiseksi kehitettiin mm. aineistojen yhteensovittamista maaperäaineiston kanssa. Lisäksi kehiteltiin 3D esitysmuotoja, joissa yhdisteltiin pehmeikkötulkintoja maapeitteen paksuustulkinnoista saatujen kallionpintatietojen kanssa. Konsepti on kehitetty yhdyskuntasuunnittelun ja pohjarakentamisen tueksi. Pehmeikön paksuustulkinnalla saadaan kartoitettua edullisesti suuria alueita. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen eri vaiheita lähtien suuralueellisesta pehmeikkötulkinnasta ja päätyen detaljialueen pehmeikkö- ja maapeitteen paksuustulkintoihin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) geofysikaaliset menetelmät, lentomittaukset, elektromagneettiset menetelmät, maaperä, savi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Nurmijärvi, Klaukkala Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 12/2011 Kokonaissivumäärä 24 Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY VA215 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Tuire Valjus

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Aluevalinta Tutkimusteeman osallistuminen yhteisrahoitteisiin tutkimuksiin 1 2 PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNASTA Tulkinnan periaate Tulkinnassa käytettävän aineiston tarkastelu 2 3 PEHMEIKKÖJEN LUOKITTELU JOHTAVUUDEN PERUSTEELLA 6 4 ESIMERKKIALUEEN TUTKIMUKSET - ALUEELLISESTA KOHTEELLISEEN TULKINTAAN Alueellinen tulkinta Eri taajuuksilla mitatun datan vertailu pehmeikkötulkinnassa Kairaustiedon ja tulkinnan vertailu 13 5 PEHMEIKKÖTULKINTA-AINEISTON 3D-VISUALISOINTI Aineiston esikäsittelystä Aineiston 3D-esitysmuodot 19 6 YHTEENVETO JA JATKOEHDOTUKSET 22 KIRJALLISUUSLUETTELO 24 KIRJALLISUUSLUETTELO

4 1 1 JOHDANTO Pehmeikköjen paksuuskarttojen tuotteistaminen oli tutkimusteemana Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Mittaus ja mallinnus tutkimusohjelmassa, joka toteutettiin vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tutkimusteeman painopiste oli pehmeikköjen kartoituksessa sähköistä matalalentoaineistoa (AEM) hyväksikäyttäen. Pehmeiköllä tarkoitetaan tässä yhteydessä sähköä johtavia maankamaran hienorakeisia pintakerroksia, jotka ovat useimmiten savikoita ja liejua, joskus myös hiesua sekä turvekerrostumia. Tavoitteena oli kehittää ns. tutkimuspaketti, joka sisältää pehmeikköalueen paksuuden määritystä AEM- aineistosta. AEM -aineiston käytettävyyden helpottamiseksi kehitettiin mm. aineistojen yhteensovittamista maaperäaineiston kanssa. Konsepti on kehitetty yhdyskuntasuunnittelun ja pohjarakentamisen tueksi. Pehmeikön paksuustulkinnalla saadaan kartoitettua edullisesti suuria alueita. Tarkemmat tutkimukset voidaan pehmeikkötulkinnan avulla kohdentaa sopiviin paikkoihin. Tarvittaessa tutkimuksiin voidaan liittää muuta geofysiikkaa. Esimerkiksi koko irtomaapeitteen paksuuden selvittämiseksi käytetään painovoimamittausta. Tueksi voidaan käyttää myös muita geofysiikan menetelmiä kuten seismistä refraktioluotausta ja monielektrodivastusluotausta, joilla saadaan tietoa myös eri maa- ja kalliolajeista, kallioruhjeista yms. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen eri vaiheita lähtien suuralueellisesta pehmeikkötulkinnasta ja päätyen detaljialueen pehmeikkö- ja maapeitteen paksuustulkintoihin. 1.1 Aluevalinta Tutkimuksessa edettiin alueellisesta tulkinnasta kohteelliseen tulkintaan ja tarkasteltiin pehmeikköalueiden tulkintamahdollisuuksia ja -rajoituksia eri mittakaavoissa. Tutkimusteeman esimerkkialueeksi valittiin Etelä-Suomesta runsaasti pehmeikköjä sisältävä Nurmijärven alue, jonka avulla voitiin demonstroida pehmeikkötulkintaa käytännössä. Tutkimuskohteen valintakriteerinä pidettiin alueen merkitystä tulevaisuuden potentiaalisena kasvukeskuksena. Kohteellisempaa tarkastelua varten valittiin Nurmijärven Klaukkalan alue, jolta on KallioInfoprojektin (Kuivamäki, Aimo (toim.) 2006) yhteydessä tehty paljon pohjatutkimuksia ja painovoimamittauksia. Näistä saatiin referenssitietoa pehmeikkötulkintaan ja samalla voitiin kehitellä menetelmien yhteiskäyttöä ja yhteiskäytön esitystapoja. 1.2 Tutkimusteeman osallistuminen yhteisrahoitteisiin tutkimuksiin Pehmeikön paksuustulkintoja tehtiin vuosina toteutetussa yhteisrahoitteisessa projektissa "Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä" (Hanski, Minna (toim.) 2010), jossa tarkasteltiin pohjavesigeologisia olosuhteita erityisesti marjan- ja hedelmäviljelyn kannalta. Tämä pilottihanke toteutettiin yhteistyössä MMM:n, YM:n sekä HAM:n kesken. Työssä oli useita kohdealueita, joissa osassa tehtiin pehmeikkötulkintoja lentosähköisestä aineistosta, osassa tarkasteltiin lentoradiometristä aineistoa ja osassa tehtiin maapeitteen paksuustulkintoja painovoimamittausaineistosta. Joillakin alueilla yhdisteltiin eri geofysiikan menetelmiä. Hankkeeseen osallistuminen palveli Pehmeikköjen paksuuskarttojen tuotteistaminen tutkimusteemaa ja auttoi osaltaan työn edistymistä. Hankkeen aikana kehiteltiin mm. maaperäaineiston yhdistämistä tul-

5 2 kintakarttoihin. Lisäksi hanke edisti yhteistyötä maaperägeologien kanssa ja tuotti ideoita jatkokehittämistä varten. Alkuvuonna 2009 tehtiin Porin seudun GeoSatakunta-hankkeessa (Huhta, Pekka 2006) sähkömagneettisiin lentomittauksiin perustuva pehmeikkötulkinta Porin kaupungin alueelta. Tulkintatulosta käytettiin apuna alueen rakennettavuuskartan teossa. Tuloksia esiteltiin huhtikuussa hankkeen loppuseminaarissa Porissa. Aiempina vuosina tehtyjä töitä ovat vuosina toteutetun Kallioinfo -hankkeen (Kuivamäki, Aimo (toim.) 2004 ja 2006) ja vuosina tehdyn TAATA- hankkeen (Kuivamäki, Aimo (toim.) 2009) yhteydessä tehdyt tulkinnat. Kallioinfo-hankkeessa tehtiin pääkaupunkiseudun ympäristökuntien alueella pehmeikkötulkinta, joka on nähtävissä hankkeen Helsingin seudun GeoTIETO internetsivuilla osoitteessa: TAATAhankkeessa tehtiin pehmeikkötulkinta Tampereen seudun kuntien alueelta. Tulkinta on nähtävissä hankkeen internetsivuilla osoitteessa: 2 PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNASTA 2.1 Tulkinnan periaate Pehmeikköjen paksuuden arvioinnissa käytetään GTK:ssa tehtyä, Ms-Dos-käyttöjärjestelmässä toimivaa kerrosmallitulkintaohjelmaa. Syöttötietoina ohjelmalle annetaan tutkittavan alueen lentomittauksissa käytettyjen mittauslaitteistojen parametrejä, joita ovat käytetyt mittaustaajuudet ja niiden lukumäärät ja mittauskelojen etäisyys. Ohjelmassa voidaan myös asettaa erilaisia painokertoimia optimoinnissa käytettäville mittaustaajuuksille. Mallina käytetään tavallisesti kolmikerrosmallia, missä alimpana on resistiivinen (ominaisvastus >5000 ohmm) kallioperä, jonka päällä on huonosti johtava (ominaisvastus n. 500 ohmm) moreeni tai hiekkakerrostuma ja päällimmäisenä johtava savi tai turvekerrostuma. Johtavalle kerrostumalle annetaan ominaisvastusarvo tehtyjen luotausten tai muun tiedon perusteella. Ohjelmassa voidaan antaa lähtötietona myös ns. kuivan kerroksen paksuus, millä pyritään ottamaan huomioon pintamaan kuivuuden vaikutus mittaustuloksiin. Lähtötietojen syötön jälkeen ohjelmassa optimoidaan johtavan kerroksen paksuutta. Saatua tulosta verrataan alueelta esim. kairausten perusteella tunnettuihin pehmeikön paksuuksiin ja tarvittaessa korjataan lähtöarvoja ennen uutta optimointia. 2.2 Tulkinnassa käytettävän aineiston tarkastelu Uuden tutkittavan alueen pehmeikköjen paksuuksien arviointi kannattaa aloittaa olemassa olevan tiedon tarkalla selvittämisellä. Seuraavassa esitetään pehmeikkötulkinnassa käytettävä GTK:n aineisto. GTK:n lentomittausaineisto Pehmeikkötulkinoissa käytettävä lentomittausaineisto koostuu vuosina suoritetuista mittauksista. Mittauslaitteistojen kokoonpano on muuttunut vuosien kuluessa lentokorkeus ja linjaväli ovat pääosin pysyneet samoina (korkeus 40 m ja linjaväli 200 m). Tulkinnan kannalta oleellisimpia muutoksia on sähkömagneettisissa mittauksissa käytetty mittausmenetelmä. Vuosi-

6 3 na suoritettiin sähkömagneettiset mittaukset käyttäen yhtä mittaustaajuutta ja vuosina pääasiassa kahta taajuutta osin myös neljää taajuutta. Useamman taajuuden käyttö tarkentaa tulkintatulosta ja mahdollistaa tulkinnan myös ilman tietoa maakerrosten johtavuudesta. Myös paikannustarkkuus on parantunut vuosien aikana. Pienestä osasta maata on käytössä tihennetyllä linjavälillä mitattua aineistoa. Kuvassa 2.1 on esitetty lentomittausalueiden eroja pehmeikkötulkinnan kannalta katsoen. Kuva 2.1. Indeksikartta Suomen sähkömagneettisesta matalalentoaineistosta. Karttaan on merkitty eri taajuuksilla mitatut alueet sekä tihennetyllä lentolinjavälillä mitatut alueet.

7 4 Maaperäkairaukset GTK:n geotietokantoihin on koottu kaikkialta Suomesta maaperätutkimusaineistoa, joka on haettavissa helposti esim. ArcGis-ohjelmien avulla. Aineisto koostuu monenlaisista kairausaineistoista, tutkimuskuoppa- ja tutkimusojahavainnoista. Mittaushavainnoissa kerrotaan usein kokonaissyvyyden lisäksi erikseen pehmeikön paksuus. GTK:n suorittamissa turvekartoituksissa on selvitetty turvekerrostumien paksuuksia lukuisilla soilla koko Suomen alueella. Nämä tiedot on koottu tietokantaan, josta voidaan tulostaa esim. turvekerrostumien paksuutta kuvaavia sama - arvokarttoja (kuva2.2). Pehmeikön paksuuksia on tulkittu muutamissa laajemmissa alueellisissa hankkeissa, joiden tulokset on käytettävissä hankkeiden internet-sivujen kautta. Savikkoluotaukset Luotauskohteet ( yhteensä 96 kpl) on alustavasti valittu sähkömagneettisten lentomittausten ja peruskartta-aineiston perusteella. Tarkka luotauskohta määräytyy maastossa vallitsevien olosuhteiden mukaan. Useassa kohteessa luotaus on aloitettu turvekerrostuman päältä, mutta kaikissa kohteissa luotaus lävistää myös savikerroksia. Luotauslukemat (ominaisvastus ja lämpötila) on pääsääntöisesti kirjattu 25 cm välein. Kohteet, joissa päällimmäisen turvekerroksen paksuus ylittää yhden metrin luokittuvat maaperäkartalla turvealueiksi. Näissäkin kohteissa esitetyt keskimääräiset johtavuusarvot edustavat kuitenkin lävistettyä savikerrostumaa. Turveluotaukset Turvealueilla luotauksia on tehty yhteensä 68 kohteessa ja yksittäisten luotausten määrä on 759. Useimmat luotaukset on tehty linjoittain siten että luotausten välinen etäisyys on 100 m ja mittaukset on tehty aloittaen suon pinnasta (10-25 cm:n syvyydeltä) pohjaan asti 25 cm:n välein. Luotausten keskimääräinen syvyys on 377 cm. Kuvassa 2.2 on esitetty soiden johtavuus- lämpötilaluotauspaikat ja turvekartoituksessa määritetyt syvyysalueet. Turveluotaukset alkavat useimmiten turvekerroksesta ja päätyvät kovaan pohjaan, joka voi olla savea, moreenia, hiekkaa tai kalliota. Vetisen suon luotauksen ylin lukema edustaa toisinaan vain sadeveden ominaisvastusta ja toisaalta alin lukema saattaa edustaa pohjan kivennäismaalajin ominaisvastusta. Luotauslukemat (ominaisvastus ja lämpötila) on pääsääntöisesti kirjattu 25 cm välein. Turpeen keskimääräisiä ominaisvastusarvoja laskettaessa on luotaustuloksista poistettu ensimmäinen ja viimeinen lukema siinä tapauksessa että ne poikkeavat seuraavasta tai edellisestä arvosta yli 50 ohmm. Kyseisissä tapauksissa luotaustulosten on katsottu edustavan, joko sadevettä tai pohjan kivennäismaalajia

8 Kuva 2.2. Soiden johtavuus- lämpötilaluotauspaikat ja turvekartoituksessa määritetyt syvyysalueet 5

9 6 3 PEHMEIKKÖJEN LUOKITTELU JOHTAVUUDEN PERUSTEELLA Tehtyjen savikko- ja turveluotausten avulla on laadittu karttaesityksiä, missä erilaiset savikot (kuva 3.1) ja turvealueet (kuva 3.2) on luokiteltu johtavuusluokkiin. Johtavuusluokkien määrittämisessä on käytetty luotaustulosten lisäksi apuna maaperäaineistosta saatuja tietoja. Luokituksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman hyvät lähtötiedot tulkintaohjelman käyttöä varten. Tulkintaa tehtäessä tutkittava alue jaetaan pienempiin osiin siten että kullakin osa-alueella voidaan käyttää samoja lähtötietoja sekä maaperän kerrosten ominaisvastusten että lentomittauslaitteistojen parametrien osalta. Valmis tulkintatulos saadaan yhdistämällä osa-aluetulkinnat. 1: mittakaavaisella maaperäkartalla (esitetty GTK:n aineistotietokannassa) on maan pintakerrostumat jaettu 15 luokkaan, jotka ovat: 1. Harju, delta, sanduri, lajittunut reunamuodostuma 2. Harjujen ulkopuolinen sora- ja hiekkakerrostuma 3. Homogeeninen savi- ja silttikerrostuma 4. Jokikerrostuma 5. Kerrallinen savi- ja silttikerrostuma 6. Kumpumoreeni 7. Literaalinen sora- ja hiekkakerrostuma 8. Moreenipeitteinen harju/muu moreenipeitteinen sora- ja hiekkakerrostuma 9. Prekvartäärisen kallioperän paljastumia 10. Rakka, kallioperän fysikaalinen rapauma 11. Saumaharju 12. Silttimoreeni 13. Sora- ja hiekkamoreeni 14. Turvekerrostuma 15. Vesistö Näistä kerrostumista on tässä yhteydessä luokiteltu pehmeiköiksi seuraavat maalajit: Homogeeninen savi- ja silttikerrostuma, kerrallinen savi- ja silttikerrostuma ja turvekerrostuma. Lisäksi johtavuuden perusteella osa vesistöistä luokittuu samaan ryhmään. Pehmeikköalueilla tehtyjen johtavuus-lämpötilaluotausten perusteella parhaiten johtavat savikerrostumat sijoittuvat Litorinameren laajimman alueen sisälle (rajaus: Eronen ja Haila,Suomen Geologian Atlas). Näiden savikoiden ominaisvastus vaihtelee tavallisimmin välillä 5 50 ohmm. Tälle alueelle sijoittuvien turvekerrostumien ominaisvastusarvot ovat tyypillisesti välillä ohmm, ka. 148 ohmm.

10 7 Muut savikerrostumat jakautuvat johtavampiin homogeenisiin savi- ja silttikerrostumiin ( ohmm) ja resistiivisempiin kerrallisiin savi- ja silttikerrostumiin ( ohmm) Turvekerrosten ominaisvastusarvot vaihtelevat välillä ohmm. Turvekerrosten johtavuuteen vaikuttavat niiden ravinne- ja vesipitoisuus. Vesistöjen ominaisvastusarvot vaihtelevat useimmiten ohmm:n välillä, mutta voivat paikallisesti olla selvästi paremminkin johtavia. Lisäksi merivesi on huomattavasti johtavampaa, ominaisvastus vaihtelee suolaisuuden mukaan Suomenlahden ja Pohjanlahden pohjukoiden n. 3 ohmm:stä varsinaisen Itämeren 1 ohmm:in. Nämä arvot ovat kuitenkin epätarkkoja sillä lämpötila vaikuttaa huomattavasti vesistöjen johtavuuteen. Lämpötila vaikuttaa myös savikoiden ja turpeiden johtavuuteen, mutta koska lämpötilan vuotuinen vaihtelu tasaantuu jo noin 2-3 m:n syvyydessä on sen merkitys vähäisempi kuin vesistöalueilla. Kuvien 3.1 ja 3.2 kartoissa on esitetty edellä kuvatulla tavalla määritellyt savi- ja turvealueet. Kukin yksittäinen pehmeikkö on reunaviivalla rajattu alue. 1:1 milj. mittakaavaisen maaperäkartan avulla laskettu pehmeikköjen osuus Suomen pinta-alasta on 22 %. Turvekerrostumien osuus tästä on 15 % -yksikköä ja savikoiden 7 % -yksikköä. Savikot puolestaan jakautuvat siten, että homogeenisten savi- ja silttikerrostumien osuus kokonaispinta-alasta on 5.6 % ja kerrallisten savi ja silttikerrostumien osuus 1.5 %. Vesistöjen osuus Suomen pintaalasta on 11.5 %. Pehmeiköt jakautuvat hyvin erilailla eri osissa Suomea. Pohjois-Suomen pehmeiköt ovat lähes pelkästään turvekerrostumia kun Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla homogeenisten savi- ja silttikerrostumien osuus kokonaispinta-alasta on lähes 14 %, kerrallisten savija silttikerrostumien 1 % ja turvekerrostumien osuus 11 %.

11 Kuva 3.1. Suomen savikerrostumat luokiteltuina johtavuuden mukaan. 8

12 Kuva 3.2. Suomen turvekerrostumat luokiteltuina johtavuuden mukaan. 9

13 10 4 ESIMERKKIALUEEN TUTKIMUKSET - ALUEELLISESTA KOHTEELLI- SEEN TULKINTAAN Pehmeikkötutkimusten esimerkkialueeksi valitun Nurmijärven alueen avulla demonstroitiin käytännössä tulkinnan etenemistä alueellisesta tulkinnasta pienen detaljialueen tutkimuksiin. Suuralueen tulkinta tehtiin lehdet ,03,05 ja 06, sekä sisältävältä alueelta. Kohteellinen tulkinta ja kehitystyö tehtiin Nurmijärven Klaukkalan alueelta, josta oli olemassa runsaasti pohjatutkimustietoa sekä painovoimamittauksia. Näistä saatiin referenssitietoa pehmeikkötulkintaan ja samalla voitiin kehitellä menetelmien yhteiskäyttöä ja yhteiskäytön esitystapoja. 10 km Kuva 4.1. Nurmijärven tutkimusalueen pehmeikkötulkintakartta. 4.1 Alueellinen tulkinta Koko tutkimusalueelta on tehty alueellinen pehmeikön paksuustulkinta. Tulkintaan voidaan yhdistää maaperäkartalta maski, joka rajaa esimerkiksi pois muut maalajit paitsi savikot. Maskia voidaan käyttää myös rajaamaan vain tietyn paksuiset pehmeiköt muusta tulkitusta alueesta. Tulkintakartta on esitetty kuvassa 4.1.

14 Eri taajuuksilla mitatun datan vertailu pehmeikkötulkinnassa Osa tutkimusalueen lentomittauksista on 1-taajuusdataa. Ainoastaan lehti 2043 on mitattu vuonna 1999, jolloin oli käytettävissä 2-taajuus- EM-mittauslaitteisto. Taajuusvertailu tehtiin tulkitsemalla karttalehdeltä ensin yhden taajuuden ja sen jälkeen kahden taajuuden aineisto. Yhden taajuuden tulkintatulos (kuva 4.2) on karttalehden alueella keskimäärin 5% paksumpi kuin kahdella taajuudella suoritettu tulkinta (kuva 4.3). Profiilikuvissa 4.4 ja 4.5 havaitaan huippukohtien tasoittuvan käytettäessä tulkinnassa kahta taajuutta. Kuva 4.2. Karttalehden pehmeikön yhden taajuuden paksuustulkinta. Kuvaan on merkitty kaksi lentolinjaa, joiden tulkinnat on esitetty kuvissa 4.4 ja 4.5.

15 12 Kuva 4.3. Karttalehden pehmeikön kahden taajuuden paksuustulkinta. Kuvaan on merkitty kaksi lentolinjaa, joiden tulkinnat on esitetty kuvissa 4.4 ja 4.5. Line 401 Line taajuustulkinta 1-taajuustulkinta 2-taajuustulkinta taajuustulkinta Tulkittu paksuus [m] Tulkittu paksuus [m] Matka [m] Matka [m] Kuva 4.4. Lentolinjan 401 pehmeikön paksuustulkinnat. Kuva 4.5. Lentolinjan 372 pehmeikön paksuustulkinnat

16 Kairaustiedon ja tulkinnan vertailu Nurmijärven tutkimusalueelta löytyi n maaperäkairauspistettä, joista osaa voitiin käyttää apuna pehmeikkötulkinnassa. Klaukkalan detaljitutkimusalueella tehtiin maastoluotauksia tulkinnan tueksi. Suunnitelluista kairauskohteista tehtiin pehmeikkötulkinta ennen kairauksia. Klaukkalan alueelta (Kuva 4.6) tehtiin vertailua kairattujen ja tulkittujen pehmeikköjen paksuuksien välillä. Kuvassa 4.7 ovat detaljialueen kairauskohteiden ympäristöjen pehmeikkötulkintakartat. Kuvassa 4.8 on vertailtu tulkintatulosta kairaushavaintoihin. Kuva 4.6. Klaukkalan detaljialueen paksuustulkinta. Karttaan on merkitty kairauspaikat ympyröillä havaittu syvyys on merkitty kuvaan. Myös ympyröiden väri kuvastaa havaittua syvyyttä tulkinta-asteikon mukaisesti.

17 Kuva 4.7. Klaukkalan detaljialueen kairauskohteiden ympäristöjen pehmeikkötulkintakartat. Karttoihin on merkitty kairauspaikat ja lentolinjat ja tutkimusalueen raja. 14

18 15 Klaukkalan detaljialueen kairaukset ohmm Klauk 1 Kairaus 50 ohmm Klauk 1 Tulk inta 55 ohmm ohmm Klauk 2 Kairaus 50 ohmm Klauk 2 Tulk inta 30 ohmm Klauk 3 Kairaus 25 ohmm Klauk 3 Tulk inta ohmm Klauk 4 Kairaus 25 ohmm Klauk 4 Tulk inta 35 ohmm Klauk 5 Kairaus 25 ohmm Klauk 5 Tulk inta Syvyys [m] Rapakallio Moreeni Hiekka Hieta Savi Lieju Turve 50 Kuva 4.8. Kuvan pylväspareista vasemmanpuoleiset esittävät kairauksilla havaittuja maalajeja, niiden kerrospaksuuksia ja kairasydämistä laboratoriossa tehtyjä ominaisvastusmäärityksiä. Oikeanpuoleiset pylväät kuvaavat tulkittua pehmeikön paksuutta. Näihin pylväisiin merkityt ominaisvastusarvot ovat tulkinnassa käytettyjä, maastossa luodattuja ominaisvastusarvoja. Maastoluotaukset ja pehmeikkötulkinta tehtiin suunnitelluista kairauskohteista ennen kairauksia.

19 16 Tulkintaa on mahdollista jatkaa vielä pienempään osa-alueeseen. Tällöin siirrytään koko lentomittausaineiston tulkinnasta lentolinjakohtaiseen tulkintaan ja tästäkin tarkennettuun maastomittausaineiston tulkintaan. Tästä esimerkkinä mainittakoon Espoon Suurpellon tutkimukset (Ojala ja muut, 2007), joissa laskettiin 3D-sähkönjohtavuusmalli 4-Taajuus-lentosähköisestä datasta ( kuva 4.9). Kuva 4.9. (Ojala ja muut, 2007). Lentomittaukseen perustuva 3D-sähkönjohtavuusmalli Suurpellon alueelta. Huonosti sähköä johtava kallio erottuu sinisenä, hienorakeiset ja hyvin sähköä johtavat sedimentit kuvautuvat puna-keltasävyisenä kerroksena kallion päällä. Korkea sähkönjohtavuus (=matala ominaisvastus, l. resistivity), liittyy sulfisaviin. (Twin Otterin 4-taajuus-EMtulosten tulkinta. Tulkinnassa on käytetty alku- ja referenssimalleissa maaperäkartoitus- ja maakairaustietoja sekä gravimetrisen mittauksen tulkintaa).

20 Kuva 5.1. Painovoimalinjojen sijainti Klaukkalan alueella. 17

21 18 5 PEHMEIKKÖTULKINTA-AINEISTON 3D-VISUALISOINTI Kohteilla, joista on painovoimatulkinnan avulla saatu selville kalliopinnan syvyys, pehmeikkötulkinta-aineisto voidaan yhdistää painovoimatulkintaan ja esittää tulokset 3D-mallina. Tässä kappaleessa kuvataan aineiston 3D-visualisointia Klaukkalan alueella. Visualisointi tehtiin Geosoft Oasis Montaj ohjelmistolla, joka on 3D-visualisointiominaisuuksiltaan hieman kömpelö, mutta aineisto on Oasikseen helposti importoitavassa muodossa ja ohjelmisto on helposti saatavilla Painovoimalinjat mitattiin kuvan 5.1 mukaisina profiileina osana KallioINFO-projektia (Kuivamäki, Aimo (toim.) 2006). 3D-visualisoinnin lähtöaineistona oli AEM-aineistosta tulkittu interpoloitu pehmeikön syvyys, painovoimalinjoille tulkittu kalliopinnan syvyys sekä maanpinnan topografia. Aineistosta pyrittiin muodostamaan erilaisia 3D-esitystapoja lähinnä pystysektioina painovoimalinjoilla, mutta myös erilaisina vaakaleikkauksina 5.1 Aineiston esikäsittelystä Ennen 3D-visualisointia oli tarkistettava, että aineisto ei ole keskenään ristiriidassa, ts. maanpinta on aina ylimpänä, kallion yläpinta alimpana ja pehmeikön alapinta näiden kahden pinnan välissä. Odotettavissa oli, että aineisto saattaa olla osittain ristiriitaista, ja nämä ristiriidat oli korjattava ennen jatkokäsittelyä. Painovoimamittausten pisteväli linjalla on noin 20 metriä. AEM-tulkinta on interpoloitu myös 20 metrin solukoolla. AEM-tulkinta on kuitenkin siinä mielessä laadullisesti painovoima-aineistoa heikompaa, että se perustuu näennäisiin ominaisvastuksiin, jotka jo itsessään ovat tulkittuja tuloksia, ja toisaalta käytössä oli vain interpoloitu aineisto, mikä osaltaan tuo lisää epätarkkuutta tulokseen. Aineiston tarkastelussa lähdettiin siis siitä, että painovoima-aineistosta tulkittu kallionpinta on todennäköisesti enemmän oikein kuin AEM-pehmeikkötulkinta, mikäli näiden kahden välillä on ristiriitaa. Vertailua ja korjausta varten aineistoja vertailtiin yhdistämällä ne samaan tietokantaan ja piirtämällä profiilit linjoittain (kuva 5.2). Epätarkemmaksi oletettua pehmeikkötulkintaa jouduttiin useassa kohdassa muokkaamaan siten, että se ei olisi maanpintaa ylempänä tai kalliopintaa alempana. Myös kallionpintatulkintaa jouduttiin muutamissa pisteissä korjaamaan maanpintaa alemmalle tasolle.

22 19 Kuva 5.2. Esimerkki aineistojen vertailusta eräällä painovoimalinjalla. Alkuperäinen pehmeikön syvyys (PEHM_Z) on noin vaaka-koordinaatista x=27 eteenpäin tulkittu alemmaksi kuin kalliopinnan syvyys (KP_Z_CORR), joten pehmeikön syvyys on nostettu vastaamaan kalliopinnan syvyyttä (PEHM_Z_CORR). 5.2 Aineiston 3D-esitysmuodot Luonteva tapa esittää linjoittain mitattua syvyysinformaatiota 3D-muodossa Oasis Montaj ohjelmistossa ovat pystyleikkaukset painovoimalinjoilta. Esimerkki pystyleikkauksista on esitetty kuvassa 5.3. Kuva 5.3. Esimerkki pystysektioista (Klaukkala, linjat 3, 5 ja 9). Violetti = kallio, sininen = pehmeikkö, keltainen = muu maaperä.

23 20 Pystysektioiden lisäksi näkymiin voidaan liittää vaakagridejä, joko tasossa tai toisen pinnan päällä aaltoilevana. Näistä on esimerkkejä kuvissa Gridien lisäksi sektioihin voitaisiin yhdistää kairareikiä, 3D-geometrisia kappaleita sekä perinteisiä 2D-karttaelementtejä kuten linjaviivat tms. Sektioiden ja gridien lisäksi kolmas tapa esittää 3D-aineistoa Oasis Montaj- ohjelmalla ovat vokselit eli 3D-gridit. Linjamuotoista aineistoa on kuitenkin vaikea saada muunnettua vokseleiksi riittävällä tarkkuudella (solukokoa ei saada riittävän pieneksi laskentatehojen puitteissa, jolloin tarkkuus kärsii), mutta siihen ei ole välttämättä tarvettakaan: pystysektiot ovat linjamuotoiselle aineistolle luonteva tapa esittää ja yhdistää aineistoja. Lisäämällä pystysektioihin referenssitietoa saadaan 3D-visualisoinnista entistä informatiivisempaa. Kuva 5.4. Gridejä ja/tai kuvia voidaan liittää pystysektioihin halutulle syvyydelle joko tasokuvana (kuten tässä) tai aaltoilevan pinnan päälle kiinnitettynä (seuraava kuva).

24 21 Kuva 5.5. Pohjakartta piirrettynä DTM-aaltopinnan päälle yhdistää syvän pehmeikkökerroksen jokilaaksoon. Kuva 5.6. Pohjakartta piirrettynä DTM-aaltopinnan päälle ja mittauksista tulkittu kallionpinnan syvyys väripintana. Tuloksia vertailemalla nähdään, että kallionpinta on jokilaaksossa huomattavan syvällä.

25 22 Kuva 5.7. Pystysektiot yhdistettyna kallion yläpintaa kuvaavaan gridiin. 6 YHTEENVETO JA JATKOEHDOTUKSET GTK:n Mittaus ja mallinnus tutkimusohjelmaan kuuluvan tutkimusteeman 'Pehmeikköjen paksuuskarttojen tuotteistaminen' tarkoituksena oli kehittää konseptia, jossa kartoitetaan pehmeikköalueita (esim. savikkoja) sähköistä matalalentoaineistoa hyväksi käyttäen. Työssä tutkittiin AEM -tulkinnan soveltuvuutta pehmeikköjen paksuuden määritykseen eri mittakaavaisissa aineistoissa lähtien suuralueellisesta tulkinnasta ja päätyen detaljimaiseen tulkintaan sekä tulkintojen ja kairaustietojen vertailuun. Tulkinnan esitystapoja ja yhdistämistä maaperä- ym. aineistoon kehitettiin. Detaljialueella tutkittiin pehmeikkö- ja maapeitteen paksuustulkintojen yhteiskäyttöä mm. kehittämällä aineistojen 3D-visualisointia. Pehmeikkötulkinnan tarkkuus riippuu AEM -aineiston laadusta. Tulkinta onnistuu parhaiten neljän- tai kahden taajuuden mittausaineistosta. Useampi taajuus tarkentaa tulkintatulosta ja mahdollistaa tulkinnan myös ilman tietoa maakerrosten johtavuudesta. Valitettavasti Suomen AEM - aineistosta suurin osa on yhden taajuuden dataa, mikä rajoittaa aineiston käyttömahdollisuutta pehmeikkötulkinnassa. Toisaalta tulkinnan tueksi on käytettävissä GTK:n maaperäkairaustieto sekä savikko- ja turveluotauksista saatava pehmeikön paksuustieto, joita voidaan käyttää mittaustaajuuksien lukumäärästä riippumatta.

26 23 Eri maalajit on myös jaettu luotausten perusteella johtavuusluokkiin, joita käytetään osaalueittain pehmeikkötulkinnan lähtötietona. Pehmeikkötulkintaa tarkasteltaessa on aina huomioitava lähtöaineiston laatu ja lentolinjojen väli joka on muutamia tihennettyjä mittausalueita lukuun ottamatta n. 200 metriä. Lentoaineiston tulkinnan luotettavuus heikkenee suhteessa tarkasteltavan paikan etäisyyteen mittauslinjasta. Tulkinnalla saadaan hyvä yleiskatsaus alueen pehmeikköjen paksuuksista, mutta tarkempaan tarkasteluun on syytä käyttää lisäksi muuta geofysiikkaa ja kairauksia. Muita menetelmiä ovat mm. seismiset refraktioluotaukset ja monielektrodivastusluotaukset. Maapeitteen koko paksuuden määrittämiseen voidaan käyttää painovoimamittausta, mutta sillä ei voida erottaa pehmeikön paksuutta koko maapeitteestä. Tulkittaessa laajempia alueita joudutaan tulkinta useimmiten suorittamaan useissa osissa mittausaineistojen erojen ja eri alueille soveltuvien mallien erilaisuuden vuoksi. Tulkinnan jälkeen osa-alueiden tulkinnat yhdistetään. Tulkinnan onnistumista voidaan tarkastella vertaamalla tulosta maaperäkartan maalajiyksiköihin ja tarvittaessa rajata tulkintatulos esittämään vain maaperäkartalla pehmeiköiksi kuvattuja alueita. Tarkkuutta voidaan arvioida myös vertaamalla tulkittuja syvyyksiä alueelta tehtyihin maaperäkairauksiin. Tulkintatyön nopeuttamiseksi voitaisiin ohjelmaa kehittää siten että optimoinnissa hyödynnettäisiin alueen kairauksilla tunnettuja pehmeikön paksuuksia. Ohjelma voitaisiin myös siirtää geofysiikan aineistojen käsittelyssä yleisesti käytettyyn Oasis-ympäristöön. GTK:n yhteisiin tietokantoihin siirrettyjen maaperätutkimusaineistojen määrä kasvaa jatkuvasti. Aineistoa löytyy nykyään jo lähes kaikkialta Suomesta. Tätä aineistoa voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin pehmeikköjen paksuuden arvioinnissa. Aineiston avulla voitaisiin laatia koko Suomen kattava pehmeikköjen paksuuskartta, jota täydennettäisiin geofysiikan mittauksiin perustuvan pehmeikkötulkinnan avulla.

27 24 KIRJALLISUUSLUETTELO Hanski, Minna (toim.) 2010 Selvitys pohjavesialueiden rajaamismenettelystä. Loppuraportti. The Finnish Environment 7/2010 Huhta, Pekka GeoSatakunta s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P Kuivamäki, Aimo (toim.) KallioINFO-informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskuntasuunnittelua ja kalliorakentamista varten. Vaihe 1:KallioINFO-käyttöliittymän prototyypin ja 1: rakennettavuusmallin luonnoksen valmistaminen. Loppuraportti. KallioINFO-projekti. Vaihe I s.,40 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2004/3. Kuivamäki, Aimo (toim.) GeoTIETO-informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskuntaja ympäristösuunnittelua sekä rakentamista varten. Vaihe II: Geo TIETO-käyttöliittymän ja 1: rekennettavuusmallien viimeistely sekä 1: rakennettavuusmallien kehittäminen. 166 s., 29 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2006/2 Kuivamäki, Aimo (toim.) Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA). Vaihe I: Tampereen seudun taajamageologinen kartoittaminen ja GeoTIETO-käyttöliittymän kehittäminen s liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K21.42/2009/15 Ojala, Antti E. K.; Ikävalko, Ossi; Palmu, Jukka-Pekka; Vanhala, Heikki; Valjus, Tuire; Suppala, Ilkka; Salminen, Reijo; Lintinen, Petri; Huotari, Taija Espoon Suurpellon alueen maaperän ominaispiirteet. 50 s. + 1 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P22.4/2007

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Etelä-Suomen Yksikkö 16.1.2007 Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja

Lisätiedot

MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI. 1. Rakennettavuuskartan laadinta

MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI. 1. Rakennettavuuskartan laadinta MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI 1. Rakennettavuuskartan laadinta Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että rakennuspaikka on rakentamiseen kelvollinen (mm. 17/116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset).

Lisätiedot

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa

3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa 3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa

PAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO

Lisätiedot

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa

Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005

Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala

OTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne

Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne Pohjois-Suomen yksikkö Q19/3731/2007/20/10 20.2.2007 Rovaniemi Sodankylän Mutsoivan luonnonkiviesiintymän geofysikaaliset tutkimukset 2005-2006 Erkki Lanne GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 18.09.2008 Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi Tampere

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PORIN ALUEEN MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Summary: Construction conditions in the Pori region

PORIN ALUEEN MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Summary: Construction conditions in the Pori region PORIN ALUEEN MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Summary: Construction conditions in the Pori region Laakso, K., Säävuori, H. & Jarva, J. 2010. Porin alueen maaperän rakennettavuusselvitys. Summary: Construction

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET 4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 31.12.2015 110/2015 Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen Samrit Luoma ja Birgitta Backman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2015 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Geofysikaalisen lentomittaustyön tilaaminen

Geofysikaalisen lentomittaustyön tilaaminen Etelä-Suomen yksikkö 44/2014 27.02.2014 Espoo Geofysikaalisen lentomittaustyön tilaaminen Maija Kurimo, Heikki Salmirinne, Seppo Elo, Taija Huotari-Halkosaari ja Jarkko Jokinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus

Lisätiedot

SAMPOSUUREET Matti Oksama

SAMPOSUUREET Matti Oksama ESY Q16.2/2006/6 28.11.2006 Espoo SAMPOSUUREET Matti Oksama 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 28.11.2006/ Tekijät Matti Oksama Raportin laji tutkimusraportti Toimeksiantaja Raportin

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot