Hilkka Kallio Geologian tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Maaperän rakennettavuusmallin kuntapilotointi Hilkka Kallio Geologian tutkimuskeskus

2 Maaperän rakennettavuusmalli - tavoite Kuva: MAKU-digi Kaavoitukseen liittyvän maaperätiedon harmonisointi Helppokäyttöisyys sähköisillä alustoilla Vakioitu luokittelu mahdollistaa Kaava-alueiden maaperän vertailun toisiinsa Helpottaa hahmottamaan alueella tarvittavan perustamistavan ja sitä kautta tulevat kustannusvaikutukset Helpottaa rakennettavuusselvityksen tilaamista Hilkka Kallio

3 Tulos JHS-suositus maaperän rakennettavuusmallista JHS-suositukset koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa JHS-painopisteet Tietojärjestelmien yhteentoimivuus: Rakennettavuusmallin formaatti on järjestelmäriippumaton ASCII Yhteisten tietovarantojen hyödyntäminen: Pohjatutkimusrekisterit (GTK ja kaupungit) Maaperäkartat (GTK ja kaupungit) Korkeusmallit (MML ja kaupungit) Yhteisten tietovarantojen kerryttäminen - (pohjatutkimukset, niistä tulkitut kerrosrajapintapisteet ja uudelleen tulkitut maaperäkarttarajaukset) helposti saataville Paikallisesti kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen kansallisesti Perustuu jo yhdessä kaupungissa käytettävään luokitteluun Maaperäkartoituksen kattavuus Hilkka Kallio

4 Miksi maaperäkartta ei yksin riitä? Maaperäkartta antaa hyvän yleiskuvan maapohjasta, mutta se ei sisällä syvyystietoa saven ominaisuuksia kuten lujuutta Maaperäkartta on tehty mittakaavaan (ei alle 2 ha maalajikuvioita) 4 Etunimi Sukunimi

5 Eri merivaiheissa kerrostui ominaisuuksiltaan erityyppisiä savia 5 Etunimi Sukunimi

6 MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLIN KUNTAPILOTOINTI Outi Kettunen, Ramboll

7 MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI MML korkeusmalli Hilapisteverkko Lähtötiedot RAKENNETTAVUUSMALLI JA -KARTTA GTK maaperäkartta Pohjatutkimukset Korkeusmalli Maalajitulkinnat ja -mallit

8 MAKU-DIGI RAPORTIN MUKAINEN RAKENNETTAVUUSLUOKITTELU Lähtökohdat Maalajialue Maaston kaltevuus Saven/siltin paksuus Turpeen/liejun paksuus

9 CASE LAHTI 29 ha laajuinen kaava-alue, suunniteltu kaavoitettavaksi pientaloalue Lähtökohtana maaperäkartta ja alueen keski- ja länsiosassa tehdyt pohjatutkimukset Rakennettavuusmallin teon yhteydessä tehtiin lisää pohjatutkimuksia alueen itäosasta, joilla pyrittiin tarkentamaan kitkamaa-alueen raja Maaperäkartan päivitys GTK maaperäkartta GTK tarkennettu maaperäkartta Pohjatutkimusten perusteella päivitetty maaperäkartta

10 CASE LAHTI Rakennettavuusmalli ennen täydentäviä pohjatutkimuksia Lopullinen rakennettavuusmalli

11 PILOTOINNIN YHTEYDESSÄ KEHITETTY RAKENNETTAVUUSLUOKITTELU Maaperän rakennettavuusluokka 1 Helposti rakennettava 2 Normaalisti rakennettava 3 4 Vaikeasti rakennettava rinnemaasto Erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne Rakennettavuusluokitukseen vaikuttava tekijä kitkamaa, maaston kaltevuus < 10 % kitkamaa, maaston kaltevuus % kallio/kitkamaa, maaston kaltevuus % kallio/kitkamaa, maaston kaltevuus > 30 % Lähtökohdat Maalajialue 5a 5b Normaalisti rakennettava matala pehmeikkö savi/siltti 2 3 m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi 2 3 m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju < 2 m Maaston kaltevuus 6a 6b 7a 7b Vaikeasti rakennettava pehmeikkö Vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö savi/siltti 3 10 m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi 3 10 m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju 2 3 m savi/siltti m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju 3 4 m Saven/siltin paksuus Turpeen/liejun paksuus + Saven lujuudelle kaksi luokkaa: 8a 8b Erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö savi/siltti >15 m (suljettu leikkauslujuus > 10 kpa) pehmeä savi > 15 m (suljettu leikkauslujuus < 10 kpa) tai turve/lieju > 4 m a) Suljettu leikkauslujuus > 10 kpa b) Suljettu leikkauslujuus < 10 kpa 9 Lisäselvityksiä vaativat alueet mm. täyttöalueet 10 Vesialueet vesistöt

12 KUNTAPALAUTE Verkkokysely Ota kantaa palvelussa Vastauksia 57 kpl vastaajista 79 % työskentelee kunnissa kaavoituksen parissa Rakennettavuusmalli koettiin hyödylliseksi: Eri toimintojen ohjaus parhaiten niille sopiville alueille Selkeyttää ja nopeuttaa kohteen rakentamiseen soveltuvuuden arviointia Vähentää suunnitteluvaiheita Lisää tietoa maaperästä Selkeä ja yhdenmukainen esitystapa

13 KUNTAPALAUTE Rakennettavuusmallin hyödyntäminen: Asemakaavoitus Infra- ja viherrakentaminen Maanhankinta ja tonttien myynti Yleiskaavoitus Kyselyssä saatua kritiikkiä ja kehitysehdotuksia: Tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla rakennettavuusmallista ei hyötyä Kustannustiedon lisääminen maaperän rakennettavuusmalliin Malliin toivottiin yhdistettäväksi mm. pohjavesialueet, pilaantuneet maat, sulfidisavialueet, maalämmön hyödynnettävyys

14 JATKOKEHITTÄMINEN Saven lujuuden huomioiminen rakennettavuusmallissa Maaperän kustannusmallin kehittäminen Maaperän rakennettavuusmallin laatimisen automatisoinnin kehittäminen

15 KIITOS!